Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus
Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi, toimenpiteet 1. Uudistetaan toisen asteen ammatillinen koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 2. Tehdään rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus
Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopiste Tavoitteena vastat tulevaisuuden osaamistarpeisiin Strategisen hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa 1. vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä 2. uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita 3. säilytetään jatko-opintokelpoisuus. HE lausuntokierrokselle 11/2016 eduskunnalle 2017 uudistus voimaan 1/2018
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta aikuiset ja nuoret saman lainsäädännön alle lähtökohtana olisivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys osa työvoimakoulutuksesta siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.
Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkinnot ja niiden suorittaminen Ammatillisina tutkintoina voitaisiin suorittaa ammatillisia perustutkintoja (pt.) ammattitutkintoja (at.) erikoisammattitutkintoja (eat) Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat osaamisperusteisia ja tutkintojen suorittamisessa siirryttäisiin yhteen suorittamistapaan. Lisäksi voitaisiin järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta.
Tutkintorakenneuudistus Tavoitteena on kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä. Tutkintojen määrät Nyt 1.1.2019? Ammatilliset perustutkinnot 52 43 Ammattitutkinnot 177 64 Erikoisammattitutkinnot 122 59 Yhteensä 351 166
Tutkintojen laajuudet osaamispisteinä Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot 180 osp 120, 150 tai 180 osp 160, 180 tai 210 osp Osaamispisteiden laajuudet eivät ole sidoksissa aikaan. Ehdotus uudesta tutkintorakenteesta: http://80.248.162.139/opm/julkaisut/2016/ammatillinen_ tutkintorakenne.html
Henkilökohtaistamisprosessi henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOS Ammatillisessa koulutuksessa otettaisiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi/hos, jossa hakeutujalle suunniteltaisiin soveltuva tutkinto tai koulutus tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin aiemmin hankittu osaaminen suunniteltaisiin puuttuvan osaamisen hankkiminen suunniteltaisiin osaamisen osoittaminen suunniteltaisiin arviointi.
Tutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistamisprosessissa/HOS suunniteltaisiin myös tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet, kuten erityisen tuen tarve. Osaamisen arvioinnissa siirryttäisiin yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Osaaminen osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa yhdenmukaisella tavalla pääasiassa työelämässä käytännön työtilanteissa.
Tutkinnon suorittaminen Opiskelijalla olisi jatkossakin oikeus saada sellaista opetusta ja sekä henkilökohtaista ja muuta ohjausta, joka mahdollistaisi tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijan oikeus saada erityistä tukea oppimisvalmiuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi laajennettaisiin koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppisopimuskoulutus säilyisi keskeisiltä osin nykyisellään ja se perustuisi jatkossakin opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen tai virkasuhteeseen. Uutena työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muotona otettaisiin käyttöön koulutussopimus. Koulutussopimuksella opiskeltaessa opiskelija ei olisi työsuhteessa työpaikkaan, työpaikka ei maksaisi korvausta opiskelijalle. Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen puitteissa toteutettaisiin tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikalla.
Koulutukseen hakeutuminen Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääsääntöisesti jatkuvan haun kautta, jolloin koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. koulutuksen järjestäjät päättävät hakuajoista ja muista hakemiseen liittyvistä menettelyistä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa hakeuduttaisiin suorittamaan ammatillista perustutkintoa tai lukiokoulutusta yhteishaku olisi rajattu koskemaan vailla ammatillista tutkintoa olevia hakeutujia. Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet hakeutujat voisivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta.
Koulutukseen hakeutuminen jatkuu Koulutukseen hakeutuminen Oppisopimuskoulutus rajautuisi jatkossakin yhteishaun ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksen myötä näyttötutkintona suorittavia ammatillisia perustutkintoja koskeva yhteishaun rajaus sen sijaan poistuisi.
Koulutukseen hakeutuminen jatkuu Koulutukseen hakeutuminen Jos hakeutuja ei olisi suorittanut perusopetuksen oppimäärää tai hänen todistuksensa ei muutoin olisi vertailukelpoinen, käytettäisiin oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta, mikä korvaisi nykyisin käytössä olevan koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan. Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen avulla hakijalle määriteltäisiin valintapisteet, jotka korvaisivat yhteishaussa perusopetuksen päättötodistuksen perusteella annettavat valintapisteet. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa ja erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa koulutuksen järjestäjät päättäisivät valintaperusteista, kuten nykyisinkin.
Koulutukseen hakeutuminen jatkuu Koulutukseen hakeutuminen Kolme hakua järjestettäisiin samanaikaisesti: 1. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, 2. perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku 3. erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku. Hakuaika olisi helmi-maaliskuulle. Samalla hakulomakkeella toteutettaisiin Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku.
Rahoitus Ammatillisen koulutuksen määräraha 1. perusrahoitus 2. suoritusrahoitus 3. vaikuttavuusrahoitus 4. strategiarahoitus.
Rahoituksen tavoitteena on tukea osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa. kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan. tukea ja mahdollistaa yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamiseen. luoda yhtenäinen ja nykyistä selkeämpi kokonaisuus. ohjata tehostamaan opiskeluprosesseja ja lyhentämään koulutuspituuksia. edistää oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämistä. turvaa rahoituksen riittävän/tarkoituksenmukaisen ennakoitavuuden.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Materiaalit ja tapahtumat HE luonnos (8.11.) Kuulemistyöpaja 11.11. (Oulu) Kuulemistyöpaja 14.11. (Tampere) Kuulemistyöpaja 25.11. (Vantaa) Tutkintorakenneuudistus Koulutussopimus
Kielikoe ja oppimisvalmiuksia mittaava koe tiedotustilaisuus 23.11.2016 Tiedotustilaisuudessa kerrotaan kielikokeesta ja oppimisvalmiuksia mittaavasta kokeesta, jotka liittyvät kevään 2017 yhteishakuun. Lisäksi tilaisuudessa avataan vuoden 2018 tilannetta kokeiden osalta. Tiedotustilaisuus järjestetään 23.11.2016 Vantaalla. Lisätietoja
KIITOS!