Yhteiskuntatiede ja arjen aineellisuus Turo Kimmo Lehtonen 11.12.2012 Tampereen yliopisto, YTI luento
Esityksen rakenne 1) Materialistinen elämäntapa 2) Miten määrittää materiaalisuus? 3) Ötzi ja teknologinen yhteisö (Bruno Latour)
Materialistinen elämäntapa Meillä on tavaroita enemmän kuin millään muulla sivilisaatiolla aiemmin. Jokainen yksittäinen esine on helposti korvattavissa. Tuotteet tehdään kertakäyttöisiksi. Tavarat ovat kauppatavaroita. Uutuudenhimo on institutionalisoitu.
Materialistinen elämäntapa hedonistinen pyrkimys maksimoida oma hyöty ja materiaaliset nautinnot tavoitteena rikkaus kulutuskeskeisyys, konsumerismi
Miten määrittää materiaalisuus? Perinteiset materialismin muodot eettinen materialismi ontologinen materialismi historiallinen materialismi
Miten määrittää materiaalisuus? Uusi kiinnostus materiaalisuuteen ei yhteiskuntatieteen perinteen ytimessä hyvin elävää (poikkitieteellisillä) laidoilla kaupunkitutkimus ( tila ) naistutkimus ( ruumis ) tieteen ja teknologian tutkimus antropologinen ja arkeologinen materiaalisen kulttuurin tutkimus ympäristötutkimus vuorovaikutteinen muotoilu
Miten määrittää materiaalisuus? Arjen ainekset: Otetaan vakavasti arkinen toiminta ja kokemus materian kanssa ja sen ehdollistamana. Etualan asiat (ei tausta tai rakenne, johon yhteiselämän ilmiöt upotetaan tai palautetaan).
Miten määrittää materiaalisuus? Suhteessa kieleen Mutta vastustaako kieli vähemmän kuin aine? Suhteessa ihmisen ja ei ihmisen erotteluun Entä ihmisen korva, dna tai molekyylit? Suhteessa substantiaalisuuteen Mutta kestävyys ja vastustus näyttävät suhteellisilta. Mutta materiaalinen aistimisen tapa on muutoksenalainen.
Miten määrittää materiaalisuus? Ei selkeää ja kirkasta materiaalisuuden määritelmää: epäonnistuminen? Materiaalisuuden suhteellisuus ja liikkuvuus itsessään tulee selkeästi näkyviin. Aineen ja hengen välisen dualismiin sijaan ainakin kolme erilaista mutta osittain päällekkäistä jakoa: suhde kieleen suhde ihmisyyteen suhde substantiaalisuuteen
Asvalttitöyssy Emme kohtaa artefakteissa ja teknologioissa materian tehokkuutta tai jääräpäisyyttä, joka iskostaisi syyn ja seurauksen ketjuja muokkautuviin ihmisiin. Suojatien töyssy ei viime kädessä ole materiasta tehty; se on täynnä insinöörejä ja kanslereita ja lainsäätäjiä, jotka sekoittavat tahtonsa ja juonensa soran, betonin, maalin ja standardilaskelmien tahtoihin ja juoniin. Bruno Latour: Pandora s Hope (1999), s. 190.
Ötzi ja teknologinen yhteisö Bruno Latour (*1947): Cogitamus. Six lettres sur les humanités scientifiques. La Découverte, Pariisi 2010
Ötzi ja teknologinen yhteisö
Ötzi ja teknologinen yhteisö
Ötzi ja teknologinen yhteisö Paviaanit: välitön sosiaalisuus, välitön suhde maailmaan. Ötzi ja lyhyt välitys toisiin ihmisiin ja muuhun maailmaan: Ötzi osasi itse valmistaa tavaransa, löytää ruuan läheltään. Ötzin hallitsema tekniikka muutti ratkaisevasti sitä kokonaisuutta, jossa hän ja hänen toverinsa elivät. Välitysten piteneminen ja mutkistuminen: tietokoneen osat, ruoka ainekset, ruuanlaittokojeet osineen ympäri maailmaa. Välitysten syveneminen, ulottuminen asioiden luontoon: raaka aineet kaivoksista, molekyyli ja atomitason manipulaatio.
Ötzi ja teknologinen yhteisö Lopputulema: teknologia ei vie etäälle luonnosta vaan kietoo yhä mutkikkaammin luonnoltaan erilaiset asiat yhteen.
Kysymyksiä tutkimukselle Missä käytännöissä yhteiselämän ainekset vakautetaan? Miten materialisoituneet vakaudet tuottavat yhteiselämän erityisiä muotoja? Miten erilaisten ainesten yhdistelmät tuottavat ulossulkemista ja mukana pitämistä?
Tärkeimpiä teoksia 1979 Laboratory Life. Construction of Scientific Facts. Princeton University Press. (Yhdessä Steve Woolgarin kanssa.) 1984 Les microbes: Guerre et paix suivi de Irréductions. Métailié, Paris. 1987 Science in Action. How to follow scientists and engineers through society. Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts. 1991 Nous n'avons jamais été modernes. Essai d'anthropologie symétrique. La découverte, Paris. 1992 Aramis ou l'amour des techniques. La découverte. Paris. 1999 Pandora's Hope. Essays on the Reality of Science Studies. Harvard University Press. Cambridge, Massachusetts. 1999 Politiques de la nature. La découverte, Paris. 2002 La fabrique du droit. Une ethnographie du Conseil d État. La découverte, Paris. 2005 Reassembling the Social. An Introduction to Actor Network Theory. Oxford University Press, Oxford. 2010 Cogitamus. Six lettres sur les humanités scientifiques. La Découverte, Paris. 2012 Enquête sur les modes d existence. Une anthropologie des modernes. La Découverte, Paris.
Latourin käsitys kollektiivista ja toiminnasta Kollektiivi on aina tapauskohtainen, erityinen kokoonpano inhimillisiä ja ei inhimillisiä elementtejä. Kollektiivi on 1) toiminnan tulos ja samalla myös sekä 2) toimintaa että 3) toimija.
Latourin käsitys kollektiivista ja toiminnasta Toiminta on intressien yhdistymistä, siirtymistä, muuttumista ja kääntymistä. Erot perinteiseen yhteiskuntatieteeseen: 1) Ei ole taustana normeja tai rakennetta (ilman normien ja rakenteiden ylläpitoa). 2) Toimijan koko tai luonne ei ole vakio: usein alitai yliyksilöllinen, ei puhtaan inhimillinen. 3) Toimijuus tulee esiin koetuksissa. 4) Kaikki toiminta synnyttää aina uutta.
Ongelmia Toimijat määrittävät toisensa Kun halutaan tietää, mikä tai kuka toimii, tämän voi nimetä vain jokin aivan erityisellä tavalla kieleen suhteessa oleva se mitä yleensä tavataan sanoa ihmiseksi. Suhde luokitteluihin Vaikka ihmiset ja ei ihmiset yhtä lailla toimivat käytännöllisten luokittelujen mukaisesti, ainoastaan ihmiset kykenevät ottamaan luokittelun termit toimintansa välineiksi ja suhtautumaan näihin.
Ongelmia Ristiriita: määrittyykö toimija intressien vai koetusten kautta? Tutkimusmenetelmällinen ongelma: mihin panna raja merkittäviksi katsottujen toimijoiden luettelossa? Päädytäänkö vain toteamaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen? Pyrkimys sovittaa toisiinsa tutkittavien sanastot ja tarkoituksellisesti hyvin yleinen filosofinen käsitejärjestelmä.
Miksi lukea Latouria? Tieteen ja teknologian prosessien tuominen yhteiskuntatieteen ytimeen. Tapa ajatella kollektiivia yhteenkeräämisenä avaa uusia tutkimuskysymyksiä. 1) ei inhimillisen toimijuuden merkitys, kollektiivin materiaalisuus 2) toimijuus yhteenliittymien toimijuutena. Emme etukäteen tiedä, mihin kollektiivina kykenemme: meidän olemassaolomme ja me itse muutumme tutkimuksen kautta.
Miksi lukea Latouria? Empiirisyyden painotus: tutkimuksista opitaan aidosti, käsitteet eivät voi olla etukäteen valmiita. Latourin oma tekstuaalinen kyky muuttua, hylätä heikoiksi osoittautuneet teemat. Dynaaminen ja prosessuaalinen maailmankuva Toimintamme ylittää meidät, toiminta ylittää kaikki siihen osallistuvat ja tuo kokonaisuudesta uusia piirteitä esiin se tekee kokonaisuudesta uuden.