KASVU JA KULTTUURI Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille

KASVU JA KULTTUURI Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 Vastuuhenkilö/ tilivelvollinen Kasvatusjohtaja Pekka Kares Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessin päätehtävä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa painopistealueena on kuntalaisten elämänhallinnan vahvistaminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen lapsille ja nuorille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimialojen välistä yhteistyötä (kasvu ja kulttuuri sekä Sotesi/itsehallintoalue). Erityisesti vuonna 2014 käynnistynyt toimijoiden verkostoyhteistyö Perhepalveluverkosto rakentaa ja etsii uusia toimintatapoja sekä sopii niiden toteuttamisesta. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Ydinprosessin strategiset päätavoitteet suunnitelmakaudella 2017-2019 Ydinprosessin päätavoitteena on toimivan ja taloudellisen peruspalveluverkoston avulla vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Tavoitteen toteuttamisessa huomioidaan uudet tuottavuutta parantavat innovaatiot ja hyödynnetään laajan kolmannen sektorin mahdollisuudet. Keskeisintä on kuntalaisten omaehtoisen toiminnan aktivointi osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Keväällä 2016 toteutetussa henkilöstökyselyssä ilmeni, että perhepalveluverkoston toiminnasta on selkeästi koettu olevan hyötyä keskinäisen yhteistyön lisäämisessä ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisessä. Perheohjaukseen vuonna 2014 suunnattu resurssilisäys on selkeästi oikea ratkaisu. Tämä ilmenee mm. lastensuojelun sijaishuollon kustannusten selkeänä vähenemisenä erityisesti vuodesta 2014 vuoteen 2015. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Erityisenä painopisteenä vuosina 2017-2019 on painonhallintaa tukevien ruokailu- ja liikuntatottumuksien lisääminen sastamalalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjessa. Tavoitteena on asenteiden ja normien muutos sekä konkreettiset muutokset elämäntavoissa koskien yhdessä syömistä, elintarvikkeiden valintaa ja liikunnan määrää. Tavoitteen tueksi on rakennettu kolmivuotinen (2017-2019) Terve arki - laatua elämään hanke. Valtakunnallinen sote-uudistus uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen vuoden 2019 alusta. Sastamalassa suunnitelmakaudella 2017-2019 pääpainona on vaikuttavien ja taloudellisten lasten nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessien mallintaminen osana valtakunnallista uudistusta siten, että strateginen tavoite kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamisesta on edelleen mahdollista saavuttaa. Merkittävimmät toimintaympäristön ja toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2017-2019 / Riskianalyysi: muutoksiin liittyvät oleellisimmat riskit ja niihin varautuminen

Viimeisten vuosien aikana erityisesti perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on toteutettu laaja-alaisia palveluverkkoselvityksiä, joiden pohjalta palveluverkkoa on muutettu. Koko prosessin osalta vuoden 2017-2019 pääpaino on palveluiden saatavuuden parantamisessa ja tuottavuuden lisäämisessä. Tätä toteutetaan mm. sähköisiä palveluita kehittämällä. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos jokaisen lapsen oikeuteen 20 tunnin varhaiskasvatuksesta. Esiopetuksessa painopisteenä on uuden 1.8.2016 voimaan tulevan esiopetussuunnitelman jalkauttaminen. Myös uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön suunnitelmakaudella 1.8.2017. Kummassakin asiakirjassa lapsen ja huoltajien osallisuus on toiminnassa keskeistä. Perusopetuksen osalta painopisteenä on 1.8.2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman jalkauttaminen. Uudistuksessa oppijan omatoimisuus kasvaa opettajan roolin muuttuessa enemmän oppimisen ohjaajaksi. Tämä edellyttää määrätietoista otetta erityisesti henkilöstön täydennyskoulutukseen. Keskustan alueella toteutetaan Varilan koulun rakentamishankkeen yhteydessä esiopetuksen siirto päiväkodeista koulujen yhteyteen. Varilan rakentamishankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan tulevaisuuteen suuntautunut muuntautuva oppimisympäristö, joka mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamisen. Lukiokoulutuksen osalta painopisteenä on myös 1.8.2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman jalkauttaminen. Sähköinen ylioppilastutkinto tulee osaksi lukion arkea suunnitelmakaudella vaiheittain vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Elämänlaatu-osaprosessin osalta palveluverkkoa kehitetään kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. Kuntalaisen kannalta muotoaan hakevassa sote-uudistuksessa on riski, että rakenteiden monimutkaistuessa ja erilaisten yhtiömuotoisten organisaatioiden mukaan tullessa ei millään taholla ole riittävää intressiä pitää huolta ennalta ehkäisevästä työstä ja ihmisten kyvystä huolehtia omasta elämästään. Tässä on olennaista toimialojen ja organisaatioiden välinen yhteistyö, joka on Sastamalassa olennaisena sisältönä perhepalveluverkostossa. Siinä kehitetty on pohjana Sastamalan kaupungin ja uuden itsehallintoalueen välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta vt varhaiskasvatuspäällikkö Sari Välilä Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta kasvatusta, opetusta ja hoitoa varhaiskasvatusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa ja osallisuutta vahvistetaan uuden varhaiskasvatuslain (36/1973, muutos 580/2015) ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista. toteutusvuosi / Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella 2017-2019 vaikutus Varhaiskasvatussuunnitelma on henkilöstön yhteinen työväline ja linjaa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan. Asiakirja varmistaa toiminnan yhtenäisyyden ja lasten ja heidän perheiden- 2017 sä tasavertaisuuden. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Sastamalan kaupungin strategiaan. Keskeiset arvot, joilla varhaiskasvatus takaa jokaiselle lapselle turvallisen kasvun ja opin polun ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys. yhteisöllisyys, rohkeus ja kestävä kehitys. Uusi velvoittavampi Varhaiskasvatuksen perusteet asiakirja julkaistaan lokakuussa 2016 ja se on jatkumo esiopetussuunnitelman perusteille ja varmistaa turvallisen kasvun- ja opinpolun toteuttamista. Perhepalveluverkostossa toimiminen, tavoitteiden ja toimintamenetelmien vakiinnuttaminen. Painopisteenä varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen vähentäminen. Toteutus varhaiserityiskasvatuksen sisältöä ja toimintamallia vahvistamalla jatkuu. Uuden varhaiskasvatuksen maksulain valmistuminen suunnitelmakaudella, sen vaikutukset asiakkaille sekä tulokertymään. Maksujen aleneminen tuo talousarvioon nettopainetta. Seurataan 20h varhaiskasvatusoikeuden käyttöön ottamisen vaikutuksia perheitten ja lasten näkökulmasta sekä sen taloudellisia ja järjestämiseen liittyviä vaikutuksia. 2017? syksy2016-

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa sopeutetaan hoitoa tarvitsevien lasten määrään. Keskustan alueen hoitopaikkatilannetta seurataan erityisesti lievän hoitopaikka ahtauden vuoksi. Vuorohoidon tilanteen kehittyminen ja siihen reagoiminen, kauppojen aukiolon vapautuminen lisää vuorohoidon tarvetta. Sastamalaan valmistuvan City marketin rekrytointi lisännee vuorohoitopaikkojen (ilta ja viikonloppu) tarvetta. Varhaiskasvatus osallistuu Iällä ei ole väliä -hankkeeseen henkilöstöhallinnon kanssa. Hankkeen tarkoitus on löytää uusia ratkaisuja ja keinoja henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja erilaisten työssäjaksamiseen vaikuttavien ratkaisujen kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteena on ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamisen keinojen kehittäminen, jotta he jatkaisivat vanhuuseläkkeeseen asti työssään ja näin saataisiin vähennettyä Varhe ratkaisuja, joiden kustannukset ovat korkeat. 2017-2017- Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite Turvallinen kasvun- ja opinpolkuja ja elämänhallinnan edistäminen: Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat vuorovaikutteisesti asiakkaiden tarpeisiin. Turvallinen kasvun- ja opinpolkuja ja elämänhallinnan edistäminen: Varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen ja uudelleen organisointi perhepalveluverkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti 3. Lasten ja lapsiperheiden elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoitetaso 2017 Mittari Toimenpiteet 2017 95% asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun Uusi varhaiskasvatussuunnitelma valmistellaan ja otetaan käyttöön 1.8.2017. Suunnitelma sisältää myös perhepalveluverkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti laaditun erityisvarhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman ja päivitetyn lomakkeiston. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhdessä perheitten kanssa ennaltaehkäisevillä toiminnoilla ja tiedon jakamisella hyvästä ravinnosta ja liikkumisen tärkeydestä jokaisessa yksikössä. Jokaisella lapsella päivitetyt uusien perusteiden mukaisetvarhaiskasvatussuunnitelmat, joissa ravitsemus ja liikuntaosio. Tyytyväisten asiakkaiden määrä, asiakaskysely Valmis varhaiskasvatussuunnitelma. Konsultaatio kerta/lapsi Konsultaatio/yksikkö Tehtyjen toimenpiteiden / suunnitelmien määrä Päivitetyt suunnitelmat tehty/ei ole tehty. Kehittämistoimenpiteet itsearvioinnin ja asiakaspalautteiden pohjalta. (Vanhempien osallisuuden lisääminen koko varhaiskasvatuksessa) Toimintaohjelma on käytössä ja uusi varhaiskasvatussuunnitelma jalkautetaan kaikkiin yksiköihin. Yhteistyökumppaneille tiedottaminen uudesta suunnitelmasta. Erityislastentarhanopettajien toiminnan ja avustajien määrän ja toiminnan suhteuttaminen ja uudelleen organisointi osana matalan kynnyksen toimintaa jatkuu. Vanhempien kanssa yhteistyössä tehdään varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa keskusteluosiot ravitsemuksesta ja liikunnasta sekä lasten vahvuuksista. Tehdään yhteistyötä Servin ruokahuollon ja ravitsemusterapeutin kanssa, liikuntatoimen kanssa ja hyödynnetään Valon liikuntatempaukset. Osallistutaan hyvinvointipäivään, Unelmien liikuntapäivään. Tehdään yhteistyötä perheohjaajien ja neuvolan kanssa. Uudet liikuntasuositukset huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opinpolku, vetovoiman vahvistaminen Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari Tot2014 Tot2015 Enn2016 TA2017 TS2018 TS 2019 7 v ikäluokka 31.12. 1740 1685 1676 1617 1620 1620 Niistä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, ostopalveluiden piiris- 795 865 852 850 850 850

sä ja sopimuspäiväkodissa, sisältää esiopetuksen päivähoidon 31.12. Esiopetusikäisten ikäluokka Lasten kotihoidon tuen piirissä 31.12.+ osittainen hoitoraha Yksityisen hoidon tuen piirissä 31.12. 264 264 259 239 261 230 401+52 399+78 440+39 400+40 400+40 400+40 63 49 50 50 50 50 perhepalveluverkoston toimenpiteiden kohteena olevien perheiden lukumäärä (lisäys Kvalt 16.11.2015) - - asiakasperheet esiop/päivähoito 770 asiakasperheet esiop/päivähoito 770 asiakasperheet esiop/päivähoito 770 asiakasperheet esiop/päivähoito 770 Tuloarviot ja määrärahat Nettositova TP2015 TA2016 TA2017 Sitovuustaso: toimintakate, netto* 1 000 Toimintatuotot 1 480 112 1 491 000 1 377 100 TS2018 TS 2019 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -11 635 810-12 326 400 Toimintakate, netto * -10 155 698-10 8350 400 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -66 590-64 400 Vyörytyserät -12 067 100-10 690 000-10 600-10 600 Tehtävän kokonaiskustannukset Muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -10 222 288-10 899 800 Vertailussa huomioon otettavat toiminnan muutokset v. 2015-2017: Esiopetus on siirtynyt 1.8.2015 varhaiskasvatuksen osaprosessiin. Esiopetusryhmistä 10 toimii koulujen kiinteistöissä ja keskustan alueella esiopetusryhmiä on vielä neljässä päiväkodissa, yksi näistä ryhmistä vuorohoitopäiväkodissa. Esioppilaiden osapäivähoito järjestetään varhaiskasvatuslain vaatimusten ja henkilöstö asetusten mukaisesti. Yhteistyötä tehdään koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen kanssa. Varhaiskasvatuslain muutos 20h varhaiskasvatusoikeudesta tuli voimaan 1.8.2016 ja Sastamalassa sitä noudatetaan. Laissa muuttunutta ryhmäkoon laajennusta Sastamalassa ei otettu käyttöön. Koska osapäiväryhmiä ei ole mahdollista laajassa kunnassa eri puolilla asuville 20h oikeuden piirissä oleville lapsille järjestää, on se järjestetty vanhoissa hoitopaikoissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Tästä noin 50 lapsen joukosta 26 lapselle on haettu lapsen tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden perusteella laajempaa varhaiskasvatusoikeutta. Osalla perheistä on myös työllistymisen vuoksi varhaiskasvatus tarve laajentunut kokopäiväiseksi. Kustannusvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida muuttuneiden tilanteiden vuoksi, mutta näiden hoitopaikkojen järjestäminen ja laajennettujen hakemusten selvittely on työllistänyt hallintoa jossain määrin. Varhaiserityiskasvatukseen saatiin toivottua lisäresurssia 1.8.2016 aloittaneen kolmannen kiertävän erityislastentarhanopettajan myötä. Aluejakoa on tarkistettu ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Ikäluokkien pieneneminen alkaa näkyä vuodesta 2013 syntyneistä lähtien. Vuonna 2015 syntyi 216 lasta ja vuoden 2016 ikäluokka näyttäisi jo syntyneiden ja laskettujen aikojen perusteella olevan 209 lasta. Ilmiö on valtakunnallinen. Päivähoidossa olevien lasten määrä on muutaman vuoden ollut noin 850 ja vastaavasti kotihoidon- ja yksityisen hoidontuen käyttäjät ovat hieman vähentyneet (siirtyneet kunnalliseen päivähoitoon).

Perusopetus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatusjohtaja Pekka Kares Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille Sastamalassa asuville lapsille ja nuorille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Uusi opetussuunnitelma on hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa kesäkuussa 2016 Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden 2017 alkaessa 15 koulussa, joista 12 on alakouluja, kaksi yläkouluja ja yksi yhtenäiskoulu (vl 1 9). Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 12 koululla. Varhaiskasvatus vastaa esiopetuksesta. Esiopetuksen ja esiopetuksen päivähoidon järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella 2017-2019 toteutusvuosi / vaikutus Toiminnan arviointi ja kehittäminen Perusopetuksessa toiminnan laatua parannetaan säännöllisen itsearvioinnin ja sen perusteella valittavien kehittämiskohteiden sekä jatkuvan toiminnan parantamisen kautta. Koko perusopetuksen itsearviointi toteutetaan joka toinen vuosi. Koulut toteuttavat itsearvionnin vuosittain. Perusopetus osallistuu lapsille, nuorille ja lapsiperheille kohdistuvien palvelujen kehittämiseen perhepalveluverkostossa. Painopisteet Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto vl. 1-6 lukuvuoden 2016-2017 alusta alkaen ja vl. 7-9 lukuvuoden 2017-2018 alusta alkaen porrastaen edeten. Opetussuunnitelmien tavoitteena on muuttaa ja uudistaa opetushenkilöstön ja oppilaiden ajattelutapaa, opetusmenetelmiä ja toimintakulttuuria kohti oppilaslähtöistä ajattelutapaa. Yhdessä Tilakeskuksen kanssa toteutettavissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa rakennetaan ajanmukaisia, uutta opetussuunnitelmaa tukevia toimivia ja turvallisia tilaratkaisuja. Perusopetuksen ja Sotesin yhteistyössä toteutetaan pilotti kesätoiminnan järjestämisestä alakouluikäisille oppilaille. Toiminta järjestetään yhden kuukauden ajan keskustan alueella. Tavoitteena on osaltaan toteuttaa strategian mukaista turvallista kasvun ja opin polkua..-4 000 e (netto) Rakenteelliset muutokset: o Kaukolan ja Muistolan koulujen yhdistäminen lv. 2017-2018 alusta o Sylvään tuntikehys ja opetusjärjestelyt katto- ja tilaremontin valmistuttua Kotikuntakorvaukset alenevat vuodesta 2016 vuoteen 2017. Ennuste on, että kotikuntakorvaukset alenevat ja kotikuntakorvaustulot ja menot tasoittuvat vuonna 2019. +90 000 e v. 2017 (218 000 vuositasolla) +73 000 v. 2017 (175 000 vuositasolla) +230 000 vuodelle 2017 Hallitusohjelman painopisteet: Oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus. Kouluviihtyvyyden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen, liikuntaa, koulurauha Kieltenopiskelun monipuolistaminen ja lisääminen.

Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite 1.Turvallinen kasvun ja opin polku: Perusopetus tarjoaa laadultaan ja saavutettavuudeltaan ajanmukaiset, houkuttelevat ja kilpailukykyiset palvelut 2. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen: Oppilaiden hyvinvointi ja kouluviihtyvyys paranee 3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoitetaso 2017 Mittari Toimenpiteet 2017 Sastamalalaisista perusopetusikäisistä oppilaista 100 % käy koulua Sastamalassa Oppilaiden kokemus koulun arjesta ja oppilaiden mieliala sekä oppilaiden kokemus oppimisen ja koulutyön arvostuksesta paranevat kevään 2016 mittaustuloksiin verrattuna. Useampivuotisen kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman laatiminen tavoitteen saavuttamiseksi Oppilastilasto Koulun hyvinvointiprofiilin työrauhaa, koulutyön tärkeyttä sekä mielialaa mittaavat osiot. Toimintasuunnitelma on laadittu. Koulukuljetusten sujuvoittaminen Oppilaitosten ja opetuksen ajanmukaisuuden, houkuttelevuuden sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen Oppilailta kerätään opetusta koskevaa palautetta, jonka perusteella opettajat ja koulunjohtajat kehittävät opetuksen laatua. Kouluviihtyvyyttä kohennetaan yhteisöllisyyden ja oppilaskuntatoiminnan avulla. Kurinpitotoimissa lisätään kasvatuksellisten keskustelujen ja ohjauksen osuutta, oppilaiden ja huoltajien osallisuutta vahvistetaan. Kyselytutkimuksen toteuttaminen sastamalalaisten lapsiperheiden ruokailu- ja liikuntatottumuksista Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Lähtötasomittaus Terveistä elämäntavoista tiedottaminen. Sastamalalaisten perheiden tietoisuus hankkeesta sekä hyvinvoinnista on lisääntynyt Lähtötasomittaus suoritettu: 5.- ja 8.-luokkalaisten paino Suun terveys MOVE-kuntotestin tulokset (valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn mittaristo) Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat tiedon lisääntyneen terveistä elämäntavoista Suunnittelu ja tiedottaminen alkavasta hankkeesta. Oppilaskuntien kytkeminen mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiantuntijatiedon kerääminen terveellisen ruokailun ja liikunnan vaikutuksista sekä vaikuttavista toimintamenetelmistä. Elämänhallinnan edistäminen, hyvät peruspalvelut, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari Tot2014 Tot2015 Enn2016 TA2017 TS2018 TS 2019 Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ilman sairaalaopetusta ja vammaisopetusta) 8874 9050 9425 Oppilasmäärä vl 1-6 (20.9.) 1647 1659 1615 1600 Oppilasmäärä vl 7-9 (20.9.) 886 844 839 845 Oppilasmäärä perusopetus yht. 2533 2503 2454 2452 Opetusryhmien keskikoko vl 1-6 18 15 15 16 Opetusryhmien keskikoko vl 7-9 18,5 16 16 17 Opettajien kelpoisuus-% 97 97 99 99 Tuloarviot ja määrärahat Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* TP2015 TA2016 TA2017 1 000 Toimintatuotot 799 656 699 Valmistus omaan käyttöön 3 TS2018 TS 2019

Toimintakulut -24 702-24 442-23 929 Toimintakate, netto * -23 900-23 786-23 230 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -94-133 -124 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -23 995-23 918-23 354 Muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Vertailussa huomioon otettavat toiminnan muutokset v. 2015-2017: Keikyän koulun lakkauttaminen 1.8.2016 alkaen, Kaukolan koulun lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen. Kotikuntakorvausmenojen vähenevät 230 000 eurolla vuodesta 2016 vuoteen 2017. Sylvään koulun opetusjärjestelyjen muutos 1.8.2017 alkaen, vaikutus vuositasolla 175 000 euroa vuodesta 2018 alkaen. Vaikutus vuodelle 2016 on 73 000 euroa. Maahanmuuttajien valmistava opetus käyttömenoissa vuosina 2016 ja 2017, vaikutus vuositasolla 170 000 euroa. Kate näkyy valtionosuutena talousarvion rahoitusosassa. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleikkaus 30%: vaikutus perusopetuksessa 208 000 euroa. Lukiokoulutus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen rehtori Anni Virnes Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Lukiokoulutus jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen ja riittävien valmiuksien antaminen jatko-opintoihin ja työelämään. Sastamalan lukiokoulutus tarjoaa monimuotoisia lukio-opintoja nuorille ja aikuisille sekä ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella Isoverstaan kurssitarjottimella. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella 2017-2019 Sastamalan lukiotoiminta on keskitetty Vammalan lukioon 1.8.2016 lähtien. Vuosina 2017-2019 vahvistetaan Vammalan lukion asemaa sastamalalaisten nuorten ensisijaisena lukiovalintana. Keskeisenä painopisteenä on myös yhteistyö talousalueen eri lukioiden kesken sekä yhteistyö ammatillisen koulutuksen, Sastamalan opiston, Isoverstaan ja PAOK-verkoston (Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri, Tampereen seututarjotin) kanssa. Myös työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä kehitetään. Lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuivat ja ne otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma sisältää uusina aihealueina teema- ja taiteiden välisiä kursseja, joita toteutetaan lukuvuosittain 3-5 kpl. Vammalan lukion perusvaltionosuudella rahoitettavien lentopallo- ja urheilulinjojen toteuttamiseen varataan tilavuokrien lisäksi yhteensä 8 kurssia. Ylioppilastutkinto sähköistetään vaiheittain siten, että keväällä 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti. Tutkinnon sähköistäminen tapahtuu ylioppilastutkintolautakunnan määrittelemän aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. toteutusvuosi / vaikutus Siirtyminen yhteen lukioon: TA2014 ja TA2016 erotus: -277 500 TA2014 ja TA2017 erotus: -645 300 TP2014 ja TA2017 erotus: -532 746 Vuosilta 2018-2019 ei ennakoitua TAE säästöä toiminnan säilyessä arvioidussa laajuudessaan. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite 1. Turvallinen kasvun ja opin polku: Sastamalan lukiokoulutuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille opiskelijoille houkuttelevin vaihtoehto. Sitova tavoitetaso 2017 Mittari Toimenpiteet 2017 Sastamalalaisista lukioopintonsa aloittavista opiskelijoista 100% valitsee sastamalalaisen lukion (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tavoitetaso vuodesta 2017 alkaen: Sastamalalaisista lukioikäisistä opiskelijoista 100% opiskelee sastamalalaisessa lukiossa (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Koulukuljetuskysely (huoltajat ja opiskelijat) Opiskelijatilastot a) Koulukuljetusten sujuvoittaminen b) Oppilaitosverkon houkuttelevuuden parantaminen erityisesti potentiaalisilla opiskelijavientialueilla (alueet, joilla naapurikuntien oppilaitosten houkuttelevuus on poikkeuksellisen suuri).

2. Vetovoiman vahvistaminen Koko kaupungin vetovoimaa tukevan lukiokoulutuksen myönteisen imagon ja vetovoiman vahvistaminen Kehittyvä, houkutteleva ja kilpailukykyinen opiskelijoiden tarpeita vastaava lukiokoulutus: Ylioppilastutkintotulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa opiskelijoidentyytyväisyys opetusryhmien ilmapiiriin vähintään verrokkikuntien tasolla 95% opiskelijoista suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Valtakunnalliset tilastot INKA-järjestelmän sähköiset kyselyt (sähköinen palautejärjestelmä) Keskeyttämisprosentti Koulukysely 3. Lukiolaisten elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tehostamalla ennaltaehkäiseviä tukitoimia: lukiolla aloitetaan neuvontapistetoiminta (ns. infokioski), jonka vaikuttavuutta arvioidaan kävijämäärän ja asiakastyytyväisyysmittauksen avulla Elämänhallinta, vetovoima Neuvontapiste toiminta on käynnistynyt (on/off) Kävijämäärä ja asiakastyytyväisyys neuvontapisteessä Yhteistyö Servin, liikuntapalveluiden ja perhepalveluverkoston kanssa neuvontapistetoiminnan aloittamiseksi lukiolla kerran kuukaudessa. Hyvän olon-päivän järjestäminen vuonna 2017. Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari Tot2014 Tot2015 Enn2016 TA2017 TS2018 TS 2019 Nuorisoaste 323 316 339 371 384 380 Aikuisopiskelijat 8 9 3 3 1 1 Ammattilukiolaiset 19 13 11 14 10 10 Muut aineopiskelijat 74 31 36 36 30 30 Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut 9102 9303 8327 6631 6496 6564 Tuloarviot ja määrärahat Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* TP2015 TA2016 TA2017 1 000 TS2018 TS 2019 Toimintatuotot 96 97 185 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -3 119-2 955-2 665 Toimintakate, netto * -3 023-2 858-2 480-2501 -2501 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -10-15 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -3 033-2 873 Muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Vertailussa huomioon otettavat toiminnan muutokset v. 2015-2017: Siirtyminen yhteen lukioon 1.8.2016. Lukiokoulutuksen aloittajamäärän kasvu 1.8.2016 alkaen (s2016: 131 aloittajaa), josta syntyi tarve jakaa aloittava ikäluokka viiteen rinnakkaiseen opetusryhmään aiemman neljän sijasta. Myös kolmannelle vuosikurssille pienistä lukioista siirtyneistä opiskelijoista muodostettiin oma opetusryhmänsä (+ 1 opetusryhmä). Tämä lisäsi henkilöstökuluja mutta myös kertyviä valtionosuustuloja. Vuoden 2016 osalta lukioverkkoratkaisusta kertyy säästöä vain 5 kk:n osalta sillä pienten lukioiden toiminta jatkui 31.7.2016 saakka. Vuosien 2015-2017 talousarviot eivät ole suoraan vertailukelpoiset seuraavista syistä: kaupungin hallinnon sisäisen laskutuksen kulut kasvoivat vuodelle 2016 241,9% (lisäys 44 000 euroa) ja lakisääteiseen toisen asteen koulupsykologipalvelun toimintakatteeseen varattiin 47 000 euroa. Uutena kulueränä vuoden 2017 talousarvioon sisällytetään lukiokoulutuksen osuus kaupungin markkinointikuluista, 4000 euroa.

Lukiokoulutuksen käytöstä poistuneista tiloista ja puhtaanapitopalveluista siirtyy 1.8.2016 lähtien vuositasolla perusopetukselle kuluja noin 193 500 euroa. Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisten kulujen arvioidaan laskevan aikavälillä 2015-2017 noin 2600 euroa/opiskelija. Henkilöstömuutokset: 4 lukion lehtoria siirtyi perusopetuksen viranhaltijoiksi ja viisi henkilöä siirtyi Vammalan lukioon. 4 virkaa (2 apulaisrehtoraattia ja kaksi opettajaa) ja yksi toistaiseksi otettu tuntiopettajan tehtävä vapautuivat ja jätettiin täyttämättä. Kokonaishenkilöstömuutos -3 henkilöä.