Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Kaupunginhallitus 26.5.2014 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 www.ylojarvi.fi 1
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Henkilöstöstrategia... 5 1. Henkilöstömenot... 6 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 6 2.1. Henkilöstömäärä... 6 2.2. Henkilöstö osastoittain... 7 2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma... 9 2.4. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen... 10 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain... 12 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet... 12 2.8. Henkilöstön kotipaikka... 13 2.9. Työllistäminen... 13 2.10. Sairauspoissaolot vuonna 2013... 14 2.10. Pitkäaikaisterveys... 17 3. Osaaminen ja työhyvinvointi... 17 3.1. Osaaminen kehittäminen... 17 3.2. Koulutusmäärärahat... 17 3.3. Henkilöstön työhyvinvointi... 18 3.3.1. Työpaikkaruokailu... 19 3.3.2. Hyvinvointisuunnitelman henkilöstöosuuden toteutuminen vuonna 2013... 19 3.3.3. Hevi-päivä... 20 3.3.4. Siti-lehti... 20 3.3.5. Ylönetti... 20 3.3.6. Kuntoutus... 20 3.4. Työtyytyväisyys... 20 3.5. Yhteistoiminta ja työsuojelu... 21 4. Kunta-alan vertailutietoja... 22 2
Esipuhe Tietoa kaupungin henkilöstöstä Vahva tietopaketti, Henkilöstökertomus vuodelta 2013 on ilmestynyt. Tätä tietopakettia on julkaistu vuodesta 1997 lukien ja se on jalostunut vuosien saatossa nykyiseen hyvin informatiiviseen muotoonsa. Kertomus antaa hyvän kuvan kaupungin yli 2000 henkilön organisaation henkilöstörakenteesta ja siitä, mihin henkilöstön työpanos käytännössä kohdentuu. Toivottavasti moni ehtii tutustua tähän erinomaiseen tietopakettiin yksityiskohtaisesti. Rohkenen sanoa, että etenkin ensimmäisen kauden valtuutetuille henkilöstökertomus avaa ovia ymmärtämään, miten laaja kaupungin palvelutuotanto on ja minne palvelutuotannosta vastaavien työntekijöiden työpanos kohdentuu. Muutamia yksittäisiä huomioita jo tässä yhteydessä: Henkilöstön palkkakustannukset vuonna 2013 olivat 65,7 milj. euroa. Henkilötyövuosiksi muutettu työaika oli kertomusvuonna pienempi kuin edellisenä vuonna. Perusturvaosaston osuus henkilökunnasta on liki puolet eli tämä osuus työvoimasta siirtyy mahdollisesti sote-uudistuksessa uuden työnantajan palvelukseen. Naisten osuus työvoimasta on 84,3 %:a. Kertomusvuoden aikana 86 henkilöä joko eläköityi tai irtisanoutui kaupungin palveluksesta. Vakinaisesta henkilöstöstä 60,5 %:a asuu Ylöjärvellä, seuraavaksi 21,9 %:a Tampereella. Henkilöstön työtyytyväisyys oli kertomusvuonna mittauksen mukaan hyvä. Mielenkiintoista tietoa. Kannattaa tutustua. Pentti Sivunen kaupunginjohtaja 3
Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Lähtökohtana henkilöstökertomukselle ovat organisaation tehtävä, visio sekä strategiat. Ylöjärven kaupungin henkilöstökertomus on laadittu vuodesta 1997 lähtien, joten kaupungin henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä on seurattu jo pitkään. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu pääosin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja työterveyshuollosta sekä vertailutietoja on kerätty KT Kuntatyönantajilta, tilastokeskuksesta ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja tärkeä johdon työväline. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on huomioitu soveltuvin osin KT Kuntatyönantajien uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstökertomuksen 2013 henkilöstön tilastolliseen jakoperusteeseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökertomuksen tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Henkilöstökertomus koostuu neljästä pääluvusta: 1) Henkilöstömenot, 2) Henkilöstön määrä ja rakenne 3) Osaaminen ja työhyvinvointi ja 4) Kunta-alan vertailutietoja. Lisäksi henkilöstökertomuksen alussa on tiivistys Ylöjärven henkilöstöstrategiasta. 4
Henkilöstöstrategia Ylöjärven kaupungin henkilöstöstrategia vuosille 2010 2015 on hyväksytty kaupunginhallituksessa toukokuussa 2010. Henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat kaupunkistrategian linjaukset sekä hyvinvointiohjelmassa esitetyt tavoitteet. Lähitulevaisuudessa haasteeksi nousee ikääntyvien työntekijöiden ammattitaidon ja työkyvyn ylläpito ja toisaalta pätevän ja osaavan henkilöstön saaminen kaupungin palvelukseen. Kaupungin henkilöstöstä tulee strategiakauden loppuun mennessä siirtymään eläkkeelle 13,9 %. Odotettavissa oleva työvoimapula edellyttää kaupungin kilpailukyvyn ja työnantajakuvan tietoista vaalimista. Lisäksi henkilöstön keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Lähitulevaisuudessa Ylöjärven kaupungin henkilöstöpolitiikan keskeiset haasteet ovat: Kaupungin kasvu ja laajuus Käytettävissä olevien resurssien niukkuus Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdöstä johtuva henkilöstön vaihtuvuus Kilpailu työvoimasta Vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, joiden tavoitteena ovat kustannustehokkaasti tuotetut ja laadukkaat palvelut Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja hyödyntäminen Yli kuntarajan tuotetut palvelut Tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää systemaattista henkilöstösuunnittelua ja seurantaa ja henkilöstön uudelleenkohdentamista strategisten painotusten mukaan. YLÖJÄRVI hyvässä kunnossa Ylöjärvi hyvässä kunnossa on Ylöjärven kaupungin henkilöstöjohtamisen visio. Sen tavoitteena on, että kaupunkimme on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja hyvinvoinnista, sekä arvostaa työntekijöidensä terveitä elämäntapoja sekä henkilöstön sitoutuneisuutta työtehtäviinsä. Työyhteisöjen yhteisiksi henkilöstöpoliittisiksi arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, luovuus ja työnilo, kunnioittava suhtautuminen ihmisten erilaisuuteen ja työtovereihin sekä asiakaslähtöinen ja vastuullinen työote. 5
1. Henkilöstömenot Seuraavasta taulukosta ilmenee vuoden 2013 henkilöstökulut ja vertailutiedot vuosilta 2012 ja 2011. Henkilöstökulut kasvoivat noin 1,5 % kun lisäys edellisessä tiinpäätöksessä oli 4,9 %. Henkilöstökulut 2013 2012 2011 Palkat ja palkkiot 65 745 007 64 886 271 61 793 321 Henkilösivukulut Eläkekulut 14 685 549 14 310 987 13 645 945 Muut henkilösivukulut 3 802 624 3 756 893 3 623 382 yht. 18 488 173 18 067 880 17 269 327 YHTEENSÄ 84 233 180 82 954 151 79 062 648 Koulutusmenot ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut eli varhe-maksut vuodelta 2013 käsitellään myöhemmin henkilöstökertomuksessa. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Tässä kappaleessa tarkastellaan henkilöstön määrää kokonaisuudessaan, henkilöstön määrää palvelusuhteiden sisäisen luonteen mukaan, sukupuolijakaumaa, työntekijöiden ikärakennetta sekä näiden muutoksia. 2.1. Henkilöstömäärä Vuoden 2013 lopussa kaikkien palvelussuhteiden määrä oli 2073. Luku oli lähes sama kuin vuoden 2012 lopussa, silloin palvelussuhteita oli yhteensä 2078. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 29 henkilöllä. Määräaikaisuuksien pääasiallisimmat perusteet ovat sijaisuus tai avoimen viran/tehtävän hoito. Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 256 1432 1688 +1,75% Määräaikaiset - joista työllistettyjä 70 315 385-8,11% 17 21 38 Yhteensä 326 1747 2073-0,24% 6
Palvelussuhteet osastoittain 31.12. Osasto vakinainen määräaikainen sijainen työllistetty, harjoittelija yhteensä Hallinto- ja talousosasto 203 18 19 3 243 Kaupunkikehitysosasto 25 5 1 18 49 Perusturvaosasto 843 23 147 10 1023 Sivistysosasto 462 73 38 5 578 Tekninen osasto 96 1 8 3 108 Vesi liikelaitos 21 2 1 0 24 Viisari 38 6 4 0 48 Yhteensä 1688 128 218 39 2073 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 2012 2013 Muutos% ed.vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1956,88 1925,03-1,63 % Kaupunki käytti vuonna 2013 vuokratyövoimaa suun terveydenhuollossa. Kurun terveysasemalla oli vuokrahammaslääkäri yhteensä 8,5 kk. Työterveyspalvelu Viisari käytti vuokratyövoimaa yhteensä 40 kk. Nuoria 16 17 -vuotiaita kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 72 henkilöä 2 5 viikon pituisiin työjaksoihin kaupungin eri työpisteisiin. 2.2. Henkilöstö osastoittain Henkilöstömäärältään suurin osasto on perusturvaosasto. Sen palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa lähes puolet eli 49,3 % koko henkilöstöstä. Hallinto- ja talousosastoon kuuluvat myös tukipalvelut eli ruoka- ja siivouspalvelut. Seuraava taulukko ja kaavio kuvaavat henkilöstön lukumäärää osastoittain suhteessa Ylöjärven kaupungin koko henkilöstöön. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12. Hallinto- ja talousosasto 243 11,7 % Kaupunkikehitysosasto 49 2,4 % Perusturvaosasto 1023 49,3 % Sivistysosasto 578 27,9 % Tekninen osasto 108 5,2 % Vesi liikelaitos 24 1,2 % Työterveyspalvelu Viisari 48 2,3 % 7
Henkilöstö osastoittain 1 % 2 % 5 % 12 % 3 % 28 % 49 % Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Työterveyspalvelu Viisari Seuraavassa taulukossa esitetään vielä vakinaisen henkilöstön määrän muutos osastoittain. Eniten lisäystä tapahtui perusturvaosastolla, jossa vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 21 henkilöllä. Kaupunkikehitysosasto aloitti toimintansa 1.1.2013. Osastolle siirtyi tekniseltä osastolta maankäytön ja ympäristön vastuualue sekä hallinto- ja talousosastolta strategiatyö, seutuasioiden koordinointi, joukkoliikenne sekä työllisyysasiat. Vakinaisen henkilöstön määrä 2011 2013 Osasto 2011 2012 Muutos 2013 2012 2013 Hallinto- ja talousosasto 199 207 203-4 Kaupunkikehitysosasto 25 25 Perusturvaosasto 764 822 843 21 Sivistysosasto 444 454 462 8 Tekninen osasto 114 117 96-21 Vesi liikelaitos 22 22 21-1 Työterveyspalvelu Viisari 40 37 38 1 YHTEENSÄ 1583 1659 1688 29 8
2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstö on tunnetusti naisvaltaista. Ylöjärven kaupungin henkilöstöstä oli vuoden 2013 lopussa naisia 1747 ja miehiä 326. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 84,3 %. Koko henkilöstön sukupuolijakauma 2012 2013 Osasto Naiset 2012 Miehet 2012 YHT. 2012 Naiset 2013 Miehet 2013 YHT. 2013 Hallinto- ja talousosasto 245 24 269 233 10 243 Kaupunkikehitysosasto 20 29 49 Perusturvaosasto 977 43 1020 975 48 1023 Sivistysosasto 465 124 589 457 121 578 Tekninen osasto 29 100 129 19 89 108 Vesi liikelaitos 0 22 22 0 24 24 Työterveyspalvelu Viisari 42 7 49 43 5 48 Yhteensä 1758 320 2078 1747 326 2073 Sukupuolijakauma osastoittain 31.12. 9
2.4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätiedot ovat keskeisiä henkilöstösuunnittelussa. Tietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarpeita. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ylöjärven vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 46,1 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli vastaavana ajankohtana 44 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 55 vuotta täyttäneiden osuus oli 25,8 %. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 30 39 40 49 50 59 60 64 65 ja yli 231 505 541 655 135 6 11,14 24,36 26,10 31,60 6,51 0,29 Yhteensä Keski-ikä 2073 100,0 % 44 vuotta 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärin sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 182 10,97 % Päättyneet palvelussuhteet 90 5,42 % Vakinaisten palvelussuhteiden päättymissyyt vuonna 2013 Sisäinen Eläkkeelle Irtisanoutunut siirto Hallinto- ja talousosasto 3 3 1 Kaupunkikehitysosasto 1 1 Perusturvaosasto 18 34 3 Sivistysosasto 9 11 9 Tekninen osasto 1 Vesi liikelaitos 1 Työterveyspalvelu Viisari 2 3 Yhteensä 34 52 14 Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita, pyritään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12. yhteensä 13 työntekijää. 10
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Lukumäärä 17 % vakinaisen henkilöstön määrästä 1,01 % Keski-ikä - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - Kuntoutustuelle siirtyneitä - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 9 6 2 0,53 % 0,36 % 0,12 % 51,8 45,7 58,0 Seuraavissa kahdessa taulukossa esitetään KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ja henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina 2011 2013. KuEL-eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain keski-ikä, vuotta Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke 2011 60,2 63,8 61,0 47,9 60,0 2012 59,4 63,8 59,3 49,0 52,3 2013 57,0 63,3 58,0 45,7 51,8 KuEL-eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain, henkilöiden lukumäärä Yht. (pl. oae) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke 2011 39 27 3 8 1 3 2012 72 42 6 4 20 2 2013 35 18 2 6 9 4 Työnantajilla on vuodesta 2006 alkaen ollut maksettavana varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe-maksu. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet ennen vuotta 2005. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 460 0,7 % Eläkemenoperusteinen maksu 2 826 - (ei lasketa) Työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttama varhe-maksu on mahdollista välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työntekijän työkykyä voidaan ylläpitää, ja hän voi jatkaa työssä pitempään. Ylöjärven kaupungilla vuonna 2010 käyttöön otetun varhaisen välittämisen toimintamallin avulla työnantaja pyrkii edistämään hyvää työkykyä ja työssä selviytymistä. 11
Ylöjärven kaupungin varhe-maksut vuosilta 2011 2013: Varhe-maksu / 2011 489 067 2012 478 950 2013 460 455 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Seuraavasta taulukosta ilmenee vakituisen henkilöstön määrä sopimusaloittain jaoteltuna. Sopimusaloista suurin on kunnallinen virka- ja työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu noin 70 % vakinaisesta henkilöstöstä. Vakituinen henkilöstö sopimusaloittain 2011 2013 Sopimusala 2011 2012 2013 KVTES 1107 1166 1187 OVTES 304 318 325 TS 70 72 78 TTES 58 59 53 LS 44 44 45 Yhteensä 1583 1659 1688 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2013 yleisin ammattinimike oli edellisvuosien tapaan lähihoitaja. Heitä työskenteli Ylöjärven kaupungilla vakituisesti vuoden lopussa yhteensä 320 henkilöä. Lähihoitajia työskentelee erilaisissa hoiva-alan työtehtävissä, kuten terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilömäärä 2011 Henkilömäärä 2012 Henkilömäärä 2013 AMMATTINIMIKE Lähihoitaja 296 322 320 Lastentarhanopettaja 101 105 105 Peruskoulun luokanopettaja 89 91 91 Perhepäivähoitaja 52 46 44 Palvelusihteeri 55 49 39 Sairaanhoitaja 58 60 65 Siivooja 43 36 37 Koulunkäynnin ohjaaja 64 59 59 Ruokapalvelutyöntekijä 32 30 26 Terveydenhoitaja 29 33 32 Päiväkodin johtaja 29 23 24 Erityisluokan opettaja 24 27 27 Laitoshuoltaja 27 24 28 12
2.8. Henkilöstön kotipaikka Työmatkaliikenne Ylöjärvelle on helppoa. Tämä näkyy myös henkilöstön kotipaikkaa koskevasta tilastosta. Vuoden 2013 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä asui Ylöjärvellä 60,5 %. Vakinaisen henkilöstön kotipaikka Paikkakunta 31.12.2013 Ylöjärvi 1021 Tampere 370 Hämeenkyrö 108 Nokia 83 Pirkkala 37 Sastamala 16 Muut 53 Yht. 1688 Henkilöstön kotipaikka Ylöjärvi ja Tampere Paikkakunta 31.12.2012 31.12.2013 Ylöjärvi 62,5 % 60,5 % Tampere 20,9 % 21,9 % Yht. 83,3 % 82,4 % 2.9. Työllistäminen Kaupungin työllistämisasiat, työllisyyspolitiikan toteuttaminen ja kuntouttavat palvelut on keskitetty Työllisyys- ja turvallisuuspalveluihin. Palkkatuetun työn lisäksi työkokeilu organisoidaan työllisyyspalvelujen hallinnon kautta kaupungin eri sektoreille. Ylöjärven kaupunki tarjoaa pitkään työttömänä olleille sekä nuorille mahdollisuuden määräaikaisesti työllistyä kaupungin eri osastoille. Valtion palkkatukeen perustuvien työsuhteiden lukumäärä Ylöjärvellä seuraa työttömyyden yleistä kehitystä. Seuraavassa taulukossa on esitetty palkkatuettujen työsuhteiden määrä kuukausittain vuosina 2011 2013. Kuukausi 2011 2012 2013 Tammikuu 54 50 41 Helmikuu 54 52 40 Maaliskuu 60 52 42 Huhtikuu 54 47 40 Toukokuu 63 47 39 Kesäkuu 49 40 35 Heinäkuu 45 39 34 Elokuu 54 47 37 Syyskuu 58 49 40 Lokakuu 54 47 41 Marraskuu 53 50 41 Joulukuu 46 44 41 13
2.10. Sairauspoissaolot vuonna 2013 Seuraavista taulukoista ilmenee Ylöjärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot yhteensä, vähintään 30 päivän pituiset sairauspoissaolot ja 30 päivän pituiset sairauspoissaolot tautiluokittain. Raportointitaso mahdollistaa esimiehille paremman mahdollisuuden seurata oman yksikön sairauspoissaoloja ja puuttua niiden muutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2012 tasolta lisääntyneet 0,2 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli 31 173 päivää, vuonna 2012 vastaava luku oli 30 649 päivää. Pitkien, yli 30 päivän, poissaolojen määrä on vuoden takaiseen verrattuna jonkin verran lisääntynyt. Eniten pitkiä sairauspoissaoloja on johtunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psyykkisten syiden johdosta. Sairauspoissaolot raportoidaan kalenteripäivinä. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolot koko henkilöstö 2007 2013 15,5 Sairauspäivät / henkilö 15,0 14,8 14,7 14,9 14,5 14,1 14,3 14,0 13,7 13,5 13,3 13,0 12,5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi 31.12. henkilöstö oma ilmoitus sltodistus työtapaturmat / pv sairauspäivät yht. pv/henkilö 2013 2090 2353 27898 922 31173 14,9 2012 2080 2321 28328 552 30649 14,7 2011 2084 2433 26434 884 29857 14,3 2010 2011 2255 24079 1135 27469 13,7 2009 2005 2300 23822 569 26691 13,3 2008 1855 2098 23587 499 26184 14,1 2007 1717 1648 23261 444 25353 14,8 Vakuutusyhtiö Pohjolan tilaston mukaan työtapaturmia tapahtui vuonna 2013 yhteensä 138 kpl. Vuonna 2012 vastaava luku oli 130 kpl. 14
Sairauspoissaolot yksiköittäin 2013 Yksikkö 31.12.2013 ilmoitus, henkilöstö oma päivät sltodistus, päivät työtapat., 2013 sl-päivät yhteensä 2013 pv/henkilö 2012 yhteensä 2012 pv/henkilö Hallinto 34 19 149 168 4,9 269 7,3 Kaupunkikehitysosasto 55 39 630 118 787 14,3 491 9,4 Ruokapalvelut 86 75 2060 35 2170 25,2 1602 18,6 Siivoustoimi 111 43 3120 12 3175 28,6 3382 30,5 Hallinto ja suunnittelu 32 40 234 20 294 9,2 362 11,3 Sosiaalityö 25 33 72 105 4,2 199 8 Perhetukikeskus 12 15 59 74 6,2 62 5,2 Vammaispalvelut 22 32 107 2 141 6,4 174 7,9 Kotihoitopalvelut 92 190 1955 129 2274 24,7 2169 23,6 Lääkäripalvelut 32 23 121 144 4,5 170 5,3 Terveysneuvonta 33 51 364 415 12,6 264 8 Poliklinikat 47 74 451 525 11,2 526 11,2 Suun terveydenhoito 40 67 914 981 24,5 991 24,8 Perhekeskus 30 32 551 583 19,4 554 18,5 Sairaala 36 64 450 514 14,3 366 10,2 Tiuravuori pitkäaikaishoito 56 23 475 67 565 10,1 737 13,2 Tiuravuori lyhytaikaishoito 25 11 181 192 7,7 164 6,6 Sairaanhoidon tukipalvelut 21 11 350 13 374 17,8 284 13,5 Kurun palvelukeskus 50 58 481 3 542 10,8 1432 28,6 Elokaaren vanhustenpalvelut 31 18 682 60 760 24,5 842 27,2 Kuntoutus-ja muistikeskus 24 16 367 4 387 16,1 432 18 Keskitetyt varhaiskasvatuspalvelut 20 17 181 198 9,9 179 9 Varhaiskasvatus eteläinen 162 235 2017 12 2264 14 Varhaiskasvatus pohjoinen 111 148 1937 14 2099 18,9 Varhaiskasvatus läntinen 139 98 1656 7 1761 12,7 Varhaiskasvatus 2012 yht. 5641 14,4 Sivistyspalvelujen hallinto 14 11 33 2 46 3,3 75 5,4 Yhteispeli 8 11 18 29 3,6 21 2,6 Avustajapalvelut ja oppilashuolto 67 108 1171 45 1324 19,8 1467 21,9 Peruskoulut 305 342 2081 116 2539 8,3 2388 7,8 Erityiskoulut 53 107 485 2 594 11,2 672 12,7 Lukiokoulutus 29 16 47 63 2,2 70 2,4 Musiikkiopisto 30 21 242 263 8,8 171 5,7 Kirjastopalvelut 26 16 289 54 359 13,8 306 11,8 Liikuntapalvelut 7 2 183 185 26,4 194 27,7 Nuorisopalvelut 41 53 490 543 13,2 603 14,7 Tekninen ltk ja hallinto 17 25 81 106 6,2 129 7,6 Kunnallistekninen suunnittelu 15 50 209 8 267 17,8 366 24,4 Urheilu- ja ulkoilualueet 15 6 410 125 541 36,1 504 33,6 Kaavatiet, konekeskus 14 11 254 265 18,9 166 11,9 Puistot, maa/metsätilat 8 24 383 407 50,8 319 39,9 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 17 11 118 29 158 9,3 113 6,6 Kiinteistönhoito 24 13 250 34 297 12,4 471 19,6 Yhdyskuntatekniikka, varikko 10 8 363 9 380 38 202 20,2 Vesi liikelaitos 14 37 722 2 761 54,5 597 42,6 Työterveyshuollon liikelaitos 50 49 505 554 11,1 321 6,4 Yhteensä 2090 2353 27898 922 31173 14,9 30649 14,7 15
Pitkät, vähintään 30 päivän sairauspoissaolot vuosina 2013 ja 2012 Yksikkö 2013/kpl 2013/päivät 2012/kpl 2012/päivät Hallinto 1 47 4 132 Kaupunkikehitys 2 119 4 229 Ruokapalvelut 13 1396 12 715 Siivoustoimi 23 2070 23 2049 Hallinto ja suunnittelu 2 135 Sosiaalityö 1 40 Perhetukikeskus Vammaispalvelut Maahanmuuttajatyö Kotihoitopalvelut 8 615 13 794 Lääkäripalvelut 1 45 1 68 Terveysneuvonta 4 225 3 143 Poliklinikat 3 105 5 200 Suun terveydenhoito 5 562 6 501 Perhekeskus 3 410 3 294 Sairaala 4 239 2 78 Tiuravuori pitkäaikaishoito 5 350 6 411 Tiuravuori lyhytaikaishoito 1 62 Sairaanhoidon tukipalvelut 1 214 2 124 Kurun palvelukeskus (+ hoivapalv.) 6 224 6 885 Elokaaren vanhustenpalvelut 3 417 6 482 Kuntoutus- ja muistikeskus 2 191 2 170 Varhaiskasvatus 35 1800 Varhaiskasvatus Etelä 12 724 Varhaiskasvatus Pohjoinen 12 1344 Varhaiskasvatus Länsi 13 713 Sivistyspalvelujen hallinto 1 50 Avustajapalvelut ja oppilashuolto 4 440 11 565 Peruskoulut 20 1013 16 859 Erityiskoulut 3 183 4 177 Lukiokoulutus Musiikkiopisto 2 162 1 75 Kirjastopalvelut 4 224 1 122 Liikuntapalvelut 1 131 3 134 Nuorisopalvelut 2 327 2 237 Tekninen ltk ja hallinto 1 62 Kunnallistekninen suunnittelu 1 41 1 197 Urheilu- ja ulkoilualueet 2 338 3 294 Liikenneväylät, konekeskus 1 104 1 45 Puistot, maa/metsätilat 2 182 2 143 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 1 61 1 31 Kiinteistönhoito 3 154 3 338 Vesilaitos, yhdyskuntatekn., varikko 6 704 8 444 Työterveyshuollon liikelaitos 5 336 3 140 Yhteensä 179 14472 198 13163 16
2.10. Pitkäaikaisterveys Kaupunki haluaa tukea henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä uudella tavalla eli pitkäaikaisterveyttä seuraamalla ja siihen kannustamalla. Pitkäaikaisterveyttä on seurattu vuodesta 2011 alkaen. Pitkäaikaisterveys on määritelty siten, että työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole kumpanakaan vuotena ollut sairauden vuoksi poissa töistä yli kolmea päivää. Kaupunginhallitus päätti 20.8.2013 huomioida ne kaupungin työyksiköt, joissa pitkäaikaisterveiden työntekijöiden osuus vuosina 2011 ja 2012 ylitti 60 prosenttia. Huomioiminen tapahtui tarjoamalla näiden yksiköiden koko henkilöstölle (vakituiset ja yli kuuden kuukauden sijaiset) noin 32 euron arvoiset teatteriliput. Suosituksena on käyttää liput työntekijäryhminä työyksikön sopimalla tavalla. Pitkäaikaisterveyden tukeminen on erityisesti yhteisöllisyyden tukemista. Sen vuoksi pitkäaikaisterveyden kannustaminen kohdistuu kaikkiin pitkäaikaisterveen työyksikön työntekijöihin eli ei ainoastaan niihin, jotka ovat olleet pitkäaikaisterveitä. Palkittavia työyksiköitä oli 15. 3. Osaaminen ja työhyvinvointi 3.1. Osaaminen kehittäminen Osaamisen johtaminen on strategian toteuttamista käytännön työssä. Vahva ja monipuolinen osaaminen mahdollistaa laadukkaan palvelutuotannon. Motivoitunut henkilöstö kykenee suoriutumaan haastavista tehtävistään alati kehittyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimiehet luovat edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle kannustamalla jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2013 järjestettiin esimiehille koulutusta vuorovaikutuksesta ja viestintätaidoista sekä osallistuttiin seudulliseen Kvtes-koulutukseen. Koko henkilöstölle avoimet koulutukset käsittelivät alaistaitoja ja turvallisuutta. Sisäistä koulutusta järjestettiin mm. Populus HR-järjestelmästä ja hankinnoista. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Erilaisissa sihteerintehtävissä toimiville järjestettiin asiakaspalvelukoulutusta. Oppisopimuskoulutuksella koulutettiin mm. koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia, laitoshuoltajia sekä johtamisen erikoisammattitutkintoa. 3.2. Koulutusmäärärahat Koulutusmääräraha jaettiin osastoittain seuraavan taulukon mukaisesti. Osastopäälliköt jakoivat määrärahat oman osastonsa sisällä yksiköiden tarpeiden mukaan. Koulutusmääräraha ja työnohjausmääräraha olivat vuonna 2013 yhteensä 304 000 euroa. Liikelaitokset eivät ole mukana määrärahan jaossa. Työnohjausta toteutettiin perusturva- ja sivistysosastoilla. 17
Osasto 2012 2013 Koulutus 300 000 työnohjaus 20 000 Koulutus 285 000 työnohjaus 19 000 Hallinto- ja talousosasto 25 000 24 000 Kaupunkikehitysosasto 6 000 Perusturvaosasto 130 000 131 000 Työnohjausraha 14 000 14 000 Sivistysosasto 68 000 65 000 Työnohjausraha 6 000 5 000 Tekninen osasto 25 000 19 000 Henkilöstöhallinto/jakamaton 10 000 7 000 Esimies/yhteiskoulutus 15 000 14 000 Taloushallinto/jakamaton 5 000 5 000 YTK ja työsuojelukoulutus 7 000 6 000 Atk-koulutus 15 000 8 000 Yhteensä 320 000 304 000 Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2013 noin 280 000 euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin 337 000 euroa. Koulutuskustannukset 2012 2013 Osasto 2012 2013 Hallinto- ja talousosasto 58 666 36 231 Kaupunkikehitysosasto 10 738 Perusturvaosasto 143 440 133 750 Sivistysosasto 48 507 58 366 Tekninen osasto 47 307 10 575 Vesi liikelaitos 6 811 11 546 Työterveyspalvelu Viisari 31 982 19 210 Yht. 336 713 280 416 3.3. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita. Työhyvinvointi on koko työyhteisön ja organisaation asia ja sen edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin merkityksen tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista ja parantaa heidän mahdollisuuttaan pysyä pitempään työssä. Työssä jaksamista tukemalla työnantaja välittää itsestään positiivista työnantajakuvaa ja näin turvaa työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. 18
3.3.1. Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on kaupungintalolla vakiintunut, mutta laitosten osalta hieman vähentynyt. Laitosruokailu kouluissa ja päiväkodeissa on lisääntynyt. Ruokalistaa pyritään muokkaamaan asiakaskyselyn pohjalta. Uusien ravitsemussuositusten mukaan pyritään vähentämään suolaa ja lisäämään kalaa ja kasviksia ruokalistaan. 3.3.2. Hyvinvointisuunnitelman henkilöstöosuuden toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman ohjaamista varten toimii eri osastoja yhdistävä Hyvinvointiryhmä, jonka kaupunginjohtaja on nimennyt. Hyvinvointiryhmän kokoonpano oli vuoden 2013 lopussa: sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti (sihteeri), varhaiskasvatuksen suunnittelija, hankekoordinaattori Merja Hietikko, kehitys- ja laskentapäällikkö Riku Siren, sosiaali- ja terveysjohtaja Anne Santalahti, liikuntakoordinaattori Sini Kukkonen, johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto, työllisyyspalvelujen päällikkö Pekka Mansikkamäki, ylilääkäri Paula Pasanen-Aro, johtava hoitaja Seija Ritala, osastonhoitaja Maritta Ruoranen, johtava sosiaalityöntekijä Päivi Katajisto, suunnitteluinsinööri Pekka Virtaniemi ja kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala. Henkilöstön hyvinvointiasioita koordinoi ja ohjasi hyvinvointiryhmän alatyöryhmä henkilöstöryhmä Henry, johon kuuluivat sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti (sihteeri), pääluottamusmies Hannu Kujanpää (JUKO) ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2013 Hyvinvointisuunnitelman painopisteenä oli Hyvä mieli. Tupakoinnin rajoittaminen Tupakointi kiellettiin työaikana vuonna 2009. Ulko-ovilta poistettiin tupakointipisteet ja hankittiin tupakoinnin kieltäviä kylttejä. Ylöjärven kaupungin henkilöstön tupakoinnin lopettamista tuettiin kustantamalla halukkaille 50 % nikotiinikorvaustuotteista ja vieroituslääkkeistä enintään kolmen kuukauden ajalla. Tupakasta vieroituskurssia ei järjestetty vuonna 2013 vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Päihteet Päihteiden käytön riskien arvioimiseksi henkilöstön terveystarkastuksiin kutsutuille jatkettiin AUDIT-kyselyn tekemistä. AUDIT-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Ravitsemus Ylöjärven kaupungin henkilöstölle suunnattu painonhallintaan kannustava bonuskampanja jatkui. Painonhallintakurssi tilattiin Hyvän painon ystäviltä. Kannustuspalkkioita painon pudottamisesta maksettiin yhteensä 1 450 euroa. Liikunta Henkilökunnan kuntotestit järjestettiin toukokuussa ja elokuussa Räikän kentällä. Testeihin osallistui 298 työntekijää: UKK-kävelytestiin 174, Cooper-juoksutestiin 115 ja polkupyöräergometritestiin erityisin perustein yhdeksän henkilöä. Suosituin testauskuukausi oli edellisvuoden tapaan elokuu. Kaikki testeihin osallistuneet saivat palkinnoksi viisi kappaletta neljän euron arvoisia liikuntaseteleitä. Hyvinvointisuunnitelman mukaisesti maksettiin kuntopalkkioita henkilöstölle yhteensä 17 350 euroa. 19
Liikuntakortti oli henkilökunnan käytössä myös vuonna 2013. Kuukausittain palautettiin keskimäärin 200 korttia. Joka kuukausi kymmenen onnekasta liikuntakortin palauttanutta voitti arvonnassa liikuntalahjakortin. Henkilöstöllä oli käytössä kaukalopallo, salibandy ja sulkapallovuorot. Kaupungin oma jumpparyhmä kokoontui keväällä. 3.3.3. Hevi-päivä Henkilökunnan virkistyspäivä sai jumpalle ja yhteiskävelylle reippaasti yli 100 työntekijää tiistaina 14.5.2013. Hevi-päivää vietettiin Ylöjärven työväentalon pihamaalla sekä läheisellä harjualueella. Ohjelmaan kuului lämmittelyjumppa ja hyvän mielen leikkejä, kävelylenkki ja sen päälle kahvit sekä lopuksi niskan ja selän venyttelyä. Päivän aikana valittavana oli kolme vaihtoehtoista kahden tunnin Hevi-jaksoa. 3.3.4. Siti-lehti Sisäinen tiedotuslehti Siti toteutettiin vuonna 2010 laaditun konseptin mukaisesti. Lehdessä esiteltiin henkilöstöä ja eri toimipisteiden työtä, taustoitettiin uutisia ja annettiin työtä helpottavia ohjeita. Loppuvuodesta toteutettu lukijakysely tuotti uusia aiheideoita. Lehti ilmestyi neljä kertaa. Se oli kooltaan A4 ja laajuudeltaan 16 sivua. Painosmäärä oli hieman päälle 600 kappaletta. Lehti jaettiin pääosin työyksiköittäin mutta osin myös henkilökohtaisesti omalla nimellä työpisteisiin. Lehden sähköinen versio julkaistiin intranetissä. Toimitustyöstä vastasi tiedotustoimittaja Tiina Helminen ja ulkoasusta kulttuurituottaja Sini Kallio. 3.3.5. Ylönetti Kaupungin intranet-sivusto, Ylönetti, täytti keväällä kolme vuotta. Ylönetti on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille ja sen tavoitteena on toimia sekä uutisvälineenä että tietopankkina. Ylönetti vahvisti edelleen asemiaan sisäisessä viestinnässä ja sen kuukausittainen yksilöity kävijämäärä oli jo keskimäärin noin 1450. Ylönetin kehittämisestä ja päivittämisestä vastasi tehtävään nimetty koordinaatioryhmä tiedotustoimittajan johdolla. 3.3.6. Kuntoutus Vuonna 2013 toteutui kaksi kuntoremonttikurssia, jotka järjestettiin Peurungan kylpylässä. Kursseille valittiin yhteensä 24 työntekijää. Vuonna 2013 alkoi yksi uusi ASLAK kuntoutuskurssi. Vuorotyötä tekeville hoitotyöntekijöille järjestettiin ASLAK kuntoutus Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa yhteisenä Nokian kaupungin kanssa. Kurssille osallistui Ylöjärveltä viisi työntekijää. Vuosina 2011 ja 2012 alkaneiden (varhaiskasvatuksen työntekijät, suun terveydenhuolto, toimistotyöntekijät) Aslak-kuntoutusten seuranta alkoi tai jatkui työterveyshuollon toimesta. 3.4. Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutettiin koko henkilöstölle syksyllä 2013. Kyselyyn vastasi 1198 työntekijää. Määrä on enemmän kuin edellisvuosina (1074 v. 2012 ja 1125 v. 2011). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,74 (asteikolla 1-5). Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2012, jolloin vastausten keskiarvo oli 3,71. 20
Kaupunki- ja osastotason tuloksissa on vertailutietoja muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla, joiden vastausten keskiarvo oli 3,47. Vertailukuntia ovat Asikkala, Hamina, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kotka, Lappeenranta, Rauma ja Valkeakoski. Työtyytyväisyyskysely toteutettiin 13.11. -1.12.2013, ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Työyhteisön kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella jokainen työyhteisö ohjeistettiin valitsemaan omat kehittämiskohteensa ja vahvuutensa (1-2), joita seurataan työpaikkakokouksissa. Kehittämissuunnitelman toteutumista seurataan myös osastojen johtoryhmissä. Ylöjärven kaupungin työilmapiiri 2013 Mittari: 'KOKONAISTULOS' Tulokset koko kaupungissa ja osastoilla Keskiarvo, 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Osasto Liikelaitos 1 2 3 4 5 3,74 Kaikki 3,71 3,47 3,56 Hallinto- ja talousosasto 3,50 3,45 4,07 Kaupunkikehitysosasto 4,21 3,79 Perusturvaosasto 3,81 3,42 3,72 Sivistysosasto 3,66 3,57 3,58 Tekninen osasto 3,44 3,43 2,70 Ylöjärven Vesi 2,53 3,85 Työterveyspalvelu Viisari 3,59 Ylöjärvi 2013 Ylöjärvi 2012 Vertailukunnat Mittari koostuu väittämistä: 1 Työtilat ovat ajanmukaiset 2 Työvälineet ovat riittäviä 3 Työyksikössäni on hyvä keskinäinen luottamus 4 Työyksikköni henkilöiden yhteistyö toimii eikä ristiriitoja esiinny 5 Tavoitteet asetetaan yhdessä 6 Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti 7 Esimieheni kannustaa ja edistää tavoitteiden toteutumista 8 Työyksikköni johtamistapa on hyvä 9 Ristiriidat käsitellään avoimesti 10 Nykyiset tehtäväni ovat mielekkäitä 11 Voin vaikuttaa työtehtäviini, työmäärään ja työn sisältöön 12 Työni ei ole fyysisesti liian rasittavaa 13 Työni ei ole henkisesti liian rasittavaa 14 Työni vastaa osaamistasoani 15 Palkkani on määräytynyt oikeudenmukaisin perustein 16 Palkkauksessani on otettu huomioon osaamiseni ja työni tulokset 17 Saan riittävästi palautetta työstäni 18 Saan riittävästi koulutusta FCG 19 Työyksikössäni kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen 20 Työyksikköni organisaatio ja työnjako toimivat kannaltani hyvin 21 Työyksikössäni asioiden käsittely on avointa 22 Tiedonkulku työyksikössäni on hoidettu hyvin 23 Tunnen työyksikköni tavoitteet 24 Tunnen kuuluvani työryhmään/tiimiin Vuoden 2012 tulokset on laskettu vuoden 2013 osastojen mukaisesti 3.5. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kaupungin Yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kokouksissa käsitellään sekä työsuojelun että työterveyden ajankohtaiset asiat. Yhteistyökomitea käsittelee jäsenten esille ottamia työympäristöön ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muita ajankohtaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet, edistää tiedonkulkua sekä edistää työyhteisöjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Yhteistyökomitea on kokoontunut säännöllisesti, yhteensä 8 kertaa, vuoden 2013 aikana. 21
Yhteistyökomitean jäseninä oli 5 kaupungin edustajaa ja 9 henkilöstön edustajaa. Vuonna 2013 puheenjohtajana toimi henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Leena Mäkinen (SuPer). Yhteistyökomitean kehittämispäivä toteutettiin elokuussa. Yhteistyökomitean jäseniä osallistui myös Lappeenrannan ja Rauman työelämäseminaareihin. Henkilöstöjuhlaa vietettiin 15.11. kaupungintalon Ylöjärvi-salissa. Henkilöstöjuhlaan oli kutsuttu kaikki ne kaupungin palveluksessa olevat, joille tuli joko vuonna 2012 tai vuonna 2013 täyteen yhtäjaksoista kaupungin palvelua 40, 30 tai 20 vuotta. Kutsun saaneita oli 71: kuusi neljäkymmentä vuotta palvellutta, 41 kolmekymmentä vuotta palvellutta sekä 24 kaksikymmentä vuotta kaupungin palveluksessa ollutta. Työntekijöitä muistettiin arvolahjoin. Neljäkymmentä vuotta kaupungin palveluksessa olleet saivat oman valintansa mukaan rannekellon tai Ylöjärvi-sarjan korun. Kolmekymmentä vuotta palvelleet naiset saivat Ylöjärvi-sarjaan kuuluvan rannekorun, miehet solmioneulan. Kaksikymmentä vuotta kaupungin palveluksessa olleille naisille lahjoitettiin Ylöjärvi-sarjan kaulakoru, miehille kalvosinnapit. Ylöjärvi-sarjan korujen innoittaja on Mikkolan rautakautisesta kalmistosta löytynyt vyö ja siinä ollut neliömäinen pronssihela. 4. Kunta-alan vertailutietoja Kuntasektorin toiminta keskittyy tietyille toimialoille. Kolme yleisintä toimialaa terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä julkinen hallinto työllistävät yhteensä lähes 80 % kuntasektorin palkansaajista. Suurin toimiala on terveys- ja sosiaalipalveluiden ala, jolla työskenteli vuonna 2013 useampi kuin joka toinen palkansaaja. Koulutusalalla työskenteli joka viides ja julkisen hallinnon alalla joka kymmenes palkansaaja. Kuntasektorin palkansaajakunta on hyvin naisvaltaista: naisten osuus oli 80 % vuonna 2013. Kaikkiaan puolet kuntasektorin palkansaajista oli terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla työskenteleviä naisia. Suurin ryhmä heistä (noin 86 000) työskenteli hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijäammateissa, kuten lastenhoitajina tai lähihoitajina. Miehiä työskenteli näissä ammateissa vain vähän yli 4 000. Kuntasektorin henkilöstön ikärakenne on muuttunut kymmenen vuoden aikana. 55 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2013 selvästi enemmän kuin vuonna 2003, ja erityisesti yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2003 kuntasektorilla työskenteli 60 vuotta täyttäneitä alle 15 000, kun vuonna 2013 määrä oli lähes kolminkertainen eli noin 43 000. Palkansaajien määrä on kuitenkin hieman lisääntynyt myös nuorimmissa ikäluokissa. Alle 30- vuotiaita palkansaajia työskenteli kuntasektorilla yli 4 000 henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Palkat ovat nousseet kuntasektorilla kymmenen viime vuoden aikana varsin tasaisesti vuosittain. Vuonna 2013 kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräiset ansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin edellisenä vuonna. Kokonaistasolla tarkasteltuna miesten palkat ovat selvästi paremmat kuin naisten, mikä johtuu pitkälti siitä, että pienipalkkaisimmissa töissä naisten osuus on suuri. Naisten palkat ovat kuitenkin nousseet hieman enemmän suhteessa miesten palkkoihin: naisten säännöllisen työajan keskiansio oli 79 prosenttia miesten keskiansiosta vuonna 2007 ja 83 prosenttia vuonna 2013. Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2012 sairauslomien määrä laski keskimäärin 17,2 kalenteripäivään. 22