Raision kaupungin strategialuonnos Kaupunginhallituksen strategiaseminaari 26.8.13 Seminaarin ryhmätyöosuudessa rasteilla arvioidaan: 1. Strategiakokonaisuutta a. Onko Raision kohtalonkysymykset huomioitu riittävästi? b. Onko visioluonnoksessa haastetta? Onko siinä osviittaa koko organisaatiolle? c. Muodostavatko menestystekijät tasapainoisen kokonaisuuden? 2. Menestystekijöitä a. Onko menestystekijän määritelmä oikea? Muuttaisitko sitä jotenkin tai vaatiiko se täsmennystä? b. Ovatko toimenpiteet oikeita, riittäviä ja perusteltuja? c. Mittaavatko mittarit oikeita asioita? Muuttaisitko niitä?
1 Sisällys Aluksi... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Muutosvoimat ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet... 3 Strategian näkökulmat... 8 Raision menestystekijät... 9
2 Aluksi Kaupungin perustehtävä on palveluiden järjestäminen alueellaan. Palveluihin kuuluvat kaupunkilaisille tarjottavat julkiset palvelut, infrastruktuurin ylläpito, maankäytön, asumisen, liikenteen ja muun elinympäristön edellytyksistä ja kehityksestä huolehtiminen sekä elinkeinopoliittisten ja elinvoiman edellytysten luominen. Perustehtävistä pääosa on lakisääteisiä, mutta lisäksi kaupunki järjestää myös muita palveluita ja toimintoja kaupunkilaisten tarpeiden mukaisesti. Kaupungin onnistuminen perustehtävässä edellyttää riittäviä voimavaroja ja osaamista niin palvelun järjestämiskyvyn kuin taloudenkin näkökulmasta. Raision kehityksen suuntaviivat luodaan kaupungin strategiassa, joka ulottuu läpi valtuustokauden aina seuraavan valtuustokauden alkuvuosille. Raision strategia 13 17 antaa suunnan ja raamit luottamushenkilö- ja työntekijäorganisaatiolle päätösten ja suunnitelmien tekemiseksi seuraavan nelivuotiskauden aikana. Lisäksi strategiassa määritetään erilliset ohjelmat, jotka täydentävät strategiaa ja luovat edellytykset valtuuston päättämien linjausten toimeenpanemiseksi käytännön arjessa. Toiminta ajatus Raision edistää kuntalaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa, tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja monipuolisen elinympäristön ja luo elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. Visio Raisio on ihmisille ja yrityksille vetovoimainen kaupunki, jolla on hyvä mukautumiskyky erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Asiakaslähtöisillä ja ennakoivilla palveluratkaisuilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.
3 Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. Raisio ylläpitää kilpailukykyistä yritystonttivarantoa ja markkinoi alueitaan. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus määrittävät kaupungin toimintatapaa. Raisio toimii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti Turun seudulla. Muutosvoimat ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet Merkittävimmät tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet ovat sidoksissa kansainvälisiin muutosvoimiin kuten talouden globalisaatio, Euroopan taloustilanne, huoltosuhteen heikentyminen, muuttoliike, ilmaston muutos, yleisten terveysriskien kasvu ja teknologian kehitys. Raision kannalta lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet ovat kuntatalouden epätasapaino, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus, väestön ikääntyminen ja väestökehitys. Talouden tasapaino ja palvelut Julkisen sektorin rahoituspohja on vaarassa rapautua. Samaan aikaan palvelutarve lisääntyy koko ajan. Kunnille on vuosien ajan luotu lisää velvoitteita, mutta rahoitus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Myös työpaikkarakenne muuttuu. Entiset teollisuustyöpaikat ovat muuttuneen palvelutyöpaikoiksi, jotka pääosin perustuvat kotimaiseen kysyntään tai julkisen sektorin rahoitukseen. Tämä tuo uuden haasteen koko Suomen
4 taloudelle: mikä on tulevaisuudessa Suomen viennin ja matkailun tulevaisuus, jotta kotimainen ostovoima ja veropohja säilyvät. Myös huoltosuhteen heikentymisellä on merkittäviä vaikutuksia mahdollisuuteen järjestää palveluita tulevaisuudessa. Palvelujen tarve kasvaa, kaupungin rahoituspohja heikkenee ja palveluja tuottavia ammattilaisista joudutaan kilpailemaan. Ratkaisuksi kuntasektorille on tarjottu kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. Raisio ei ole nähnyt riittäviä perusteita massiivisille kuntarajojen muutoksille. Myös sosiaalija terveyspalveluissa uudistuksen oletetut hyödyt ovat toistaiseksi jääneet uskomusasteelle. Muutosvoimien, haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta Raision lähtee siitä, että se jatkaa itsenäisenä peruskuntana. Tämä tarkoittaa, että Raision on ratkaistava kuntatalouteen ja palvelutarpeen kasvuun liittyvät haasteet omassa toiminnassaan. Tämä edellyttää edelläkävijän asennetta, kykyä hahmottaa tulevaisuuden haasteet oikea-aikaisesti ja kykyä ratkaista palveluihin ja talouteen liittyviä kysymyksiä ennakoivasti. Talouden tasapainon kannalta myös tulonmuodostus on keskeisessä asemassa. Tulonmuodostus kytkeytyy vahvasti väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen, mutta myös elinkeinopolitiikan onnistumiseen ja työpaikkaomavaraisuuteen. Raision logistinen asema, vapaat maa-alueet, kyky päätöksentekoon ja palveluhenkisyys ovat avainasemassa yritysten sijoittumismahdollisuuksista kilpailtaessa. Raisiolla on edelleen hyvät edellytykset luoda alueelle vahvaa elinkeinoelämän kasvua. Väestökehitys ja väestösuunnite Raision väkiluvun vuosikasvu on ollut 00-luvulla keskimäärin 0,5 %.. Raision ikärakenteessa on vuodesta 05 alkaen havaittavissa selkeä piirre: alle 15-vuotiaiden lasten ja 35 44 vuotiaiden määrä on vähentynyt. Kasvua on 55 64 vuotiaissa ja 65 vuotta täyttäneiden määrässä. Tilastokeskus julkaisi uuden kuntakohtaisen väestöennusteen syksyllä 12. Uudessa ennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä on koko maassa vuonna 40 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna aiempaan ennusteeseen. Raision kohdalla ao. muutos on koko maata jyrkempi. Ennusteessa on otettu huomioon myös 57-64 -vuotiaiden kehitys Raision muuttoliikkeessä: viiden viime vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota 57 64-vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä). Poismuuttoa on ollut eniten Naantaliin ja
5 Turkuun. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 09 alkaen pientä kasvua 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta 08. Raision väestöennuste 13 ikäryhmittäin Lähde tilastokeskus (12) Väkiluku 40 4074 2747 2874 3226 3576 3332 2889 2728 1566 140 27 152 35 30 4105 4161 2752 2722 2790 2766 3373 3411 3522 3483 3131 3181 3121 3088 2652 1385 109 2737 998 84 26 940 25 4176 2635 2923 3353 3268 3479 3052 2409 84567 26 631 4141 2621 2930 3312 3357 3467 3217 1869704 42 26 7 15 11 4003 4038 2886 2860 2843 2774 3090 3159 3717 3728 3443 3627 2855 1663569 27 2433 149142722 25 660 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 14 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95
6 Vaikka seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei siis näy merkkejä tilastoissa, varmaa on, että väki vanhenee Raisiossakin. Oheinen ikärakennevertailu kertoo, että 65 vuotta täyttäneitä on 30 % raisiolaisista vuonna 35, kun heidän osuutensa on nykytilanteessa 18 %. Kaikkien muiden ikäryhmien osuudet supistuvat. Ikäjakautuma (%) 35 12 Yhteensä 100 100 0-14 14 16 15-24 9 11 25-34 10 11 35-44 12 13 45-54 13 15 55-64 12 15 65-74 13 10 75-84 11 6 85-6 2 Yhden hengen talous on jo nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi (38 %) asuntokunnista. Neljän hengen asuntokuntia on noin 11 %. Muuttoliiketrendejä Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista; pitkällä aikavälillä muuttoja joko Raisioon ja Raisiosta pois on ollut yli 3000 vuosittain. Raisioon on muuttanut vuodessa keskimäärin 1565 uutta asukasta ja Raisiosta on muuttanut pois 1501 asukasta. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia.
7 Valtaosa muuttoliikettä on ollut ns. kuntien välistä muuttoa ja maahan ja maastamuuton merkitys on ollut vähäinen. Pitkällä aikavälillä tulomuutosta 96,4 % on ollut ns. kuntien välistä maassamuuttoa ja lähtömuutosta vastaavasti 97,9 % on suuntautunut Suomen muihin kuntiin. 00 1800 1600 1400 10 1000 800 600 400 0 0 Raision muuttoliike pitkällä aikavälillä 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 01 03 05 07 09 11 Alueelle muuttaneet yhteensä Alueelta muuttaneet yhteensä Maahanmuuttaneet yhteensä Maastamuuttaneet yhteensä Raisio Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio on saanut muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Timo Aron tutkimuksen mukaan Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Toinen epäedullinen piirre on siinä, että Raisio kärsii muuttotappiota keskiasteen suorittaneista. Muuttoliikkeellä ei ole ilmeisesti ollut Raision tulorakennetta nostattavaa vaikusta, sillä valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet Raisiossa selvästi hitaammin kuin naapurikunnissa.
8 Strategian näkökulmat Asiakasnäkökulma Mitä asioita kaupunkilaiset pitävät tärkeimpinä? Mikä tekee kaupungista vetovoimaisen ihmisille ja yrityksille? Miten asiakastarpeet suhtautuvat voimavaroihin? Toiminnallinen näkökulma Onnistutaanko perustehtävässä? Onko voimavarat mitoitettu oikein? Miten kaupungin tulee organisoida toimintansa ja voimavarojensa käyttö. Huolehditaanko riittävästi tulevaisuuden edellytyksistä? Seudullinen näkökulma Mikä on Raision lisäarvo seudun elinvoimalle ja vetovoimalle? Kantaako Raisio seudullista yhteisvastuuta?
9 Raision menestystekijät Menestystekijä Toimenpiteet Mahdollisia mittareita Tavoitetaso (asetetaan mittarivalintojen jälkeen) 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty. 1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot hallitaan 2. Ostopalvelut pyritään kilpailuttamaan siten, että toimivilta markkinoilta saadaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja. 3. Henkilöstön voimavarat kohdennetaan oikein eläköitymisen yhteydessä. 4. Raisio on vetovoimainen työnantaja. 5. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrää pyritään laskemaan. 6. Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti. Henkilöstön määrä / palveluiden ostot Velan määrä asukasta kohden Kriisikuntamittarit 6 kpl Käytössä olevien tilojen kokonaismäärä (m2) Ulkopuolelta vuokrattujen tilojen kokonaismäärä (m2) Työnantajan vetovoimaa kuvaava Kunta 10-mittari
10 2. Parempaa hyvinvointia ja kustannustehokkuut ta ennakoivista palveluista 1. Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikäihmisten suhteellinen osuus on korkeintaan valtakunnallisten suositusten mukainen Ennakoivilla palveluilla Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. 2. Päihdekäytöstä johtuvat ongelmat vähenevät 3. Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä 4. Huostaanottojen määrä vähenee. 5. Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja 6. Raisio on liikuntakaupunki Esim. päihdekäytön seurauksena tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä vähenee Erikoissairaanhoidon polikliinisten käyntien ja hoitovuorokausien määrä vähenee Esim. kiireellisten kodin ulkopuolelle tapahtuvien sijoitusten määrä ei kasva Erikoissairaanhoidon kustannusten osuus perusterveydenhuollon kustannuksista. 7. Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto-, työpaikka tai muu jatkosuunnitelma 8. Esim. mittareita hoito- ja hoivapalveluohjelmasta sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta. Liikuntapaikkojen käyttö
11 3. Houkuttelevat asuinalueet ja vetovoimainen keskusta Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. 1. Tonttitarjonnan painopiste on omakotitonteissa ja laadukkaassa kerrostaloasumisessa kaupunkikeskustassa. 2. Kaavoitusohjelma laaditaan siten, että ohjemassa määritetään seuraavan kolmen vuoden kaavoituksen suuntaviivat. Strategisessa maankäyttösuunnitelmassa määritetään tätä pidempi suunnitelma, joka pohjautuu kaupunkiseudun MALaiesopimuksessä määritettyihin maankäytön suunnitelmiin. Väestömäärän kasvu Nettomuutto Väestökehitysmittareita, lapsiperheiden määrä, yli 75-v. osuus Valmistuneet kaavat AK, AP, AO (m2) Valmistuneet alueet m2 Valmistuneet rakennukset Joukkoliikenteen käyttäjämäärä 3. Kaavoitussuunnitelmissa huomioidaan taloudelliset edellytykset suunnitellun maankäytön toteutumiselle. 4. Investointitaso määritetään siten, että tontit saadaan luovutuskuntoon suunnitellussa aikataulussa. 5. Vuokra-asuntojen ja muun asumisen tavoitteet
12 määritellään asunto- ja maankäyttöohjelmassa. 6. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään. 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittelussa huomioidaan joukkoliikenneakseli 4. Elinkeinoelämän tarpeet huomioiva kaupunki Raisiossa on kilpailukykyinen yritystonttivaranto ja markkinointiin panostetaan vuosittain. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus 1. Yritystonttien kaavoitus ja niihin liittyvät investoinnit suunnataan erityisesti kauppakeskusalueelle, Raision porttiin sekä Raision keskustan alueelle sekä Hahdenniemen alueelle. 2. Osana elinkeinopoliittista ohjelmaa keskeisimmistä yritysalueista laaditaan kehityssuunnitelma. 3. Raision ydinkeskustan vetovoimasta ja huolehditaan ja kehittämiseen suunnataan voimavaroja. 4. Raisio osallistuu seudulliseen elinkeinopolitiikan yhteistyöhön. Yritysten määrä, työpaikkojen määrä Vapaana olevat kaupungin omakotitontit Myydyt yritystontit (m2) Elinkeinoelämän ilmapiiri (EK:n tutkimus)
13 määrittävät kaupungin toimintatapaa yritysyhteistyössä. 5. Yrityksiä kohdellaan palveluhenkisesti ja tasapuolisesti. 5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistytössä Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 1. Raision kaupunki on mukana kuntaseudun yhteistyössä. 2. Raisio on mukana maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa. 3. Raisio osallistuu teknisen sektorin seudullisiin kehittämishankkeisiin. 4. Raisio osallistuu seudullista yhteistyötä edistäviin selvityksiin.