Valtatie 4 Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tammikuu 2011
Valtatie 4 Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Ramboll Finland Oy 01/2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja
YHTEYSTIEDOT HANKKEESTA VASTAAVA Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ Suunnitteluinsinööri Tapio Koikkalainen etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi puh. 040 5204289 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN YHTEYSVIRANOMAINEN Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ YVA-KONSULTTI Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Matti Jäntti Kiviharjuntie 11, 90220 OULU etunimi.sukunimi@ramboll.fi puh. 020 7557073 YVA-vastuuhenkilö Jari Mannila Piispanmäentie 5, 02241 ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi puh. 020 7556459 ISSN-L 1798-8640 ISSN 1798-8640 (painettu) ISBN 978-952-257-223-3 (painettu) ISSN ISBN 1798-8659 (verkkojulkaisu) 978-952-257-224-0 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/keskisuomenely/ajankohtaista/julkaisut Taitto Kansikuva Valokuvat Pohjakartat Ramboll Finland Oy / Aija Nuoramo Nykyinen valtatie 4 Kotakennään kohdalla, Lentokuva Vallas Oy/ Jussi Kirjasniemi Ramboll Finland Oy Lentokuva Vallas Oy/ Jussi Kirjasniemi Liikenneviraston siltarekisteri Maanmittauslaitos lupanro 20/MML/10 Karttakeskus, L4356 Äänekosken kaupunki, Karttakone ja Maanmittauslaitos 2008 Logica Kopijyvä Oy / Jyväskylä 2011
Sisällysluettelo Alkusanat... 5 1 Hanke... 6 1.1 Hanke... 6 1.2 Hankkeen tavoitteet.... 8 1.2.1 Valtakunnalliset tavoitteet.... 8 1.2.2 Seudulliset tavoitteet... 9 1.2.3 Paikalliset tavoitteet... 10 1.3 Hankkeen taustaa ja sen liittyminen aikaisempiin suunnitelmiin.... 10 1.4 Hankkeen liittyminen alueidenkäyttöön ja muihin suunnitelmiin... 10 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen... 11 2.1 Lähtökohdat... 11 2.2 YVA-menettelyn kuvaus... 11 2.3 Osapuolet... 13 2.4 YVA-menettelyn aikataulu... 14 2.5 Osallistuminen... 14 2.5.1 Lähtökohdat ja tavoitteet... 14 2.5.2 Tiedottaminen... 15 2.5.3 Yleisötilaisuudet ja muut vuorovaikutustapahtumat... 15 2.5.4 Palautekäsittely... 15 3 Suunnittelualueen nykytilanne.... 16 3.1 Hankkeen sijainti...................................................... 16 3.2 Suunnittelualueen nykytila.... 16 3.2.1 Asutus... 16 3.2.2 Luonnonympäristö... 18 3.2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö.......................................... 20 3.2.4 Kaavoitustilanne... 22 3.3 Nykyliikenne ja ongelmat.... 26 3.3.1 Liikennemäärät... 26 3.3.2 Liikenneturvallisuus... 27 3.3.3 Kotakennäänsalmen silta... 28 3.4 Liikenne-ennuste... 29 4 Vaihtoehdot... 30 4.1 Vaihtoehtojen muodostaminen... 30 4.2 Arvioitavat vaihtoehdot... 30 4.2.1 Valtatien standardi... 30 4.2.2 Vaihtoehdot... 32 4.2.3 Vaihtoehto 1, moottoritie.... 34 4.2.4 Vaihtoehto 2, korkealuokkainen valtatie.... 35 4.3 Vaihtoehtojen vertailu... 36 4.4 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot... 37
5 Arvioinnin rajaus... 38 5.1 Arvioitavat vaikutukset.... 38 5.2 Vaikutusalue... 38 6 Vaikutusten arviointi ja menetelmät... 39 6.1 Ympäristövaikutukset.... 39 6.1.1 Vaikutukset aluerakenteeseen ja maankäyttöön... 39 6.1.2 Vaikutukset luonnonoloihin ja suojelualueisiin... 39 6.1.3 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 40 6.1.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön... 40 6.1.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 41 6.1.6 Meluvaikutukset... 41 6.1.7 Päästövaikutukset... 42 6.1.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen............................ 42 6.1.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 42 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 43 6.3 Yhteiskuntatalous... 43 7 Jatkosuunnittelu, luvat ja päätökset... 44 7.1 Jatkosuunnittelun aikataulu... 44 7.2 Toteutusaikataulu.... 44 7.3 Tarvittavat luvat ja päätökset... 44 8 Haittojen lieventäminen... 46 9 Epävarmuustekijät.... 47 10 Seurantaohjelma... 47 Sanasto... 48 Lähdeluettelo... 50 Kuvailulehti... 51 4 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Alkusanat Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) valtatien 4 parantamishankkeesta Äänekosken kohdalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on tutkia eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia mm. asukkaille ja maankäytölle sekä ympäristöön. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja torjuntaan. Sovellettava YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin. Hankkeen jatko suunnittelussa varaudutaan YVAlain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointi menettelyyn siten, että aluksi laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja mahdollinen yleis suunnitelma. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelma siitä, mitkä vaihtoehdot tutkitaan, miten vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan sekä miten YVA-menettelyn vuoropuhelu ja tiedotus järjestetään. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laadinnassa konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimista ohjaavaan hankeryhmään ovat kuuluneet: Jukka Lehtinen, Keski-Suomen ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri Tapio Koikkalainen, Keski-Suomen ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri Ari Hell, Keski-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Hannu Javanainen, Äänekosken kaupunki Olli Kinnunen, Äänekosken kaupunki (31.10.2010 asti) Jarmo Latvala, Äänekosken kaupunki Tuuli Tolonen, Äänekosken kaupunki (1.11.2010 alkaen) Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Matti Jäntti, Ramboll Finland Oy Jari Mannila, Ramboll Finland Oy Sanna Kaikkonen, Ramboll Finland Oy Rambollin projektipäällikkönä on ollut Matti Jäntti, YVA-vastuuhenkilönä Jari Mannila ja pääsuunnittelijana Sanna Kaikkonen. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Reetta Suni (YVA-sihteeri, aineistojen kokoa minen, raportointi), Mikko Sivonen (geotekniikka, maa- ja kallioperä, luonnonvarojen käyttö), Matti Åman (sillat), Tero Taipale (pinta- ja pohjavedet), Sanna Sorvoja (ilman epäpuhtaudet), Marja Pussinen, (melu), Saija Vihervuori (maisema ja kulttuuriympäristö), Anne Vehmas (vuoropuhelu ja sosiaaliset vaikutukset), Emilia Saarivuo (luonto) ja Aija Nuoramo (raportin taitto ja havainnollistaminen). Tammikuu 2011 Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 5
1. 1.1. Hanke Hanke Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on osa Jyväskylä-Oulu yhteysvä lin kehittämistä, jota toteutetaan vaiheittain. Valtatielle 4 osuudelle Kirri Veh niä on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus vuonna 2003 ja vuonna 2009 on valmistunut yleissuunnitelma. Tästä pohjoiseen olevan Vehniä Äänekoski -osuuden parantamisesta on laadittu 1990-luvulta lähtien useita selvityksiä. Äänekosken kohdalla uusimmat tarkastelut ovat vuodelta 2009. Selvityksissä ja suunnitelmissa on lähtökohtana ollut, että valtatie 4 on maakuntakaavan mukaisesti Äänekosken kohdalla moottoritie. Valtatien 4 Äänekosken kohdan jatko suunnittelussa varaudutaan YVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointi menettelyyn siten, että aluksi laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja mahdollinen yleis suunnitelma. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinnasta ei ole tehty päätöksiä. Suunnittelualueena on päätien suunnassa valtatie 4 välillä Huutomäki (valtatien 13 risteys) Mämme ja poikkisuunnassa tie- ja katujärjestelyjen edellyttämä aluerajaus. Nykyistä nelostietä pitkin suunnitteluosuuden pituus on noin 11 km. Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla ei sisälly tällä hetkellä lähivuosien rakentamisen toimenpideohjelmiin, mutta päätien sekä sen liittymien ja rinnakkaisteiden tilavaraukset tarvitaan käynnissä olevan yleiskaavoituksen tarpeisiin. Erityisesti tie- ja katuverkkosuunnittelu on tarpeen ulottaa riittävän laajalle alueelle, jotta jo tässä vaiheessa voidaan tutkia käynnissä olevan yleiskaavoituksen edellyttä mät eritasoliittymät sekä tie- ja katujärjestelyvaihtoehdot. Laadittava ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimii työ suunnitelmana seuraavalle suunnitteluvaiheelle eli ympäristövaikutusten arvi ointiselostukselle. Tavoitteena on, että valtatielle 4 löydetään YVA-menettelyn kautta Äänekosken kohdalle mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Arvioin tiohjelman laatimisessa noudatetaan Tiehallinnon 2009 julkaisemaa ohjetta Ympäristövaikutusten arviointi tiehankkeiden suunnittelussa, jossa kuvataan YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaus Äänekoskella ja kuvassa 2 hankealueen sijainti. Kuva 1. Hankealueen rajaus Äänekoskella 6 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kuva 2. Hankealueen sijainti Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 7
1.2. 1.2.1. Hankkeen tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet Valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa ja se kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European-Network). Tie on myös osa valtakunnallisten erikoiskuljetusten verkkoa. Valtatielle 4 Äänekosken kohdalla on asetettu tavoitetila Valtatie 4 Jyväskylä Oulu -yhteysvälin kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2002). Valtatie 4 on kehittämisselvityksen mukaan tavoitetilassa välillä Vt 13 (Huutomäki) Äänekoski kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie ja välillä Äänekoski Kärsämäki korkealuokkainen kaksikaistainen tie. Ohitusmahdollisuudet on varmistettu turvallisin ohituskaistajärjestelyin siellä, missä riittäviä ohitusmahdollisuuksia ei maaston takia muuten saavuteta. Nopeusrajoituksena on haja-asutusalueilla pääosin 100 km/h ja taajamien kohdilla 80 km/h. Muun muassa Äänekosken kohdalla riittävä turvallisuustaso varmistetaan erottelemalla paikallinen liikenne valtatien liikenteestä. Kevyen liikenteen turvallisuus on taattu riittävän leveillä pientareilla sekä tarvittaessa erillisillä väylillä. Tarvittavat melu- ja pohjavesisuojaukset on toteutettu. Tavoitetilaan pyritään useilla osuuksilla vaiheittain. Tällöin vaiheina voivat olla uusien ohituskaistojen rakentaminen, nykyisten ohituskaistojen parantaminen keskikaiteellisiksi ja edelleen ohituskaistaosuuksien yhdistäminen nelikaistaiseksi tieksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta astui voimaan 1.3.2009. Hanketta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. 8 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kuva 3. Valtatie 4 on merkittävä raskaan liikenteen kuljetusväylä 1.2.2. Seudulliset tavoitteet Keski-Suomen maakuntakaavassa on asetettu seuraavat tieliikenneväyliä koskevat tavoitteet: Varaudutaan keskeisten tieliikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittymisen tarvitsemiin aluevarauksiin ja yhteystarpeisiin. Valtatiellä 4 varaudutaan valtakunnallisesti merkittävään valtatiehen, mikä tarkoittaa korkealuokkaisia tie- ja liittymäjärjestelyjä (ks. kohta 4.2.1) Maakunnan valtateitä/kantateitä kehitetään valtatietasoisina/kantatietasoisina teinä ottaen huomioon puuttuvien osuuksien rakentaminen ja päätieverkon jatkuvuuden parantaminen sekä varmistaen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Maakuntakaavassa on valtatie 4 esitetty Vehniän ja Äänekosken välille ohjeellisena moottoritienä. Jatkosuunnitteluohjeissa edellytetään, että tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät suunnittelun edetessä. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 9
1.2.3. Paikalliset tavoitteet Äänekoski 2020 -osayleiskaavaluonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että Valtatietä 4 ja Äänekosken sijaintia pääliikenneväylän varrella hyödynnetään. Valtatien 4 parantamistoimenpiteiden tulee: tukea ja edistää alueen maankäytön kehittämistä ja yleiskaavoitusta, parantaa liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä, vähentää liikenteen melu- ja päästöhaittoja sekä estevaikutusta sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja kiinteistöjen omistajille. Paikallisesti arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet tulee suojella ja mahdollisia haittoja tulee lieventää mahdollisimman tehokkaasti. 1.3. Hankkeen taustaa ja sen liittyminen aikaisempiin suunnitelmiin Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on osa välin Jyväskylä Oulu kehittämistä. Valtatien 4 välille Kirri Veh niä on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus vuonna 2003 ja vuonna 2009 on valmistunut ko. osuuden yleissuunnitelma. Tästä pohjoiseen olevan Vehniä Äänekoski -osuuden parantamisesta on laadittu 1990-luvulta lähtien useita selvityksiä. Äänekosken kohdalla uusimmat tarkastelut ovat vuodelta 2009. Valtatien 4 kehittämisestä osuudella Kirri Kotakennäs on laadittu tieverkollinen selvitys vuonna 2007. Siinä on tarkasteltu useita vaihtoehtoja myös osuudella Huutomäki Äänekoski. Vaihtoehdoista on laadittu lähinnä teknisiä tarkasteluja ja todettu niiden käyttökelpoisuus jatkosuunnitteluun. 1.4. Hankkeen liittyminen alueidenkäyttöön ja muihin suunnitelmiin Hanke kytkeytyy kiinteästi Äänekosken kaupungin parhaillaan laatimaan Äänekoski 2020 -osayleiskaavaan. Kaavan suunnittelutyö on aloitettu keväällä 2007 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.10. 12.11.2007. Kaavan jatkoaikataulu on ollut sidoksissa tähän Valtatie 4 Äänekosken kohdalla -tiehankkeeseen ja tielinjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki Äänekosken pohjoinen liittymä. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville vuoden 2011 aikana. Metsäliitto Osuuskunta ja Vapo Oy ovat suunnittelemassa liikenteen biodiesellaitoksen rakentamista joko Äänekoskelle, Kemiin tai molemmille paikkakunnille. Äänekoskella hanke sijoittuisi tehdasalueelle Paadentaipaleen kaupunginosaan keskustan kaakkoispuolelle. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on arviolta 200 000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa ja sen polttoaineteho on noin 500 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut elokuussa 2010 ja on ollut nähtävillä 13.9. 12.11.2010 välisen ajan. Yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta on annettu tammikuussa 2011. 10 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja 2. osallistuminen 2.1. Lähtökohdat Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, muutettu 267/1999 ja 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutuksen arviointia lisäämällä tietoa hankkeesta, olemassa olevasta tilanteesta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertailuun. Päätöstä jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta ei tehdä YVA-menettelyn aikana. Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja muille ympäristöarvoille sekä asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeen tulee lisäksi mahdollisimman hyvin täyttää sille asetetut muut tavoitteet. YVA-menettelyä sovelletaan YVA-asetuksen (713/2006) 2 luvun 6 hankeluettelon kohdan 9 mukaisesti seuraaviin tiehankkeisiin: moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentaminen neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometrin pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 km. Tämä hanke täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. 2.2. YVA-menettelyn kuvaus Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu kahteen vaiheeseen; arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-ohjelmassa esitetään, mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten arviointi toteutetaan. Lisäksi ohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta, ympäristön nykytilasta, tutkittavista vaihtoehdoista, jatkosuunnittelua varten tarvittavista luvista sekä esitetään suunnitelma osallistumisen järjestämisestä, tiedottamisesta ja hankkeen aikataulusta. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on selvitetty, kootaan tulokset arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään arvioinnin tulosten lisäksi selvitys alueen ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointimenetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. Tässä hankkeessa YVA-selostus tullaan laatimaan myöhemmin eikä se kytkeydy suoraan YVA-ohjelman laatimiseen. Arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa yhteysviranomaiselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiselostusvaiheen yhteydessä laaditaan alustavia teknisiä tarkasteluja tutkittavista vaihtoehdoista. Hankkeen liikennetekniset ratkaisut esitetään yleispiirteisellä tarkkuudella. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 11
YVA-MENETTELY VUOROPUHELU JA TIEDOTTAMINEN HANKKEEN YVA- MENETTELYN ALOITUS Tiedote YVA-menettelyn käynnistymisestä 7.10.2010 ARVIOINTI - OHJELMAVAIHE Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma valmis Yhteysviranomainen kuuluttaa YVA-ohjelmasta Tiedote yleisötilaisuudesta Arviointiohjelma nähtävillä Arviointiselostusvaihe Yleisötilaisuus helmikuussa 2011 Mielipiteet ja lausunnot Yhteysviranomaisen lausunto YVAohjelmasta toukokuussa 2011 Hankkeen jatkovaiheet Kuva 4. YVA-menettely, tiedottaminen ja vuoropuhelu Tiesuunnitteluprosessi koostuu yleensä neljästä vaiheesta; esiselvityksistä, yleissuunnittelusta, tiesuunnittelusta ja rakennussuunnittelusta. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yleensä esi- tai yleissuunnitelmavaiheessa. YVA-menettelyssä esille tulleet vaikutukset huomioidaan, niitä täsmennetään ja pyritään lieventämään ja ehkäisemään myöhemmin laadittavissa maantielain mukaisissa yleis- ja tiesuunnitelmissa. Kuvassa 5 on esitetty tiesuunnitteluprosessin ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa. 12 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU Esiselvitykset Suunnittelun käynnistyspäätös Yleissuunnittelu Hyväksymispäätös YVAmenettely Vaikutusten arviointi Tiesuunnittelu Hyväksymispäätös Toteutusvaihe Rakennussuunnittelu ja rakentaminen Hoito ja ylläpito Vaikutusten seuranta Kuva 5. Tiensuunnitteluprosessi ja YVA-menettely kytkeytyvät läheisesti toisiinsa 2.3. Osapuolet Hankkeesta vastaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja tai se, joka muuten on lain mukaan vastuullinen tarkoitetun hankkeen toteuttamisesta. Yhteysviranomainen on se viranomainen, joka huolehtii siitä, että hankkeelle tehdään ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Yhteysviranomainen antaa lausunnon YVA-ohjelmasta. Hankkeen suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Keski-Suomen ELY-keskus (Liikenne- ja infrastruktuuri- sekä Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet), Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liitto sekä Ramboll Finland Oy. YVA-ohjelman laatiminen on tehty konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssä. Hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen ja sihteerinä konsultin edustaja. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 13
2.4. YVA-menettelyn aikataulu Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistyi kesällä 2010. Arviointiohjelma on valmistunut tammikuussa 2011, minkä jälkeen hankkeen yhteysviranomainen asettaa ohjelman nähtäville noin kuukauden ajaksi. Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa kuukauden kuluessa nähtävillä olon päättymisestä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella toteutetaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi sekä laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikataulua ei ole päätetty eli se laaditaan myöhemmässä vaiheessa. Kokonaisuudessaan YVA-menettelyn aikataulu tiehankkeessa on yleensä 1,5-2 vuotta riippuen mm. tutkittavien vaihtoehtojen edellyttämästä maankäytön suunnittelusta. YVA-selostusvaiheen voi arvioida kestävän noin vuoden. Työn vaihe Arviointiohjelmavaihe 2010 2011 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely, lähtötietojen hankinta Arviointiohjelman kokoaminen Arviointiohjelma valmis Arviointiohjelma nähtävillä (30-60 pv) Yhteysviranomaisen lausunto (30 pv) Osallistuminen ja vuorovaikutus Hankeryhmän kokous Yleisötilaisuus Yhteysviranomaisen kuulutus YVA-ohjelmasta Tiedote Kuva 6. Hankkeen YVA-ohjelmavaiheen aikataulu 2.5. 2.5.1. Osallistuminen Lähtökohdat ja tavoitteet Alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista kerätään koko suunnittelun ajan. Vuoropuhelu toteutetaan maantielain, hyvän suunnittelutavan ja Tiehallinnon vuoropuheluohjeiden mukaisesti (Vuoropuheluopas 2006). Tiedotteiden ja Internetin sekä sähköpostin/kirjeiden välityksellä sidosryhmille tiedotetaan suunnittelun etenemisestä. Hankkeen vuorovaikutus sisältää tiedottamista, tiedonhankintaa ja osallistumista. Vuoropuhelussa pyritään saamaan eri toimijatahot osallistumaan tavoitteiden määrittelyyn sekä suunnittelu- ja arviointiprosessiin hyvän suunnittelutavan mukaisesti. Tähän pyritään tiedottamalla hankkeesta avoimesti sekä järjestämällä asukkaille osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on, että suunnitteluratkaisuilla ja niiden arvioiduilla vaikutuksilla on mahdollisimman laaja hyväksyttävyys. 14 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2.5.2. Tiedottaminen Hankkeesta tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan sekä Internetin välityksellä. 7.10.2010 on laadittu tiedote YVA-ohjelman laatimisen liikkeelle läh döstä. Hankkeelle avataan YVA-selostusvaiheessa omat Internet-sivut, joita ylläpidetään ELY-keskuksen palvelimella. Internet-sivuilla esitellään hanketta, sen historiaa ja nykyistä suunnitteluprosessia, vaihtoehtoja, suunnitelmaluonnoksia sekä osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi sivuilla on projektin keskeisten osapuolten yhteystiedot sekä mahdollisuus antaa palautetta. Hankkeessa perustetaan YVA-selostusvaiheessa postituslista, jonka kautta tiedotetaan hankkeen etenemisestä. Yleisötilaisuuksista laaditaan yhteenvetoraportit, jotka laitetaan Internet-sivuille nähtäville. 2.5.3. Yleisötilaisuudet ja muut vuorovaikutustapahtumat YVA-ohjelmavaiheessa järjestetään yleisötilaisuus helmikuussa 2011, kun hankkeen YVA-ohjelma on valmistunut ja asetettu nähtäville. Myös YVA-selostusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus, kun YVA-selostus on asetettu nähtäville. Yleisötilaisuuksissa osallistujat voivat kysyä ja kertoa näkemyksensä hankkeesta ja YVA-menettelystä. Hankkeessa tullaan järjestämään lisäksi asukkaille ja muille sidosryhmille tarkoitettu työpaja tai ryhmähaastattelu, jonka tuottamaa aineistoa käytetään hyödyksi suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Hankkeessa käytettävä vuorovaikutusmenetelmä (työpaja/ryhmähaastattelu) päätetään myöhemmin, kun vaikutusten arviointivaihe tulee ajankohtaiseksi. 2.5.4. Palautekäsittely Eri tavoin saatu palaute (yleisötilaisuudet, työpaja/ryhmähaastattelu, kirjeet/sähköpostit, Internet ym.) analysoidaan ja kootaan yhteenvedoiksi. Palautetta hyödynnetään vaihtoehtojen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 15
3. 3.1. Suunnittelualueen nykytilanne Hankkeen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Äänekosken kaupungin alueella. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Alueen rakenne ja keskeistä nimistöä on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Alueen rakenne ja keskeinen nimistö 3.2. 3.2.1. Suunnittelualueen nykytila Asutus Suunnittelualueen läheisyydessä on yksi iso taajama, Äänekosken keskusta. Muutoin asutus on haja-asutusta, joka on paikoin tiheämpää ja paikoin harvempaa. Loma-asutusta on jonkin verran erityisesti järvien rannoilla. Suunnittelualueen pysyvä asutus ja loma-asutus on esitetty kuvassa 8. 16 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
YVA-selostusvaiheessa selvitetään hankealueen läheisyydessä olevat koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset sekä virkistysalueet ja -reitit. Kuva 8. Asutus ja loma-asutus suunnittelualueella Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 17
3.2.2. Luonnonympäristö Kuva 9. Arvokkaat luontokohteet suunnittelualueella 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, mäkistä maastoa. Metsät ovat pääosin havuja sekametsää. Soita suunnittelualueella on vähän. Alueella on myös maakunnallisesti arvokas Tärttävuoren kallioalue sekä kansallisesti arvokkaita luontokohteita, kuten linnustoltaan ja kasvistoltaan arvokas Pohjoislahti. Suunnittelualueella on myös runsaasti uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Suunnittelualueella on vähän pohjavesialueita. Mämmenkylässä on yksi vedenhankintaa varten tärkeä Vähälän pohjavesialue nykyisen valtatien 4 länsipuolella tien välittömässä läheisyydessä. Tervavuoren II-luokan pohjavesialue sijaitsee valtatien 13 varressa vajaan kahden kilometrin etäisyydellä nykyisestä valtatiestä 4. Arvokkaat luontokohteet ja pohjavesialueet on esitetty kuvassa 9. Suunnittelualueen pohjoisosassa valtatien 4 länsipuolella Koukkuniemessä on vanha maanläjitysalue sekä vanha kaatopaikka, jotka on poistettu käytöstä. Vanha maanläjitysalue on alueen pohjoisosassa ja kaatopaikka alueen eteläosassa lähellä Koukkuniementietä. Kaatopaikan ympäristössä on avoallasmainen alue, jonne on todennäköisesti kaadettu öljyä. Kaatopaikan ympäristön pintavesistä otetuissa vesinäytteissä on havaittu pieniä määriä raskasmetalleja. Alue tulee tutkia tarkemmin YVA-selostusvaiheessa. Välillä Vehniä Äänekoski on tehty luontoselvitys, joka on valmistunut maaliskuussa 2010 (FCG Finnish Consulting Group Oy). Luontoselvityksen alue käsittää lähes koko suunnittelualueen sen pohjoisosaa lukuun ottamatta. Luontoselvityksen karkea rajaus on esitetty kuvassa 10. YVAselostusvaiheessa tulee luontoinventointeja tarkentaa erityisesti suunnittelualueen pohjoisosassa junaradan pohjoispuolelta sekä tarvittaessa muuallakin suunnittelualueella. Kuva 10. Vehniä Äänekoski -luontoselvityksen rajaus Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19
3.2.3. Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutua luonnehtivat pitkät kaakko-luode -suuntaiset murroslinjojen järvialtaat, vesireitit, suot, moreenikumpareet (drumliinit) ja kuusimetsät. Keski-Suomen Järviseudulla suunnittelualue kuuluu tarkemmin maatalouden, teollisuuden ja kaupungistumisen ydinalueelle, joihin kuuluvat Äänekosken lisäksi myös Laukaa ja Jyväskylä. Maisemallisesti suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa. Kallioisten ja metsäisten mäkien lomassa sijaitsee erikokoisia vesistöjä sekä avointa kulttuurimaisemaa. Maaperä on alueelle tyypillisesti kaakko luodesuuntaista. Suunnittelualueella on lukuisia ranta-alueita, joilta avautuu järvinäkymiä mm. Keiteleelle. Äänekosken rakennusperintöä leimaavat perinteiset maatalouteen liittyvät rakennukset sekä erityisesti taajaman alueella teollistumisen ajan rakennuskanta. Eri vaiheissa rakennetut teollisuusrakennukset, asuinalueet sekä palvelutoimintaan liittyvät rakennukset muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Äänekosken keskustan pohjoispuolella on yksi arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Markkamäen omakotitaloalue. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristökohteet suunnittelualueella on esitetty kuvassa 11. 20 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kuva 11. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristökohteet suunnittelualueella Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 21
3.2.4. Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 14.4.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki ympäristöministeriön päätöksestä tehdyt valitukset 10.12.2009, jolloin kaava sai lainvoiman. Maakuntakaavassa valtatie 4 on merkitty ohjeellisena moottoritienä suunnittelualueen välillä Huutomäki Äänekosken taajama. Suunnittelualueen pohjoisosa Äänekosken keskustasta Mämmeen on merkitty maakuntakaavaan merkittävästi parannettavana tienä. Äänekoskella moottoritien itäpuolelle on sijoitettu ohjeellinen yhdystie, samoin Äänekoskentie on merkitty yhdystieksi. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 12. Maakuntakaavaa tullaan päivittämään lähivuosina, ja päivityksen tarkoituksena on muuttaa valtatien nykyinen ohjeellinen merkintä uudeksi moottoritieksi. Kuva 12. Ote Keski-Suomen maankuntakaavasta 22 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Keski-Suomen liitto on lisäksi laatinut tai laatimassa useita vaihemaakuntakaavoja. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Keskuksen paikaksi on esitetty Laukaan Mörkökorpea. Kaava ei koske Äänekosken kaupungin aluetta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan 16.2.2009, mutta kaavassa on valituskäsittely kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa (tammikuu 2011). Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomessa laadukkaiden kiviainesten (sora, hiekka, moreeni sekä kallio- ja rakennuskiviainekset) saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavan vaikutusalue käsittää Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven Viitasaaren ja Äänekosken seutukuntien alueet. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.11.2010. Vaihemaakuntakaavassa tämän tiehankkeen suunnittelualueelle on merkitty Tärttävuoren kallioalue valtakunnalliseksi arvokkaaksi kallioalueeksi. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Kaavan vaikutusalue käsittää Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven Viitasaaren ja Äänekosken seutukuntien alueet. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tavoiteaikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu keväällä 2011. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan 2011/2012 laaditaan kaavaluonnos ja syksyllä 2012 kaava on ehdotusvaiheessa. Yleiskaavoitus Äänekosken kaupunki laatii parhaillaan Äänekoski 2020 -osayleiskaavaa. Osayleiskaava on osa Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 -hanketta. Oikeusvaikutuksettomassa rakenneyleiskaavassa on luotu Äänekoskelle vuoteen 2016 ulottuva strategiatyyppinen visio ja kehittämistavoitteet. Rakenneyleiskaava ohjaa kunnan maankäytön kehittämistä. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.2008. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 23
Äänekoski 2020-osayleiskaavassa aluevaraussuunnitelmien painopiste on taajamien kasvualueiden määrittämisessä, tärkeiden suojeluarvojen osoittamisessa sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamisessa. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavan suunnittelutyö on aloitettu keväällä 2007 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.10. 12.11.2007. Kaavan jatkoaikataulu on ollut sidoksissa tähän Valtatie 4 Äänekosken kohdalla -tiehankkeeseen ja tielinjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki Äänekosken pohjoinen liittymä. Ote Äänekoski 2020 -osayleiskaavaluonnoksesta on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Äänekoski 2020 -osayleiskaavaluonnos 24 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Äänekosken kaupunki on laatinut myös oikeusvaikutteisen osayleiskaavan Mämmen alueelle suunnittelualueen pohjoisosaan. Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle rakennuspaikkoja olemassa olevaa kylärakennetta täydentäen. Yleiskaavaa on tarkoitus käyttää pientalorakentamisen ohjaamiseen kylän alueella. Kaava tulee korvaamaan suunnittelualueen rantaalueilla voimassa olevan Äänekosken rantayleiskaavan. Mämmen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 9.2. 11.3.2010. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 21.6.2010. Mämmen osayleiskaava on esitetty kuvassa 14. Honkolan alueella on lainvoimainen osayleiskaava. Kaava on esitetty kuvassa 15. Kuva 14. Mämmen osayleiskaava Kuva 15. Honkolan osayleiskaava Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 25
Äänekosken kaupunki on aloittanut rantayleiskaavan muutostyön tammikuussa 2007 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2010. Tämän tiehankkeen suunnittelualueen ranta-alueet eivät kuulu rantayleiskaavoitettavaan alueeseen. 3.3. 3.3.1. Nykyliikenne ja ongelmat Liikennemäärät Valtatie 4 kulkee Äänekosken kohdalla keskeisen kaupunkirakenteen länsipuolitse noin 1,5 km:n etäisyydellä keskustasta. Tiellä on keskustan kohdalla ja vilkkaimmissa liittymissä 60-80 km/h nopeusrajoitus ja muualla 100 km/h rajoitus. Jyväskylän suunnalta sisääntulotienä toimii Kotakennääntie ja pohjoisesta sisääntulotienä on Äänekoskentie. Kuvassa 16 on esitetty vuoden 2009 keskimääräinen vuorokausiliikenne. Kuva 16. Vuoden 2009 keskimääräinen vuorokausiliikenne Valtatien 4 nykyiset vuorokausiliikennemäärät ovat Äänekosken eteläpuolella lähes 11000 autoa, Kotakennään kohdalla noin 10 000 autoa ja pohjoispuolella noin 6 000 autoa. Valtatien 13 liikennemäärä Huutomäen kohdalla on noin 4 700 autoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuudet ovat Äänekosken eteläpuolella 10-12 % ja pohjoispuolella noin 12%. Näistä ilmenee selkeästi valtatien 4 merkitys myös raskaan liikenteen kuljetusväylänä. Kuormitetuimmat liittymät ovat valtatien 13 (Huutomäki), Kotakennääntien ja Äänekoskentien liittymät, joissa vilkkaimpina aikoina on vaikeuksia liittyä turvallisesti ja sujuvasti valtatien 4 liikenteen sekaan. Äänekoskentien liittymä on rakennettu ns. suuntaisliittymänä, jossa päätielle liittyminen ja sieltä erkaneminen tapahtuu oikealle erkanemisen ja oikealta liittymisen kautta, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. 26 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
3.4. Liikenneturvallisuus Suunnittelujaksolla on sattunut viiden vuoden jaksolla vuosina 2005 2009 yhteensä 97 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista loukkaantumiseen on johtanut 16 onnettomuutta ja kuolemaan yksi onnettomuus. Vuosittaiset onnettomuusmäärät ovat vaihdelleet 17 22 onnettomuuden välillä. Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut muutamia vuosittain, niiden osuus kaikista onnettomuuksista vaihtelee vuosittain 5 30 %:n välillä. Vuosittaisten onnettomuusmäärien vaihtelujen perusteella ei voi päätellä, ovatko onnettomuusmäärät pienenemässä vai kasvamassa. Onnettomuusmäärien perusteella ongelmallisin kohta on valtateiden 4 ja 13 risteys, jossa on sattunut tarkastelujaksolla yhteensä 29 onnettomuutta eli vajaa kolmasosa kaikista tarkastelujakson onnettomuuksista. Niistä suurin osa on ollut kahden tai useamman ajoneuvon välisiä onnettomuuksia. Loukkaantumiseen risteysonnettomuuksista on johtanut neljä onnettomuutta. Muita kasaumajaksoja ovat Myllyperän kohdalla oleva kaarre, Kierälahden kohdalla oleva kallioleikkaus ja kaarre, Kotakennääntien liittymän pohjoispuoli, Koukkuniemen kohta ja Mämmensalmen sillan eteläpuoli. Onnettomuuskasaumajaksojen liikenneonnettomuusasteet ja -tiheydet ovat jopa kymmenkertaisia valtakunnallisiin pääteiden keskiarvoihin verrattuna. Kasaumajaksot ovat varsin lyhyitä tiejaksoja, mikä kasvattaa tunnuslukuja. Lisäksi on huomattava, että Äänekosken pääliittymän eteläisille tiejaksoille on rakennettu muutama vuosi sitten keskikaiteellisia ohituskaistoja ja tieympäristöä on pehmennetty. Liittymien onnettomuusasteet (onnettomuudet 100 miljoonaa liittymään saapuvaa autoa kohti) ovat valtateiden 4 ja 13 liittymässä kaikkien onnettomuuksien osalta 106 ja henkilövahinko-onnettomuuksien osalta 14. Vastaavat lukuarvot Kotakennääntien liittymässä ovat 53 ja 5. Valtakunnalliset vertailuarvot ovat 19,8 ja 9,9 (lähde: Väistötilan ja pääsuunnan kääntymiskaistojen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2008). Edellä mainituissa liittymissä sattuu valtakunnallista keskiarvoa enemmän onnettomuuksia. Kuva 17. Valtatien 4 ja valtatien 13 risteyksessä sattuu keskimääräistä enemmän onnettomuuksia. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 27
3.4.1. Kotakennäänsalmen silta Valtatie 4 kulkee Äänekoskella noin 200 m leveän Kotakennäänsalmen poikki, johon on vuonna 1966 rakennettu Kotakennäänsalmen silta (KeS-785). Silta on tyypiltään teräksinen ns. Langerpalkkisilta, jonka jännemitta on 65 m ja kokonaispituus on 75 m. Sillan hyödyllinen leveys on 10 m ja todellinen kulkukorkeus on 7,13 m. Langer-palkkisillassa sillan pääkannattajat eli kaaret sijaitsevat kannen molemmin puolin ja ne on yhdistetty kaarien yläosasta toisiinsa poikkisitein. Sillan rakenteen takia hyödyllisen leveyden kasvattaminen ei ole mahdollista. Sillan kulkukorkeutta on jo kasvatettu vuonna 1987 siirtämällä alimpia poikkisiteitä ylöspäin. Siitä huolimatta sillan kulkuaukko on melko ahdas. Sillan lähellä ei ole vaihtoehtoisia reittejä maantieliikenteelle, mikäli sillan käyttö estyisi jostain syystä. Esimerkiksi kiertomatka Suolahden kautta lisää ajomatkoja noin 10 km ja kyseinen kiertoreitti kulkee katuverkon sekä kapeiden teiden ja siltojen kautta. Kotakennäänsalmen ylittävä vuorokausiliikennemäärä oli vuonna 2008 noin 10 000 autoa, josta raskasta liikennettä oli 11 %. Valtatie 4 kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon. Erikoiskuljetusten osalta siltojen kulkukorkeusvaatimus on vähintään 7 m, joten tähän mennessä toteutuneissa erikoiskuljetuksissa se ei ole ollut kuljetuksia rajoittava tekijä. Jyväskylän pohjoispuoleisella erikoiskuljetusreitillä Kotakennäänsalmen silta on kuitenkin ainoa silta, jossa on kulkukorkeutta rajoittavia rakenteita ajoradan yläpuolella. Silta on vuonna 2006 tehdyssä yleistarkastuksessa todettu huonokuntoiseksi ja se on peruskorjauksen tarpeessa. Vakavimmat vauriot sijaitsevat betonirakenteisessa kansilaatassa ja sen alla olevissa kantavissa teräsrakenteissa. Vaurioiden luonteen takia tuleva korjaustyö aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle liikenteelle, koska alueella ei ole sujuvia kiertotiemahdollisuuksia. Kuva 18. Kotakennäänsalmen silta on korjauksen tarpeessa. 28 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
3.5. Liikenne-ennuste Liikenteen keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut vuosina 2004 2009 Äänekosken pohjoispuolen liikenteen automaattisen mittauspisteen (LAM 902) kohdalla 1,10-kertainen eli kasvu on ollut keskimäärin 1,6 % vuodessa. Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan valtateiden keskimääräinen liikenteen kasvukerroin Keski-Suomessa on jaksolla 2006 2030 noin 1,36 (keskimäärin 1,3 % vuodessa) ja jaksolla 2006 2040 noin 1,43 eli keskimäärin 1,1 % vuodessa. Liikennemäärien kasvu riippuu erittäin oleellisesti paitsi henkilöautokannan kasvusta myös alueen asukasmäärän ja työpaikkamäärän kasvusta. Alustavana ennusteena vuodelle 2035 käytetään liikenteen kasvukerrointa 1,4, mikä vastaa 1,5 % keskimääräistä vuotuista kasvua. Tämän yleispiirteisen ja alustavan ennusteen perusteella ovat valtatien 4 ennusteliikennemäärät vuonna 2035 Äänekosken eteläpuolella noin 15 500 autoa vuorokaudessa, Kotakennään kohdalla noin 14 000 autoa vuorokaudessa ja Äänekosken pohjoispuolella noin 8 500 autoa vuorokaudessa. Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, ympäristövaikutusten arviointiohjelma 29