Espoon virtavesien sähkökoekalastukset
|
|
- Kaija Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008
2 Sisällysluettelo. TAUSTAA AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET VESISTÖKOHTAISET TULOKSET Espoonjoen vesistö Mankinjoen vesistö Muut vesistöt YLEISET TULOKSET sto DNAnäytteet KOEALAKOHTAISET TULOKSET...7 LIITTEET Kannen kuva: Mankinjoen Espoonkartanonkosken smolttiutumassa oleva hopeoitunut taimen.
3 . Taustaa Sähkökoekalastukset toteutettiin osana Espoon ympäristökeskuksen virtavesien inventointihanketta. Koekalastusten tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa, ja päivittää jo olemassaolevaa tietoa Espoon virtavesien kalastosta. Samassa yhteydessä oli tarkoitus myös kerätä näyteaineistoa alueen taimenkannoista tulevien DNAtutkimusten tarpeisiin. Koekalastukset toteutettiin yhteistyössä LounaisSuomen, EspooMankin sekä Espoon kalastusalueiden kanssa. Espoon kalastusalue osallistui maastotöiden rahoittamiseen merkittävällä osuudella. Sähkökoekalastukset suorittivat iktyonomiopiskelija Jussi Aaltonen LounaisSuomen kalastusalueelta ja fil.yo. Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskuksesta. Koekalastukset tehtiin Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl IG00 koekalastuslaitetta, joka on Suomessa yleisesti käytetty laitemerkki ja tyyppi. Kaikissa kohteissa koealat kalastettiin kertaalleen läpi. Saadut kalat, nahkiaiset ja ravut vapautettiin mittausten jälkeen. Aluksi saaliskaloista taimenet ja vimmat mitattiin ja punnittiin yksilöittäin, sekä taimenista otettiin DNAnäytteet. Muista saalislajeista laskettiin yksilömäärät ja punnittiin yhteispaino. Ravuista ja nahkiaisista määritettiin laji ja kirjattiin yksilömäärä. Monissa myöhemmistä kohteista päädyttiin kuitenkin käytännössä haavimaan jatkotutkimuksia varten vain taimenet, ravut ja nahkiaiset sekä lajinmäärityksen osalta epäselvät lajit. Tähän oli useita syitä. Punnitukseen käytetyn vaa an kanssa ilmenneet ongelmat ja ajan säästäminen suurimpina tekijöinä. Myös maastotöiden aikana vallinnut hellejakso vaikutti siihen, että kalojen tarpeetonta käsittelyä pyrittiin välttämään. Kaloja ei myöskään nukutettu käsittelyn ajaksi, koska yhdessä korkean veden lämpötilan kanssa se olisi voinut aiheuttaa kalojen kuolemista. Koekalastuskohteet oli pitkälti valittu kuluvan kesän maastoinventontien ja aiempien koekalastustietojen pohjalta. Maastotöiden edetessä osa ennalta valituista kohteista jouduttiin vaihtamaan tai jättämään väliin vähäisten virtaamien tai ajanpuutteen vuoksi. Lisäksi joitakin kohteita vaihdettiin ja otettiin lisää tarkoituksenmukaisemman lisätiedon hankkimiseksi sekä DNAnäytemäärän kartuttamiseksi.
4 3. Tulokset 3. Vesistökohtaiset tulokset 3.. Espoonjoen vesistö Espoonjoen vesistössä kalastettiin yhteensä 6 koealaa eri puolilta vesistöä. Näistä neljä sijoittui Espoonjoen pääuomaan ja siihen laskeviin puroihin, neljä Glimsinjoen ja loput kahdeksan Glomsinjoen valumaalueelle. Lisäksi Kala ja vesitutkimus Oy sähkökoekalasti Espoonjokeen laskevaa Muuralanpuroa Espoon teknisen keskuksen toimeksiannosta. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Kauklahdenkoski (alempi) Kauklahdenkoski (ylempi) Mikkelän koskipaikka Muuralanpuro Alajuoksu Espoontie Sänkbäck Suviniitty Glimsinjoki Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (alempi) Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (ylempi) Glimsinjoki Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso Kehä III:n koskipaikka Myllykoski Ryssänniitynoja Aurinkoniitty Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yk. Isosuonpuro Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Kallioköngäksen yläpuoli? Häklanpuro Pakankylä Taulukko : Espoonjoen vesistön tulokset
5 3.. Mankinjoen vesistö Mankinjoen vesistössä kalastettiin yhteensä yhdeksän koealaa eri puolilta vesistöä. Näistä kolme sijoittui Mankinjoen vesistönosaan, kolme Gumbölenjoen alajuoksun ja kolme Gumbölenjoen yläjuoksun vesistönosiin. Lisäksi kalastettiin kaksi koealaa Gumbölenjoen yläjuoksun vesistönosassa, mutta laiterikon takia tuloksia ei voida pitää luotettavina, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä. Gumbölenjoen Myllykosken koeala kalastettiin uudestaan korjatuilla laitteilla, ja sen jälkimmäinen kalastuskerta on mukana taulukossa. Muiden kalojen osalta mukaan laskettu myös näköhavainnot. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (al.) Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (yl.) Mankinjoki Halujärvenpuro Urbergankoski Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Espoonkartanon koskip. Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Myllykoski Gumbölenj. al. Karhusuonpuro Gumböle Gumbölenj. yl. Mustapuro alin koskipaikka? Gumbölenj. yl. Mustapuro ylin koskipaikka? Gumbölenj. yl. Sahaoja padon alapuoli? Taulukko : Mankinjoen vesistön tulokset 3..3 Muut vesistöt Koekalastuksia tehtiin myös Vantaanjoen ja Finnoonojan vesistöissä. Vantaanjoen vesistössä koealoja kalastettiin kaksi ja Finnoonojan vesistössä yksi. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Vantaanjoki Lakistonjoki Rinnekodin yl. koskipaikka? Vantaanjoki Myllyoja Takkula? Finnoonoja Finnoonoja Malminmäenkoski Taulukko 3: Muiden vesistöjen tulokset
6 3. Yleiset tulokset 3.. sto Heinäkuun loppupuolella tehtyjen koekalastusten saalis oli ajankohtaan nähden odotetun kaltainen. Koekalastusten yhteydessä saatiin saaliiksi yhteensä 6 eri kalalajia, kaksi nahkiais ja kaksi rapulajia. Espoonjoen vesistössä / 6 koealasta Mankinjoen vesistössä / 9 koealasta Vantaanjoen vesistössä / koealasta Finnoonojan vesistössä / koealasta Taimen Kiiski Made Kivisimppu 5 5 Hauki Kolmipiikki Särki 8 6 Salakka 7 6 Säyne Lahna Pasuri Suutari Vimpa Törö Nahkiainen Pikkunahkiainen Jokirapu Täplärapu 3 Taulukko : Koekalastuksissa saatujen lajien jakautuminen vesistöittäin ja koealoittain.
7 3... DNAnäytteiden kerääminen Koekalastusten yhteydessä Espoon ja Mankinjoen vesistöistä saaduista taimenista otettiin DNAnäyte myöhempää määritystä varten. Näytteeksi otettiin palanen taimenen rasvaevää, joka säilöttiin alkoholilla täytettyyn eppendorfnäyteputkeen. Näytteitä saatiin näiden koekalastusten yhteydessä kerätyksi 60 kpl. Näistä 9 kpl oli peräisin Mankinjoen ja kpl Espoonjoen vesistöstä. Kuva : Mankinjoen Espoonkartanonkosken taimen mittalaudalla ennen DNAnäytteen ottamista. 3. Koealakohtaiset tulokset Kohdekartoissa on esitetty punaisilla täplillä koealojen summittaiset sijainnit maastossa. Vihreät täplät kuvaavat vastaavia kohteita, joiden koekalastus epäonnistui teknisistä syistä. Koealojen pintaalat on arvioitu paikanpäällä tai mitattu jälkikäteen Karttapaikan nettikartan mittatyökalulla. Esitetyt pintaalat ovat viitteellisiä. Saalistietojen yhteydessä maininta lajista tarkoittaa, että sitä on esiintynyt koealalla. Viiva lajin kohdalla tarkoittaa, että yksilömäärää ei ole laskettu tai painoa punnittu / pituutta mitattu.
8 Kauklahdenkoski Päivämäärä: Vedenlämpö: 8,9'C Pintaalat: Koeala. (alempi) 30m x m = 0m Koeala. (ylempi) 50m x m = 00m Koealojen kuvaus: Alempi koeala alkaa kosken alimpien kuohujen alapuolelta ja loppuu Kauklahdenväylän yläpuolelle. Ylempi koeala sijaitsee kosken keskiosan kivikkoisessa osuudessa. Koealat kattavat kosken kiivasvirtaisimmat osat. Kivi ja sorapohjaista perattua koskea. Kuva 3: Kauklahdenkosken koealat. Alempi kuvassa vasemmalla. Vimpa Särki Salakka Kuva : Ylemmän koealan saalis Särki Salakka Kivisimppu Kuva 5: Alemman koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) Kuva 6: Vimpojen yksilötiedot
9 Mikkelän koskipaikka Päivämäärä: Vedenlämpö: 8,9'C Pintaala: 0m x 5m = 00m Koealan kuvaus: Lohkareista ja pienemmästä kiviaineksesta koostuva koskipaikka Espoonväylän sillan alla. Pohja lähinnä hiekkaa, mutta myös jonkin verran soraa. Jatkuu alavirtaan perattuna virtana. Koeala käsittää sillan alla olevan koskipaikan. Muuta: Koealalta karkuutettiin saatujen taimenten lisäksi muutama. Karkuutetut yksilöt olivat kooltaan 5 5 cm. Taimen Salakka Särki Kivisimppu Pituus (mm) Kuva 8: Koealan saalis Kuva 0: Mikkelän koskipaikka Espoonjoessa. Paino (g) Kuva 9: Taimenten yksilötiedot
10 Sänkbäck Suviniitty Päivämäärä: Vedenlämpö: Pintaala: 80m x m = 80m Koealan kuvaus: Pääosin savipohjainen matala ja kapea kaupunkipuro. Koealan yläpäässä murskesoraikkoa. Virtaus verraten nopea. Toinen ranta niittyä ja toinen metsänreunaa. Lähdepuro johon päätyy sateiden aikaan runsaasti hulevesiä. Muuta: Koeala sijaitsee alajuoksun putkituksista ylävirtaan. Espoonjoen ja koealan väliin jää reilu puoli kilometriä putkea ja neljä ristikkoa putkituksten yhteydessä. Kolmipiikki Kuva : Koealan saalis Kuva 3: Sänkbäckin koealaa syyskuussa
11 Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka & Jorvinkoski Päivämäärä: Vedenlämpö: 0,'C Pintaalat: Glims 50m x m = 00m Jorvinkoski koeala. (alempi) 5m x m = 500 m Jorvinkoski koeala. (ylempi) 35m x 5m = 75m Kuva : Glimsinjoen koealat vasemmalta oikealle: Glims, Jorvinkoski, Jorvinkoski. Koealojen kuvaukset: Glimsinjoen alin koeala sijaitsee Glimsin talomuseon peltojen ja Vanhan Turuntien välissä. Joki virtaa koealan kohdalla kookkaiden tervaleppien varjostamana. Uomassa on suuria kiviä ja pohja muodostuu pitkälti sorasta, paikoin myös hiekasta. Uoma on rikkonaista ja vaihtelevaa, siinä on useita pieniä sivuuomia. Koskipaikka vaikuttaa varsin luonnontilaiselta. Jorvinkosken alempi koeala sijaitsee kosken alimmassa jyrkässä koskiosuudessa. Koeala alkaa kosken alapäässä olevan särkän alapuolelta ja käsittää myös sivuuoman. Koeala loppuu jyrkän koskialueen yläosan uomaan kaatuneeseen puuhun. Pohja on soraa ja eri kokoista kiveä. Jorvinkosken ylempi koeala sijaitsee joen ylittävän kävelytien alapuolella. Se alkaa sillan alapuolisen suvannon alapuolelta, saarekkeen alta ja loppuu siltaan. Koeala on puoliksi sorapohjaista virtaa, puoliksi suvantoa. Muuta: Glimsin koealalla karkuutettiin arviolta 0senttinen taimen ja joitakin taimenen nollikkaita. Taimen Kivisimppu Särki Salakka Lahna Suutari Hauki 6 3 Kuva 5: Glimsin koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) Kuva 6: Taimenten yksilötiedot
12 Särki Salakka Kuva 7: Jorvinkosken alemman koealan saalis Särki Salakka Pasuri Kuva 8: Jorvinkosken ylemmän koealan saalis Kuva 9: Glimsinjoesta koekalastusten yhteydessä saatu pieni suutari.
13 Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso Päivämäärä: Vedenlämpö: 7,0'C Pintaala: 0m x,5m = 80m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee rakentamiselta säästyneen luonnontilaisessa purolaaksossa. Koeala rajoittuu alapäästään Niipperinporttinimiseen tiehen ja yläpäästään koskikynnykseen jossa sijaitsee suuri siirtolohkare. Puro meanderoi alueella pitkälti hiekkamaahan uurtuneena. Paikoin pohja on soraa. Kolmipiikki Kuva : Koealan saalis Kuva : Myllypuroa koealan keskivaiheilta.
14 Kehä III:n koskipaikka & Myllykoski Päivämäärä: Vedenlämpö: 8,8'C Pintaalat: Kehä III 60m x,5m = 50m Myllykoski 80m x 3m = 0m Koealojen kuvaukset: Kehä III:n koskipaikka sijaitsee moottoritien siltojen alapuolella. Joki virtaa koealan kohdalla kapeassa peratussa koskirännissä, jonka pohja on soraa, mursketta ja räjäytettyjä lohkareita. Koeala alkaa siltojen alapuolelta puiden kohdalta ja loppuu Nupurintien alittavaan putkeen. Myllykosken koeala sijaitsee Myllykosken yläosassa. Kuva 3: Glomsinjoen koealat. Alempana Kehä III:n ja ylempänä Myllykosken koeala. Koalan alapää on ylemmän myllynraunion kohdalla ylärajan ollessa kosken niskalla oleva silta. Koski on koealan alapäässä jyrkkä, mutta isojen kivien kirjomana ja paikoin sorapohjaisena melko luonnontilaisen kaltainen. Myllynraunion yläpuolisesta mutkasta ylävirtaan uoma on kuitenkin perattu, ja siitä puuttuvat kookkaammat kivet. Rännimäisen niskaosan kivet on nostettu rannalle. Niskalla on jonkin verran soraa. Varjostus on kauttaaltaan varsin hyvä. Muuta: Myllykosken koealalla karkuutettiin muutamia kaloja, luultavimmin taimenen nollikkaita ja pieniä kivisimppuja. Kehä III:n koealalla karkuutettiin myöskin joitakin taimenen nollikkaita. Taimen Kivisimppu Särki Kiiski Pituus (mm) Paino (g) Kuva : Kehä III:n koealan saalis Kuva 5: Taimenten yksilötiedot Taimen Kivisimppu Kuva 6: Myllykosken koealan saalis Pituus (mm) 9 Paino (g) 7 6 Kuva 7: Taimenten yksilötiedot
15 Ryssänniitynoja Aurinkoniitty Päivämäärä: Vedenlämpö: 6,5'C Pintaala: 5m x m = 00m Koealan kuvaus: Puro virtaa Aurinkoniityn pientaloalueen lävitse tonttien välisessä metsäkäytävässä. Koeala sijaitsee Aurinkoniityntien alapuolella ylärajanaan siltarumpu ja alarajana pieni puron ylittävä pihasilta. Koealan alaosa on hiekan ja soran sekaista kapeaa varjoisaa purouomaa. Koealan yläosa on putkituksen alapuolella olevan kookas ja syvä lampare. Muuta: Koealalla karkuutettiin suuri määrä nollikkaita ja lampareesta myös isompia yksilöitä. Taimen Kuva 9: Koealan saalis 9 Pituus (mm) Paino (g) Kuva 30: Taimenten yksilötiedot
16 Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yhtymäkohta PikkuRyssänoja alajuoksun koskialue & kalliokönkään yläpuoli Päivämäärä: Vedenlämmöt: Ryssänniitynoja 5,'C PikkuRyssänoja 5,6'C Pintaalat: Ryssänniitynoja 30m x m = 30m Kuva 3: Ryssänniitynojan ja PikkuPikkuRyssänoja alajuoksun koeala 50m x 0,5m = 5 Ryssänojan koealat. Vasemmalla Pikkum Ryssänojan alat ja oikella Ryssänniitynojan ala. PikkuRyssänoja köngäksen yläpuolinen koeala 30m x 0,5m = 5m Koealojen kuvaukset: Ryssänniitynojan koeala sijaitsee PikkuRyssänojan yhtymäkohdasta ylä ja alavirtaan, koeala on hiekkatien mittainen. Puro virtaa suoristettuna tien vieressä. Keskellä koealaa puro alittaa tien putkessa. Putken alapuolella PikkuRyssänoja yhtyy Ryssänniitynojaan, kohdassa on syvempi lampare. Puron pohja on alueella hiekkaa ja soraa. Soraa on aikoinaan tuotu puroon Taimeninstituutin kunnostustalkoissa. Uomaa suoristetaan muutaman vuoden välein sen alkaessa syömään tien penkkaa. PikkuRyssänojan alempi koeala sijaitsee puron alajuoksulla sijaitsevassa koskessa. Puro virtaa täysin luonnontilaisena lehtomaisen kuusikon suojissa. Pohja on hiekkaa ja sinne kunnostustalkoissa tuotua soraa. Puuainesta ja sammalta on uomassa paljon. Paikoin puro katoaa penkan alle. Koeala sijaitsee koskialueen alapäässä kivikkoisemman osuuden alapuolella. Alapää on metsänrajassa. PikkuRyssänoja on lähdepuro. PikkuRyssänojan ylempi koeala sijaitsee kosken yläpäässä olevan kallioköngäksen yläpuolella. Pohja on uomassa pitkälti humusta ja paikoin alapäässä kalliota. Koealan alapäässä on myös sinne tuotua soraa. Muuta: Ryssänniitynojan koealalla vilisi taimenen nollikkaita, mutta matalassa ja varsin hidasvirtaisessa purossa niitä oli vaikea saada uitettua haaviin. Lisäksi tuli jo varsin hämärää joka vaikeutti havainnointia. PikkuRyssänojassa oli myöskin todella runsaasti nollikkaita ja myös joitakin isompia taimenia jotka pääosin karkuutettiin puron esteisyyden ja hämärän takia. Saaliiksi saatiin vain pieni otos koealojen taimenista.
17 Taimen Kuva 3: Ryssänniitynojan koealan saalis Taimen Pituus (mm) Paino (g) 50 8 Kuva 33: Taimenten yksilötiedot 5 63 Kuva 3: PikkuRyssänojan alemman koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) Kuva 35: Taimenten yksilötiedot Kuva 36: PikkuRyssänojan ylemmän koealan saalis Kuva 37: PikkuRyssänojan taimen, pituus 8mm, paino g. Yksilön iäksi saatiin suomusta katsomalla
18 Isosuonpuro alajuoksun koskialue Päivämäärä: Vedenlämpö: 'C Pintaala: 00m x 0,5m = 50m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Aurinkoniitystä tulevan hiekkatien päässä, alapään ollessa puron ylittävän polun tierummun kohdalla. Yläpää sijaitsee ylempänä itse varsinaisessa koskessa. Puro on koealan alaosassa hiekkapohjainen ja matala, mutta uoma vaihettuu ylövirtaan sorapohjaiseksi koskeksi jossa on varsin runsaasti sammalpeitteistä kiviainesta. Koealan yläosan koskialue on uomaltaan täysin luonnontilainen. Alaosassa puro virtaa metsän reunassa, mutta ylempi osuus virtaa metsän sisällä. Muuta: Koealan alapäässä tierummun yläpuolella on kalan kulun estäviä epämääräisiä vedenottorakenteita. Isosuonpuro on puhdas lähdepuro, joka saa alkunsa Oittaan Isosuon lähteistä. Kuva 39: Koealan saalis Kuva 0: Isosuonpuron koskea koealan yläosassa.
19 Häklanpuro Pakankylä Päivämäärä: Vedenlämpö: 'C Pintaala: 0m x m = 0m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Myllyjärven LSalueen parkkipaikalta mansikkaviljelmille ja Kaisankodille johtavan pienen hiekkatien sillan alapuolella. Sillan kohdalla puro virtaa puuston varjostamana. Koeala käsitti koko sillan alapuolisen pienen koskipaikan. Puron pohja on koealalla lähinnä hiekkaa ja sammaleen kirjomia kiviä. Muuta: Koealan koskipaikka on Häklanpuron alajuoksun peltoosuuden ainoa mainittavampi koskipaikka. Hiukan tästä ylävirtaan purossa on järvikalojen nousun estävä vedenottorakenne. Särki Salakka Kuva : Koealan saalis Kuva 3: Häklanpuron koealan kivikkoa.
20 Mankinjoki Espoonkartanonkoski & Gumbölenjoki Espoonkartanon koskipaikka Päivämäärä: Vedenlämmöt: Mankinjoki 9,'C Gumbölenjoki 9,'C Pintaalat: Mankinjoki koeala. (ylempi) 0m x m = 60m Mankinjoki koeala. (alempi) 5m x 7m + 0m x 5m = 75 m Gumbölenjoki 35m x,5m = 87,5m Koealojen kuvaukset: Mankinjoen koealat sijaitsevat Espoonkartanonkoskessa ja välittömästi sen alapuolella. Alempi koeala käsittää jokien yhtymäkohdan alapuoliset soraikkovirrat ja Espoonkartanonkosken länsihaaran alaosan joen ylittävään betonisiltaan asti. Ylempi koeala sijaitsee kosken länsihaaran niskalla kunnostetulla alueella alkaen hieman vanhan padon alapuolelta ja loppuen kosken niskaalueen soraikkoon. Alempi koeala on alemmalta osaltaan sorapohjainen, mutta koskiuomassa pohja muuttuu erikokoiseksi kivimateriaaliksi ja soraksi. Ylempi koeala on osin kallio, ja osin sorapohjainen ränni, jossa on tiuhassa isompia kivenlohkareita. Koko Espoonkartanonkoski virtaa varsin tiheässä lehtometsässä, ja varjostus on sen mukainen. Gumbölenjoen koeala käsittää maantiesillan ja jokien yhtymäkohdan välissä olevan peratun koskipaikan, joka on kivetty ränniksi. Nykyisellään reunakivetykset ovat kuitenkin monin paikoin romahtaneet uomaan. Koskipaikan pohja on hiekkaa ja soraa. Niskalla on laaja soraikko, joka on tuotu paikalle aikoinaan talkootyönä. Muuta: Mankinjoen ylempi koeala kalastettiin jo aiemmin yhden kerran tuloksettomasti läpi ennen, kuin välinevika havaittiin ja korjattiin. Samalta koealalta karkuutettiin joitakin taimenia, joista kookkain arviolta samaa kokoluokkaa kuin suurin saatu. Gumbölenjoen puolelta karkuutettiin kaksi nollikasta kookkaampaa taimenta, made ja joitakin rapuja.
21 Taimen Salakka Särki Lahna 5 Pituus (mm) Paino (g) Kuva 5: Mankinjoen ylemmän koealan saalis Kuva 6: Taimenten yksilötiedot 3 Salakka Särki Kivisimppu Pasuri Säyne Täplärapu Kuva 7: Mankinjoen alemman koealan saalis Taimen Salakka Kivisimppu Täplärapu Kuva 8: Gumbölenjoen koealan saalis Kuva 50: Gumbölenjoen taimen. Pituus (mm) Paino (g) Kuva 9: Taimenten yksilötiedot
22 Gumbölenjoki Myllykoski Päivämäärä: Vedenlämpö: 0,6'C Pintaala: 5m x 6m + 5m x 3m = 85m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Gumbölen myllypadon alapuolisessa Myllykoskessa. Koeala käsittää kosken alaosan soraikot molempien haarojen alapuolelta sekä länsihaaran kokonaisuudessaan. Kosken alapuoli on lähinnä paljasta soraikkoa. Varsinainen koskiuoma on kuitenkin pitkälti louhikkoa. Muuta: Joen virtaama oli kalastushetkellä vedenoton johdosta alimmillaan miesmuistiin. Koealan alaosan soraikoilta ja kivikoista karkuutettiin saatujen lisäksi muutamia taimenen nollikkaita. Koeala kalastettiin Kuva 5: Myllykosken koeala vasemmalla punaisella, Karhusuonpuron koeala oikealla myös kaksi päivää aiemmin läpi, mutta laiteongelmien takia tuloksettomasti. Tuolloin vesi oli punaisella. Vihreällä merkitty koeala merkillepantavan sameata, vaikka edellisistä sateista kalastettiin toimimattomilla laitteilla. oli aikaa. Taimen Made Nahkiainen 0 6 Kuva 5: Koealan saalis Kuva 5: Myllykoskesta saatu nahkiainen Pituus (mm) Paino (g) 7 8 Kuva 53: Taimenten yksilötiedot
23 Karhusuonpuro Gumböle Päivämäärä: Vedenlämpö:,5'C Pintaala: 00m x,5m = 50m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Karhusuonpuron alajuoksulla Nupurintien ja puron ylittävän kävelytien sillan välissä. Puro virtaa alueella lehtolaaksossa, jonka pohjalle se on uurtanut uomansa. Uoma on suurelta osin luonnontilainen, puuaineksen määrä on huomattava uomassa. Puron pohjamateriaaleina vuorottelevat hiekka ja pienirakeinen sora, paikoin myös yksittäiset kivet. Muuta: Koealalta karkuutettiin pikkunahkiainen ja muutamia taimenen nollikkaita. Kuva 55: Karhusuonpuron koeala kuvassa oikeanpuoleinen punaisella merkitty Taimen Pituus (mm) Kuva 56: Koealan saalis Paino (g) 3 Kuva 57: Taimenten yksilötiedot Kuva 58: Karhusuonpuroa koealan keskivaiheilla
24 Halujärvenpuro Urberga Päivämäärä: Vedenlämpö: 5,5'C Pintaala: 0m x m = 0m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Halujärvenpuron alajuoksulla Urbergassa kohdassa, jossa Loojärventie ylittää puron. Koeala käsittää koskialueen tien alapuolisen osan. Alaraja on kookkaan metsälehmuksen kohdalla ylärajan ollessa tierummussa. Koeala on pitkälti sorapohjainen luonnontilainen purokoski, jossa on paikoitellen runsaasti puuainesta uomassa. Puroa varjostaa harva lehtomainen metsä, joka alaosassa vaihettuu vanhaksi hakkuuaukeaksi ja laidunniityksi. Muuta: Tierumpu muodostaa käytännössä totaalisen nousuesteen. Koeala on kuitenkin meriyhteydessä. Särki Salakka Pasuri Kuva 60: Koealan saalis Kuva 6: Halujärvenpuron koealaa toukokuun lopulla.
25 Kuva 6: Mustapuron ylempi koeala Kuva 63: Mustapuron alempi koeala Mustapuro Päivämäärä: Vedenlämpö: 5,5'C Pintaalat: Koeala. (alempi) 35m x 5m = 75m Koeala. (ylempi) 0m x 5m = 00m Koealojen kuvaukset: Alempi koeala sijaitsee joen ylittävän tien kohdalla hiukan Kvarnträskistä ylävirtaan. Koeala on perattua koskea, jossa on kova, osittain sorasta koostuva pohja. Kiviä on lähinnä sillan yläpuolella. Sillan yläpuoli on avointa niittyä, alapuolen ollessa puuston osin varjostamaa. Ylempi koeala sijaitsee Svartbäckträsketin luusuassa puron ylittävän sillan kohdalla. Koeala käsittää peratun ja osittain louhitun kosken. Nykyisellään kosken kivistä on iso osa kerätty uoman reunoille mattojen pesun tieltä. Kosken pohja on lähinnä hiekkaa ja vähäisessä määrin soraa. Koeala on heikosti varjostettu, vain sillan yläpuolella on hiukan varjostavaa puustoa. Muuta: Alemman koealan alarajalta karkuutettiin ~kg lohikala tai säyne. Ylemmältä koealalta saatiin runsaasti kivisimppuja, ja mateitakin useita. Ylempi koeala oli häiriintynyt koskessa tapahtuneen mattojen pesun toimesta ennen koekalastusta, joten tulos ei välttämättä lohikalojen osalta ole täysin luotettava.
26 Särki Salakka Made Kivisimppu Hauki Täplärapu Kuva 6: Alemman koealan saalis Särki Salakka Hauki Made Kivisimppu Kuva 65: Ylemmän koealan saalis Kuva 66: Mustapuron ylempää koealaa sillan alapuolella.
27 Sahaoja padon alapuoli Päivämäärä: Vedenlämpö: 8,'C Pintaala: 65m x m = 30m Koealan kuvaus: Alempi koeala sijaitsee Sahaojan alajuoksulla alimman nousuestepadon alapuolella. Koeala on pääosin hiekka ja sorapohjaista perattua koskiuomaa. Kallistusta ei kuitenkaan ole paljoa, ja kiviaines on suurelta osin siirretty puron penkkoihin. Padon alla on on kivistä koostuva louhikko ja kalliota. Puro virtaa alispuiltaan karsitun lehtomaisen lehtimetsän lävitse Ylempi koeala sijaitsee edellisestä hieman ylävirtaan täyttyneen entisen patolammen yläpuolella. Kyseessä on kivinen sorapohjainen koskialue, jonka yläpäässä on vanhoja patorakenteita. Muuta: Alemmalta koealalta karkuutettiin joitakin mateita ja rapuja. Ylempi koeala kalastettiin myös läpi, mutta myöhemmin huomatun laiterikon takia kalastus todettiin epäonnistuneeksi. Särki Made Kivisimppu Jokirapu 8 Kuva 68: Alemman koealan saalis Kuva 69: Padon alapuolista Sahaojaa tammikuussa.
28 Lakistonjoki Rinnekodin yläpuoli Päivämäärä: Vedenlämpö: 0,3'C Pintaala: 55m x,5m = 37,5m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Lakistonjoen alajuoksulla Lakiston patolammen yläpuolella. Koeala käsittää lammen yläpuolisen pienen kosken. Rehevä koski on perattu hiekka ja kalliopohjainen isompien sammalpeitteisten kivien kirjoma. Kosken rannalla kasvaa harvakseltaan lehtipuita. Yläosa rajoittuu golfkenttään. Muuta: Töröjä saatiin useita. Jokiravut pieniä, toinen naaras ja toinen koiras. Särki Made Törö Jokirapu Kuva 7: Koealan saalis Kuva 7: Pieni Lakistonjoen jokirapu.
29 Myllyoja Takkula Päivämäärä: Vedenlämpö: 9,'C Pintaala: 60m x m = 60m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Myllyojan metsäosuuden alapäässä Takkulan patojen yläpuolella. Koealalla puro virtaa lehtometsän sisällä. Pohja on alaosassa hiekkaa ja ylempänä soraa. Kiviaineksen määrä kasvaa ylävirtaan. Koealan puolessavälissä on nousuesteen muodostava luontainen köngäs, johon aikoinaan kaivettuun kalatieuomaan ei nykyisellään mene vettä alivirtaamalla. Koeala loppuu traktoritien siltarumpuun. Täplärapu Pikkunahkiainen Kuva 7: Koealan saalis Kuva 75: Myllyojan koealan alapäätä huhtikuun alussa.
30 Finnoonoja Malminmäenkoski Päivämäärä: Vedenlämpö: 6,'C Pintaala: 60m x,5m = 90m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Finnoonojan keskivaiheilla Malminkoskessa. Puro virtaa alueella luonnontilaisena meanderoivana uomana. Koeala alkaa koskialueen yläosassa puroon laskevan kausipuron alapuoliselta soraikolta ja loppuu ylimmän kivisen koskikynnyksen alapuolelle. Koeala on matalaa sora tai kalliopohjaista koskea ja näiden välistä syvää mutapohjaista suvantoa. Uomassa on runsaasti puuainesta. Puro virtaa purolaaksossa jonka itäranta on harvaa lehtimetsää ja länsiranta kuusikkoa. Muuta: Taimenten kalastettavuus oli koealalla arviolta ~ 30%. Taimenyksilöiden pituusjakauma vaikutti täsmäävän Virtavesien hoitoyhdistyksen Finnoonojaan tekemiin taimenen kotiutusistutuksiin. Taimen Kolmipiikki 5 Kuva 77: Koealan saalis Kuva 79: Malminmäenkosken koealaa 80 Pituus (mm) Paino (g) Kuva 78: Taimenten yksilötiedot
31 Vesistönosa Uomanosuus Koeala Y Kauklahdenkoski (alempi) Kauklahdenkoski (ylempi) Mikkelän koskipaikka Sänkbäck Suviniitty Glimsinjoki Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (alempi) Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (ylempi) Glimsinjoki Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso Kehä III:n koskipaikka Myllykoski Ryssänniitynoja Aurinkoniitty Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yk Isosuonpuro Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Kallioköngäksen yläpuoli Häklanpuro Pakankylä Liite. Espoonjoen vesistön koealojen YKJkoordinaatit
32 Vesistönosa Uomanosuus Koeala Y Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (al.) Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (yl.) Mankinjoki Halujärvenpuro Urbergankoski Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Espoonkartanon koskip Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Myllykoski Gumbölenj. al. Karhusuonpuro Gumböle Gumbölenj. yl. Mustapuro alin koskipaikka Gumbölenj. yl. Mustapuro ylin koskipaikka Gumbölenj. yl. Sahaoja padon alapuoli Y Liite. Mankinjoen vesistön koealojen YKJkoordinaatit Vesistönosa Uomanosuus Koeala Vantaanjoki Lakistonjoki Rinnekodin yl. koskipaikka Vantaanjoki Myllyoja Takkula Finnoonoja Finnoonoja Malminmäenkoski Liite 3. Muiden vesistöjen koealojen YKJkoordinaatit
Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotPappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotUksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015
Raportti Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 1 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Pajaoja 3 3.1.1 Koeala 3
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6
LisätiedotHeikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13
TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotJokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2018
Raportti 24/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2018 Oula Tolvanen Raportti 24/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2018. 12.11.2018 Laatijat: Oula Tolvanen Tarkastaja:
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotHeikki Holsti. Kirjenumero 949/15
JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotLIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit
LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila
LisätiedotKAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI
KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotJokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
Lisätiedotkunnostustarveselvitys
Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013
Lisätiedot