1. Piensatama- ja saaristohankkeet (suom. Merja Lähdesmäki) Satamat viehättävät usein ihmisiä, johtuipa se sitten laivoista, maalauksellisesta arkkitehtuurista, tuoksuista, äänistä tai yksinkertaisesti merenkulkuun liittyvästä arvoituksellisuudesta ja romantiikasta. Myös saaristolla ja saarilla on samankaltainen vetovoima. Siksi saaressa sijaitseva satama edustaa huikeaa mahdollisuutta matkailun kehittämisessä. Tobermory, Mullin saari, Skotlanti Tobermoryn kylä Mullin saarella Skotlannissa tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin piensatamahankkeesta. Tobermory on myös portti lukuisiin muihin Skotlannin länsiosan saariin. Mullin saari kuuluu Sisä-Hebrideihin (engl. Inner Western Isles). Sen pinta-ala on noin 875 neliökilometriä ja asukkaita saarella on noin 2700. Aikaisemmin saarelaiset saivat elantonsa lähinnä maanviljelystä ja kalastuksesta, mutta nykyään matkailu on saaren tärkein elinkeino. Viimeisen 35 vuoden aikana saaresta on tullut suosittu asuinpaikka englantilaisten eläkeläisten keskuudessa, mikä heijastuu saaren asukkaiden ikärakenteeseen. Mullin saarella on myös loma-asuntoja, jotka ovat asuttuina lähinnä matkailusesongin kiivaimman ajankohdan aikaan kesäkuusta elokuuhun. Saarelle pääsee ainoastaan vesitse, mutta lukuisat lautat liikennöivät saaren kahden lauttarannan ja mantereen välillä. Mullin saari on niin ikään suosittu pysähdyspaikka pienveneilijöille ja purjehtijoille. Kiireisimpään kesäaikaan 28 lauttaa operoi maanantain ja lauantain välisenä aikana mantereen ja saaren väliä: 7 lauttaa Obanista Craignureen, 14 Lochalinesta Fishnishiin ja 7 lauttaa Kilchoanista Tobermoryyn. Tobermory sijaitsee 28 kilometrin päässä Craignuresta ja 25 kilometrin päässä Fishnishistä. Tobermoryn kylässä toimii Lochaline-lautan laituri. Vaikka kaupungissa on ollut kalastusasema jo vuodesta 1788, sinne rakennettiin satama vasta vuonna 1814. Seuraavalla vuosikymmenellä, Crinan kanavan rakentamisen jälkeen, alkoi satamasta säännöllinen höyrylaivayhteys Glasgow hun tuoden mukanaan ensimmäiset matkailijat saarelle. Tobermoryn satama toimii lauttareitin päätepisteenä mutta myös pysähdyspaikkana niille lautoille, jotka ovat matkalla muille saarille. Sataman sijainti saaren suojaisessa kolkassa tarjoaa vaikuttavat näkymät ylämaiden kukkuloille. Sen lisäksi satama-alueen viehättävät, kirkkain värein maalatut talot ovat tehneet siitä yhden valokuvatuimmista satamista Skotlannissa.
Matkailulla on jo pitkään ollut merkittävä rooli Tobermoryn kehittämisessä. Tobermory on ollut tärkein satama, jonka kautta on kuljettu Mullin saarelle. Lauttaliikenteensä ansiosta kaupunki on toiminut pysähdyspaikkana matkailijoille, jotka suuntasivat kauemmas ulkosaarille. Ylämailla ei teitse voinut päästä kaikkiin kohteisiin. Näin ollen lautat olivat elintärkeitä, jotta kaukaisemmille alueille voitiin kuljettaa tavaraa. Lautat olivat tärkeitä niin ikään matkailijoille, jotka halusivat mieluiten matkustaa alueelle vesitse maanteiden sijaan. Lautat siis tukivat talouden kehittymistä vuosina 1950 1970, jolloin näiden alueiden väestömäärän väheneminen oli suuri ongelma. Matkailupalveluihin liittyen säännöllinen, lautta-aikataulun kanssa yhteensopiva linjaautoyhteys linkittää mantereella sijaitsevan Oban kaupungin Mullin saareen. Tästä syystä Tobermoryn kylään on helppo saapua myös ilman omaa autoa. Paikkakunnalla on monenlaista majoituspalvelutoimintaa: 4 hotellia, 30 aamiaismajoituspaikkaa ja majataloa, nuorisohotelli ja leirintäalue. Tobermoryssa on niin ikään 12 ruokapaikkaa sekä lukuisa määrä erilaisia kauppoja, jotka tarjoavat monenlaisia tuotteita aina elintarvikkeista matkamuistoihin (mukaan lukien suklaakauppa ja hopeasepän liike). Satamassa on kiinnityspaikat 112 veneelle, tankkauspiste, jäteasema, sähkö- ja vesipisteet sekä uudet suihku- ja wc-tilat. Aktiviteetit Tobermoryssa on patikointireittejä erilaisille maisemapaikoille ja nähtävyyksille, mukaan lukien majakalle kulkeva reitti. Patikkareiteiltä on myös yhteyksiä saaren muille vaellusreiteille. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet valaiden katseluun ja siellä toimii kolme yritystä, jotka järjestävät valasretkiä, samoin kuin yleisemmin hylje-, merilintu- ja saaristoretkiä. Tilauskalastusretket ovat niin ikään mahdollisia. (Seuraavat englanninkieliset internetsivustot antavat lisää tietoa Tobermoryn retkitarjonnasta: www.tobermory.co.uk/activities/boat-trips-and-tours, www.staffatours.com/boat-tours/boattours-from-mull-and-kilchoan-ardnamurchan.) Tobermory on myös luonnonsuojelujärjestö Hebridean Whale and Dolphin Trustin kotipaikka. Järjestö hyödyntää veneyrityksiä omassa tutkimustoiminnassaan. Tämän lisäksi Mullin saarella toimii 15 eläin- ja luontobongausyritystä, joista vanhin on Tobermoryn kaupungissa.
Erityispiirre Vuonna 2002 Brian Jameson kehitti BBC:lle lapsille suunnatun televisiosarjan nimeltään Balamory. Hän sijoitti sen tapahtumat Tobermoryyn, käyttäen hyväkseen kaupungissa sijaitsevia rakennuksia sarjan hahmojen koteina. Sarja toi mukanaan valtavan määrän matkailijoita erityisesti lapsiperheitä jotka halusivat vierailla suosikkisarjansa tapahtumapaikalla. Vaikka televisiosarjaa seurannut matkailijaryntäys ärsytti monia paikallisia ihmisiä, osa paikallisyhteisöstä (esim. majoituspalveluiden tarjoajat, ravintoloitsijat ja kauppiaat) hyötyivät suosikkiohjelmasta taloudellisesti. Tobermoryn englanninkielinen internetsivusto (www.tobermory.co.uk/balamory/index.htm) tarjoaa lisää tietoa kylän roolista televisiosarjassa. Samalla ne neuvovat myös, missä sarjassa esiintyneistä taloista matkailijoilla on mahdollisuus vierailla ja mitkä ovat yksityiskäytössä. Vaikka televisiosarja päättyi vuonna 2005, Tobermoryn kylä hyötyy edelleen sarjasta ja sen uusintaesityksistä. Tobermoryn kylän ja sataman menestykseen positiivisesti vaikuttaneita tekijöitä 1) Tobermoryn sataman perinteisiä vetovoimatekijöitä vahvistavat alueen kuuluisat maalatut talot. 2) Matkailu on alun perin linkittynyt satamaan, mutta nykyään monet erilaiset palvelut ja aktiviteetit tukevat satamaan liittyvää matkailua. 3) Kylän majoituspalvelutarjonta ulottuu edullisesta nuorisohotellista Western Isles - hotelliin, joka kauniiden maisemien ohella tarjoaa perinteistä paikallista ruokaa tyylikkäissä puitteissa. 4) Saarella on suuret kävijämäärät; yli 350 000 ihmistä vierailee saarella vuosittain. Lisäksi saarella käy useita pienveneillä matkustavia vierailijoita. Saari on suosittu päivämatkakohde mantereelta, Obanista, joka itsessään on myös vetovoimainen matkailukohde. 5) Tobermoryssa on kaikki menestyvän satamatoiminnan edellyttämät palvelut, kuten esimerkiksi kiinnityspaikat aluksille, wc- ja suihkutilat, jätehuolto, ruokailupaikat, vesipiste, rautakauppa ja erilaisia yöpymispaikkoja sekä aktiviteetteja. Pienten huviveneiden kiinnityspaikat houkuttelevat satamaan uupuneita veneilijöitä ja purjehtijoita. Moni skotlantilainen saarisatama pysyy toiminnassa lähinnä siitä syystä, että nämä rantautuneet veneilijät jättävät alueelle paljon rahaa.
Mitä Tobermoryn kehityksestä voidaan oppia? 1) Sijainti. Tobermorylla on hyvä sijainti keskellä suhteessa mantereeseen ja useihin pienempiin saariin, minkä vuoksi se toimii pysähdyspaikkana myös muualle suuntaaville matkailijoille. Tobermoryn kautta kuljetaan niin ikään muihin kohteisiin Mullin saarella. Tobermory toimiikin keskuspaikkana, jonka kautta voi päästä ympäröiviin kohteisiin. 2) Saavutettavuus. Alueen bussiliikenne on linkitetty lauttojen aikatauluihin eikä niinkään ihmisten muihin mahdollisiin aktiviteetteihin. Tobermorysta on mahdollista matkustaa saaren muihin osiin, mutta se vaatii tarkkaa ajoittamista, eivätkä bussit liikennöi kaikkiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Bussi polkupyörä-yhdistelmä on siksi saarella hyödyllisempi kulkutapa. Bussiliikenteessä on myös muita haasteita: Balamory-televisiosarja toi mukanaan 100 000 matkailijaa, mikä oli liikaa paikallisliikenteelle yhden bussin ottaessa vastaan Craignuren lauttasatamaan saapuvia satoja matkailijoita. (Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kymmenen bussia kuljetti matkailijoita Ionaan, jossa korostuvat kristinuskon varhaiset vaiheet Skotlannissa.) Kaikki matkailijat eivät kuitenkaan matkusta paikallisbussilla, vaan monella on käytössään oma auto. Autojen runsas määrä Tobermoryn kapeilla kujilla aiheuttaa kuitenkin usein liikenneruuhkia sekä tukkii jalkakäytävät ja ovien edustat. Liikenteen sujuvuus on olennainen huomioon otettava seikka pienten satamaalueiden matkailun kehittämisessä. 3) Kilpailu. Hebridien saariryhmä koostuu lukuisasta joukosta saaria ja eri saarten välillä on kilpailua matkailijoista. Esimerkiksi Skyen saaren kilpailuetuna Mullin saareen nähden on silta, joka linkittää saaren mantereeseen. Silta tekee Skyen saaresta matkailijalle edullisemman ja helpommin saavutettavan matkailukohteen, huolimatta pidemmästä matkasta aiheutuvista polttoainekustannuksista. Muut saaret, kuten Islay ja Arran, ovat lähempänä Central Beltin aluetta, jossa asuu suuri osa Skotlannin väestöstä. Siten on tärkeää, että saaret tunnistavat ja korostavat omia kilpailuvalttejaan. 4) Lauttamaksut saarelle ovat melko kalliita; neljän hengen perheen ja auton matka edestakaisin maksaa 114 euroa. Tosin ilman autoa lauttalippu on huomattavasti edullisempi (9 euroa/matkustaja vuoden 2012 hinnaston mukaan). Erilaiset tarjousliput ja -paketit voivat olla hyvä kannustin saarimatkailun edistämiseen.
5) Matkailun kausiluonteisuus. Osa kaupoista on suljettu talviaikaan tai niillä on lyhennetyt aukioloajat. Sesongin ulkopuolella matkustavista ihmisistä on kuitenkin pystyttävä huolehtimaan yhtä laadukkaasti kuin sesongin aikana matkustavista. On lisäksi huomattava, että sesongin ulkopuolella matkustavat yleensä hieman iäkkäämmät ihmiset, jotka usein käyttävät enemmän rahaa matkallaan kuin nuoremmat ja/tai perheelliset matkailijat. 6) Sää ja hyönteiset. Länsi-Skotlanti on tunnettu sateisesta säästään ja hyttysistään, jotka saattavat olla vastenmielisiä matkailijoiden näkökulmasta. Epäluotettava skotlantilainen sää on kansallinen vitsi, mutta ei niinkään myyntivaltti. Tobermory on erinomainen esimerkki piensatamaan liittyvästä matkailusta, jossa hyödynnetään saaristoelementtiä. On kuitenkin hyödyllistä pohtia myös sitä, miten matkailua ja siihen mahdollisesti liittyviä haasteita ja ongelmia on pienissä saarissa käsitelty. Héloïse Gauvin, maisteriopiskelija Edinburgh Napier -yliopistosta, tutki paikallisten ihmisten ja matkailijoiden välisiä konflikteja Inishmoren saarella Irlannissa vuonna 2011. Gauvinin tavoitteena oli ymmärtää, kuinka pienten saarten paikallisyhteisöt toimivat suhteessa matkailijoihin. Seuraavassa esitellään Gauvinin tutkimustuloksia hieman tarkemmin. Inishmore, Irlanti Inishmoren saari on suurin kolmesta Aran saaristoon kuuluvasta saaresta Irlannin länsirannikolla. Saarella asuu pysyvästi 1248 henkilöä (lähde: Irish Census, 2011). Perinteisesti saaren pääelinkeinoina ovat olleet kalastus ja maanviljely. Saaren asukkaat ovat olleet myös kuuluisia neuletöistään; paikalliset villapaidat ovat tunnettuja maailmalla. Aran saaristo houkuttelee yhteensä noin 100 000 matkailijaa vuosittain (Lähde: Tourism Development International, 2000). Inishmore on saarista suosituin, koska se on suurin ja sinne on olemassa lautta- ja lentoyhteydet. Saari on maalauksellinen kauniine kivestä rakennettuine eläinaitauksineen. Matkailijat voivat pyöräillä kapeita polkuja sekä osallistua opastetuille kiertoajeluille, joko minibussissa tai hevoskärryissä matkaten. Saarella on monia mielenkiintoisia kohteita, kuten esimerkiksi Dún Aonghasan linnoitus ja sen matkailupalvelupiste, hyljeyhdyskunta, useita rakennuksia ajalta ennen ajanlaskun alkua, Black Forthin linnoitus ja majakka. Satamassa ja kylän keskustassa sijaitsee viehättäviä perinteisiä kivirakennuksia. Keskustassa matkailijoita palvelevat elintarvikeliike ja kuusi erilaista kauppaa, jotka myyvät paikallisia lahjaesineitä ja käsitöitä. Näiden lisäksi
keskustasta löytyy seitsemän ravintolaa ja/tai kahvilaa, yksi hotelli ja 14 aamiaismajoituspalvelun tarjoajaa tai majataloyrittäjää. Merkittävin matkailua koskeva ongelma alueella liittyy liian suuriin matkailijamääriin, kun tuhannet ihmiset valtaavat kylän kapeat kadut ja kiirehtivät joko pyöräillen, jalkaisin tai autolla nähtävyydeltä toiselle ehtiäkseen lauttaan, joka jälleen palaa mantereelle. Tämä ylimääräinen liikenne aiheuttaa konflikteja ei-matkailuun liittyvien elinkeinojen, kuten maanviljelyn kanssa. Tungos onkin yhteinen nimittäjä monelle piensatamiin liittyvälle matkailukohteelle. Sen vuoksi matkailun kehittämisessä ja uusien matkailurakennelmien suunnittelussa pitää pyrkiä lieventämään haittoja, joita kiireisin sesonkiaika tuo mukanaan. Gauvinin tutkimus tarkasteli sitä, miten paikalliset ihmiset kokivat matkailun saarellaan ja millaisia vaikutuksia matkailulla oli heidän arkielämäänsä. Vaikka tutkimuksen otoskoko oli melko pieni (25), tutkimus tuo esiin joitakin kehityssuuntia ja huolenaiheita, jotka on tärkeä huomioida pienten saarten matkailua kehitettäessä. Tulokset Tutkimuksen tulosten mukaan 84 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että matkailu tuo mukanaan lähinnä hyötyä, kun taas 16 prosenttia koki matkailusta seuraavan sekä hyötyjä että haittoja. Vastaajista 68 prosenttia ilmaisi tutkimuksessa, että matkailu saarella on hyväksyttävällä tasolla, 20 prosentin mukaan matkailua on liian vähän ja 12 prosenttia puolestaan näki matkailun liian suurena. Vaikka vain 1/3 Gauvinin tutkimuksen vastaajista oli jollakin tavalla matkailun kanssa tekemisissä (joko suoraan itse tai perheenjäsenen kautta), 80 prosenttia sanoi kuitenkin hyötyvänsä matkailusta taloudellisesti. Suurimmalla osalla taloudellinen hyöty oli sesonkiluonteista, mutta kolme vastaajista (12 prosenttia) ansaitsi matkailuun liittyvää tuloa ympäri vuoden. Suurimmat matkailuun liittyvät hyödyt olivat: positiivinen vaikutus saaren talouteen, työpaikat, lauttaliikenteen vuorojen tiheys, ravintoloiden lukumäärä, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja perinteisen musiikkikulttuurin säilyminen. Matkailuun liittyviä kielteisenä koettuja seikkoja puolestaan olivat: liikenne, edestakaisin ajelu ja teiden kunnon huononeminen. Kaiken kaikkiaan suurin osa vastaajista piti matkailua positiivisena ilmiönä ja oli sitä mieltä, että: On tärkeä edistää matkailua, koska maanviljely ja kalastus eivät enää luo toimeentulomahdollisuuksia. Tästä huolimatta paikalliset kommentoivat myös matkailun negatiivisia puolia esimerkiksi seuraavasti: Matkailu on ollut saarelle aina tärkeää, mutta sen ei pitäisi vallata koko saarta ja saaren asukkaiden elämää siinä määrin kuin se tekee kesäisin, jolloin
häiriötekijöitä on paljon, omaa rauhaa ja hiljaisuutta ei ole, eikä myöskään kunnioitusta maisemaa tai saarelaisten yksityisyyttä kohtaan. Tutkimuksessa korostui se, että vaikka paikalliset ihmiset eivät välttämättä halunneet matkailijamäärien kasvavan nykyisestä, he toivoivat kuitenkin kasvua yöpyvien vieraiden määrään. Kesän 2000 aikana 64 663 päivämatkaajaa vieraili saarella, kun taas vain 39 140 matkailijaa viipyi yön yli tai kauemmin. Päivämatkaajat (lautta saapuu satamaan kello 11.00 ja lähtee takaisin mantereelle kello 16.00 tai 19.00) saattavat osallistua retkelle, ostaa lounaan tai matkamuiston, mutta yöpyvät vieraat jättävät alueelle paljon enemmän rahaa. Sen lisäksi pidempään viipyvät matkaajat oppivat myös enemmän alueen kulttuurista ja ihmisistä. Menestyksellinen matkailutoiminta keskittyy kokonaisvaltaisen matkailukokemuksen tarjoamiseen ja sisältää siten linkkejä alueen kulttuuriin, perintöön ja luonnonympäristöön sekä alueen tarjoamiin erilaisiin aktiviteetteihin. On myös todettu, että matkailijat, jotka viipyvät alueella yli yön tai pidempään, tulevat myös todennäköisemmin uudestaan alueelle kuin ne, jotka tekevät vain päiväretken (lähde: Tourism Development International, 2000). Paikallisasukkaat uskoivat yöpyvien matkailijoiden vähäisyyden johtuvan pikemminkin tietämättömyydestä kuin mielenkiinnon puutteesta, sillä kansallinen matkailun edistämiskeskus markkinoi saarta täydellisenä päivämatkailukohteena. Tämä pitäisi pitää mielessä kun markkinointimateriaalia kehitetään. Myös saaren kulttuurin ja ihmisten tuotteistaminen on herättänyt paikallisissa asukkaissa huolta. Paikalliset vastustivat päättäväisesti sanontaa elävä historiallinen museo ja ovat näin hyvä roolimalli muille saarten asukkaille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös matkailun roolia yritystoimintana ja siihen liittyen matkailun kausiluonteisuutta. Yhden vastaajan kommentti tiivisti ajatukset hyvin: Kesä on työn ja rahanteon aikaa. Talvi puolestaan on rentoutumisen, sosiaalisten suhteiden ja saaresta nauttimisen aikaa. Tutkimuksessa nousi esiin myös eräs mielenkiintoinen kommentti liittyen matkailun rooliin saaren taloudessa. Yksi valituksen aihe oli, että saari on liian riippuvainen mantereesta. Matkailukysynnän kasvun uskottiin vaikuttavan positiivisesti siihen, että saaren omaa infrastruktuuria pidetään yllä ja kehitetään. Palveluiden tuottajat ja paikalliset viranomaiset tukevat menestyksekkäitä alueita, joita voidaan pitää kannattavina sijoituskohteina.
Mitä Inishmoren kehityksestä voidaan oppia? 1) Saaret kiehtovat ihmisiä, ehkä haasteellisemman fyysisen saavutettavuutensa tai psykologisen etäisyytensä vuoksi. Ne ovat erinomaisia matkailukohteita jo sinällään ja siksi niille on olemassa matkailullista kysyntää. Myös eri saarten välinen matkailu tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Saaristoa voidaan kehittää perinteisen matkailumallin mukaisesti, jolloin yksi saarista toimii keskuspaikkana ja porttina naapurisaarille. 2) Nurjapuoli saarimatkailuun liittyen on se, että elämä saarella on yleensä kalliimpaa kuin mantereella. Tästä johtuen matkailijat usein valittavat korkeita kustannuksia ja pyrkivätkin hillitsemään kustannusten kasvua tuomalla mukanaan matkalla tarvitsemiaan tavaroita ja tuotteita niin paljon kuin mahdollista. Tämä puolestaan rajoittaa paikallistalouteen tulevaa hyötyä. Jotkut saaret ovat ratkaisseet tämän ongelman perimällä lisämaksuja tai vaatimalla, että kaikki tuotteet pitää ostaa saarella. Kuitenkin yleensä yritykset ja paikalliset kantavat korkeammista kustannuksista aiheutuvan haitan. 3) Matkailu voi olla saarelle todellinen siunaus, koska tarjoamalla sekä työpaikkoja että lisäpalveluita ja sitä kautta ympärivuotista tuloa saaren asukkaille, matkailu voi vähentää saaren riippuvuutta mantereesta. Johtopäätökset Pienten saarten satamat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää ainutlaatuisia matkailukokemuksia ja sitä kautta tuoda tuloja alueelle. Avainsana on kuitenkin pieni, ja siksi konfliktitilanteiden välttämiseksi ja monikäyttöisyyden varmistamiseksi täytyy erityistä huomiota kiinnittää matkailun ja paikallisten asukkaiden tarvitsemien rakenteiden sovittamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Lähteet CROSS M., NUTLEY S., Insularity and Accessibility: the Small Island Communities of Western Ireland. Journal of Rural Studies. Vol.15, No. 3, 1999: 317-330. Gauvin, H. (2011) Impacts of Tourism on quality of life. A resident s perspective. Case study of Inishmore, West Coast of Ireland. MSc Thesis, Edinburgh Napier University, Scotland, UK. 76pp.
Irish Census 2011. www.cso.ie/en/census/census2011smallareapopulationstatisticssaps/ Tourism Development International (2000). Visitor Master Plan and Management Programme Inishmore (Compiled for County Galway Council).