Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

Samankaltaiset tiedostot
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina

Panumaojan kunnostusraportti

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Kolmen helmen joet hanke

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Beat 1 Rostad ja Sanden

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

Eurajoen ala- ja keskiosan virtapaikkojen kalataloudellinen inventointi

Lapinjoen pääuoman kalataloudellinen inventointi

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna Markku Nieminen

Panumaojan kunnostussuunnitelma

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

LUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Isojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

kunnostustarveselvitys

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p SUOJANPERÄ x= , y= ~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

Karjaanjoen vesistön ongelmia

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

Vesiluonto ja ennallistaminen

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Patorakenteiden periaatekuvia

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset

53 Kalajoen vesistöalue

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen

Luontotiedot kuvioittain

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

KANSAINVÄLISET KUVAUSOHJEET

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Transkriptio:

Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

1. Kalliojoki Kalliojoki sijaitsee Kuusamossa ja kuuluu Iijoen vesistöalueen Soivionjärven lähialueeseen (vesistöalueen n:o 61.332). Kalliojoki saa alkunsa Kallioluomasta, josta se laskee Kalliolammen kautta Luokanjärveen, joka on yksi Soiviojärven itäosan lahdista. Joen pituus on noin 8,7 kilometriä ja valuma-alue noin 17 km 2. Inventointi tehtiin 11. ja 19.7.2011. Joki jaettiin 20 eri jaksoon, joilta kerättiin joen uomaan, rantavyöhykkeeseen, luonnontilaisuuteen ja kunnostustarpeeseen liittyviä muuttujia. Tarkempia tietoja inventointimenetelmistä on liitteessä 1. Silmämääräisesti arvioituna Kalliojoen vedenlaatu on hyvä. Inventoinnin aikana tehtiin lukuisia kalahavaintoja. Sähkökoekalastusta pyrittiin tekemään jaksolla kolme, mutta kovan tulvan takia se jouduttiin keskeyttämään. Mahdollisen jatkohankkeen yhteydessä sähkökoekalastus tulisi ehdottomasti tehdä. Joen luonnontilaisuutta ovat muuttaneet uomien perkaus, metsäojitus, rantametsien hakkuut, sekä vesistön rehevöityminen ja suvantoalueiden limoittuminen. Kalan kulkua estää yläjuoksulla Kalllioluomajärveen asennettu kalasihti. 2. Inventointitulokset Jokiosuudet inventoitu alavirrasta ylävirtaan. 1. osuus Luokanjärveen laskeva mutapohjainen suvanto-osuus. Kohtuullisen leveä ja syvä. Jokisuussa mökki, muuten luonnontilainen. Kuva 1 Luonnontilainen leveä suvanto-osuus 1

2.osuus Kapeampi, rehevämpi ja enemmän varjostusta sisältävä hidasvirtainensuvantomainen osuus. Pajukoita ja puuainesta uomassa. Metsäojia laskee sivupuroon, jotka tuovat myös humusta jokeen. Ei kalahavaintoja. Virtaus voimistuu metsäautotien lähelle saavuttaessa. Tien lähellä pohjaa peittää runsas heinikko, pohjassa myös sorakoita näkyvillä Kuva 2 Heinät ja lumpeet peittävät pohjan lähes kokonaan jaksolla 2 3.osuus Kirkasvetinen nopeavirtainen niva, koskiosuus. Todella runsaasti heinää pitkin pohjaa ja heinät peittävät myös syvempiä monttuja. Jakso perattu rännimäiseksi ilmeisesti uiton takia. Rannoilla vähän varjostavia puita. Majava kaatanut todella runsaasti puita molemmin puolin jokea. Kivet lähinnä pyöreähköjä nyrkin kokoisia murikoita, joita peittää sammal. Muutamia kalahavaintoja. Nykyisellään harjukselle soveltuvaa habitaattia. Kunnostus lähinnä käsin kiveämällä ja monimuotoisuutta lisäämällä.. Kuva 3 Nopeampivirtainen perattu koskiosuus jaksolla 3 2

4.osuus Niva-suvantojakso. Soraa ja pienijakoista kiveä pohjassa. Heinä peittää pohjan lähes kauttaaltaan. Syviä, virrankuluttamia (jopa 2 m) kuoppia, jotka antavat suojaa kaloille. Särkiparvia. Ei kunnostustoimenpiteitä. Kuva 4 Runsaasti lumpeita kasvava hidasvirtaisempi osuus jaksolla 4 5.osuus Koski-nivaosuus. Pohja soraa ja pienehköjä kiviä. Pahoin perattu, mutta onneksi jonkinlainen monimuotoisuus säilynyt. Kohtuullisen helppo kunnostaa käsin. Muutama syvempi kuoppa. Kalahavaintoja. Voisi sähkökalastaa. Kuva 5 Mielenkiintoinen sähkökalastuskoski 3

6.osuus Pitkä suon ja niityn keskellä mutkitteleva niva/hidasvirtaus jakso. Kovapohjaista soraikkoa, hiekkaa ja lumpeita. Suvantomaiset pätkät rehevöityneitä ja limoittuneita. Metsäojat kaivettu puroon asti, mutta onneksi ojat jo aika hyvin sammaloituneet ja metsittyneet, jolloin suodatuskyky kohtuullisen hyvä. Kiveämällä kunnostusta voisi harkita matalampiin, nopeammin virtaaviin kohtiin. Kuva 6 Rännimäinen nivajakso suon keskellä 7.osuus Lyhyt moni-ilmeinen koskiosuus, hieman rännimäiseksi kaivettu, jota voisi viimeistellä käsin kiveämällä. Runsaasti heinää pohjassa. Metsäojia laskee puroon, rantametsiä hakattu, jotka vaikuttaneet valaistusolosuhteisiin. Muutamia kalahavaintoja. Kuva 7 Moni- ilmeinen koskijakso, jonka rantametsiä paikoitellen hakattu ronskisti 4

8.osuus Muta- ja hiekkapohjainen suvanto-osuus, jonka keskellä parin metrin nopeampi virran pyrähdys. Pieniä kalaparvia. Heinää, lumpeita ja jonkin verran puuainesta uomassa. Rantametsiä hakattu ronskilla kädellä. Kuva 8 Suon keskellä mutkitteleva suvantojakso, jonka rannat hakattu 9.osuus Lyhyt koski-nivapätkä. Nivassa virran kuluttamia monttuja, joissa puhdas sorapohja. Koskipätkiä voisi kivetä uudelleen moni-ilmeisemmäksi. Kohtuullisen mielenkiintoinen sähkökalastuspaikka. Kuva 9 Lyhyt rännimäinen koski- nivapätkä 5

10.osuus Pehmytpohjainen täysin luonnontilainen suvanto-osuus, jossa heinää ja lumpeita. Suota, jossa jonkin verran myös kitukasvuista mäntymetsää. Runsaasti kalahavaintoja. Kuva 10 Luonnontilainen suvantojakso, jossa paljon kaloja 11.osuus Lyhyehkö koskijakso, jota voisi muokata moni-ilmeisemmäksi kiveämällä ja sorakoita esiin kaivamalla. Kiven koko taimenelle soveltuvaa. Rannat pääosin suota ja niittyä. Uomassa heinää ja puuainesta jonkin verran. Kuva 11 Osittain perattu koskiosuus jaksolla 11 6

12.osuus Tasaisesti, hitaasti virtaava, lähes suvantomainen jakso. Sorapohjainen, runsaasti kalahavaintoja. Useamman metrin levyinen, eipä oikeastaan mitä tehdä. Kuva 12 Hidasvirtainen jakso, jossa runsaasti kalahavaintoja 13.osuus Alussa lyhyehkö koskipätkä, joka rauhoittuu nivaksi ja suvannoksi. Suvannossa osittain hiekka-sorapohja. Uomassa heinää, lumpeita ja puuainesta. Muutamia kalahavaintoja. Kohtuullinen sähkökalastuspaikka. Kuva 13 Mielenkiintoinen sähkökalastusjakso osuudella 13 7

14.osuus Suvantojakso, jonka välissä Jokilampi. Lammin jälkeen lyhyehkö koskipätkä ennen varsinaista Kalliolampea. Muutamia kalahavaintoja, ei toimenpiteitä. Kuva 14 Kalliolampi, jossa runsaasti lumpeita 15.osuus Kalliolammesta nouseva osuus. Mutaa ja suuria lohkareita. Pohjassa heinää, lumpeita ja puuainesta. Muutamia kalahavaintoja. Ei toimenpiteitä. Kuva 15 Kalliolammesta lähtevä osuus, jossa virtaus voimistuu 8

16.osuus Perattu, rännimäinen koskiosuus, jonka keskivaiheilla metsäautotie ylittää puron. Peratun rännin kivet lohkareisia ja osittain sammalten peittämiä. Tierummun alapuolella runsaasti särkiä. Koski kivetä käsin ja ohjata samalla virtausta myös vanhaan uomaan. Kuva 16 Ränniksi kaivettu koskijakso osuudella 16 17.osuus Suvanto-osuus, jossa erittäin isokokoisia kiviä, lohkareita. Heinää, lumpeita ja jonkin verran myös puuainesta uomassa. Ei toimenpiteitä. Kuva 17 Suvanto-osuus, jossa paljon suuria lohkareita pohjassa 9

18.osuus Sorapohjaista nivaa, suvantoa. Peratun uoman entisöintiä kiveämällä ja virran ohjaamista vanhaan uomaan, moni-ilmeisyyttä lisää. Muutamia kalahavaintoja, kohtuullinen sähkökalastuskohde. 19.osuus Luonnontilainen kirkasvetinen, lampimainen suvanto. Lumpeita, heinää ja puuainesta uomassa. Rannoilla mänty- ja kuusimetsää. Ei toimenpiteitä. Kuva 19 Lampimainen suvanto ennen Kallioluomajärveä 10

20.osuus Lyhyt, perattu, soraikkopohjainen niva-koskipätkä. Rännimäisyys tulisi poistaa kiveämällä ja levittää virtausta enemmän rannoille. Jakson yläpäässä kalasihti, joka tulisi ehdottomasti poistaa. Kuva 20 Kallioluomajärven luusuassa oleva kalasihti, joka estää kaikkien kalojen kulun 11

3. Jatkotoimenpiteet Kalliojoen koskiosuudet on voimakkaasti perattu uittoränneiksi ja ne tulisi ehdottomasti entisöidä ja virtaus tulisi ohjata alkuperäiseen uomaansa. Nivaosuuksilla voisi myös tehdä kevyttä kiveämistä siten, että sorakoita saataisiin esille. Muutama metsäoja tulisi tukkia, jotta humuksen valuminen ylivirtaamakautena saataisiin loppumaan. Sähkökalastusta voisi tehdä myös useammassa eri kohteessa. Ainut sähkökalastusyritys epäonnistui kovan tulvan takia, eikä uutta yritystä ehditty tekemään. Joki on kokonaisuudessaan habitaatiltaan sellainen, että se suosii enemmän taimenta kuin harjusta, koska pohjanlaadultaan joki on ronskimpi eli kivikooltaan lohkareisempi ja isommat soraikkopohjaiset nivat puuttuvat lähes tyystin, mitkä olisivat harjukselle sopivaa habitaattia. Kallioluomajärven luusuassa oleva kalasihdin tarkoitus tulisi selvittää, jonka jälkeen sihti voitaisiin poistaa? Heikki Tahkola inventointityöryhmän vetäjä LIITTEET: Kohdekartta Inventointitiedot Yleistä inventoinnista 12

Kalliojoki (Soivio) Tyyppi nro 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pituus 1690 1000 540 350 160 650 320 100 310 190 150 140 220 1170 1000 200 140 195 150 60 Keskileveys 7 3 1,5 1,5 1,2 2 1 3 3 4 3 5 6 15 6 1,5 5 3 15 2 Kapein kohta 1,2 1,2 1,5 1,5 1,3 2 2 3 1,5 3 2 5 5 1 3 1 10 1 Levein kohta 3 2,5 1,8 3 2 5 5 6 4 7 8 60 25 2 6 5 20 3 Keskisyvyys 80 45 30 70 40 70 30 80 30 50 40 60 60 100 100 40 60 40 80 30 Syvin 150 60 80 180 200 150 50 110 70 100 80 100 200 200 150 50 80 90 130 50 Koski 40 70 90 5 95 90 40 5 80 30 60 Niva 10 60 40 20 60 10 5 10 2 20 20 70 40 Tas. Hidas 60 20 50 10 30 95 100 100 70 60 Seisova 40 70 10 10 60 95 98 10 40 Pohjanlaatu 1 O O PG PG PG PG PG O PG O PF GF O O O B1 B1 B1 O PF Pohjanlaatu 2 B1 GF PF CF PF CG PF SG B1 SG PG O PG PG B1 B2 B2 CF B1 CG Suurin B1 B1 B1 CF B1 PG B1 R B2 B2 B2 B1 B2 R B1 R R B2 B2 B1 Pohjakasvillisuus lummelumme 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Peittävyys 1 3 4 4 3 3 4 3 2 2 1 3 1 3 3 4 4 3 2 1 Sammal 0 0 60 30 60 30 90 0 50 0 60 20 40 20 0 100 0 90 0 80 Muu 100 100 40 70 40 70 10 100 50 100 40 80 60 80 100 100 10 100 20 Varjostus 0 2 2 1 2 1 3 1 2 3 1 1 1 1 1 1 2 0 3 Mänty 40 40 40 10 40 5 40 90 100 95 60 90 90 90 80 60 50 50 Kuusi 10 40 40 10 20 10 50 40 Lehti 10 30 5 20 10 20 10 Seka 100 Pensaikko 60 50 20 80 30 90 20 10 5 10 10 10 10 10 60 20 10 Suo 100 20 50 60 100 100 100 70 100 100 100 100 50 50 70 Niitty 50 40 Kangas 100 100 100 30 100 50 50 30 100 Lehto Korpi 80 Luonnontilaisuus 4 3 2 4 4 3 4 3 4 5 4 5 3 4 5 1 5 2 5 2 Kutupaikat 0 1 2 1 3 1 1 1 2 1 1 1 1 1 0 1 0 3 0 2 Montut 3 2 1 3 3 4 1 3 2 3 3 3 3 1 0 1 3 3 1 Suojapaikat 2 4 1 3 3 3 1 0 1 1 1 1 0 0 0 1 2 3 1 Mutkittelu 3 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 Leveysvaihtelut 3 2 2 2 2 1 1 2 2 3 2 3 3 5 4 1 2 2 3 1 Puuaines 1 2 1 1 1 1 1 0 1 1 1 2 2 2 1 0 3 1 1 Metsäojitus 2 1 1 1 3 3 1 Rantametsien hakkuu 1 1 2 1 1 Auraus

Uoman perkaus 4 4 2 5 5 Muu Muta 2 5 Hiekka Veden laadun heikentyminen 2 1 3 Rehevöityminen 2 1 2 2 1 2 Limoittuminen 2 1 2 1 Asutus 1 2 Suisteet 0 2 1 1 1 Kiveäminen 1 2 2 2 1 1 1 4 5 4 Sorastus 2 2 2 2 1 1 1 4 4 2 Montut 2 2 Poukamat 2 2 Mutkat 2 Vanhan uoman vesitys 2 3 2 Ruoppaus Vaellusesteiden poisto 5 Ojien tukkiminen Rantavyöhykkeen metsitys Veden pinnan nosto 1 Kalahavainnot 0 0 1 1 2 1 1 1 0 1 0 1 1 1 1 1 0 1 1 1 Sähkökalastus 0 0 1 0 0 1 1 0 1 0 1 1 1 1 0 1 0 1 1 1

Kalliojoki (Soivio) Arvio elinympäristömuuttujista tyyppiosuuksilla (kpl): Arvio ( 5-0 ) 5 4 3 2 1 0 ka Vesistöalue Pituus 8735 m Kutupaikat 0 0 2 3 11 4 1,2 Valuma-alue numero Ph Montut 0 1 10 2 5 1 2,3 Lähtövesistö/alue Väri Suojapaikat 0 1 4 2 8 4 1,5 Laskuvesistö Sähkönjohto Mutkittelevuus 0 0 2 7 11 0 1,6 Koordinaatit Havainnoitsijat Leveysvaihtelut 1 1 5 9 4 0 2,3 Kartta Puuaines 0 0 1 4 12 2 1,2 Kunta Luonnontilaisuus 5 7 4 3 1 0 3,6 Havaintopäivä Luonnontilaa muuttaneita tekijöitä kpl: Tyyppiyhteenveto: Arvio ( 5-0 ) Tyyppiosuuksia 20 kpl 5 4 3 2 1 0 yht. Keskileveys 3,0 m Vaihteluväli 1-15 m Metsäojitus 0 0 2 1 4 0 7 Keskisyvyys 0,4 m Vaihteluväli 0,3-1 m Hakkuut 0 0 0 1 4 0 5 Monttujen keskisy 1,1 m Vaihteluväli 0,5-2 m Auraus 0 0 0 0 0 0 0 Uoman perkaus 2 2 0 1 0 0 5 Virtaustyyppi: Koski 15,9 % Muu 0 0 0 0 0 0 0 Niva 14,6 % Muta 1 0 0 1 0 0 2 Tasainen hidas 25,3 % Hiekka 0 0 0 0 0 0 0 Seisova 19,3 % Veden laadun heikenty 0 0 1 1 1 0 3 Rehevöityminen 0 0 0 4 2 0 6 Metsätyyppi: Mäntymetsä 31,7 % KasvuSuo 43,4 % Limoittuminen 0 0 0 2 2 0 4 Kuusimetsä 7,1 % Niitty 5,0 % Asutus 0 0 0 1 1 0 2 Lehtimetsä 2,3 % Kangas 17,6 % Sekametsä 1,6 % Lehto 0 % Pensaikko 32,4 % Korpi 9,2 % Kunnostusehdotuksia tyyppiosuuksille kpl: Pohjanlaatu 1. 2. S. Suisteet 5 tyyppiosuuksilla (kpl): Muta 8 1 0 1.= vallitsevin Kiveäminen 10 Savi 0 0 0 2.= toiseksi vallitsevin Sorastus 10 Hiekka 0 2 0 S.= suurin Montut 2 Hieno sora 1 1 0 Poukamat 2 Sora 0 0 0 Mutkat 1 Pienet kivet 0 2 1 Vanhan uoman vesitys 3 Kivet 0 2 0 Ruoppaus 0 Suuret kivet 2 3 0 Vaellusesteiden poisto 1 Pienet lohkareet 6 3 1 Ojien tukkiminen 0

Lohkareet 3 4 8 Veden pinnan nosto 1 Isot lohkareet 0 2 6 Kallio 0 0 4 Koekalastus: k ei Saalis: Vallitsevin Sammal 18 Mato-onki pohjakasvillisuus Heinä 0 Sähkökalastus tyyppiosuuksilla: Muu 0 Näköhavainnot Ei pohjakasveja 0 Vesialueen omistus: Tyyppiosuuksia kpl Pohjakasvillisuuden peittävyys 2,7 vaihteluväli 1-4 Metsähallitus 0 keskimäärin: Metsähallitus/muut 0 Muu omistaja: 0 Rannan varjostus keskimäärin: 1,47 vaihteluväli 0-3 Muut havainnot: