LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Aika: klo 19:30-20:55 Paikka: n istuntosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 35 Kokouksen ärestäytyminen 4 36 Klostretin yhtiöittäminen a myynti sekä sekä niihin liittyvät rahoitusärestelyt 5 37 Kauniaisten kaupungin rakennusärestys 9 38 Tilintarkastuspalvelun hankinta Kauniaisten lukioiden yhteistyö Lausunto metropolialueen esiselvityksestä Valtuustoaloite 23 Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

2 PÖYTÄKIRJA 3/ Läsnä: Ala-Reinikka Tapani puh.oht. Sederholm Camilla I varapuh.oht. Pesonen Juha II varapuh.oht. Alapappila Annukka Ant-Wuorinen Lauri Artoki Risto Berg Finn Colliander-Nyman Nina Eklund Pertti Fellman Veronica Hallbäck Johan Hammarberg Johanna Herkama Pekka Johansson Johan Jämsén Martta Karlsson-Finne Anna Lena Kivelä Marianne Kurkela Heikki Lamberg-Allardt Christel Laurila Piro Limnell Patrik Miettinen Taisto Nyberg Daniel Peltovirta Margit Rehn-Kivi Veronica Rintamäki-Ovaska Tiina Skogster Alf Stenberg Stefan Stolt Sofia Sunabacka Ulf-Johan Tuohioa Pauli Viherluoto-Lindström Irmeli Wahlstedt Virva Nystén Tiina v Ihamuotila Panu v Widén Torsten k Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Poissa: Savander Johanna Vaenerberg Robert Allekiroitukset Tapani Ala-Reinikka Gun Söderlund puheenohtaa sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Pöytäkira tarkastettu Allekiroitukset Risto Artoki Veronica Fellman Pöytäkira yleisesti nähtävänä Kauniaisissa Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaa Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen ärestäytyminen KV 35 KV - toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi sekä nimenhuudon suoritta misen älkeen saapuvilla olevien valtuutettuen lukumäärään nähden pää tösvaltaiseksi Päätös: KV - valitsee kaksi pöytäkirantarkastaaa. - totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi sekä nimenhuudon suorittami sen älkeen saapuvilla ole vien valtuutettuen lukumäärään nähden pää tös valtaiseksi - valitsi valt. Risto Artoen a valt. Veronica Fellmanin pöytäkirantarkastaik si. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Klostretin yhtiöittäminen a myynti sekä sekä niihin liittyvät rahoitusärestelyt 301/442/2012 KV 36 Valmistelun lähtökohdat Vuoden 2013 talousarvioon sisältyy Klostretin myynti perustelunaan, että tulipalossa vaurioitunut a peruskorattu asuinrakennus yhtiöitetään a myydään erillisen valmistelun a päätöksenteon mukaisesti. Tontilla (pinta-ala 6600 m2) osoitteessa Kavallintie 14 siaitsee kaksi asuinrakennusta sekä autotalli, leikkimökki a maakellari. Rakennus A (Klostret, rakennustunnus ): - kerrosala 669 k-m2, - nelä asuntoa sekä yhteisiä tiloa (halli, porras, kellari a ullak ko). Rakennus B (rakennustunnus ) - kerrosala 240 k-m2, - yksi asunto a kerhotila. Klostret (Villa Gahmberga) on valmistunut vuonna 1907 asuinkäyttöön. Huvila on myöhemmin toimi nut sisäoppilaitoksena sekä Grankulla Samskolanin opettaien asuntoina a edelleen kaupungin työsuhdeasuntoina, kunnes huvila kärsi merkittäviä vaurioita tulipalossa elokuussa Huvila on tulipalon älkeen yhdyskun talautakunnan ( 152) tekemän päätöksen mukaisesti korattu perinteitä kunnioittaen asuntokäyttöön voimassa olevat asemakaavamää räykset huomioiden. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa Ak 130 osoitettu asuinrakennusten korttelialu eeksi (A-5). Klostret siaitsee rakennusalalla, onka rakennusoikeus on 4 II 577 a sivurakennus rakennusalalla, onka rakennusoikeus on 2 II 223. Klostret on asemakaavassa merkitty suoeltavaksi rakennukseksi. Tontille on osoitettu ohtoa varten varattu alueen osa. Tontti on rakennuskiellossa alueella vireillä olevan Gallträskin alueen kaavamuutoksen vuoksi. Kaava muutoksessa on tavoitteena kaavoittaa huvilakaupunkiin soveltuvaa asuin rakentamista alueen luonto-, maisema- sekä rakennus- a kulttuurihistorial liset arvot huomioiden. Alueen maankäyttö voi kaavamuutoksen myötä tul la muuttumaan, koska kunnalla on maankäyttöa rakennuslain mukainen oikeus a velvollisuus päättää alueensa maankäytöstä kaavoituksen kei noin. Asemakaavamuutoksen muutosluonnos on nähtävillä välisenä aikana. Valmistelussa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoa Klostretin myyntitavoiksi: 1) Myydään tontti a sillä siaitsevat rakennukset. 2) Perustetaan asunto-osakeyhtiö tontille a sillä siaitseville ra kennuksille, a luovutetaan nämä yhtiölle. Myy dään Klostretis sa ole vien huoneistoen hal lin taan oi keuttavat osakkeet. Sivu ra kennuksen osakkeet äävät kaupungin omis tukseen toistai seksi. 3) Perustetaan asunto-osakeyhtiö tontin määrä osalle tai määrä alalle a Klost retille, a luovute taan nämä yhtiöl le. Jälelle ää vä osuus a sivurakennus äävät kaupungin omistukseen tois taiseksi. Myy dään yhtiön osak keet. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Koska vaihtoehto 1 ei vastaa talousarviossa olevaa mainintaa yhtiöittämisestä, sitä ei ole erikseen lähdetty selvittämään. Koska sivurakennuksen sisällyttäminen samaan yh tiöön Klostretin kanssa voi olla rasite Klostretin osakkeita myytäessä sen rakennuksen ollessa uuri peruskorattu a sivurakennuksen taas ollessa peruskorausta vailla, on katsottu vaihtoehdon 3 olevan paras a valmiste lua atkettu tältä pohalta määräalan luovutuksena. Vaihtoehdon 3 etuna voidaan pitää sitä, että sivurakennuksen a sen hallinta-alueen äädessä kau pungin omistukseen on kaupungilla selkeämpi lähtökohta päättää niihin atkossa kohdistuvista toimenpiteistä. Todettakoon, että vireillä olevan kaa vamuutoksen yhteydessä on tarkoitus tutkia nykyisen tontin akamista kah deksi tontiksi siten, että Klostret a sivurakennus sioittuisivat omille tonteil leen. Vaihtoehto 3 vastaa vireillä olevan kaavamuutoksen tavoitetta. Näin ollen voidaan luovutuksen kohteena käyttää määräalaa, oka käsittää kaavamuutosluonnoksen mukaisen tontin. Kaavamuutoksen lainvoimaistuttua on määräala mahdol lista muodostaa itsenäiseksi kiinteistöksi. Määräala voidaan luovuttaa vaih toehtoisesti oko myymällä tai vuokraamalla. Käytännössä merkittävää eroa ei ole sillä, myydäänkö vai vuokrataanko määräala, mutta valmiste lussa on käytetty lähtökohtana sekä Klostretin että määräalan myymistä perustettavalle yhtiölle. Tarkoituksena on siis ensin perustaa asunto-osakeyhtiö, onka nimeksi tulisi Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab. Yhtiölle myydään määräala sekä Klostret. Tämän älkeen kaupunki osakkeiden omistaana myy asunto-osakkeet markkinahintaan välittään avulla. Koska KV talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätti vain asuinrakennuksen yhtiöittämisestä, on katsottu, ettei KH:n päätösvaltaan kuulu maa-alueen myyminen mukaan lukien kauppahinnan määritteleminen a sen suoritustapa. Lisäksi osake pääomaa koskevasta määrärahasta päättäminen on KV:lle kuuluva asia. Muilta osin sen siaan on kyse KH:n toimivaltaan kuuluvista asioista. Asunto-osakeyhtiön perustaminen Asunto-osakeyhtiön perustamissopimuksen tulee olla allekiroitettu a osakepääoman maksettu ennen yhtiön rekisteröimistä. Yhtiön nimellinen osakepääoma on euroa. Kaupunki merkitsee yhtiötä perustettaessa sen kaikki osakkeet a maksaa osakepääoman yhtiön nimiin avatulle pankkitilille. Yhtiön perustamiseen tarvittavaa osakepääomaa varten tarvitaan KV:n erikseen hyväksymä investointimääräraha. Osakepääoman lisäksi perustaan maksettavaksi tulevat ainakin yhtiön perustamiskulut. Nämä kulut suoritetaan yhdyskuntatoimen käyttömenoista. KH on kokouksessaan ( 112) päättänyt, ehdolla, että KV hyväksyy älempänä olevan päätösehdotuksen, hyväksyä, että perustetaan Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab a valtuuttanut kaupunginohtaan nimeä mään hallituksen äsenet a tilintarkastaan. KH myös hyväksyi luonnokset perustamissopimukseksi a yhtiöärestykseksi. Lisäk- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

7 PÖYTÄKIRJA 3/ si KH oikeutti yhdys kuntatoimen ryhtymään valmisteleviin toimenpiteisiin yhtiön osakkeiden myymiseksi. Myynti a rahoitus Liitteenä on luonnos kauppakiraksi kaupungin a yhtiön välillä. Kaupunki myy kauppakiran liitteenä olevaan karttaan merkityn määräalan tontista a määräalan tilasta sekä rakennuksen A eli Klostretin (a autotallin a maakella rin). Luovutushinta on määritetty siten, että arvona on käytetty kiranpitoar voa. Arvo ( ,81 euroa) a sen määräytyminen ilmenee oheismate riaalina olevasta laskelmasta. Yhtiö voi rahoittaa kauppahinnan oko lainarahalla tai vaihtoehtoisesti ylikurssina perustaan (kaupun gin) rakennusrahastoon tekemillä suorituksilla. Lainarahalla maksaminen tarkoittaisi kuitenkin, että kaupunki osakkeenomistaana outuisi yhtiövas tikkeessa maksamaan yhtiön ottamasta kaupungin omaan lainoitukseen verrattuna kalliimmasta lainasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa saadaan yhtiöstä velaton, eikä rahaa liiku muutoin kuin kiranpidollisesti. Tällöin kau punki saa luovutuksesta tulevat rahat eli luovutettavan omaisuuden arvoa a mahdollista myyntivoittoa vastaavat suoritukset tililleen siinä vaiheessa, kun yhtiön osakkeita myydään edelleen. KH:n päätösehdotus perustuu siihen, että kauppahinta kuitataan kaupungin suorituksena yhtiön rakennusrahastoon. Kaupungin kiranpidossa osakkeiden arvoksi tulee merkintähinta lisättynä kiinteistön kauppahinnalla. Yhtiön tulee maksaa kauppahinnasta nelän prosentin varainsiirtovero. Tästä yhtiö vastaa erikseen omistailta (kaupungilta) perittävällä vastikkeella. Varainsiirtoveroa vastaa va vastike sekä osakkeiden myynnistä aiheutuvat kulut maksetaan yhdys kuntatoimen kiinteistöyksikön käyttömenoista. Näiden kuluen kattamiseksi tuloutetaan kiinteistöyksikölle vastaava määrä osakkeiden myyntituloista. Yhtiön uoksevat ylläpito- a muut kulut, arviolta noin euroa/kk, rahoitetaan yhtiökokouksen määräämällä yhtiövastikkeella, oista kaupunki vastaa osakkeenomistaana kunnes asunto-osakkeet on saatu myytyä. Myös yhtiövastikkeet maksetaan yhdyskuntatoimen kiinteistöyksikön käyttömenoista. Muuta Todettakoon, että Klostretin yhtiöittämisen a myynnin valmistelu atkuu edelleen yhdyskuntatoimessa. Yhtiön perustamisen älkeen ryhdytään seuraavaksi valmistelemaan asunto-osakkeiden myyntiä. Perustettavan yhtiön osakkeiden myyminen saatetaan KH:n käsittelyyn myöhemmin. Asian tarkempaan valmisteluun yhdyskuntalautakunnassa a KH:ssa voi perehtyä KH:n kokouksen pöytäkirasta ( 112 a 113). Lisäksi yhdyskuntalautakunta käsit teli asiaa kokouksessaan ( 153). Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

8 PÖYTÄKIRJA 3/ KH: KV päättää, että kaupunki luovuttaa liitteenä olevan luovutuskiran mukaisesti kiranpitoarvoon perustuvaan hintaan ,81 euroa rakennuksen A (Klostret), autotallin a maakellarin sekä liitteenä 1 olevaan otteeseen merkityn määräalan tontista a määräalan tilasta perustettavalle asunto-osakeyhtiölle Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab. Lisäksi KV päättää, että kauppahinta kuitataan kaupungin suorituksena asunto-osakeyhtiön rakennusrahastoon. KV päättää oikeuttaa KH:n tekemään vähäisiä muutoksia luovutuskiraan. Lisäksi KV päättää myöntää euron lisämäärärahan vuoden 2013 talousarvion investointiosan kohtaan osakkeet a osuudet perustettavan asunto-osakeyhtiön osakkeiden merkitsemistä varten. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Kauniaisten kaupungin rakennusärestys 1090/111/2007 KV 37 Kauniaisten kaupungin nykyinen rakennusärestys on hyväksytty Kauniaisten kaupunginvaltuustossa a tullut voimaan on päivittänyt rakennusärestystä Kauniaisten kaupungin yhdyskuntatoimi on kirannut vuoden 2012 Strategisiin tavoitteisiin rakennus ärestyksen tarkistamisen. Pääkaupunkiseudun muut kunnat ovat uusineet omat rakennusärestyksensä vuosien 2010 a 2011 aikana. PKS-kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sen eteen, että saadaan yhteisiä käytäntöä rakentamiseen a sen ohaukseen. Tämä yhteistyö on tuottanut yhteisesti sovittua tulkintoa, niin toimenpiteiden luvanvaraisuudesta, että lupame nettelystä. Tarkoitus on ollut päivittää Kauniaisten rakennusärestys vas taamaan myös näitä pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti sovittua käy täntöä. Lisäksi valmistelutyössä on otettu huomioon uudistunut lainsää däntö. Rakennusärestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava mitä maankäyttö- a rakennus lain (MRL) 62 :ssä säädetään vuorovaikutuksesta a 65 :ssä kaavaehdo tuksen asettamisesta ulkisesti nähtäville. Rakennusärestyksen uudista misen aloittamisesta on kuulutettu paikallisessa lehdessä a osallistumis- a arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin internetsivuilla. Rakennusärestyksessä annetaan paikallisista oloista ohtuvat suunnitelmallisen a sopivan rakenta misen, kulttuuri- a luonnonarvoen huomioon ottamisen sekä hyvän elin ympäristön toteutumisen a säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusärestyksen määräykset eivät saa olla maanomistaalle tai muul le oikeuden haltialle kohtuuttomia (14.2 ). Rakennusärestys on edelleen yksi maankäyttö- a rakennuslakiin sisältyvistä rakentamisen ohaus välineistä. Siinä voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä, otka edistävät suunnitelmallista a sopivaa rakentamista, sekä ottavat huomioon kulttuuri- a luonnonarvot a toteuttavat hyvää elinympäristöä, sen säilymistä a hoi toa. Rakennusärestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa a sen sioit tumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istu tuksia, aitoa a muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesi huollon ärestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallista rakentamista koskevia seikkoa. Rakennusärestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, os oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, ase makaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toi sin määrätty (MRL 14.4 ). Rakennusärestyksessä voidaan osa toimenpi teistä ättää luvanvaraisuuden ulkopuolelle tai siirtää ilmoitusmenettelyllä hoidettaviksi (MRA 63 ). Rakennusärestyksen uusimista valmistelemaan perustettiin työryhmä, oka laati luonnoksen uudeksi rakennusärestykseksi. Uudistuksen yhtey- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

10 PÖYTÄKIRJA 3/ dessä on samalla pyritty sel kiyttämään rakennusärestyksen luettavuutta a tulkintaa. Rakennuslautakunnan eräin muutoksin hyväksymä rakennusärestysluonnos oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla a kaupungin internet-sivuilla a lisäksi siitä kuulutettiin paikallisessa lehdessä. Eri viranomaisilta pyydettiin lausunnot luonnoksesta. Saatuen lausuntoen lisäksi ei tullut yhtään huomautusta rakennusärestysluonnoksesta. Rakennusärestysluonnoksesta saatiin lausunnot kaupungin yhdyskuntalautakunnalta, Kauniaisten vanhusneuvostolta a vammaisneuvostolta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Espoon kaupungilta, Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta, Keski-Uuden maan maakuntamuseolta, Museovirastolta, HSY:ltä a Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnot koskivat rakennusvalvonnan asiantuntia elintä; vanhusten, vammaisten a lasten tarpeiden huomioimista; esteetön tä suunnittelua a rakentamista; tukimuurea a pengerryksiä; hulevesien a perustusten kuivatusvesien ohtamista; rakentamisen sopeutumista ympä ristöön a meluntoruntaa; kevyiden piharakennelmien kokoa; yhteyden ot tamista museoviranomaiseen a rakennushistoriaselvityksen tarpeellisuut ta; muinaismuistolain huomioimista; vesihuollon ärestämistä sekä tonttien liikenne- a pysäköintiärestelyitä a tapahtumien ärestämistä. (Poliisilai toksen lausunto ei liittynyt rakennusärestysluonnokseen vaan koski ra kennusvalvonnan huomion kiinnittämistä kiinteistöen numerokyltteihin se kä liikenneväylien katkaisemisesta tiedottamista.) Ehdotus rakennusärestykseksi laadittiin saatu palaute a selvitykset huomioiden. Rakennusärestysehdotus oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla a kaupungin internet-sivuilla a siitä pyydettiin lausunnot Museovirastolta, HSY:ltä a Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Museovirasto, Keski-Uudenmaan maankuntamuseo, HSY a Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos antoivat lau suntonsa. Kyseisissä lausunnoissa ei esitetty mitään lisättävää tai muutet tavaa rakennusärestykseen. Museovirasto esitti kuitenkin, että kaupunki laatisi alueensa kiinteiden muinaisäännösten inventointisuunnitelman. Ehdotus uudeksi rakennusärestykseksi on liitteenä. KH: KV päättää hyväksyä liitteenä olevan rakennusärestyksen.... Valt. Berg ehdotti valt. Limnellin kannattamana, että rakennusärestyksen momentin 3 kohdassa mainittu luku 3,2 metriä muute taan 10 :n ensimmäisen momentin mukaiseksi, eli 4,2 metriä a, että momentin 3 kohtaan lisätään alkuun sanat olemassa olevan raken nuksen, olloin kohta kuuluisi kokonaisuudessaan seuraavas ti: ole- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

11 PÖYTÄKIRJA 3/ massa olevan rakennuksen ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet a muu vastaa va rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Valt. Sederholm teki muutosehdotuksen, ossa hän esitti, että rakennusärestyksen 8 2 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Rakennuksen etäisyys tontin raaan lasketaan rakennuksen uloimmasta rakennelmasta a että 7 1 momentin 2 kohdan loppuun lisätään sanat ottaen huomioon 8. Valt. Rehn-Kiven kannatettu (valt. Ant-Wuorinen) ehdotus asian palauttamisesta muutosehdotusten vaikutusten selvittämiseksi, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Asia palautettiin lisäselvityksiä varten. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Tilintarkastuspalvelun hankinta 323/337/2012 KV 38 Kaupungin Oy Audiator Ab:n kanssa tekemä sopimus tilintarkastuspalveluista tilivuosille on voimassa siihen saakka, kunnes vuoden 2012 tilintarkastus on loppuun suoritettu a valtuusto on hyväksynyt tilinpäätöksen. Valtuustokaudelle valittu tilintarkastuslautakunta ryhtyi vuoden 2012 lopussa valmistelemaan tilintarkastuspalvelun hankintaa vuonna 2013 alkavalle tilikaudelle. Kuntalain 72 :n mukaan valtuusto valitsee hallinnon a talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastaan, oka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintar kastaan tulee olla ulkishallinnon a -talouden tilintarkastaalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaa) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhtei sön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastaaksi JHTT-tilintarkastaa. Ellei tilintarkastaaksi valita yhteisöä a tilintarkastaia valitaan vain yksi, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaa. Kesällä 2012 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan tilintarkastaan valintaa ei ole enää sidottu valtuus ton toimikauteen, vaan tilintarkastaa voidaan valita enintään kuuden tili kauden hallinnon a talouden tarkastamista varten. päätti kokouksessaan muuttaa kaupungin tarkastussääntöä vastaa maan muutettua kuntalakia. Näin ollen on mahdollista hankkia tilintarkastuspalvelut valtuustokautta lyhyemmäksi aaksi, esim. yh deksi tai kahdeksi vuodeksi a ättää uuden pidemmän aan tarkastuspal veluiden kilpailuttaminen vuonna 2013 valitulle tarkastuslautakunnalle. Kustannukset nykyisestä tilintarkastuspalvelusta ovat sopimuskauden aika na olleet kes ki määrin euroa/vuosi, vuon na 2012 määrän ollessa ou lu kuussa euroa. Lakia ulkisista hankinnoista ei sovelleta palveluhankintoihin, os hankinnan ennakoitu arvo ilman ar vonlisäveroa on vähemmän kuin euroa (kansallinen kynnysarvo). Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suu rinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa, lähtökohtai sesti koko sopimuskauden osalta. Jos kaupunki hankkii tällä kertaa tilintar kastuspalvelun vain 1-2 vuodeksi nykyiseltä tarkastusyhtiöltä, hankinnan arvo alittaa ns. kansallisen kynnysarvon, eikä hankintaa silloin tarvitse kil pailuttaa hankintalain mukaisesti. KH:n vuonna 2012 hyväksymien kau pungin yleisten hankintaoheiden mukaan voidaan tällaisissa ns. pienhan kinnoissa perustellusta syystä tehdä suorahankinta mm. os sopimustoimit taan kanssa tehtyä sopimusta atketaan sopimuskauden päätyttyä raoite tun aan. Vuosille valitulle tarkastuslautakunnalle ehdotettiin, että kaupunki voisi atkaa sopimusta nykyisen tilintarkastaan kanssa kahdella vuodella. Tällöin tarkastuskausi olisi eri kuin valtuuston toimikausi, mikä helpottaa tulevia kilpailutuksia. Kahden vuoden päästä voidaan paremmin hahmottaa vireillä olevien hank keiden vaikutukset kaupungin toimintaan a tilintarkastuspalvelun laauu teen. Oy Audiator Ab on hoitanut tilintarkastuk- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

13 PÖYTÄKIRJA 3/ sen ammattitaitoisesti a asiantuntevasti. Tarkastuslautakunta päätti ryhtyä valmistelemaan tilintarkastuspalvelun hankintaa ensisiaisesti suo rahankinnalla pyytämällä nykyiseltä tilintarkastaalta tarousta vuosien tilikausien lakisääteisestä tilintarkastuspalvelusta. Hintatiedus telun pohana oli nykyinen sopimus lakisääteisestä tilintarkastuspalvelusta. Tarous saapui kaupungille Myös saatu tarous alittaa kansallisen kynnysarvon. Oy Audiator Ab:n nimi on sittemmin vaihtunut BDO Audiator Oy:ksi. Tarousasiakirat (tässä vaiheessa ei ulkiset) ovat päätöksentekiöille nähtävänä ko kouk ses sa a ennen sitä kir aa mos sa. Vuosille valittu tarkastuslautakunta hyväksyi omalta osaltaan tarouksen. Lopullisen valin taesityksen tekeminen valtuustolle kuuluu kuitenkin kuluvalle valtuustokau delle valitulle tarkastuslautakunnalle, oka käsitteli a hyväksyi asian ko kouksessaan ( 5). KH merkitsi asian tiedoksi kokouksessaan Tarkastuslautakunta: Päätös: KV päättää hyväksyä BDO Audiator Oy:n vuosien tilintarkastuspalveluista ättämän tarouksen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Kauniaisten lukioiden yhteistyö 314/660/2011 KV 39 Kauniaisten nuorisovaltuusto on tehnyt päivätyn aloitteen Kauniaisten lukion a Gymnasiet Grankulla samskolanin yhdistämisestä sa man katon alle kaksikieliseksi lukiokampukseksi. on puolestaan hy väksynyt ponnen, ossa valtuusto velvoittaa kau punginhallituksen selvittämään lukioiden tiiviimpää yhteistyötä. Nuorisovaltuuston aloite ae taan oheismateriaalina. Kauniaisten lukioiden elinvoimaisuudesta a tulevaisuuden turvaamisesta on pidettävä huolta. Siksi myös lukioiden yhteistyötä a lukiokoulutuksen ärestämistapaa on syytä arvioida atkuvasti. Kouluen yhteistyön kehittämistä pohdittaessa tulee huomioida kielellisen ympäristön vaikutus a tuki kielivähemmistön äidin kieltä puhuville sekä näissä tapauksissa yksikielisen puhtaan kieliympäris tön merkitys lapsen tai nuoren kielellisen a kulttuurisen identiteetin vahvis tamisessa. Yleisesti ottaen Kauniaisten kouluen a erityisesti lukioiden tu levaisuuden tavoitteena on yhteistyön huomattava lisääminen menetelmin, oilla ei kuitenkaan vaaranneta toisen kieliryhmän identiteettiä tai kielellistä kehitystä. Kauniaisten lukiot ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään a atkavat edelleen yhteistyön syventämistä. Lukioiden yhdistäminen ei kui tenkaan ole aankohtainen Lukioiden yhteistyöhön a nuorisovaltuuston aloitteeseen liittyen KH on käynyt iltakoulukeskustelun a kuullut lukion rehtoreita iltakoulussaan Varsinainen valmistelu asiasta on ollut sivistystoimen vastuulla. Ruotsinkielinen koululautakunta on käsitellyt asiaa a todennut lausuntonaan, ettei lukioiden yh distäminen hallinnollisesti tai fyysisesti ole aankohtainen. Lausunnossaan lautakunta on myös kehottanut ruotsinkielistä koulutoimea tehostamaan yhteistyötä alueen muiden ruotsinkielisten lukioiden kanssa. Suomenkielinen opetus- a varhaiskasvatuslautakunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan Lautakunta toteaa lausunnossaan, ettei se myöskään katso tässä vaiheessa lukioiden fyysistä tai hallinnollista yhdistämistä aankohtai seksi. Sen siaan lautakunta katsoo että lukioiden yhteistyön tiivistämisen atkaminen kieliraoen yli on tärkeää a tarvitsee toimenpiteitä vuosille Toimenpiteiden valmistelu a yhteistyömenetelmien kehittäminen kuuluvat opetuspäälliköiden a reh toreiden päivittäisiin tehtäviin. Esimerkkinä tästä on, että lukiot tekevät lä heistä yhteistyötä atkuvasti a valmistautuvat yhdessä sähköisten yo-kiroi tusten toteuttamiseen lähivuosina. Lukioiden oppilaille on tarolla o nyt yh teisiä kurssea, a lukio-opiskeliat pyritään ottamaan mukaan kehittämään yhteistä kurssitarontaa lukioiden kesken. KH on kokouksessa ( 89) todennut opetus- a varhaiskasvatuslautakunnilta saatuen lausuntoen pe rusteella, ettei lukioiden fyysinen tai hal lin nolli nen yhdistäminen ole aan kohtaista. KH pitää tärkeänä, että yhteis työn tii vistämistä a lukioiden oppi laiden yhteistä vuorovaikutusta atketaan tule vaisuudessakin konkreettisin toimenpitein a, että lukioiden opiskeliat pää sevät esimerkiksi vaikutta maan yhteisen kurssitaronnan suunnitteluun. Edelleen KH pitää hyvänä sitä, että lukiot tekevät yhteistyötä Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

15 PÖYTÄKIRJA 3/ pääkaupunki seudun muiden lukioiden kanssa entistä monipuolisemman opetuksen a oppimisympäristöen ai kaansaamiseksi. KH edellytti myös, että KH saa selvityksen kouluen konkreettisen yhteistyön muodoista a muualla to teutettuen kaksikielisten lukiokampusten kokemuksista. Sivistystoimi val mistelee pyydetyn selvityksen KH:lle. KH: KV merkitsee asian tiedoksi.... Merkittiin, että asiasta käydyssä keskustelussa peräänkuulutettiin kaupunginhallituksen tavoin muun muassa konkreettisia yhteistyömuotoa a yhteisten, hyvin suunniteltuen kurssien lisäämistä. Päätös: KV merkitsi asian tiedoksi. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Lausunto metropolialueen esiselvityksestä 454/114/2007 KV 40 Hallitusohelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laauisen kuntauudistuksen, onka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohautuva elinvoimainen kuntarakenne. Halli tusohelman mukaan kunta- a palvelurakenneratkaisuen merkitys koros tuu metropolialueella a ohelman mukaan tarvetta metropolialuetta koske valle erilliselle laille selvitetään. Valtuusto antoi ( 20) lausuntonsa Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä "Elinvoimainen kunta a palvelurakenne". Kuntien lausuntoen pohalta hallitus linasi kuntauudistuksen atkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että onkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus päätti selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun a ohauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen a liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi a segregaation ehkäisemiseksi. Hallitus käynnisti työn esiselvityksellä, ossa tuli kartoittaa metropolialueen tulevat kuntaakoselvitysalueet a erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. Esiselvityksen laati kuusi ministeriön nimeämää selvityshenkilöä, oiden toimeksianto päättyi helmi kuun 2013 lopussa. Esiselvitystyötä on ohannut ohtoryhmä, onka pu heenohtaana toimi hallinto- a kuntaministeri, varapuheenohtaana asun to- a viestintäministeri a äseninä Helsingin, Espoon a Vantaan kaupun ginohtaat sekä Kuuma -kuntia edustava Hyvinkään kaupunginohtaa. Metropolipolitiikan neuvottelukunta on ollut mukana esiselvityksen valmis telussa toimien sen seurannasta vastaavana toimielimenä. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta a yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntaakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi a tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihto ehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöiden väliraportti ulkistettiin Väliraporttia koskeva kuulemiskierros pidettiin Kauniaisten valtuustolle Selvityshenkilöt esittivät lopulliset ehdo tuksensa alueen hallinnon rakenteiden kehittämisestä ulkaistus sa selvityksessä "Metropoli meille kaikille", ohon myös sisältyy yhteenveto em pidetyssä keskustelussa esitetyistä Kauniaisten kannanotoista. Metropolialueen esiselvitys on aettu KV:n äsenille sähköisesti 6.3. (ruotsinkielinen versio 13.3.) a paperisena , osta syystä sitä ei aineiston laauuden vuoksi aeta uudestaan paperiakeluna. Esiselvityksessään selvityshenkilöt esittävät toimeksiantonsa mukaisesti vaihtoehdot alueen tuleviksi kuntaakoselvitysalueiksi sekä vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi. Päävaihtoehtoa ovat vaihtoehtomalli 1) suurkunnat (2 kuntaa) a sopimus yhteistyö a vaihtoehtomalli 2) vahvat peruskunnat (4 kuntaa) a metropoli hallinto. Selvityshenkilöt ovat suositelleet vaihtoehtomallia 2. Raportissa on myös arvioitu erityisesti päävaihtoehto- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

17 PÖYTÄKIRJA 3/ en toteutuksen vaikutuksia eri näkö kulmista. Valtiovarainministeriö on pyytänyt mm. alueen kuntien lausuntoa esiselvityksestä sekä lausumaan erityisesti oheismateriaalina olevassa lausuntopyyntökireessä esitetyistä kysymyksistä niin metropolialueen kokonaisedun kuin oman kunnan näkö kulmasta käsin. Lausunnot on pyydetty viimeistään Valtiova rainministeriö, ympäristöministeriö a sosiaa lia terveysministeriö äresti vät asiasta alueen kuntien valtuustoille keskustelutilaisuuden Kuntarakenneuudistusta on käsitelty kauniaislaisille ärestetyssä asukasil lassa KH:n päätösehdotus on syntynyt poliittisten ryhmien välisten neuvotteluen tuloksena. KH: KV päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausun non metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hal lintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikym menien haastei siin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat a metropoli hallinto, onka roo li on koordinoida a ohata seudullisia maankäytön, asu misen a liikenteen (MAL) suunnitteluun a toteutukseen liittyviä strategiata son kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdis tämiset eivät tar oa ratkaisua metropolialueen haasteisiin a että kuntaa koselvitysten si asta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallin non toimivalta a päätöksentekomekanismit, tehtävät a rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seu dulla sekä "metropolihallintoon", onka puitteissa seudun yhteiset kysy mykset hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkasteluensa läh tökohdaksi esittäneet, että metropolihallinto a sen tehtävät ovat riippuvai sia siitä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kuntara kenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, os kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitami nen organisoida löysemmin. Tämä aatusrakennelma on voitava kyseen alaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu o nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kol mesta pienimmästä, alle asukkaan kunnasta Kauniainen a Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategori aan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat a niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lukumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, os kuntien lukumäärä on suurempi, Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

18 PÖYTÄKIRJA 3/ vaihdellen vaikkapa 6 a 14 välillä, ei ole mitenkään vakuuttavasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidet tavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä ohtuen ärestää ratkaisevasti toi sin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian mekaani nen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohautua it senäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntaraken teeseen halutaan muutoksia, ne tulee ättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkäviä a esimerkkikunta, oka kehittää itse innovatiivista toimintaa a palvelumuotoilua. Kauniaisissa kuntalainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muokata asiakaskeskeisiksi a toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on mer kittävä etu koko metropolialueelle a Suomen kaksikielisyydelle. Kauniai nen on pienen kokonsa, matalan organisaationsa a toimialaraoa ylittävän toimintansa ansiosta edelläkäviä myös varhaisen puuttumisen palvelualal la. Näitä hyviä käytäntöä on syytä laaentaa a ottaa kaupunginosakohtai sesti käyttöön muissa kunnissa. Kuntaakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntaakoselvitysalueiksi, a kun kuntaraken nelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitys alueeseen, Kauniainen osallistuu kuntaakoselvitykseen ensisiaisesti Es poon kanssa a toissiaisesti Espoon a Kirkkonummen kanssa. Kauniais ten kanta on, että kunta säilyy itsenäisenä a tarpeellinen seudullinen yh teistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, olloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että esiselvityksen vaihtoehtomallin 2 mukaisen kuntaakoselvi tysalueen (Espoo, Kirkkonummi a Kauniainen) kokonaisväestömäärästä ruotsinkielisten osuus ää alle 10 %:n. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, otta kaksikielisyys toimisi käy tännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin nelännes, mieluiten kolmannes, otta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytykset toimia elinvoimaise na. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti olta va kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vähintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, oissa ruot sinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosenttia kielikysymyksiä do minoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutki muksen (Kielibarometri) mukaan, ossa kansalaisnäkökulmasta mitattiin kuntapalveluen kielellistä laatua, 80 % kauniaislaisista vastaaista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % a Kirkkonummella 37 %. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon mallea Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysy myksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongel miin a kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seu dulle ylikunnallinen hallinto." Tarolla olevista raallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä osoitet tua ongelmia, liittyy tällaisen hallintotason rakentamiseen lukuisia ratkais tavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien a organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissiaisuusperus te. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, oiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Aatus "vahvasta" metropolihallinnosta, olle osoitettaisiin erilaisia harkinnanvarai sia tehtäviä, on kaukana tällaisesta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Lii an laaa seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivalta ristiriitoa sen a kuntien välille. Hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on raattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti ärestet tävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden a muiden tahoen yhteistoimintana. Tehtävien tulee ensisiaisesti liittyä alueiden suunnitteluun a kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana a ohauselimenä verkostoille, ois sa alueen kunnat, valtio, yhteisöt a yritykset yhteistyössä kehittävät seu dun toimintaa a toteuttavat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Met ropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen kokonaiskuvan muodosta minen, olloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtä vien a voimavaroen yhteensovittamisella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan a kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maankäyttö, asu minen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteenso vittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotan non rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi a ylläpitäisi kunnissa vuok ra-asuntoa a vastaisi asukasvalinnoista. Sen siaan asuntotuotantomää rien a erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määritte leminen a siainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mahdollisuuksia sioittaa asuntorakentamista oukkoliikenneyhteyksien kannal ta ärkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää a optimoida olemassa ole vaa infrastruktuuria a minimoida uuden perusrakenteen toteutustarpeet. Liikenneärestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavaroen a seu dullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

20 PÖYTÄKIRJA 3/ koordinointia a niiden koh dentamista tarkoituksenmukaisesti a maankäytön kokonaiskuvan kannal ta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdolli suuksia tukee parhaiten se, että metropolihallinto vastaa myös sen äres tämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittuen tehtävien lisäksi hy vin eritasoinen a laaa tehtäväkenttä, ohon Kauniaisten kaupunki suhtau tuu erittäin varauksellisesti. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapoh aisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vah vistaa, sen siaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa a ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyen erityispalveluen kuten maahanmuuttaien täyden nys- a kielikoulutukseen a yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtä vien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siir toihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä a kuntaomistuksessa olevilta yhtiöil tä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huo mattavan laaaa lisäselvitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee atkossakin yhdenver taisesti turvata palvelun ärestään, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Edellä todetun perusteella Kauniaisten kaupunki pitää mahdollisena metropolihallintoa, onka ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, ossa on kuntakohtaiset kiintiöt. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta a kiinnostusta osallistua metro polialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perus tellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas a oustama ton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu a byrokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä a yhteistoimintamuotoa on varot tava uusien keskusohdettuen isoen hallintokoneistoen synnyttämistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, et tä uuden hallintorakenteen rahoitus tulee ärestää kuntien maksuosuuk sien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla a tuilla. Kuntaosuudet voidaan akaa asukas- a verotuloperusteisesti. Metropolihallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen alueraauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropolialuetta. Toteutuksesta a atkovalmistelusta Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

21 PÖYTÄKIRJA 3/ Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas a uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen ärestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun a atkovalmisteluun tulee varata riittäväs ti aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittä missäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvit tävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten pal veluiden saatavuuden a tason heikentymisen, vaikka sinänsä uskovatkin palveluiden tulevan turvatuiksi kuntaliitosten myötä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäien a viranhaltioiden tavoitettavuuden heik kenevän a päätöksenteon mutkistuvan a keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, oita kuntaliitoksilla ensisiaisesti haetaan, ei uskota kovin laaasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että kunnan henkinen yhteen kuuluvuus vähenee a asukkaiden halu pitää huolta toisistaan heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoiseen kuntaan. Metropoliratkaisuen toteuttaminen samanaikaisesti kuntarakenne- a soteuudistusten kanssa aiheut taa monia ennakoimattomia ongelmia. Samanaikaisia muutoksia on mah dotonta hallita a toteuttaa ärkevästi. Laaat hallinnon muutosprosessit haittaisivat a hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämistä eri ta hoen välillä pitkäksi aikaa. Helsingin seudun kunnat tekevät o nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa.... Puheenohtaan ehdotus, että kaupunginvaltuusto käy asiasta lähetekeskustelua atkovalmistelun pohaksi, että mahdolliset ehdotukset a kannanotot kirataan a, että asia palautetaan, hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenohtaa totesi tarpeelliseksi käydä keskustelua selvitysalueista a metropolihallinnon muodosta. Valt. Tuohioa ehdotti lausuntoehdotuksen metropolihallinnon päätöksentekoa koskevan kappaleen ensimmäisen lauseen lopun muotoilemista seuraavasti ylintä päätösvaltaa käyttää kuntakohtaisten kiintiöiden mukaan kuntien nimeämät valtuutetut. Valt. Rintamäki-Ovaska ehdotti vielä keskustelua siitä, että Kauniainen osallistuisi kuntaakoselvitykseen Espoon, Kirkkonummen a Vihdin kanssa. Valt. Pesonen ehdotti seutuhallinnon yleisiä lähtökohtia koskevan viimeisen kappaleen viimeisestä virkkeestä poistettavaksi sanan kaupunginosakohtaisesti a seuraavan virkkeen lisäämistä kappaleen loppuun: Tämän Kauniaisten kaupunki näkee kilpailukykytekiäksi koko metropolialueen kehityksen kannalta. Valt. Rehn-Kivi totesi Rkp:n ryhmän tukevan kaupunginhallitukselle esite- Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

22 PÖYTÄKIRJA 3/ tyssä pohaehdotuksessa ollutta muotoilua että Kauniainen osallistuu kuntaakoselvitykseen Espoon a Kirkkonummen kanssa a että keskustelua on myös käyty Vihdin osallistumisesta selvitysalueeseen a että valtuustoryhmä tukee sitä, että metropolihallinto tulisi valita vaaleilla. Puheenohtaa totesi lähetekeskustelun päättyneeksi a että asia saatetaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi pidettävään kokoukseen, 8.5. aettavalla lisäesityslistalla. Päätös: Asia palautettiin. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

23 PÖYTÄKIRJA 3/ Valtuustoaloite 134/112/2013 KV 41 Puheenohtaa totesi valt. Laurilan ättäneen valtuustoaloitteen, ossa esitetään että Kauniaisissa käynnistetään nuorisotakuuohelma a perustetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävä työryhmä. Liite 1 41 Päätös: KV päätti saattaa valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

24 PÖYTÄKIRJA 3/ VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltoen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua a täytäntöönpanoa Pykälät 35, 37, 39, 40, 41 Hallintolainkäyttölain tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät a valituskieltoen perusteet VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite a postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus aukioloaika Radanrakentaantie HELSINKI puh faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät 36, 38 Hallintovalitus, pykälät Valitusaika Valitusaika 30 päivää päivää Muu valitusviranomainen, osoite a postiosoite Valitusviranomai-nen a valitusaika Valitusaika Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentaantie HELSINKI päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Liitetään pöytäkiraan Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet:

25 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkiraan KAUNIAISTEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Valituskira Valituskirassa on ilmoitettava - valittaan nimi, ammatti, asuinkunta a postiosoite - päätös ohon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan a muutos, oka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskira on valittaan tai valituskiran muun laatian omakätisesti allekiroitettava. Jos ainoastaan laatia on allekiroittanut valituskiran, siinä on mainittava myös laatian ammatti, asuinkunta a postiosoite. Valituskiraan on liitettävä päätös, osta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna älennöksenä sekä todistus siitä päivästä, osta valitusaika on luettava. Valitusasiakiroen toimittaminen Valitusasiakirat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusaan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postin valitusasiakirat on ätettävä niin aoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusaan päättymistä. Valitusasiakirat voi toimittaa myös: Pykälät nimi, osoite a postiosoite: Kauniaisten kaupungintalo Kiraamo Kauniaistentie KAUNIAINEN fax: (09) kiraamo@kauniainen.fi Valitusasiakirat on toimitettava 1) : nimi, osoite a postiosoite Pykälät Lisätietoa Tuomioistuinten a eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) noalla muutoksenhakialta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa. Lain 6 :n mukaan käsit te ly maksua ei kuitenkaan peritä muun muassa hallinto-oikeudessa sosiaaliasioissa, ulkisoikeudellista palvelus suh detta tai vaalea koskevissa asioissa eikä verotusta, kunnallisverosta vapauttamista, valtion avustusta tai ulki sia maksua koskevissa asioissa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohe / valitusosoitus liitetään pöytäkiranotteeseen. Pöytäkirantarkastaien nimikiraimet: