Teollisuuskapitalismi ja sen kriisi Lauri Holappa Globaali poliittinen talous: rakenteet ja käännekohdat 1
Luennon sisältö 1. Bretton Woods -järjestelmä 2. Regulaatio ja kapitalismin muutos 3. Teollisuuskapitalismin kriisi 2
Maailmantalous toisen maailmansodan jälkeen Ortodoksinen näkemys markkinoiden itseohjautuvuudesta oli menettänyt suosiotaan suuren laman seurauksena Keynesiläinen talouspoliittinen näkemys oli noussut hegemoniseen asemaan Keynesiläisyyden rajoitteena oli kansainvälinen talousjärjestelmä: kultakantajärjestelmä ei ollut yhteensopiva keynesiläisen talouspolitiikan kanssa, mutta ongelmia liittyi myös kelluvien valuuttakurssien järjestelmään Keynes pyrki aikaansaamaan aktiivista täystyöllisyyspolitiikkaa tukevan maailmantalouden sääntelyjärjestelmän Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13.11.2013 3
Bretton Woods -järjestelmä (1) Tavoitteena luoda maailmanjärjestelmää vakauttava sääntelyarkkitehtuuri Neuvottelut Bretton Woodsin kylässä New Hampshiressa Keskeisinä osapuolina Yhdysvallat ja Iso- Britannia Pääneuvottelijoina Harry Dexter White ja John Maynard Keynes 4
Bretton Woods -järjestelmä (2) Keynesin suunnitelma Perustetaan Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto (ICU) Jokaiselle ICUn jäsenmaalle jaettaisiin tietty määrä kansainvälistä transaktiovaluutta bancoria Jokaisen maan valuutan arvo sidottaisiin kiinteällä kurssilla bancoriin Jokainen maa säilyttäisi bancoreitaan ICUn tileillä Alijäämämaat menettäisivät osan bancoreistaan ostaessaan tuotteita ulkomailta alijäämämaiden olisi parannettava kilpailukykyään ICU velottaisi osan ylijäämämaiden liiallisista bancoreista pois valtiot pyrkisivät välttämään liiallisia ylijäämiä Verotulot kohdennettaisiin alijäämämaiden käyttöön ja niiden avulla perustettaisiin kansainväliset poliisivoimat Kaikkia pääomaliikkeitä, etenkin lyhytaikaisia, säädeltäisiin tarkasti Finanssitransaktiovero Järjestelmän avulla maailmantalouden resurssit jakaantuisivat tasaisemmin ja globaali kysyntä pysyisi voimakkaana 5
Bretton Woods -järjestelmä (3) Yhdysvaltain ulkoministeriö ja kongressi vastustivat Keynesin suunnitelmaa Lopulta aikaansaatu sopimus sisälsi joitakin Keynesin suunnitelman piirteitä, mutta oli perusluonteeltaan vaatimattomampi Kiinteät valuuttakurssit Dollari kultakantaan IMF ja IBRD perustettiin Kaksoissuojausmekanismi 8,8 miljardin dollarin vakautusvarat Mahdollisuus devalvaatioon fundamentaalisessa epätasapainossa Valtioille oikeus kontrolloida kaikkia pääomaliikkeitä Keskeisessä roolissa myös Yhdysvaltain antama Marshall-apu Vuosien 1948 1951 välisenä aikana Yhdysvallat lahjoitti Eurooppaan noin 13 miljardia dollaria (100 miljardia nykyisillä valuutan arvoilla) 6
Bretton Woods -järjestelmä (4) Bretton Woods -järjestelmä pakotti valtiot noudattamaan kiinteitä valuuttakursseja Pääomaliikkeiden sääntely tuli välttämättömäksi Keskuspankit pystyivät rahapolitiikallaan sääntelemään kokonaiskysyntää Kokonaiskysynnän kasvu lisäisi tuontia ja heikentäisi valuuttakurssia Kokonaiskysynnän vähentyminen vähentäisi tuontia ja vahvistaisi valuuttakurssia Spekulatiiviset pääomavirrat voisivat kuitenkin johtaa siihen, että heikentyvän vaihtotaseen oloissa valuutta vahvistuisi tai että parantuvan vaihtotaseen oloissa valuutta heikentyisi kiinteän valuuttakurssin puolustaminen kävisi mahdottomaksi tarvittiin spekulatiivisten pääomaliikkeiden kontrollointia Samalla talouspolitiikan peruslinja tavoitteli täystyöllisyyttä 7
Regulaatio ja kapitalismin muutos (1) Pääomaliikkeiden sääntely supisti globaalien rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä dramaattisesti spekulatiivinen akkumulaatio vaikeutui Sodan aikana suurin osa valtioista oli velkaantunut rajusti yksityisen sektorin nettorahavarallisuus oli kasvanut roimasti rahoitusmarkkinoiden valta väheni (Julkisen sektorin rahoitustase + yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase = 0) 8
Regulaatio ja kapitalismin muutos (2) Bretton Woods -järjestelmän suojissa keynesiläisen talouspolitiikan harjoittaminen onnistu Samaan aikaan kehittyi uusi kapitalistisen tuotannon paradigma: fordismi Fordismi ja keynesiläisyys tukivat toisiaan Toinen teollinen vallankumous tuki myös prosessia Hyvinvointivaltiojärjestelmien kehitys sekä Euroopan jälleenrakennus tukivat myös teollisuuskapitalistista kehitystä Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappai / Teollisuuskapitalismi ja sen kriisi 13.11.2013 9
Regulaatio ja kapitalismin muutos (3) Syntyi uusi akkumulaatioregiimi: teollisuuskapitalismi (n. 1945 1971) Fordistinen tuotanto ja keynesiläinen talouspolitiikka turvasivat voitot ja talouskasvun Keskeisessä roolissa kuluttajien ostovoiman kasvattaminen ja korkea investointiaste Taloudellinen valta siirtyi finanssimarkkinoilta suuryritysten omistajille ja operatiiviselle johdolle Yritykset tuottivat tasaisia ja hyviä osinkotuloja Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti supistui 10
1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Regulaatio ja kapitalismin muutos (4) 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 BKT/capita-kasvu Vuosikymmenen keskiarvo Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappai / Teollisuuskapitalismi ja sen kriisi 13.11.2013 11
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Regulaatio ja kapitalismin muutos (5) Työttömyysasteet länsimaissa 1965 2008 12 10 8 6 4 2 0 Japani Yhdysvallat Eurooppa 12
Regulaatio ja kapitalismin muutos (6) Rikkaimman yhden prosentin osuus kaikista tuloista Yhdysvalloissa Kuvio: Duménil & Lévy 13
Teollisuuskapitalismin kriisi (1) Triffinin dilemma Yhdysvaltain dollari oli sekä kansallinen valuutta että kansainvälinen reservivaluutta Ulkomaille virtasi jatkuvasti dollareita Yhdysvaltain maksutaseen kääntyessä tappiolliseksi Jos kaikki ulkomaiset dollarit olisi vaihdettu kullaksi, Yhdysvaltain kultavaranto olisi romahtanut 14
Teollisuuskapitalismin kriisi (2) Rahoitusalan kriisi Rahoitusala kritisoi Bretton Woods - järjestelmää jo 1940-luvun lopulta lähtien Suurpääoman ja suurteollisuuden konflikti Suurpääoma keskeisessä roolissa uusliberaalien ajatushautomoiden rahoituksessa Mont Pelerin Society, 1947 Kokoaa yhteen ortodoksisia taloustieteilijöitä, libertarianistisia teoreetikkoja sekä rahoitusmaailman ja suuryritysten edustajia Friedrich von Hayek: [Mont Pelerin Society has to combat] state ascendancy and Marxist or Keynesian planning sweeping the globe. Tavoitteena edesauttaa uusien uusliberaalien ajatushautomoiden perustamista Institute of Economic Affairs, 1955 The Heritage Foundation, 1973 The Manhattan Institute for Policy Research, 1977 The Atlas Economic Research Foundation, 1981 15
Teollisuuskapitalismin kriisi (3) Ortodoksinen talousteoria Milton Friedman: valuuttojen arvoihin kohdistuu jatkuvasti muutospaineita Niihin voidaan puuttua neljällä tavalla: Tilapäiset muutokset Sisäisten hintojen muutokset Valuuttareservien käyttö Pääomakontrollit Kaikki vastaukset ovat kelvottomia Bretton Woods -järjestelmän kaataminen on välttämätöntä Kelluvat valuuttakurssit tukevat lisäksi vapaakauppaa ja harmonisoivat eri valtioiden talouspolitiikkoja Kysymys oli Chicagon koulukunnalle myös periaatteellinen Harry G. Johnson: Perusteet kelluville valuuttakursseille juontavat juurensa lopulta kysynnän ja tarjonnan laeista erityisesti siitä perusajatuksesta, että markkinat löytävät hinnan, joka yhdistää kysytyn määrän tarjottuun määrään ja näin ollen tasapainottaa talouden. 16
Teollisuuskapitalismin kriisi (4) Bretton Woods -järjestelmän alasajo (a) Voimakas tieteellinen offensiivi Seitsemän isoa konferenssia vuosina 1963 1966 (järjestäjinä Machlup, Fellner, Triffin ja Stigler) Robert Solow 1966: ainoa Bretton Woods -järjestelmää kannattava ekonomisti, joka ei työskentele presidentti Johnsonin hallinnossa Richard Nixon valtaan vuonna 1969 hallinto täytettiin ortodoksisilla ekonomisteilla, Friedman neuvoantajaksi Kansainvälisen talousarkkitehtuurin muuttaminen yhdeksi Nixonin hallinnon päätavoitteista 17
Teollisuuskapitalismin kriisi (5) Bretton Woods -järjestelmän alasajo (b) Vuoden 1971 kriisi avasi mahdollisuuden talousarkkitehtuurin uudistamiseksi Pelkästään vuonna 1970 dollareita vaihdettiin kultaan 630 miljoonan dollarin edestä Yhdysvaltain kultavaranto vuonna 1960: 17,8 miljardia dollaria, 1970: 11 miljardia dollaria Nixon-shokki elokuussa 1971 Pariisin sopimus 1973: tilapäisesti kelluviin valuuttakursseihin Jamaikan konferenssi 1976: pysyvästi kelluviin valuuttakursseihin 18
Teollisuuskapitalismin kriisi (6) Ilman pääomamarkkinoiden regulaatiota Bretton Woods -järjestelmä ei voinut enää toimia Rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus lisääntyi dramaattisesti ja likviditeetti kasvoi nopeasti Valtioilta tarvittiin aiempaa aktiivisempaa talouspolitiikkaa 19
Yhteenveto Bretton Woods -järjestelmä syntyi kompromissina Ison- Britannian ja Yhdysvaltain hallitsemissa neuvotteluissa Bretton Woods -järjestelmä rajoitti finanssipolitiikkaa kiinteiden kurssien vuoksi, mutta pääomakontrollit ja IMF:n kaksoissuojausmekanismi tarjosivat kuitenkin riittävästi joustoa talouspolitiikalle Bretton Woods -järjestelmän kehityksen myötä kapitalistiseen maailmantalouteen kehittyi uusi akkumulaatioregiimi (teollisuuskapitalismi) Teollisuuskapitalismin aikakausi alkoi kääntyä päätökseen Bretton Woods -järjestelmän kriisiytymisen myötä 20