Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina"

Transkriptio

1 A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina Hyvönen Sanna, Suanto Matti, Luhta Pirkko-Liisa, Yrjänä Timo ja Moilanen Eero Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

2 A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 403 Hyvönen Sanna, Suanto Matti, Luhta Pirkko-Liisa, Yrjänä Timo ja Moilanen Eero Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina OULU P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

3 Julkaisu on saatavana myös Internetissä ISBN ISSN Kansikuva: Puroinventoijat Hoikanojan lähtöpisteellä. Kuva Pekka Kaikkonen Valokuvat: Jarkko Manninen, Eero Hartikainen, Heikki Mosorin, Eero Moilanen Taitto: Mainostoimisto Plusmark Oy Tornion Kirjapaino Tornio, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

4 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueen kuvaus Inventointimenetelmä Purojakso inventoinnin perustana Puron perusmuuttujat Uoman rakenne Uoman kasvillisuus Rantavyöhyke Luonnontilaisuus Kunnostusehdotukset Muut tekijät Purojen kunnostustarpeen suuruuden arviointi Inventointeihin käytetyn työn määrä Inventointitulokset Luonnontilaisuus Kunnostusehdotukset ja kunnostustarve Purokohtaiset inventointitulokset Purokuvausten esitystapa Purokuvaukset Iijoen alaosa, Iijoen keskiosa, Iijoen yläosa, Kostonjoen vesistöalue, Korpijoen vesistöalue, Metsäpurojen luonnontilaisuus ja kunnostustarve Metsäpurojen luonnontilaisuus Luonnontilaa muuttaneet tekijät ja ehdotetut kunnostustoimenpiteet Metsäojat ja puroon kulkeutunut kiintoaines Rantametsien hakkuut Purouoman perkaukset Metsäpurojen kunnostustarve Jatkotutkimuksen tarve Yhteenveto Kirjallisuus Liitteet Liite 1 85 Liite 2 87 Kuvailulehdet Alueelliset ympäristöjulkaisut

5 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

6 Johdanto 1 Puroilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen laadun kannalta. Purot kuljettavat vesistöjä kuormittavia aineita valuma-alueelta suurempiin vesistöihin ja ne muodostavat elinympäristön monille uhanalaisille tai taantuville lajeille. Purojen tilaan vaikuttavat sekä suoraan purouomaan kohdistuvat että valuma-alueella tehtävät toimenpiteet. Metsäpurojen tilaan ovat vaikuttaneet mm. soiden kuivattaminen metsätalouskäyttöön, metsän auraukset ja laikutukset sekä uomien perkaaminen kuivatusta tai uittoa varten. Nykyään luonnontilaiset purot on suojeltu metsälailla. Metsätalouden toimenpiteillä on kuitenkin edelleen suuri vaikutus purojen tilaan. Suomen maapinta-alasta 86 % (26 milj. ha) on metsätalouskäytössä, josta puuntuotantoon soveltuvaa metsää on noin 20 miljoonaa hehtaaria ja loput 6 miljoonaa hehtaaria on heikkotuottoista kitu- ja joutomaata (Metsätilastollinen vuosikirja 2003). Keväällä 1997 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus perustivat purotyöryhmän, jonka tarkoituksena oli suunnitella toimenpiteitä Koillismaan arvokkaiden purokokonaisuuksien säilyttämiseksi ja luonnonarvoiltaan osittain heikentyneiden purojen tilan parantamiseksi. Metsäpurojen tilaa haluttiin selvittää systemaattisesti ja kerätyn tiedon täytyi sopia purojen kunnostussuunnittelun pohjaksi. Purojen tilan arvioinnin täytyi olla myös nopeasti toteutettavissa ja sen täytyi soveltua laajaan käyttöön. Purojen tilan selvittämiseksi kehitettiin inventointimenetelmä, jossa määriteltiin puron perusmuuttujat, arvioitiin luonnontilaisuus ja luonnontilaisuutta muuttaneet tekijät sekä laadittiin kunnostusehdotukset. Tätä menetelmää käyttäen on vuosien välisenä aikana inventoitu 257 puroa. Iijoen valuma-alueella on tehty myös muita aiheeseen liittyviä töitä. Vuosien aikana toteutettiin yhden inventoidun puron, Lauttaojan ja sen valuma-alueen kunnostuksen pilottiprojekti (Sutela ym. 2002). Projektin keskeisimpänä tavoitteena oli hankkia tietoa eri purokunnostusmenetelmien kustannuksista ja soveltuvuudesta. Lisäksi suoritettiin yksityiskohtaisempi selvitys purohabitaattien tilasta ja taimenen runsaudesta kahdeksalla Iijoen ja yhdellä Vuoksen vesistöalueella sijainneella kohteella (Yrjänä 2003). Tutkimuksessa havaittiin taimenen viihtyvän parhaiten karkeilla, sorapohjaisilla puro-osuuksilla ja haitallisimmaksi tekijäksi havaittiin hienojakoisen aineen kertyminen pohjaan. Purojen inventointeja on rahoitettu työvoimahallinnon (Koillismaan työvoimatoimistot), Metsähallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen varoin. Inventointien toteutuksesta on vastannut Metsähallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut

7 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalueen kuvaus Inventoidut purot sijaitsevat Iijoen vesistöalueella Pudasjärven, Taivalkosken, Puolangan ja Suomussalmen kuntien alueella. Puroja inventoitiin Iijoen alaosan nro 61.1, Iijoen keskiosan nro 61.2, Iijoen yläosan nro 61.3, Kostonjoen nro 61.6 ja Korpijoen nro 61.7 vesistöalueilla (kuva 1). Kuva 1. Iijoen valumaalueen sijainti ja vesistöalueet, joilla inventoidut purot sijaitsevat. Kuva 2. Maankäyttö- ja puustotulkinnan mukainen maankäytön jakautuminen alueella. Iijoen valuma-alueen pinta-ala (F) on km 2 ja tutkittujen vesistöalueiden järvisyys (L) vaihtelee 3,96-13,25 % välillä (Ekholm 1993). Vesivoimalaitokset estävät kalojen vaellukset mereltä jokiin. Inventoitujen purojen korkeus merenpinnasta vaihtelee m välillä. Maankäyttö- ja puustotulkinnan mukaan kangas- ja turvemaat kattavat suuren osan tutkimuksen kohteena olleista alueista (kuva 2). Alueen kangas- ja turvemaista suurin osa on mäntyvaltaisia. Avosoiden osuus turvemaista tutkituilla alueilla vaihtelee 9-23 % välillä. Suurimmillaan avosoiden osuus on Iijoen alaosan vesistöalueella. Purojen huippuvirtaama on keväisin lumensulamisen aikoihin ja alhaisimmillaan virtaama on lopputalvella. Purojen vesi on pääosin viileää ja humuspitoista, mikä on tavallista boreaalisen havumetsävyöhykkeen puroille. Metsätaloudella on ollut suuri vaikutus Iijoen valuma-alueen purojen tilaan. Purojen tilaa ovat heikentäneet mm. purouoman perkaukset kuivatuksia ja uittoa varten, metsien ojitukset ja hakkuut. Metsäojituksen huippuvuodet olivat ja 1970-luvuilla. Metsien uudisojitukset ovat jatkuvasti vähentyneet ja painopiste on siirtymässä kunnostusojituksiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

8 2.2 Inventointimenetelmä Purot inventoitiin kesäaikana 2-3 hengen ryhmissä. Inventoijat koulutettiin inventointimenetelmän käyttöön kunkin työkauden alussa. Maastossa puronvarsi kuljettiin kokonaisuudessaan läpi. Puro jaettiin yhtenäisiin purojaksoihin ja samalla täytettiin tarvittavat tiedot maastotietolomakkeelle (liite 1). Tiedot koostuivat pääasiassa silmämääräisesti arvioitavista muuttujista, joista poikkeuksena ovat puron pituus, leveys ja syvyys, joiden mittaamiseen käytettiin mittanauhaa ja -keppiä. Jokaisesta purojaksosta kirjoitettiin myös lyhyt kirjallinen kuvaus ja kohteet valokuvattiin. Maastotietolomakkeelle kirjatut tiedot siirrettiin myöhemmin Excel -taulukkoon, jonka avulla laskettiin muuttujien arvot koko purolle Purojakso inventoinnin perustana Purot virtaavat yleensä erilaisten maastojen läpi ja siten puro koostuu useista erilaisista jaksoista. Purojakso on keskeisten muuttujien suhteen yhtenäinen osa puroa. Puron jako purojaksoihin tapahtui uoman muotojen, alueen kasvutyypin ja ihmisen vaikutuksien perusteella. Purojakso vaihtui toiseksi esim. virtaustyypin muuttuessa koskesta suvannoksi tai rantavyöhykkeen kasvutyypin muuttuessa suosta kankaaksi. Taulukkoon 1 on merkitty inventoinneissa määritetyt muuttujat. Taulukko 1. Inventoinneissa määritetyt tiedot. Puron perusmuuttujat: 1. Pituus (m) 2. Keskileveys (m) 3. Syvyys (cm): keskisyvyys / syvin kohta Uoman rakenne: 4. Virtaustyyppi (%): koskimainen / niva / tasainen hidas / lähes seisova 5. Pohjanlaatu: vallitsevin / toiseksi vallitsevin / suurin raekoko 6. Kutupaikat (0-5) 7. Montut (0-5) 8. Suojapaikat (0-5) 9. Mutkittelevuus (0-5) 10. Leveysvaihtelut (0-5) 11. Uomassa oleva puuaines >5 cm (0-5) Uoman kasvillisuus: 12. Pohjakasvillisuus (lajit) 13. Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) 14. Sammaleen osuus / muu kasvillisuus (%) Rantavyöhyke: 15. Rannan varjostus (0-5) 16. Rantavyöhykkeen kasvutyyppi (%): suo / niitty / kangas / lehto / korpi 17. Rantavyöhykkeen metsätyyppi (%): mäntymetsä / kuusimetsä / lehtimetsä / sekametsä / pensaikko Puron luonnontilaisuus: 18. Luonnontilaisuus (0-5) 19. Luonnontilaa muuttaneet tekijät (0-5): metsäojitus / rantametsien hakkuu / hakkuualueiden auraus ja äestys / uoman perkaus / muta / hiekka / veden laadun heikentyminen / rehevöityminen / limoittuminen Puron kunnostustarve: 20. Kunnostussuunnitelma: kiveäminen / ruoppaus / soraistus / vaellusesteiden poisto / kivi- ja puusuisteet / ojien tukkiminen / rantavyöhykkeen metsitys Muut: 21. Veden laatu: ph / väri / sähkönjohtokyky 22. Sähkökalastettavuus (kyllä/ei) 23. Kalasto (lajit) Alueelliset ympäristöjulkaisut

9 2.2.2 Puron perusmuuttujat Jakson pituus mitattiin kartalta maastokäynnin jälkeen. Jokaisen jakson purouoman keskimääräinen leveys arvioitiin maastossa. Puron syvyys arvioitiin kokeilemalla uoman syvyyttä mittakepillä tasaisin välimatkoin. Syvyydestä kirjattiin ylös jakson keskisyvyys ja syvin kohta Uoman rakenne Jakson virtaustyyppi arvioitiin prosentteina jakson pituudesta. Virtaustyypin arvioinnissa käytettiin neliportaista asteikkoa: koskimainen, niva, tasainen hidas virtaus ja lähes seisova vesi. Veden virtaus on koskimainen, jos putouskorkeus on riittävän suuri aiheuttamaan voimakkaan virrannopeuden ja siitä aiheutuvan kuohuvan tai aallokkoisen vedenpinnan. Niva virtaa nopeasti ja tasaisesti kiitäen, vedenpinnan ollessa peilimäinen tai pyörteinen. Tasainen hidas virtaus on suhteellisen kapeille suvantojaksoille tyypillinen näkyvä, mutta hidas virtaustyyppi. Lähes seisova vesi, jossa ei ole silmin havaittavaa virtausta, on useimmiten uoman suurten laajentumien virtaustyyppi. Koko purolle laskettiin virtaustyyppien prosenttiosuudet jaksojen pituuksien ja virtaustyyppien perusteella. Pohjanlaatu arvioitiin Wentworthin raekoon määrittelyyn tarkoitetun luokituksen perusteella (taulukko 2). Pohjanlaadusta arvioitiin jaksoittain vallitsevin ja toiseksi vallitsevin pohjamateriaali sekä raekooltaan suurin pohjamateriaali. Muta ja savi ovat raekooltaan samankokoisia, mutta muta on muodostunut eloperäisestä materiaalista ja savi kivennäismaasta. Taulukko 2. Wentworthin luokitus pohjan raekoon määrittämiseen. raekoko (mm) Muta / Savi <0,5 Hiekka 0,5-2 Hieno sora 2-8 Sora 8-16 Pienet kivet Kivet Suuret kivet Pienet lohkareet Lohkareet Isot lohkareet Kallio >1024 Kutupaikat, montut, suojapaikat, uoman mutkittelevuus ja leveysvaihtelut arvioitiin asteikolla 0-5 siten, että tutkittujen tekijöiden puuttuessa jakso sai arvon 0 ja luonnontilaista vastaava tila sai arvon 5. Asteikkoa 0-5 voidaan kuvata seuraavasti: 0 = puuttuu, 1 = havaittavissa, 2 = vähäisesti, 3 = kohtuullisesti, 4 = paljon, 5 = erittäin paljon. Kutupaikkoja, monttuja, suojapaikkoja ja uomassa olevaa puuainesta arvioitaessa tarkkailtiin sekä niiden määrää että laatua. Mutkittelevuudessa arvioitiin puron mutkaisuus suoran ja täysin serpentiinimäisen mutkittelun välillä. Leveysvaihtelussa kiinnitettiin huomiota purouoman leveyden vaihtelun määrään, kuinka suurta ja kuinka yleisesti leveysvaihtelua esiintyy. Leveysvaihtelun puuttuminen kuvastaa yleensä uoman perkaamista ja sen intensiteettiä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

10 2.2.4 Uoman kasvillisuus Pohjakasvillisuus määriteltiin kasvityypeittäin (heinät, sarat, sammalet jne.) inventoijien taitojen asettamien rajojen mukaan. Varsinaista lajinmääritystä ei tehty. Pohjakasvillisuuden peittävyys arvioitiin asteikolla 0 5. Karkeasti jaoteltuna 0 tarkoittaa täysin kasvitonta pohjaa, 1 tarkoittaa alle kymmenesosan, 2 noin kolmasosan, 3 noin puolen, 4 noin kahden kolmasosan ja 5 täysin tai lähes täysin kasvillisuuden peittämää pohja-alaa. Lisäksi määriteltiin sammaleen ja muun kasvillisuuden osuus prosentteina koko kasvillisuuden määrästä Rantavyöhyke Rannan varjostus määriteltiin asteikolla 0-5. Rannan varjostuksen arviointiin vaikuttivat lähinnä rantavyöhykkeen puusto, pensaikko ja muu kasvillisuus sekä tapauskohtaisesti myös rantatörmien korkeus ja niiden syöpyminen sekä uoman päälle kaatuneet puut. Karkeasti jaoteltuna 0 tarkoittaa täysin puutonta tai kasvitonta rantavyöhykettä, jonka loivat rantatörmätkään eivät luo varjostusta uomaan, 1 tarkoittaa alle kymmenesosan, 2 noin kolmasosan, 3 noin puolen, 4 noin kahden kolmasosan ja 5 täysin tai lähes täysin purouoman pohja-alan varjostusta. Rantavyöhykkeen kasvutyyppi ja metsätyyppi arvioitiin prosenttiosuuksina jokaisella jaksolla. Rantavyöhykkeen kasvutyyppi määriteltiin jaottelulla: suo, niitty, kangas, lehto ja korpi. Suolla tarkoitetaan aluetta, jossa suokasvillisuuden määrä on yli 50 % alueen kasvillisuudesta. Niitty on vähäpuinen alue, jossa kasvaa pääasiassa ruohovartisia kasveja. Kangas on metsäinen alue, joka kasvaa kivennäismaapohjalla. Lehto on metsäinen alue, jonka maaperässä on vahva eloperäinen maannoskerros, minkä vuoksi alueen kasvillisuus on rehevää. Korpi on soistuva, kuusi- tai koivuvaltainen alue, jossa puiden kasvu on heikentynyt. Rantavyöhykkeen metsätyyppi määriteltiin jaottelulla: mänty-, kuusi-, lehti- ja sekametsä sekä pensaikko. Metsätyypin määrittämisessä tärkein peruste on vallitsevan puuston määrittäminen. Vallitsevana puulajina voi olla mänty tai kuusi, jolloin metsä on mänty- tai kuusimetsää. Lehtimetsässä kasvaa erilaisia lehtipuulajeja. Sekametsästä löytyy sekä havu- että lehtipuita. Pensaikossa ei juurikaan kasva puita vaan vallitsevina lajeina ovat esim. pajut tai muut pensasmaisesti kasvavat puuvartiset kasvit Luonnontilaisuus Jakson luonnontilaisuus arvioitiin asteikolla 0-5 siten, että 0 tarkoitti täysin rännimäistä uomaa ja 5 täysin luonnontilaista puro-osuutta. Arvon 0-1 saaneet purot ovat voimakkaasti muunnettuja ja niiden suojeluarvo on vähäinen eivätkä ne ole palautettavissa merkittävästi parempaan tilaan ilman erittäin voimakkaita purouomaan ja valuma-alueeseen kohdistuvia kunnostustoimenpiteitä. Arvon 2-4 saaneiden purojen tila on enemmän tai vähemmän heikentynyt, mutta ne ovat vielä eri asteisin kunnostustoimin palautettavissa tilaan 3-5. Arvon 5 saaneet purot ovat täysin luonnontilaisia. Luonnontilaisuuden määrittely on tehty taulukossa 3 esitettyjen arviointiperusteiden pohjalta. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia ovat purojaksot, jotka ovat saaneet luonnontilaisuuden arvoksi 4 tai 5. Luonnontilaisuuden arvon 4 saaneet purojaksot voidaan luokitella luonnontilaisen kaltaisiksi, koska jaksoon kohdistuneet muutokset ovat hyvin vähäisiä ja pienialaisia. Luonnontilaisen kaltaisten purojaksojen tila voi palautua itsestään luonnontilaiseksi, poikkeuksena ovat kuitenkin vaellusesteet, jotka tarvitsevat aina kunnostustoimenpiteitä. Alueelliset ympäristöjulkaisut

11 Taulukko 3. Luonnontilaisuuden arvioinnissa käytetyt perusteet. Arvo Arviointiperusteet 0 Suojeluarvo vähäinen. Ei ilman erittäin voimakkaita uomaan ja valuma-alueeseen kohdistuvia kunnostustoimenpiteitä ole palautettavissa merkittävästi parempaan tilaan betoniränni ; peratussa uomassa ei ole lainkaan syvyys- ja leveysvaihteluja, kasvillisuutta, suoja-paikkoja ja varjostusta tai useimpia näiden yhdistelmiä. Usein myös voimakkaita valuma-aluemuutoksia. 1 Suojeluarvo vähäinen. Ei ilman voimakkaita uomaan ja usein myös valuma-alueeseen kohdistuvia kunnostustoimenpiteitä ole palautettavissa merkittävästi parempaan tilaan. metsäoja ; peratussa uomassa niukasti mm. syvyys- ja leveysvaihteluja, kasvillisuutta, suojapaikkoja ja varjostusta tai useimpia näiden yhdistelmiä. Usein myös voimakkaita valuma-alue- muutoksia. 2 Tila voimakkaasti heikentynyt. Yleensä melko voimakkailla uomaan ja usein myös valuma-alueeseen kohdistuvien kunnostustoimenpiteiden yhdistelmillä palautettavissa luokkaan 3-4. ränni ; useimmiten perattu uoma, jossa niukasti mm. syvyys- tai leveysvaihteluja, kasvillisuutta, suojapaikkoja ja varjostusta tai joitakin näiden yhdistelmiä. Usein myös eriasteisia valuma-aluemuutoksia. 3 Tila heikentynyt. Eri asteisilla uomaan ja / tai valuma-alueeseen kohdistuvilla kunnostustoimenpiteillä palautettavissa luokkaan 4-5. Purouoma, jossa puutetta tavallisimmin syvyys- tai leveysvaihteluista, kasvillisuudesta, suojapaikoista tai joistakin näiden yhdistelmistä. Usein myös eriasteisia valuma-aluemuutoksia. 4 Tila vain hieman heikentynyt. Kevyehköillä uomaan ja / tai valuma-alueeseen kohdistuvilla kunnostustoimenpiteillä palautettavissa luokkaan 5 tai palautuu aikaa myöten itsestään luonnontilaiseksi. Purouoma, jossa vain vähäisiä, yleensä pistemäisiä uomaan ja / tai valuma-alueeseen kohdistuneita muutoksia. 5 Täysin luonnontilainen. Ei uomaan ja lähivaluma-alueeseen kohdistuneita tai muita merkittäviä ihmistoiminnasta aiheutuneita muutoksia. Luonnontilaa muuttaneet tekijät kartoitettiin ja niiden vaikutuksen suuruus arvioitiin asteikolla 0-5. Kun tekijällä ei ollut vaikutusta jaksolla, sai se arvon 0. Arvo 5 tarkoittaa, että tekijä on muuttanut puron luonnontilaisuuden kokonaan. Asteikkoa 0-5 voisi kuvata seuraavasti: 0 = ei vaikutusta, 1 = tuskin havaittava vaikutus, 2 = heikko vaikutus, 3 = selvä vaikutus, 4 = voimakas vaikutus, 5 = täydellinen muutos. Luonnontilaa muuttaneista tekijöistä arvioitiin metsäojituksien, rantametsien hakkuun, hakkuualueiden aurauksen ja äestyksen, uoman perkauksen, mudan, hiekan, veden laadun heikentymisen, limoittumisen ja rehevöitymisen vaikutuksia. Metsäojia arvioitaessa tarkkailtiin, laskevatko metsäojat suoraan puroon sekä tuleeko niiden kautta kuormitusta esim. liettymänä tai rehevöitymisenä. Rantametsien hakkuulla tarkoitetaan puron varteen asti hakattuja metsäalueita. Hakkuualueiden auraus ja äestys kertovat puron läheisyydessä tehtyjen toimenpiteiden määrästä. Uoman perkauksella tarkoitetaan purouomaan kohdistuneita perkauksia, joilla on pyritty syventämään tai oikomaan puroa. Muta ja hiekka tarkoittavat purouomaan kertyneen mudan ja hiekan määrää. Mudan ja hiekan määrää arvioitaessa on pyritty erottamaan puroon valuma-alueelta tullut aines siinä luontaisesti kulkeutuvasta aineksesta. Veden laatua tarkkailtiin silmämääräisesti ja vedestä otettiin joissain tapauksissa vesinäytteitä analysoitaviksi. Analysointien tuloksia ei kuitenkaan esitetä tässä raportissa. Silmämääräisesti arvioitiin veden sameutta ja levien määrää. Vesinäytteistä analysoidut tiedot vaihtelivat vuosittain ja vuosina ei ole otettu vesinäytteitä ollenkaan. Tutkittuja tietoja olivat ph, väri ja sähkönjohtokyky. Limoittumisella tarkoitetaan purossa olevien kivien ja puiden pintaan muodostuvan levän määrää. Rehevöitymisen vaikutuksina arvioitiin haitallisten levien ja vesikasvillisuuden määrää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

12 2.2.7 Kunnostusehdotukset Purojaksoille esitettiin tarpeen mukaan kunnostusehdotukset. Esitettyjä kunnostustoimenpiteitä olivat kiveäminen, ruoppaus, soraistus, vaellusesteiden poisto, kivi- ja puusuisteet, ojien tukkiminen sekä rantavyöhykkeen metsitys. Kiveämisellä pyritään monipuolistamaan uoman rakennetta sekä lisäämään virtauksen ja vedensyvyyden vaihtelua. Ruoppauksella poistetaan ojaan suurina määrinä kertynyttä kiintoainetta, kuten hiekkaa ja mutaa. Soraistus tarkoittaa soran lisäämistä puroon kalojen kutualueiden muodostamiseksi. Vaellusesteiden poisto tarkoittaa erilaisten kalojen kulkua haittaavien rakenteiden, kuten korkealle jäävien tierumpujen sekä patojen, poistamista tai korjaamista. Kivi- ja puusuisteilla tarkoitetaan purouomaan rakennettavia suisteita, jotka muuttavat veden virtausta aiheuttaen mm. pohjaa puhdistavia pyörteitä, tai nostavat veden pintaa paikallisesti. Ojien tukkimisella tarkoitetaan jonkin vesiensuojelurakenteen, kuten ojakatkoksen, tekemistä puroon laskeviin ojiin, jotta kiintoaine ei pääsisi kulkemaan suoraan puroon. Rantavyöhykkeen metsityksellä tarkoitetaan puiden istuttamista hakatuille tai muuten aukeille alueille puron varjostuksen lisäämiseksi Muut tekijät Sähkökalastettavuutta määritettäessä arvioitiin sähkökalastuksen kannalta oleelliset virtaus-, syvyys- ja työskentelyolosuhteet ja pääseekö purolle tarvittaessa hyvin sähkökalastusvälineiden kanssa. Koskijaksot on useimmiten merkitty sähkökalastettavaksi. Inventoitujen purojen kalastoa ei tutkittu systemaattisesti. Purojen kalastoa havainnoitiin inventointien yhteydessä kalastamalla ja näköhavainnoilla. Useimmilla puroilla kalaston havainnointiin käytettiin mato-onkea. Osalla puroista kalasto tutkittiin sähkökalastuksella. Joskus puron kalastosta saatiin tietoa paikallisten asukkaiden kertomana. Alueelliset ympäristöjulkaisut

13 2.3 Purojen kunnostustarpeen suuruuden arviointi Maastoinventointien yhteydessä määriteltiin purojen luonnontilaa muuttaneet tekijät ja laadittiin kunnostusehdotukset, mutta kunnostustarpeen suuruutta ei arvioitu. Luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutuksien suuruus arvioitiin, mutta kunnostusehdotuksina esitettyjen toimenpiteiden tarpeellisuutta ei arvioitu. Inventoitujen purojen kunnostustarve arvioitiin vuonna 2004 inventointiaineiston pohjalta. Kunnostustarpeen luokitteluperusteiden pohjana käytettiin Kainuun ympäristökeskuksen virtavesien ja järvien kunnostustarpeen luokitteluperusteita (taulukko 4) (Korhonen ym. 2003). Taulukko 4. Purojen kunnostustarpeen luokitteluperusteet (Korhonen ym. 2003). Kunnostusluokka Luokitteluperuste Erittäin suuri kunnostustarve - useita, paikoin voimakkaastikin perattuja koskijaksoja tai kriisiajan uittoväylä - uoman oikaisut mahdollisia - suoraan uomaan laskevia ojituksia - kalastoon kuuluu tai on kuulunut arvokalalajeja Selvä kunnostustarve - perkaukset vähäisempiä kuin em. luokassa - uoman oikaisut mahdollisia - suoraan uomaan laskevia ojituksia - kalastoon kuuluu tai on kuulunut arvokalalajeja Vähäinen kunnostustarve - perkaukset lieviä - ei uomamuutoksia - lähinnä vanhoja ojituksia - kalastoon voi kuulua arvokalalajeja Ei kunnostustarvetta - käsittelytoimenpiteet vähäisiä - uoma luonnontilan kaltainen 2.4 Inventointeihin käytetyn työn määrä Puroinventointeihin on vuosien aikana käytetty 820 henkilötyöpäivää ja noin Vuoden 1998 kustannustietoja ei ole käytettävissä. Kustannukset henkilötyöpäivää kohden ovat vaihdelleet vuosittain välillä. Puroja on inventoitu keskimäärin 1,14 km / henkilötyöpäivä, joka tavanomaisella kolmen hengen inventointiryhmällä suoritettuna on keskimäärin noin 3,4 km / työpäivä. Inventointien kustannukset purokilometriä kohti vaihtelivat vuosittain välillä. Suuri vaihtelu kustannuksissa johtuu pääasiassa vaihtelevista matkakuluista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

14 Kuvat 3 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 0. Uomia on kaivettu, pohja on tasaisesti hiekoittunut ja pohjakasvillisuus puuttuu. Uomissa ei ole leveysvaihtelua ja varjostusta on niukasti. Purojen valuma-alueella on suuria muutoksia, kuten ojituksia ja hakkuita. Vasen kuva: Venymäoja, Pudasjärvi. Kuva: Jarkko Manninen. Oikea kuva: Haasio-oja, Pudasjärvi. Kuva: Jarkko Manninen. Kuvat 4 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 1. Muutokset eivät ole yhtä voimakkaita kuin 0- alueella (vertaa kuvat 3). Purojen uoma tai valuma-alue on muuttunut mm. hakkuiden tai hiekoittumisen vuoksi. Uomissa on vain niukasti pohjakasvillisuutta. Vasen kuva: Kylmäoja, Pudasjärvi. Kuva: Jarkko Manninen. Oikea kuva: Juominkioja, Pudasjärvi. Kuva: Eero Hartikainen. Alueelliset ympäristöjulkaisut

15 Kuvat 5 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 2. Uomia on koneperattu ja niissä on vähän syvyys- ja leveysvaihtelua. Purot ovat voineet jo osittain palautua ennalleen. Purot olisivat palautettavissa luokkaan 3-4 tavallisimmilla uomaan ja valuma-alueeseen kohdistuvilla kunnostustoimilla. Vasen kuva: Laukkupuro, Taivalkoski. Kuva: Eero Hartikainen. Oikea kuva: Puro no , Pudasjärvi. Kuva: Jarkko Manninen. Kuvat 6 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 3. Uomia on perattu käsin, mutta ne ovat jo melko hyvin palautuneet ennalleen. Uomissa on kuitenkin puutetta syvyys- ja leveysvaihtelusta. Purot voidaan palauttaa luokkaan 4-5 lähinnä uomaan kohdistuvilla kunnostustoimilla. Ylempi kuva: Lohijoki, Taivalkoski. Kuva: Heikki Mosorin. Alempi kuva: Haukioja, Pudasjärvi. Kuva: Jarkko Manninen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

16 Kuvat 7 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 4. Puroissa on ihmisen rakentama vaelluseste, josta kalat eivät pysty nousemaan kuivana aikana. Lisäksi hakkuut on ulotettu puron lähelle (ei näy kuvassa). Pistemäisen haittavaikutuksen poistolla purot ovat helposti palautettavissa luokkaan 5. Ylempi kuva: Myllyoja, Pudasjärvi. Kuva: Heikki Mosorin. Alempi kuva: Kirvesoja, Taivalkoski. Kuva: Eero Moilanen. Kuvat 8 a ja b. Luonnontilaisuuden arvo on 5. Kaksi lehtometsässä virtaavaa puro-osuutta, joihin ei valuma-alueeltakaan aiheudu haittavaikutusta. Ylempi kuva: Louhipuro, Pudasjärvi. Kuva: Heikki Mosorin. Oikea kuva: Säkkisenoja, Pudasjärvi. Kuva: Eero Moilanen. Alueelliset ympäristöjulkaisut

17 3 Inventointitulokset Puroinventointeja tehtiin vuosina Tutkittuja puroja oli yhteensä 257 kpl ja niiden yhteispituudeksi muodostui 940 km. Inventointien jakautuminen eri vuosille on esitetty taulukossa 5. Purot Purot Purojaksot Luonnontilaiset Kunnostusesitykset Vuosi (km) (kpl) (kpl) jaksot (kpl) % (kpl) % Yhteensä Taulukko 5. Inventoitujen purojen ja purojaksojen määrä, purojen yhteispituus, luonnontilaisten jaksojen määrä ja kunnostusehdotuksia saaneiden jaksojen määrä vuosittain. 3.1 Luonnontilaisuus Luonnontilaisiksi puroiksi määriteltiin purot, joissa kaikkien jaksojen luonnontilaisuuden arvo oli 5. Luonnontilaisia puroja oli 2 % tutkituista puroista. Luonnontilaisia purojaksoja oli 22 % tutkituista purojaksoista (taulukko 5). Luonnontilaisuuden käsitettä haluttiin hieman laajentaa, jolloin mukaan otettiin myös vähäisiä ja pienialaisia muutoksia kokeneet purojaksot. Tällaisiksi luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaisiksi purojaksoiksi määriteltiin jaksot, joiden luonnontilaisuuden arvo on 4 tai 5. Puroja, joilla esiintyi vain luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja, oli 7 % tutkituista puroista. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja oli 59 % tutkituista jaksoista. Purokohtaisten inventointitulosten yhteydessä on ilmoitettu purokohtaisesti luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten purojaksojen määrä suhteessa purojaksojen kokonaismäärään (luku 4). Tutkituista purojaksoista 77 % havaittiin jokin luonnontilaa muuttanut tekijä. Yleisin muutostekijä oli metsäojitus, jota havaittiin 43 %:lla tutkituista purojaksoista (kuva 9). Kiintoaineen kulkeutuminen oli yksi suurimmista ongelmista tutkituilla purojaksoilla. Puroon kulkeutunutta hiekkaa ja mutaa havaittiin yhteensä yli 40 %:lla purojaksoista. Rantametsien hakkuita ja uomanperkausta esiintyi runsaalla viidesosalla tutkituista purojaksoista. Purokohtaiset tiedot luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden esiintymisestä on liitteessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

18 Kuva 9. Luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden esiintyminen tutkituilla purojaksoilla. Arvot on ilmaistu prosentteina purojaksojen määrästä (N=2385). 3.2 Kunnostusehdotukset ja kunnostustarve Tutkituista puroista jopa 74 % sai ainakin yhden kunnostusehdotuksen. Purojaksoista 41 %:lle ehdotettiin vähintään yhtä kunnostustoimenpidettä (taulukko 5). Yhdelle purojaksolle saatettiin ehdottaa useampaa kuin yhtä kunnostustoimenpidettä. Yleisimmin ehdotettu kunnostustoimenpide oli virtausta ohjaavat tai vedenpintaa nostavat suisteet, joita ehdotettiin 21 %:lle purojaksoista (kuva 10). Kiintoaineen kulkeutumista estävien vesiensuojelurakenteiden kunnostamista tai rakentamista ehdotettiin 19 %:lle purojaksoista (kuva 10, kohta ojien tukkiminen). Purouoman rakennetta monipuolistavaa kiveämistä ehdotettiin kunnostustoimenpiteeksi 13 %:lle purojaksoista. Kuva 10. Ehdotettujen kunnostustoimenpiteiden yleisyys tutkituilla purojaksoilla. Arvot on ilmaistu prosentteina purojaksojen määrästä (N=2385). Kunnostustarpeen suuruus arvioitiin Kainuun ympäristökeskuksen käyttämän virtavesien kunnostustarpeen luokitteluperusteiden mukaan (taulukko 4). Kunnostustarve oli erittäin suuri 39 %, selvä 19 % ja vähäinen 25 % puroista. Aineiston perusteella 17 % puroista ei ollut kunnostustarvetta. Vaikka osalle voimakkaasti muunnelluista puroista ei ole esitetty kunnostusta, on ne kuitenkin tässä tarkastelussa arvioitu oheisen taulukon (4) mukaan ryhmään erittäin suuri kunnostustarve. Tämä johtuu pääosin siitä, että ensimmäisinä inventointivuosina ei ollut riittävästi kokemusta varsinkaan voimakkaasti muunneltujen purojen kunnostusmenetelmistä, jolloin edellä mainitun kaltaiset purot arvioitiin usein kunnostuskelvottomiksi. Alueelliset ympäristöjulkaisut

19 4 Purokohtaiset inventointitulokset 4.1 Purokuvausten esitystapa Jokaisesta inventoidusta purosta on koottu perustiedot taulukkoon. Mukaan on valittu keskeisimmät puron sijaintia, uoman ominaisuuksia, luonnontilaa ja kunnostustarvetta kuvaavat muuttujat. Taulukon alle on kirjoitettu lyhyt kuvaus purosta. Kuvauksessa on aina kerrottu suoritetusta sähkökalastuksesta ja purossa havaitusta kalastosta, jos tällaisia havaintoja on tehty. Lisäksi kuvaukseen on liitetty arvio puron kunnostustarpeesta. Alla on numeroitu malli purokuvauksien taulukosta ja selitykset kootuista tiedoista. 1. Hanhioja (1) 2. Pudasjärvi, Laskuves. Pääoja 4. Va.nro Kartta , Koord Pituus 8835 m 10. Ranta 6 / 33 / 35 / 15 / Luonnontilaisia 12/23 8. Keskileveys 2,4 m 11. Virtaus 3 / 18 / 71 / Kunnostusehdotuksia 11/23 9. Putousk. 22 m, 108 m mpy 12. Pohja hiekka 12, muta 6, lohkareet 3 1. Puron nimi, suluissa puron sijaintinumero liitteessä 3 olevalla kartalla. 2. Kunta ja inventointivuosi. 3. Laskuvesistö. Vesistö, johon puro laskee. 4. Vesistöalueen numero (Ekholm 1993). 5. Peruskarttalehden numero. 6. Puron koordinaatit. Puron x- ja y-koordinaatit peruskarttalehden yhtenäiskoordinaatiston mukaan. Ilmoittaa puron yhtymäkohdan suurempaan vesistöön. 7. Puron pituus metreinä (m). 8. Puron leveys metreinä (m). 9. Puron putouskorkeus ja korkeus meren pinnasta. Putouskorkeus on ilmoitettu metreinä (m). Lisäksi on ilmoitettu puron alimmaisen pisteen korkeus merenpinnasta (m mpy eli metriä merenpinnan yläpuolella). 10. Rannan kasvutyyppi %-osuuksina. Tiedot ilmoitettu seuraavassa järjestyksessä: suo / niitty / kangas / lehto / korpi. 11. Puron virtaustyyppi %-osuuksina. Tiedot ilmoitettu seuraavassa järjestyksessä: koski / niva / tasainen hidas / lähes seisova. 12. Pohjanlaatu Wentworthin asteikolla (taulukko 2) arvioituna. Pohjanlaadusta ilmoitetaan kolme yleisintä purolla havaittua vallitsevaa pohjanlaatutyyppiä. Pohjanlaadun perässä ilmoitetaan purojaksojen määrä, joilla kyseinen raekoko on ollut vallitseva. 13. Luonnontilaisen kaltaisten purojaksojen määrä / purojaksojen kokonaismäärä. Ilmoittaa luonnontilaisuudeltaan 4 tai 5 arvoisiksi arvioitujen purojaksojen määrän. 14. Kunnostusehdotuksia saaneiden purojaksojen määrä / purojaksojen kokonaismäärä. Ilmoittaa vähintään yhden kunnostusehdotuksen saaneiden purojaksojen määrän. Jokaisen sivun alareunassa on ilmoitettu rannan kasvutyyppi ja puron virtaustyyppitietojen esitysjärjestys, jotta taulukoiden tulkitseminen olisi helpompaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

20 4.2 Purokuvaukset Iijoen alaosa, Kivarinjoki Hanhioja (1) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Pääoja Va.nro Kartta , 04 Koord Pituus 8835 m Ranta 6 / 33 / 35 / 15 / 11 Luonnontilaisia 12/23 Keskileveys 2,4 m Virtaus 3 / 18 / 71 / 9 Kunnostusehdotuksia 11/23 Putousk. 22 m, 108 m mpy Pohja: hiekka 12, muta 6, lohkareet 3 Puron alaosalla on hakkuita aivan puroon asti, pääosin on kuitenkin jätetty kapea suojakaistale metsää. Puron alaosalla oleva putous rajoittaa kalan nousua. Keskiosa on luonnontilaisen kaltainen, mutta metsäojasta tulee puroon hiekkaa. Yläosalla on perattu osuus, joka on rehevöitynyt. Inventoitaessa Keskijärveltä tulevasta kanavasta laski puroon todella sameaa vettä. Kalahavainnot: ahvenia ja särkiä. Taimeniakin on saatu aikaisemmin puron alaosalta. Selvä kunnostustarve. Hanhiojan haara (2) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Hanhioja Va.nro Kartta Koord Pituus 700 m Ranta 90 / 0 / 10 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 2,0 m Virtaus 0 / 0 / 80 / 20 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. <1 m, 130 m mpy Pohja: muta 1 Keskijärvestä laskeva kaivettu kanava, jossa on erittäin samea vesi. Voimakas samennus syntyy kanavassa olevassa munkkipadossa. Toinen oja ohittaa munkin. Vanha purouoma on esillä ja vesitettävissä. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Pääoja (3) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Kivarinjärvi Va.nro Kartta , 02, 05 Koord Pituus m Ranta 8 / 44 / 17/ 0 / 12 Luonnontilaisia 9/20 Keskileveys 3,9 m Virtaus 6 / 9 / 47 / 39 Kunnostusehdotuksia 17/20 Putousk. 24 m, 108 m mpy Pohja: muta 8, lohkareet 5, hiekka 3 Puro on sameavetinen ja loivasti laskeva. Ala- ja yläosalla on luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja. Puron keskiosa on kaivetussa suuressa kanavassa, jonka penkoilla kasvaa koivua ja pajua. Puron ympärillä on turvetuotannossa olevia soita. Puron keski- ja yläosaan laskee metsäojia, joista tulee hiekkaa. Kalahavainnot: ahvenia ja särkiä. Erittäin suuri kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

21 4.2.2 Iijoen keskiosa, Jonku Haasio-oja (4) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3790 m Ranta 3 / 21 / 76 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/14 Keskileveys 1,5 m Virtaus 14 / 50 / 36 / 0 Kunnostusehdotuksia 7/14 Putousk. 29 m, 121 m mpy Pohja: savi 8, pienet lohkareet 3, lohkareet 3 Puro on voimakkaasti kaivettu ja ojitettu eikä luonnonuomaa juurikaan näy. Savisamea vesi johtuu maaperästä ja sateista. Luonnonravintolammikon tyhjennys toimii puron kautta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kettuoja (5) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , 07, Koord Pituus 5694 m Ranta 39 / 13 / 20 / 28 / 0 Luonnontilaisia 4/18 Keskileveys 1,5 m Virtaus 7 / 27 / 45 / 21 Kunnostusehdotuksia 16/18 Putousk. 45 m, 120 m mpy Pohja: muta 6, hiekka 6, pienet lohkareet 4 Puroon laskee metsäojia monella jaksolla ja paikoin puron virtaus on kääntynyt metsäojaan. Puron keskiosalla on kolme kalan nousua haittaavaa tierumpua. Pikku-Nutin kalankasvatuslammikon tyhjennyskanava laskee puroon. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Lamminkankaanlammenoja (6) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Sotkaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 250 m Ranta 0 / 100 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/1 Keskileveys 14,0 m Virtaus 0 / 0 / 0 / 100 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. 0 m, 119 m mpy Pohja: muta 1 Lamminkankaanlammesta laskeva matala ja leveä mutapohjainen suvanto. Pohjakasveina heinää ja lumpeita. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Nuottioja (7) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Vääräjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2280 m Ranta 62 / 5 / 33 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/6 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 2 / 96 / 3 Kunnostusehdotuksia 2/6 Putousk. 3 m, 120 m mpy Pohja: muta 5, savi 1 Nuottilammesta laskeva, pääosin kaivettu, mutapohjainen ja hidasvirtainen puro. Vanhan uoman vesitys ei ole mahdollista. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

22 Pikkuoja (8) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Lamminkankaanlampi Va.nro Kartta Koord Pituus 750 m Ranta 0 / 100 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 5,0 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. <1 m, 119 m mpy Pohja: muta 2 Pikkulammesta laskeva puro, jossa on niittymäiset rannat. Hidasvirtaista, matalaa mutapohjaa. Puro kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Sotkaoja (9) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Sotkaoja/Sotkajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 3200 m Ranta 37 / 31 / 33 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/7 Keskileveys 3,4 m Virtaus 0 / 23 / 77 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/7 Putousk. 11 m, 119 m mpy Pohja: muta 3, hiekka 3, savi 1 Puron alaosa kulkee avosuolla, jossa kasvaa vähän pajua. Puron latvaosa kulkee kaivetussa uomassa. Puron koko matkalle laskee metsäojia, joista tullut hiekka on tukkinut puroa. Alaspäin jatkuva inventoimaton Sotkaojan osa kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Suoperänoja (10) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 5100 m Ranta 0 / 62 / 38 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/12 Keskileveys 1,8 m Virtaus 4 / 25 / 63 / 9 Kunnostusehdotuksia 11/12 Putousk. 38 m, 122 m mpy Pohja: hiekka 10, muta 1, lohkareet 1 Puroon laskee runsaasti metsäojia, joista tulee paljon hiekkaa puroon. Puron latvaosat kulkevat kaivetussa uomassa. Kalahavainnot: taimenia ja seipi. Erittäin suuri kunnostustarve. Jylhänpuro (11) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Alavenymänlampi Va.nro Kartta Koord Pituus 2350 m Ranta 23 / 12 / 53 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/5 Keskileveys 0,8 m Virtaus 0 / 3 / 62 / 35 Kunnostusehdotuksia 0/5 Putousk. 33 m, 127 m mpy Pohja: muta 3, savi 1, hiekka 1 Puron ala- ja keskiosa virtaa kaivetussa uomassa. Välillä vanha uoma on esillä ja siinä virtaa hieman vettä. Hakkuita on tehty molemmin puolin puroa. Komeassa kuusikossa virtaava puron latvaosa on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Konttipuro (12) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iso-Haapuanjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 600 m Ranta 90 / 0 / 10 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 0 / 0 / 0 / 100 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. <1 m, 177 m mpy Pohja: muta 1 Konttilammesta laskeva limoittunut, rehevöitynyt ja mutapohjainen puro. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

23 Venymänoja (13) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6950 m Ranta 16 / 79 / 5 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/12 Keskileveys 3,0 m Virtaus 0 / 0 / 81 / 19 Kunnostusehdotuksia 12/12 Putousk. 6 m, 122 m mpy Pohja: muta 7, hiekka 3, savi 2 Puro virtaa pääosin kaivetussa uomassa. Puroon laskee runsaasti metsäojia, joita on vedetty suoraan puroon aivan viime vuosina. Tehdyt laskeutusaltaat eivät estä saviveden valumista puroon. Latvoilla on kolme kuivatuslampea. Kalahavainnot: särkikaloja. Erittäin suuri kunnostustarve Iijoen Yli-Kurki Heteoja (14) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Tollukanoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 1550 m Ranta 3 / 7 / 72 / 18 / 0 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 1,0 m Virtaus 17 / 18 / 55 / 10 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 55 m, 170 m mpy Pohja: hiekka 2, muta 1 Puron hiekkainen alaosa on kaivettu ja kulkee voimakkaasti ojitetussa lehtimetsässä. Puron latvaosien kuusikoissa virtaavat purojaksot ovat luonnontilaisia ja kuuluvat Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Keskilammenoja (15) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2800 m Ranta 67 / 26 / 25 / 2 / 0 Luonnontilaisia 3/8 Keskileveys 1,4 m Virtaus 18 / 36 / 47 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/8 Putousk. 19 m, 148 m mpy Pohja: muta 4, hieno sora 1, suuret kivet 1 Puro on pääosin muta- tai lohkarepohjaista kaivettua uomaa, johon laskee metsäojia. Myös luonnontilaisia purojaksoja esiintyy. Puro lähtee Toukkalammesta kaivettuna kanavana. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kumarruspuro (16) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1850 m Ranta 0 / 27 / 73 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/6 Keskileveys 1,0 m Virtaus 1 / 99 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/6 Putousk. 56 m, 144 m mpy Pohja: hiekka 5, sora 1 Purossa on pahoin hiekoittunut kaivettu uoma, johon laskee useita metsäojia. Vanha uoma on paikoin esillä. Alaosalla vedenlaatu on heikentynyt ja purosta laskee sameaa vettä Iijokeen. Vain lyhyt latvaosuus on luonnontilaisen kaltainen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

24 Lammasoja (17) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2130 m Ranta 30 / 20 / 50 / 0 / 0 Luonnontilaisia 5/8 Keskileveys 1,0 m Virtaus 12 / 29 / 59 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/8 Putousk. 25 m, 125 m mpy Pohja: muta 4, hiekka 2, suuret kivet 1 Puro laskee Tarasesta ja on melko hyvin säilynyt. Luonnontilaa muuttavina tekijöinä ovat hakkuut ja puron keskiosaan laskeva runsaasti hiekkaa tuova oja. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Metsä-Lapinlammenoja (18) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 500 m Ranta 15 / 45 / 40 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 50 / 50 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 4 m, 137 m mpy Pohja: hiekka 2 Puron alaosa on hiekoittunut, mutta on muuten lähes luonnontilainen. Puron yläosalla on ojituksia ja puro virtaa osin kaivetussa uomassa. Myös puron rantametsää on hakattu ja oja on rehevöitynyt lähes umpeen. Puro lähtee Metsä-Lapinlammesta. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Niskaoja (19) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3400 m Ranta 14 / 54 / 32 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/8 Keskileveys 0,9 m Virtaus 8 / 51 / 21 / 21 Kunnostusehdotuksia 8/8 Putousk. 33 m, 148 m mpy Pohja: hiekka 6, muta 1, suuret kivet 1 Puro on pilattu runsailla ojituksilla, joissa puro nykyisin pääosin virtaa. Luonnonuomassa virtaavat puro-osuudet hiekoittuneet pahoin. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Pahkaoja ala (20) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 4412 m Ranta 0 / 32 / 63 / 5 / 0 Luonnontilaisia 13/17 Keskileveys 1,5 m Virtaus 12 / 69 / 19 / 0 Kunnostusehdotuksia 9/17 Putousk. 71 m, 150 m mpy Pohja: hiekka 14, lohkareet 1, muta 1 Puro on hiekoittunut keskiosalta alaspäin metsäojituksen takia. Rantametsiä on hakattu monella purojaksolla. Luonnontilaiset purojaksot sijoittuvat puron yläosalle. Puro lähtee Ala-Pahkalammesta. Kalahavainnot: harjuksia. Erittäin suuri kunnostustarve. Paskonlammenoja (21) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 630 m Ranta 0 / 83 / 17 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 3,6 m Virtaus 0 / 32 / 68 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/3 Putousk. 3 m, 143 m mpy Pohja: muta 1, hiekka 1, pienet kivet 1 Alueelliset ympäristöjulkaisut

25 Puron alaosa on luonnontilainen, mutta ylempänä puroon laskee pelto- ja metsäojia. Puron yläosalla uomaa on kaivettu. Puro lähtee Paskonlammesta. Kalahavainnot: seipi. Erittäin suuri kunnostustarve. Pisamo-oja (22) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1050 m Ranta 4 / 0 / 96 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 1,7 m Virtaus 4 / 57 / 39 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 7 m, 139 m Pohja: hiekka 2 Luonnontilainen kuusi- ja lehtimetsässä kulkeva puro. Puro lähtee Pisamojärvestä, johon on tullut paljon hiekkaa järveen laskevasta ojasta. Kalahavainnot: ahvenia. Vähäinen kunnostustarve. Repo-oja (23) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3410 m Ranta 0 / 79 / 20 / 1 / 0 Luonnontilaisia 1/7 Keskileveys 0,9 m Virtaus 4 / 87 / 0 / 9 Kunnostusehdotuksia 5/7 Putousk. 69 m, 141 m mpy Pohja: hiekka 4, pienet lohkareet 1, lohkareet 1 Ojitukset ovat pilanneet puron, joka nykyisin virtaa pitkästi kaivetussa uomassa. Puron keskiosalla rantametsä on hakattu. Vanha uoma on hyvännäköinen ja on paikoin vesitettävissä. Latvaosuus virtaa kauniilla kallioisella alueella. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Ruoto-oja (24) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2090 m Ranta 14 / 84 / 2 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/7 Keskileveys 1,0 m Virtaus 23 / 31 / 45 / 1 Kunnostusehdotuksia 0/7 Putousk. 23 m, 145 m mpy Pohja: hiekka 2, muta 2, pienet lohkareet 2 Ruotolammesta alkava puro kulkee syvässä kaivetussa kanavassa. Tienpenkasta on valunut soraa alimmalle purojaksolle. Paikallisen asukkaan mukaan purossa on taimenia. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Syrjäpuro (25) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Pahkaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1500 m Ranta 0 / 68 / 32 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 0,8 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 18 m, 168 m mpy Pohja: hiekka 4 Puro on hiekoittunut ja ylä- ja alaosa kulkevat kaivetussa uomassa. Puron latvaosalla on ojituksia. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Syrjäpuron sivuhaara 1 (26) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Pahkaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 450 m Ranta 0 / 13 / 87 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 64 / 36 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 18 m, 173 m mpy Pohja: hiekka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

26 Puro virtaa kaivetussa ja hiekkaisessa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Syrjäpuron sivuhaara 2 (27) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Pahkaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 800 m Ranta 26 / 11 / 63 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 18 m, 172 m mpy Pohja: hiekka 2 Puro kulkee kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Tollukanoja (28) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Paskonlampi Va.nro Kartta , Koord Pituus 4700 m Ranta 5 / 62 / 33 / 0 / 0 Luonnontilaisia 7/11 Keskileveys 1,3 m Virtaus 21 / 63 / 15 / 2 Kunnostusehdotuksia 6/11 Putousk. 95 m, 146 m mpy Pohja: hiekka 8, pienet lohkareet 1, muta 1 Puron alaosalla on aivan viime vuosina kaivettuja metsäojia, jotka laskevat suoraan puroon. Purouomaa on myös perattu. Latvaosa on luonnontilaisen kaltainen ja kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Tollukanojan sivuhaara (29) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Tollukanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 400 m Ranta 0 / 0 / 100 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 0 / 100 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. 10 m, 165 m mpy Pohja: suuret kivet 1 Puro virtaa kaivetussa sorapohjaisessa uomassa. Purossa on hyviä kutusoraikkoja kaloille. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Vehkaoja (30) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1540 m Ranta 5 / 0 / 92 / 4 / 0 Luonnontilaisia 1/7 Keskileveys 0,8 m Virtaus 39 / 53 / 8 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/7 Putousk. 50 m, 154 m mpy Pohja: hiekka 3, sora 2, savi 1 Puro lähtee kalankasvatuslampena toimivasta Vehkalammesta. Kalojen nousu lampeen on estetty. Purouomaa on kaivettu pitkältä matkalta. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Yli-Pahkaoja (31) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Ala-Pahkalampi Va.nro Kartta Koord Pituus 374 m Ranta 29 / 0 / 50 / 21 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 0,8 m Virtaus 43 / 21 / 36 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 10 m, 221 m mpy Pohja: hiekka 1 Ala-Pahkalampeen laskeva lyhyt purojakso on luonnontilaista suvantoa. Ylempi purojakso alkaa metsäautotien tierummusta, joka on jäänyt liian korkealle. Purojaksolla on kutusoraikkoja. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

27 Autio-oja (32) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5150 m Ranta 25 / 62 / 12 / 1 / 0 Luonnontilaisia 8/14 Keskileveys 2,1 m Virtaus 1 / 59 / 39 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/14 Putousk. 13 m, 165 m mpy Pohja: hiekka 8, savi 3, muta 2 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen, mutta puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa. Ojitukset on tehty peltojen kuivattamiseksi. Puron yläosalla on 70 cm korkea putous, joka estää kalojen kulkua. Kalahavainnot: taimenia, nieriöitä ja mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Jänisoja (33) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 9470 m Ranta 8 / 81 / 9 / 2 / 0 Luonnontilaisia 14/34 Keskileveys 1,6 m Virtaus 18 / 44 / 34 / 4 Kunnostusehdotuksia 21/34 Putousk. 85 m, 165 m mpy Pohja: hiekka 20, muta 6, pienet lohkareet 5 Puron luonnontilaisuutta haittaavat rantametsien hakkuut ja metsäojat, joista tulee puroon hiekkaa. Puron yläosalla tierumpu haittaa kalan kulkua. Latvaosalla on kaivettu allas. Sähkökalastus: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Jänisoja sivuhaara (34) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Jänisoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2240 m Ranta 32 / 36 / 10 / 21 / 0 Luonnontilaisia 7/9 Keskileveys 0,9 m Virtaus 24 / 25 / 46 / 5 Kunnostusehdotuksia 1/9 Putousk. 45 m, 205 m mpy Pohja: muta 4, pienet lohkareet 3, lohkareet 1 Pienimuotoisista rantametsien hakkuista huolimatta lähes luonnontilainen puro. Puron pohja on ruosteen värjäämä. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Kolmiloukonoja (35) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Tutuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1200 m Ranta 15 / 82 / 3 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 0 / 83 / 18 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 4 m, 170 m mpy Pohja: savi 3, muta 1 Puro lähtee Kolmiloukonlammesta ja virtaa kaivetussa savipohjaisessa uomassa, jota lehtipuut varjostavat. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Marjanoro (36) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Jänisoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1570 m Ranta 43 / 32 / 22 / 3 / 0 Luonnontilaisia 4/6 Keskileveys 0,4 m Virtaus 13 / 49 / 39 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/6 Putousk. 40 m, 170 m mpy Pohja: hiekka 3, savi 2, muta 1 Nimensä mukaisesti pieni noro, jonka rantametsää on hakattu kahdella purojaksolla. Muutoin puro on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

28 Mäntymaanoja (37) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Autio-oja Va.nro Kartta , 03 Koord Pituus 2150 m Ranta 0 / 81 / 20 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/7 Keskileveys 0,7 m Virtaus 0 / 11 / 90 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/7 Putousk. 22 m, 173 m mpy Pohja: savi 3, muta 3, suuret kivet 1 Puro virtaa kaivetussa uomassa, jossa on savi- ja hiekkapohja. Metsäojia laskee puroon koko matkalle. Ympäröivä metsä on lehtipuuvaltaista. Kalahavainnot: taimen ja nieriä. Erittäin suuri kunnostustarve. Näätäoja (38) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Tutuoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 3930 m Ranta 20 / 59 / 21 / 0 / 0 Luonnontilaisia 5/12 Keskileveys 0,9 m Virtaus 3 / 33 / 64 / 0 Kunnostusehdotuksia 8/12 Putousk. 23 m, 185 m mpy Pohja: muta 7, savi 2, hiekka 2 Puro lähtee Lohilammesta. Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen, mutta ylempänä haittoina ovat hakkuut ja metsäojitus, jotka ovat pilanneet puron latvaosan. Yksi tierumpu on jäänyt liian korkealle. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Ruokamaanoja (39) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Pajuoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 3000 m Ranta 0 / 70 / 23 / 7 / 0 Luonnontilaisia 2/8 Keskileveys 0,8 m Virtaus 3 / 16 / 81 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/8 Putousk. 26 m, 174 m mpy Pohja: hiekka 7, lohkareet 1 Puro virtaa pääosin hiekkapohjaisessa kaivetussa uomassa. Puron yläosalla on kaksi luonnontilaista osuutta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Ruokamaanojan p-haara (40)Taivalkoski, 2000 Laskuves. Ruokamaanoja Va.nro Kartta , 03 Koord Pituus 750 m Ranta 3 / 3 / 93 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,7 m Virtaus 7 / 77 / 17 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 15 m, 190 m mpy Pohja: hiekka 1, suuret kivet 1 Puro on kaivetussa uomassa virtaava Ruokamaanojan latvahaara. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Tutuoja (41) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 5750 m Ranta 18 / 64 / 9 / 8 / 0 Luonnontilaisia 9/16 Keskileveys 1,8 m Virtaus 12 / 40 / 46 / 3 Kunnostusehdotuksia 1/16 Putousk. 25 m, 160 m mpy Pohja: savi 5, muta 4, pienet lohkareet 2 Tutulammesta alkava luonnontilaisen kaltainen puro. Lievinä haittoina ovat asutus ja hakkuut. Kuusamontien alapuolella on puron varressa kala-allas. Kalahavainnot: taimenia ja ahven. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

29 (42) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Haapuanjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 500 m Ranta 37 / 0 / 63 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 56 / 20 / 24 Kunnostusehdotuksia 1/2 Putousk. 13 m, 202 m mpy Pohja: muta 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosa virtaa hakatulla ja auratulla alueella kaivetussa uomassa. Ylempi purojakso on luonnontilainen hetelasku, joka kulkee osittain maan alla. Puro lähtee hetteestä. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Haapuanoja ala (43) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6656 m Ranta 5 / 60 / 17 / 18 / 0 Luonnontilaisia 16/22 Keskileveys 1,9 m Virtaus 17 / 49 / 31 / 2 Kunnostusehdotuksia 15/22 Putousk. 67 m, 135 m mpy Pohja: hiekka 11, muta 3, lohkareet 3 Purossa on monta luonnontilaisen kaltaista jaksoa. Metsäojista kulkeutunut hiekka on muuttanut puron luonnontilaa keskiosalta alaspäin. Haapuanjärvestä lähtevässä luusuassa on kivistä tehty pato, jolla on nostettu järven pintaa. Yläosaa on perattu. Pato estää kalan nousun. Puron yläosalla oleva tierumpu on liian ylhäällä. Sähkökalastus: taimenia ja harjusta. Selvä kunnostustarve. Kanervaoja (44) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Virsuoja Va.nro Kartta , 07 Koord Pituus 3450 m Ranta 23 / 16 / 62 / 0 / 0 Luonnontilaisia 7/9 Keskileveys 1,0 m Virtaus 1 / 8 / 81 / 10 Kunnostusehdotuksia 4/9 Putousk. 24 m, 166 m mpy Pohja: hiekka 6, muta 1, sora 1 Puron ala- ja keskiosa ovat luonnontilaisen kaltaisia. Kaivetussa uomassa olleet puron latvat on kunnostettu ja ohjattu vanhaan uomaan vuonna Hiekkaa tuovia metsäojia laskee puron yläosalle. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Kanervaojan sivuhaara (45) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Kanervaoja Va.nro Kartta , 10 Koord Pituus 1060 m Ranta 0 / 0 / 77 / 23 / 0 Luonnontilaisia 1/7 Keskileveys 0,3 m Virtaus 32 / 49 / 19 / 0 Kunnostusehdotuksia 6/7 Putousk. 33 m, 188 m mpy Pohja: hiekka 5, hieno sora 1, sora 1 Puro virtaa kaivetussa metsäojassa, johon laskee muitakin metsäojia. Rantakoivikko on raivattu muutama vuosi sitten. Ojanpenkoilla on kiviä ja vanha uoma on paikoin vesitettävissä. Puron latvaosuus on luonnontilaisen kaltainen. Sähkökalastus: ei saalista. Erittäin suuri kunnostustarve. Kanervaojan sivunhaara (46) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Kanervaojan sivuhaara Va.nro Kartta , 10 Koord Pituus 300 m Ranta 0 / 17 / 70 / 13 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,3 m Virtaus 13 / 59 / 28 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 12 m, 188 m mpy Pohja: sora Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

30 Puro on kaivetussa uomassa virtaava pieni sorapohjainen hetelasku, jonka vanha uoma on havaittavissa vierellä. Metsäojia laskee puron alaosaan. Puroon on syöpynyt putous, joka estää kalan nousun. Yläosalla on lähteitä, joita ojitus on kuivattanut, mutta vesi virtaa niistä edelleen puroon. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Lehtoinsuonpuro (47) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Haapuanjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1150 m Ranta 27 / 5 / 67 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/4 Keskileveys 1,1 m Virtaus 13 / 13 / 70 / 4 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 18 m, 201 m mpy Pohja: muta 2, savi 1, suuret kivet 1 Puro on osin kaivetussa uomassa, jota virtaus on muokannut luonnollisemman oloiseksi. Puroon laskee vanhoja sammaloituneita metsäojia. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Mätässuonoja (48) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Haapuanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1450 m Ranta 14 / 10 / 76 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/5 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 29 / 71 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/5 Putousk. 30 m, 140 m mpy Pohja: hiekka 5 Puro virtaa kokonaan kaivetussa uomassa. Pohja on hiekkaa ja pieniä lohkareita. Ei kalahavaintoa. Erittäin suuri kunnostustarve. Porrasoja (49) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Virsuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1300 m Ranta 0 / 100 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 1,3 m Virtaus 0 / 1 / 99 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 3 m, 147 m mpy Pohja: muta 4 Mutapohjainen ja hidasvirtainen puro, johon laskee metsäojia. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Turvakonoja (50) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Porrasoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1100 m Ranta 34 / 66 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 1 m, 150 m mpy Pohja: muta 2 Puro laskee Iso-Turvakosta. Purouoma on kaivettu ja mutapohjainen. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Virsuoja (51) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Haapuanoja ala Va.nro Kartta , 10 Koord Pituus 6374 m Ranta 20 / 36 / 27 / 17 / 0 Luonnontilaisia 10/14 Keskileveys 1,7 m Virtaus 12 / 26 / 59 / 4 Kunnostusehdotuksia 8/14 Putousk. 81 m, 140 m mpy Pohja: hiekka 7, lohkareet 2, savi 2 Alueelliset ympäristöjulkaisut

31 Puron ylä- ja alaosa ovat luonnontilaisen kaltaisia. Puron alaosa kulkee suojametsässä, jota on jätetty riittävästi. Keskiosalle laskevista metsäojista ja Kanervaojasta on tullut hiekkaa puroon. Sähkökalastus: taimenia. Selvä kunnostustarve. Virsuojan sivuh. alem. (52) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Virsuoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 940 m Ranta 22 / 38 / 33 / 7 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,4 m Virtaus 28 / 24 / 45 / 3 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 18 m, 158 m mpy Pohja: sora 2, hiekka 2 Kokonaan kaivetussa uomassa virtaava puro, jossa on hyvää kutusorakkoa. Puron latvalla oleva Kivisuo on ojitettu ja puro katoaa ojitukselle. Vanha uoma on paikoin näkyvissä kapeana ja sammaloituneena. Kalahavainnot: taimen. Erittäin suuri kunnostustarve. Virsuojan sivuh. ylem. (53) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Virsuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2160 m Ranta 13 / 28 / 54 / 17 / 0 Luonnontilaisia 7/9 Keskileveys 0,5 m Virtaus 13 / 47 / 40 / 0 Kunnostusehdotuksia 7/9 Putousk. 51 m, 169 m mpy Pohja: hiekka 5, hieno sora 2, muta 1 Puron alaosa on pahoin hiekoittunut. Puron keskiosalla hiekka on tukkinut vanhan uoman ja puro on hakeutunut uuteen uomaan. Hiekkaa tulee pahoin syöpyneistä metsäojista. Puro kulkee lehtipuuvaltaisessa suojametsäkaistaleessa. Puron keskiosalla on lehtomaisia piirteitä. Sähkökalastus: ei saalista. Erittäin suuri kunnostustarve. Haapuanoja ylä (54) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 7839 m Ranta 7 / 69 / 18 / 6 / 0 Luonnontilaisia 14/20 Keskileveys 2,3 m Virtaus 9 / 20 / 71 / 1 Kunnostusehdotuksia 9/20 Putousk. 27 m, 150 m mpy Pohja: muta 5, hiekka 4, pienet lohkareet 4 Puron keskiosalla on hakattu rantametsiä. Alue on aurattu ja ojitettu puroon saakka. Hiekkaa tuoneita metsäojia on eniten puron yläosalla. Ison Haapuanjärven alapuolelle puroon on tehty puusta ja kivistä patoja, jotta järven vedenpinta nousisi. Puroa on perattu järvestä alaspäin. Sähkökalastus: taimenia ja harjuksia. Selvä kunnostustarve. Karjo-oja alempi (55) Taivalkoski, Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Haapuanoja Va.nro Kartta , 11 Koord Pituus 3790 m Ranta 2 / 98 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 2,5 m Virtaus 0 / 12 / 88 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 7 m, 160 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 2 Puro on kaivettu, leveä kanava. Luonnonuoma on jäänyt suurelta osin kaivamisen alle ja hävinnyt kokonaan. Puro on liettynyt mudalla ja hiekalla. Puro on inventoitu Kylmäojan alapuolelle saakka. Puron yläosa on inventoitu vuonna Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

32 Karjo-oja ylempi (56) Pudasjärvi, Taivalkoski, 2000 Laskuves. Haapuanoja Va.nro Kartta , 11, Koord Pituus 2300 m Ranta 2 / 98 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/6 Keskileveys 1,3 m Virtaus 0 / 0 / 87 /13 Kunnostusehdotuksia 5/6 Putousk. 8 m, 159 m mpy Pohja: hiekka 3, savi 2, muta 1 Karjolammesta lähtien puro on kokonaan kaivetussa syvässä kanavassa, jota ympäröi lehtimetsä. Puron alaosa on inventoitu vuonna Kalahavainnot: taimenia ja ahven. Erittäin suuri kunnostustarve. Kisosnoronoja (57) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Haapuanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3850 m Ranta 0 / 66 / 34 / 0 / 0 Luonnontilaisia 6/11 Keskileveys 1,1 m Virtaus 4 / 29 / 67 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/11 Putousk. 53 m, 167 m mpy Pohja: hiekka 7, hieno sora 2, pienet lohkareet 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen. Latvaosalla on kala-allas ja puro virtaa kaivetussa uomassa. Metsäojia laskee koko puron varrelle. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Kylmäoja (58) Pudasjärvi, Taivalkoski, 2000 Laskuves. Karjo-oja Va.nro Kartta Koord Pituus 5050 m Ranta 13 / 69 / 18 / 0 / 0 Luonnontilaisia 5/11 Keskileveys 1,3 m Virtaus 0 / 30 / 70 / 0 Kunnostusehdotuksia 8/11 Putousk. 40 m, 162 m mpy Pohja: hiekka 9, savi 2 Puro alkaa Lummelammesta ja virtaa pääosin lehtimetsässä. Puron ylä- ja alaosa virtaa kaivetussa uomassa. Keskiosalla on luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja. Metsäojia tulee puroon koko matkalle. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Nällinsuonpuro (59) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Iso Haapuanjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2950 m Ranta 5 / 15 / 80 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/7 Keskileveys 0,7 m Virtaus 3 / 41 / 34 / 22 Kunnostusehdotuksia 3/7 Putousk. 60 m, 177 m mpy Pohja: hiekka 5, kivet 1, muta 1 Purouoma on suurelta osin kaivettu, mutta on jo alkanut muovautua luonnonmukaisemmaksi. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Nällinsuonpuron sivuh. (60) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Nällisuonpuro Va.nro Kartta Koord Pituus 600 m Ranta 9 / 0 / 91 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,4 m Virtaus 0 / 0 / 91 / 9 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 28 m, 195 m mpy Pohja: hiekka 1, hieno sora 1 Puro on matala ja virtaa kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

33 Yökärinoja (61) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Karjo-oja Va.nro Kartta , 11 Koord Pituus 1850 m Ranta 6 / 12 / 82 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,7 m Virtaus 0 / 35 / 65 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 41 m, 149 m mpy Pohja: hiekka 3, pienet lohkareet 1 Puro virtaa koko matkaltaan kaivetussa ja hiekoittuneessa uomassa, johon laskee metsäojia. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Yökärinoja (62) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Karjo-oja Va.nro Kartta Koord Pituus 1973 m Ranta 53 / 47 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,6 m Virtaus 0 / 0 / 47 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 2 m, 160 m mpy Pohja: muta 2 Puron varrella on hakattu metsää ja metsäojasta on tullut mutaa puroon. Puron yläosa on inventoitu vuonna Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Haukioja (63) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , 12 Koord Pituus m Ranta 10 / 56 / 23 / 11 / 0 Luonnontilaisia 11/27 Keskileveys 2,8 m Virtaus 19 / 67 / 14 / 0 Kunnostusehdotuksia 22/27 Putousk. 68 m, 123 m mpy Pohja: hiekka 13, pienet lohkareet 4, kivet 4 Puron ala- ja keskiosalla on hiekoittuneita purojaksoja ja metsäojia tulee suoraan puroon. Myös Jylhänpurosta ja Syväojasta tulee hiekkaa puroon. Puron yläosaa on perattu ja siinä on puisia uittorännejä. Pienen Haukijärven alapuolella on puron varressa kunnostettu mylly. Rantametsien hakkuita on muutamalla purojaksolla. Sähkökalastus: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Syväoja (64) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Haukioja Va.nro Kartta Koord Pituus 7187 Ranta 8 / 28 / 40 / 25 / 0 Luonnontilaisia 9/19 Keskileveys 1,1 m Virtaus 15 / 33 / 52 / 0 Kunnostusehdotuksia 12/19 Putousk. 80 m, 135 m mpy Pohja: hiekka 12, muta 2, pienet lohkareet 1 Puro on pahoin hiekoittunut uomaan laskevien metsäojien takia. Rantametsiä on hakattu puron alaosalla. Puron yläosan luonnontilaisuus on kärsinyt eniten metsäojituksesta ja pelloista. Sähkökalastus: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve Iijoen Jurmu Alaperänoja-Kenttäoja (65) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1706 m Ranta 12 / 13 / 37 / 38 / 0 Luonnontilaisia 3/5 Keskileveys 0,5 m Virtaus 69 / 30 / 1 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/5 Putousk. 59 m, 181 m mpy Pohja: hiekka 2, hieno sora 2, suuret kivet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

34 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen, mutta yläosa virtaa kaivetussa uomassa. Metsäojitus on kääntänyt Alaperäojan latvaosan laskemaan Pirkanojaan. Vanha uoma on paikoin vesitettävissä. Kenttäojan latvaosalla on metsäojia, joista tulee hiekkaa puroon. Kalahavainnot: taimenta ja nieriää. Erittäin suuri kunnostustarve. Koivukoskeen lask. oja (66) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 950 m Ranta 0 / 19 / 81 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/3 Keskileveys 0,6 m Virtaus 0 / 48 / 52 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/3 Putousk. 35 m, 180 m mpy Pohja: hiekka 2, pienet lohkareet 1 Puro kulkee kangasmaastossa. Purouomaa on kaivettu ja siihen laskee metsäojia. Puron alaosalla on vaellusesteenä tierumpu, joka pitäisi korjata. Kalahavainnot: nieriää. Erittäin suuri kunnostustarve. Koivuoja (67) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 713 m Ranta 68 / 23 / 7 / 0 / 1 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,9 m Virtaus 10 / 53 / 37 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 5 m, 181 m mpy Pohja: muta 3, suuret kivet 1 Puro lähtee pienestä suolammesta Koivusuolta. Puron alaosalla on tehty vähäisiä hakkuita. Puron keskiosa virtaa kaivetussa uomassa. Vanha uoma on vesitettävissä. Metsäojia laskee puron keski- ja yläosalle. Kalahavainnot: mutuja. Selvä kunnostustarve. Kylmäoja (68) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 685 m Ranta 0 / 0 / 20 / 0 / 80 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,2 m Virtaus 90 / 10 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. 8 m, 182 m mpy Pohja: savi 1 Taivalvaaran hetteestä laskeva kirkasvetinen puro, joka virtaa korpimaisessa kurussa. Latvoilla on toimiva vedenvirtaaman mittauspato. Kuntorata ja sähkölinja menevät puron yli. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Pirinkuveoja (69) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 900 m Ranta 8 / 3 / 89 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 1,5 m Virtaus 11 / 28 / 61 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/4 Putousk. 29 m, 175 m mpy Pohja: hiekka 2, muta 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosalla on vanha tie, jonka puro on vienyt mennessään. Tierummut ovat jääneet puroon. Pirinkuvelammen alapuolella on kaivettu purojakso. Lampien välinen osuus on luonnontilainen. Kalahavainnot: mutuja. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

35 Pirkanoja-Alaperänoja (70) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1680 m Ranta 0 / 14 / 86 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/3 Keskileveys 0,6 m Virtaus 85 / 15 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/3 Putousk. 72 m, 181 m mpy Pohja: suuret kivet 2, hieno sora 1 Puron alaosa on hiekoittunut ja siinä on luonnon muodostama vaelluseste. Metsäojitus on kääntänyt puron latvaosalle Alaperänojan virtauksen ja puro jatkuu kaivettuna Alaperänojana vielä kilometrin matkan ylöspäin. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Tervaoja (71) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4300 m Ranta 11 / 36 / 54 / 0 / 0 Luonnontilaisia 10/13 Keskileveys 1,2 m Virtaus 8 / 29 / 64 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/13 Putousk. 45 m, 182 m mpy Pohja: hiekka 10, savi 2, pienet lohkareet 1 Puro lähtee kalankasvatuskäytössä olevasta Tervalammesta. Lammella on säännöstelypato ja puro virtaa kaivetussa uomassa kaksi purojaksoa. Muutoin puro on melko luonnontilainen. Puroon laskee vain vähäisiä metsäojituksia. Kalahavainnot: taimenta ja nieriää. Vähäinen kunnostustarve. Tervaojan sivuhaara (72) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Tervaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1000 m Ranta 20 / 8 / 72 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,7 m Virtaus 24 / 56 / 20 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/2 Putousk. 35 m, 200 m mpy Pohja: hiekka 1, suuret kivet 1 Puro virtaa kaivetussa uomassa, jossa suuria kiviä ja hiekkaa. Alaosan tierumpu on ehdottomasti kunnostettava. Puron latvaosa katoaa metsäojituksiin. Kalahavainnot: nieriä. Erittäin suuri kunnostustarve. Virvikonoja (73) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1097 m Ranta 0 / 70 / 4 / 26 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,9 m Virtaus 16 / 79 / 0 / 5 Kunnostusehdotuksia 3/3 Putousk. 26 m, 182 m mpy Pohja: hiekka 2, kivet 1 Puron alaosalla on lyhyt luonnontilaisen kaltainen koskiosuus. Puron keski- ja yläosan rantakoivikkoa on harvennettu. Puron ylimmäinen osuus virtaa vanhan uoman viereen kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Yli-Tervaoja (74) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Tervalampi Va.nro Kartta Koord Pituus 2600 m Ranta 91 / 4 / 5 / 0 / 0 Luonnontilaisia 6/7 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 0 / 93 / 7 Kunnostusehdotuksia 0/7 Putousk. 18 m, 228 m mpy Pohja: hiekka 3, savi 2, muta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

36 Puron alaosalla on patorakennelma, joka liittyy Tervalammen kalankasvatustoimintaan. Pato estää kalan nousun puroon. Latvaosalla on vähäisiä metsäojituksia. Puro on muuten luonnontilaisen kaltainen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Majovanoja (75) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , 03, 05, 06 Koord Pituus m Ranta 11 / 55 / 26 / 7 / 0 Luonnontilaisia 23/28 Keskileveys 2,3 m Virtaus 11 / 57 / 28 / 4 Kunnostusehdotuksia 2/28 Putousk. 85 m, 165 m mpy Pohja: hiekka 19, muta 4, lohkareet 3 Puro on hyvin luonnontilainen ja keskiosa virtaa Natura alueella Pahkakurussa. Puro lähtee Kylmälammesta. Alaosalla on suoritettu vähäisiä rantametsien hakkuita. Puron yläosalla on metsäojitusta ja uomaa on kaivettu. Sähkökalastus: taimenia ja nieriöitä. Selvä kunnostustarve. Pahkaoja ylä (76) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Majovanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2360 m Ranta 8 / 42 / 50 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/9 Keskileveys 1,1 m Virtaus 26 / 55 / 10 / 9 Kunnostusehdotuksia 4/9 Putousk. 25 m, 173 m mpy Pohja: hiekka 5, pienet lohkareet 2, muta 1 Puro lähtee Pahkalammesta. Puron alaosalla on hakattu rantametsää. Puron keskiosa on luonnontilaisen kaltainen. Puron yläosaan tulee metsäojia ja puroa on perattu. Kalahavainnot: taimenia ja mutuja. Selvä kunnostustarve. Pikku Porraslammenoja (77) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Porraslammenoja Va.nro Kartta Koord Pituus 300 m Ranta 100 / 0 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 0,7 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. 1 m, 243 m mpy Pohja: muta 1 Pikku Porraslammesta lähtevä purojakso kulkee mutapohjaisessa kaivetussa uomassa. Vanha uoma on kuivuneena vieressä. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Porraslammenoja (78) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Majovanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1100 m Ranta 15 / 46 / 6 / 33 / 0 Luonnontilaisia 4/4 Keskileveys 1,5 m Virtaus 60 / 10 / 31 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 20 m, 178 m mpy Pohja: suuret kivet 2, pienet lohkareet 1 Puro on luonnontilainen. Puro virtaa komeassa kuusikkokanjonissa ja kuuluu Natura alueeseen. Kalahavainnot: taimen ja nieriöitä. Ei kunnostustarvetta. Porraslammenoja (2) (79) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Porraslampi Va.nro Kartta Koord Pituus 6000 m Ranta 20 / 49 / 32 / 0 / 0 Luonnontilaisia 11/17 Keskileveys 1,4 m Virtaus 7 / 24 / 63 / 6 Kunnostusehdotuksia 3/17 Putousk. 71 m, 198 m mpy Pohja: muta 5, hiekka 4, pienet lohkareet 3 Alueelliset ympäristöjulkaisut

37 Puro lähtee Lakilammesta. Puron ala- ja keskiosa ovat komeita ja luonnontilaisia. Vähän veden aikaan tierumpu muodostaa nousuesteen kaloille. Puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa ja siihen laskee paljon metsäojia. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve Naamanganjoki Honkioja (80) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Murto-oja Va.nro Kartta Koord Pituus 4790 m Ranta 25 / 48 / 16 / 6 / 5 Luonnontilaisia 3/14 Keskileveys 1,0 m Virtaus 20 / 40 / 31 / 8 Kunnostusehdotuksia 14/14 Putousk. 60 m, 150 m mpy Pohja: muta 3, hiekka 3, hieno sora 2 Puron ala- ja yläosalla on luonnontilaisen kaltaisia osuuksia. Puron yläosa virtaa kilometrin verran kaivetussa uomassa. Puron latvaosalla on mutapohja ja padottu allas. Puroon tulee muutamia metsäojia ja hiekkaa on runsaasti keskiosuudella. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Multioja (81) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Takaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1465 m Ranta 6 / 16 / 38 / 10 / 24 Luonnontilaisia 6/8 Keskileveys 0,5 m Virtaus 38 / 23 / 35 / 5 Kunnostusehdotuksia 6/8 Putousk. 60 m, 183 m mpy Pohja: suuret kivet 2, muta 2, hiekka 2 Alaosalla on lyhyt kaivetussa uomassa virtaava purojakso. Muuten puro on luonnontilaisen kaltainen, vaikka pieninä haittoina ovat hakkuut ja hiekka. Tierumpu on korjattava. Puolet puron vedestä tulee puron yläosalle laskevasta metsäojasta ja vanha uoma kärsii siitä ylöspäin veden vähyydestä. Puron uoma on kokonaan hävinnyt Takasuolta, koska metsäojitus ohjaa vedet suon toista laitaa. Kalahavainnot: taimen. Erittäin suuri kunnostustarve. Murto-oja (82) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamanganjoki Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus m Ranta 18 / 34 / 17 / 19 / 14 Luonnontilaisia 10/29 Keskileveys 1,6 m Virtaus 26 / 40 / 29 / 5 Kunnostusehdotuksia 23/29 Putousk. 113 m, 133 m mpy Pohja: hiekka 17, pienet lohkareet 5, muta 2 Kuusi- ja lehtimetsässä virtaava puro, jonka luonnontilaa ovat muuttaneet ojitukset ja alaosalla hakkuut. Hiekkaa on kulkeutunut puroon eniten yläosalle tulevista vanhoista metsäojista. Kalahavainnot: taimenia ja nieriää. Vähäinen kunnostustarve. Mustanrinnanoja (83) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamanganjoki Va.nro Kartta , 12 Koord Pituus 6150 m Ranta 2 / 44 / 11 / 8 / 36 Luonnontilaisia 5/9 Keskileveys 1,4 m Virtaus 32 / 35 / 25 / 7 Kunnostusehdotuksia 9/9 Putousk. 135 m, 165 m mpy Pohja: hiekka 4, pienet lohkareet 3, hieno sora Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

38 Puron alaosa on metsäojituksia lukuun ottamatta luonnontilaisen kaltainen. Tierumpu on asennettu liian korkealle. Puron yläosa on kaivetussa uomassa, jonka vierellä kulkeva vanha uoma on vesitettävissä. Kalahavainnot: taimenia ja mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Takaoja (84) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Hoikkaoja Va.nro Kartta , 12 Koord Pituus 4490 m Ranta 6 / 15 / 60 / 12 / 7 Luonnontilaisia 1/14 Keskileveys 0,7 m Virtaus 35 / 48 / 17 / 0 Kunnostusehdotuksia 11/14 Putousk. 123 m, 178 m mpy Pohja: hiekka 9, pienet lohkareet 3, sora 1 Puro kulkee lähes kokonaan kaivetussa uomassa. Puron ala- ja keskiosan rantametsiä on hakattu ja puro virtaa lyhyen matkan metsäkoneen jälkiurassa. Metsäojituksia on eniten puron latvaosalla. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Huuhkasesta välijoki (85) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamankajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 170 m Ranta 0 / 20 / 0 / 80 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 8,0 m Virtaus 0 / 50 / 50 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. <1 m, 182 m mpy Pohja: pienet kivet 1 Ala-Huuhkasesta laskeva, tasaleveäksi ja syvyiseksi perattu joki. Pohja on kutualueeksi sopivaa kiveä ja soraa. Joen yläosalla on silta ja alaosalla on asutusta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Mokinoja (86) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Säkkisenoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3430 m Ranta 31 / 22 / 18 / 0 / 29 Luonnontilaisia 8/10 Keskileveys 0,7 m Virtaus 7 / 15 / 54 / 21 Kunnostusehdotuksia 4/10 Putousk. 50 m, 185 m mpy Pohja: muta 6, hiekka 1, pienet lohkareet 1 Kokonaisuutena puro on luonnontilaisen kaltainen. Alaosalla oleva tierumpu on tukkeutunut ja puron yläosa kulkee lyhyen matkan kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Myllyoja (87) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Säkkisenoja Va.nro Kartta Koord Pituus 5520 m Ranta 57 / 12 / 23 / 7 / 2 Luonnontilaisia 16/17 Keskileveys 1,7 m Virtaus 22 / 29 / 36 / 14 Kunnostusehdotuksia 1/17 Putousk. 85 m, 230 m mpy Pohja: hiekka 6, muta 5, lohkareet 3 Erittäin luonnontilainen puro, jossa ainoastaan alimmaisella jaksolla on huomattava luonnontilaa muuttanut tekijä. Myllyn pato estää kalojen vapaan kulkemisen. Muutamalla jaksolla on vähäisiä hakkuita. Puron yläosa kuuluu Syötteen kansallispuistoon. Kalahavainnot: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

39 Myllyoja alahaara (88) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Myllyoja Va.nro Kartta Koord Pituus 670 m Ranta 79 / 0 / 21 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,3 m Virtaus 6 / 7 / 29 / 58 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 5 m, 235 m mpy Pohja: muta 3 Puro laskee Kovalammesta. Puron yläosalla on asutusta ja kolme vanhaa tammen paikkaa. Lyhyt osa purosta on kaivetussa uomassa ja vanha uoma on jäänyt kuiville. Puron alaosa näkyy lampareina suomaastossa kulkien välillä maan alla. Kalahavainnot: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Myllyojan ylähaara (89) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Myllyoja Va.nro Kartta Koord Pituus 895 m Ranta 17 / 10 / 20 / 50 / 4 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 1,2 m Virtaus 23 / 37 / 30 / 7 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 33 m, 243 m mpy Pohja: muta 2, hieno sora 1 Puro lähtee komeasta kalliokurusta. Purossa on kirkas lähdevesi. Puro kuuluu Syötteen kansallispuistoon. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Portinoja (90) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Mokinoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2485 m Ranta 26 / 14 / 34 / 16 / 9 Luonnontilaisia 11/11 Keskileveys 0,6 m Virtaus 31 / 49 / 21 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/11 Putousk. 50 m, 190 m mpy Pohja: hiekka 5, muta 2, pienet lohkareet 1 Puro on hyvin luonnontilainen. Keskiosalla puro katoaa maan alle sadan metrin matkalla. Puron latvaosa kuuluu Syötteen kansallispuistoon. Kalahavainnot: mutuja. Ei kunnostustarvetta. Säkkisenoja (91) Pudasjärvi, 2002 Laskuves. Huuhkanen Va.nro Kartta , Koord Pituus 8750 m Ranta 16 / 18 / 38 / 27 / 0 Luonnontilaisia 19/26 Keskileveys 4,1 m Virtaus 32 / 50 / 19 / 0 Kunnostusehdotuksia 14/26 Putousk. 57 m, 188 m mpy Pohja: hiekka 13, pienet lohkareet 7, lohkareet 3 Puron alaosalla on oikaisukanava Ylä-Huuhkaseen, jonka vuoksi neljä ensimmäistä purojaksoa kärsivät veden puutteesta. Purossa on vanhoja uiton aikaisia puurakenteita. Puron keski- ja yläosa ovat hyvin luonnontilaisia. Puron latvaosalla sijaitsevat Säkkisen lammet kuuluvat Syötteen kansallispuistoon. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Tunturioja (92) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Säkkisenlammit Va.nro Kartta Koord Pituus 2895 m Ranta 29 / 37 / 23 / 8 / 3 Luonnontilaisia 10/12 Keskileveys 1,1 m Virtaus 16 / 34 / 41 / 9 Kunnostusehdotuksia 0/12 Putousk. 66 m, 240 m mpy Pohja: hiekka 8, muta 2, lohkareet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

40 Puro on luonnontilainen lukuun ottamatta keskiosalla suoritettuja hakkuita. Metsätyyppinä on kuusi- ja lehtimetsää. Puro on Syötteen kansallispuiston alueella. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Kettuoja (93) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamankaoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 4510 m Ranta 14 / 46 / 33 / 1 / 7 Luonnontilaisia 15/18 Keskileveys 0,7 m Virtaus 10 / 33 / 57 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/18 Putousk. 75 m, 185 m mpy Pohja: hiekka 5, savi 4, muta 4 Puro on luonnontilaisen kaltainen latvaosaa lukuun ottamatta, joka virtaa kaivetussa uomassa. Lisäksi puroon on kaivettu leveä lammikko. Puron alaosa kulkee pitkästi suojametsän siimeksessä. Kalahavainnot: taimen. Vähäinen kunnostustarve. Luokanoja (94) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Varpulampi Va.nro Kartta Koord Pituus 2160 m Ranta 36 / 38 / 4 / 3 / 20 Luonnontilaisia 5/11 Keskileveys 0,9 m Virtaus 13 / 19 / 54 / 20 Kunnostusehdotuksia 5/11 Putousk. 65 m, 218 m mpy Pohja: muta 6, hiekka 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosalla on metsäojitusta ja uomaa on osin kaivettu. Myös asutus laskee puron luonnontilaisuutta. Tierummut ovat jääneet vedenpinnan yläpuolelle. Puron keskiosalla on Paskalampi, johon on kaivettu pelto-ojia. Puron yläosa on luonnontilaisen kaltainen. Lohilammesta lähtevä ylimmäinen jakso on kaivettu uoma, jonka vanha uoma on vesitettävissä. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Luokansuonoja (95) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamankaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1650 m Ranta 8 / 29 / 8 / 28 / 27 Luonnontilaisia 3/6 Keskileveys 0,5 m Virtaus 11 / 25 / 55 / 8 Kunnostusehdotuksia 5/6 Putousk. 55 m, 210 m mpy Pohja: muta 4, hiekka 1, pienet kivet 1 Pikku Syötteen länsipuolelta laskeva puro, jonka latvoille on kaivettu suuri kala-allas. Altaan ylä- ja alapuolella on limoittumista. Kala-altaan poistovesiputkesta tuleva vesi on syövyttänyt maata alapuoliseen puroon. Luonnontilaisen kaltaiset jaksot ovat puron alaosalla. Sielläkin haittoina ovat veden laadun heikentyminen ja kulkeutunut maa-aines. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Naamankaoja (96) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Salmentakanen Va.nro Kartta , 09, , 10 Koord Pituus 9590 m Ranta 8 / 62 / 10 / 12 / 8 Luonnontilaisia 18/29 Keskileveys 3,2 m Virtaus 10 / 24 / 55 / 11 Kunnostusehdotuksia 21/29 Putousk. 37 m, 182 m mpy Pohja: hiekka 8, muta 6, pienet lohkareet 4 Purossa on useita luonnontilaisen kaltaisia jaksoja. Luonnontilaa muuttaneita tekijöitä ovat tierumpujen takia tehdyt perkaukset ja keskiosan asutus. Puron latvaosille on kulkeutunut hiekkaa metsäojista ja uomaa on kaivettu. Puro lähtee Varpulammesta, jonka vedenpinta on laskenut ojituksen myötä. Sähkökalastus: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

41 Romeoja (97) Pudasjärvi, 2003 Laskuves. Naamankaoja Va.nro Kartta , 09 Koord Pituus 2715 m Ranta 37 / 1 / 13 / 4 / 39 Luonnontilaisia 12/13 Keskileveys 0,5 m Virtaus 22 / 13 / 38 / 22 Kunnostusehdotuksia 2/13 Putousk. 70 m, 205 m mpy Pohja: muta 5, hieno sora 2, hiekka 2 Puro laskee korkealta Iso-Syötteen kupeelta ja on luonnontilainen. Vaelluspolkuja risteilee puron varrella. Tierumpu on vaellusesteenä. Puron alaosa katoaa maan alle parin sadan metrin matkalla. Puron latvaosa kuuluu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve Loukusanjoki Härköoja (98) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Loukusanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3153 m Ranta 15 / 16 / 69 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,4 m Virtaus 24 / 66 / 10 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 35 m, 180 m mpy Pohja: hiekka 2, muta 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosa virtaa maantien lähellä. Puron rantametsiä on hakattu koko matkalta. Latvaosa virtaa kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Käärmeoja (99) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Loukusanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2898 m Ranta 45 / 41 / 2 / 0 / 12 Luonnontilaisia 6/7 Keskileveys 0,7 m Virtaus 12 / 57 / 14 / 12 Kunnostusehdotuksia 2/7 Putousk. 42 m, 210 m mpy Pohja: savi 6, lohkareet 1 Alimmainen jakso on luonnontilainen, jonka jälkeen puro virtaa lähes kilometrin matkan kaivetussa metsäojassa. Vanha uoma kiemurtelee vierellä. Yläosan savipohjainen puro-osuus on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Pikkupuro (100) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Loukusanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1932 m Ranta 11 / 28 / 24 / 0 / 38 Luonnontilaisia 1/6 Keskileveys 1,1 m Virtaus 13 / 62 / 10 / 15 Kunnostusehdotuksia 5/6 Putousk. 18 m, 230 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 2, kivet 1 Puron suuosa on peratussa kanavassa. Toinen purojakso on puron ainoa luonnontilaisen kaltainen jakso. Puron yläosalla on metsäojitusta ja uoma kulkee välillä kaivetussa uomassa. Metsäojista on tullut hiekkaa puroon. Puro katoaa keskiosalla maan alle. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

42 Poika-Loukusanoja (101) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Loukusanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 7554 m Ranta 26 / 32 / 6 / 0 / 36 Luonnontilaisia 5/12 Keskileveys 2,5 m Virtaus 16 / 56 / 28 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/12 Putousk. 45 m, 215 m mpy Pohja: hiekka 4, lohkareet 4, muta 3 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen. Keskiosan tierumpua tulee parantaa. Puron yläosalla on hakkuita ja metsäojitusta. Kalahavainnot: nieriää. Vähäinen kunnostustarve. Tunturioja (102) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Poika-Loukusanoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 2632 m Ranta 0 / 23 / 4 / 0 / 73 Luonnontilaisia 4/4 Keskileveys 1,6 m Virtaus 77 / 23 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 85 m, 245 m mpy Pohja: hiekka 1, lohkareet 1, muta 1 Puro on hyvin luonnontilainen ja latvaosa kuuluu Syötteen kansallispuistoon. Alaosalla on luonnonpato vaellusesteenä. Keskiosalle laskevista metsäojista on tullut jonkin verran hiekkaa. Kalahavainnot: nieriä. Vähäinen kunnostustarve. Paavinoja (103) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Uudentalonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 3160 m Ranta 16 / 0 / 65 / 19 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 0,6 m Virtaus 15 / 7 / 78 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 33 m, 243 m mpy Pohja: pienet kivet 2, savi 1, hiekka 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen. Yläosalla puro virtaa osin kaivetussa uomassa ja metsäojitus on runsasta. Puro lähtee Paavinlammesta. Kunnostusehdotuksia ei ole kirjattu. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve Koivuoja Hämeenoja (104) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Koivuoja Va.nro Kartta , 02, 04 Koord Pituus 9278 m Ranta 42 / 28 / 31 / 0 / 0 Luonnontilaisia 18/20 Keskileveys 1,8 m Virtaus 20 / 29 / 39 / 12 Kunnostusehdotuksia 4/20 Putousk. 60 m, 175 m mpy Pohja: hiekka 10, muta 4, suuret kivet 3 Puro on hyvin luonnontilaisen kaltainen. Puroon laskee useita metsäojia, joista on kulkeutunut kiintoainetta vähäisiä määriä. Puron latvaosa on kuivunut metsäojituksen seurauksena. Sähkökalastus: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Koivuoja (105) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , 05 Koord Pituus m Ranta 7 / 41 / 47 / 5 / 0 Luonnontilaisia 31/34 Keskileveys 4,6 m Virtaus 16 / 33 / 50 / 2 Kunnostusehdotuksia 12/34 Putousk. 58 m, 160 m mpy Pohja: hiekka 20, muta 5, lohkareet 4 Alueelliset ympäristöjulkaisut

43 Puro on säilynyt erittäin luonnontilaisena. Puro lähtee Pekkalanjärvestä ja yläosa kuuluu Natura alueeseen. Puron alaosa Koivujärvestä Iijokeen on kunnostettu kiveämällä. Vuonna 1999 puroon on tehty pohjapato Koivujärven vedenpinnan nostamiseksi. Puron keskiosalle laskee metsäojia, joista tulee kiintoainetta. Sähkökalastus: mm. taimenta ja harjusta. Vähäinen kunnostustarve. Laukkupuro (106) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Hämeenoja Va.nro Kartta , 05 Koord Pituus 700 m Ranta 36 / 32 / 32 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,9 m Virtaus 7 / 18 / 76 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 10 m, 225 m mpy Pohja: hiekka 4 Puro virtaa suurimmaksi osaksi kaivetussa uomassa, johon metsäojitukset ovat tuoneet kiintoainetta. Puron yläosa virtaa auratulla hakkuualueella ja purossa on hyvää kutusoraa. Jaksolta saatiin sähkökalastuksella paljon taimenen poikasia! Sähkökalastus: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Lohioja (107) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Tönninginoja Va.nro Kartta Koord Pituus 690 m Ranta 0 / 0 / 100 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 20 / 80 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. 7 m, 240 m mpy Pohja: kivet 1 Puro on Lohilammesta laskeva luonnonravintolammikon tyhjennyskanava. Lammen kalanviljelytoiminta on loppunut. Luonnonuoma on hävinnyt kaivuun alle. Ei kalahavaintoa. Erittäin suuri kunnostustarve. Raappananoja (108) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Koivuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 9240 m Ranta 12 / 66 / 16 / 5 / 0 Luonnontilaisia 21/31 Keskileveys 1,4 m Virtaus 6 / 53 / 34 / 7 Kunnostusehdotuksia 19/31 Putousk. 60 m, 168 m mpy Pohja: hiekka 22, muta 3, pienet lohkareet 3 Luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja on tasaisesti koko puron matkalla. Puron varrella on kuitenkin paljon metsäojia, joista on kulkeutunut kiintoainetta puroon. Yksi purojakso on täyttynyt täysin hiekalla. Puron keskiosalla on vähäisiä rantametsien hakkuita. Sähkökalastus: taimenia. Selvä kunnostustarve. Tönninginoja (109) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Koivuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3190 m Ranta 52 / 17 / 31 / 0 / 0 Luonnontilaisia 11/15 Keskileveys 1,3 m Virtaus 23 / 11 / 57 / 9 Kunnostusehdotuksia 2/15 Putousk. 45 m, 205 m mpy Pohja: muta 7, hiekka 4, pienet lohkareet 2 Purossa on paljon luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja. Puron alaosalla on jyrkkä koski, jopa putous, joka kuuluu Natura alueeseen. Tierummut ovat jääneet liian korkealle. Lohilammen tyhjennyskanavasta ja metsäojista on tullut soraa puroon. Puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa ja metsäojitus on voimakasta. Sähkökalastus: taimenia ja kymmenpiikki. Vähäinen kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

44 Tönninginojan sivuh. (110) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Tönninginoja Va.nro Kartta Koord Pituus 470 m Ranta 10 / 0 / 90 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 0 / 65 / 35 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/2 Putousk. 2 m, 250 m mpy Pohja: muta 1, hiekka 1 Puro on vähävetinen ja virtaa alaosalla osittain maan alla. Puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa ja Tönninginlammesta laskee metsäoja puroon. Metsäojitus on voimakasta puron yläosalla. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve Kisosjoki Hetesuonpuro (111) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 1800 m Ranta 25 / 29 / 31 / 16 / 0 Luonnontilaisia 4/6 Keskileveys 0,8 m Virtaus 5 / 0 / 95 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/6 Putousk. 13 m, 202 m mpy Pohja: muta 4, lohkareet 2 Puro on luonnontilaisen kaltainen, vaikka haittaavana tekijänä on metsäojituksia. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Hämeensuonoja (112) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1650 m Ranta 29 / 44 / 28 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/5 Keskileveys 0,6 m Virtaus 9 / 4 / 87 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/5 Putousk. 17 m, 185 m mpy Pohja: muta 2, savi 2, hiekka 1 Metsäoja oikaisee osan puron vedestä alemmaksi puroon. Ojituksista on tullut jonkin verran hiekkaa puroon. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Joutenlammenoja (113) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 900 m Ranta 28 / 0 / 72 / 0 / 0 Luonnontilaisia 4/4 Keskileveys 0,7 m Virtaus 11 / 14 / 74 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 10 m, 208 m mpy Pohja: suuret kivet 1, pienet lohkareet 1, lohkareet 1 Puro lähtee Joutenlammesta ja kulkee Sirkkalammen kautta. Puro on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Karhulammenoja (114) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Karhuoja Va.nro Kartta Koord Pituus 270 m Ranta 20 / 80 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/1 Keskileveys 1,5 m Virtaus 0 / 0 / 90 / 10 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. <1 m, 193 m mpy Pohja: muta 1 Puro kulkee suvantomaisena Karhulammesta Karhuojaan. Puron yläosalla on pato, joka nostaa Karhulammen pintaa n. 20 cm. Ei kalahavaintoa. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

45 Karhulampeen lask. oja (115) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Karhulampi Va.nro Kartta Koord Pituus 1200 m Ranta 56 / 0 / 44 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,6 m Virtaus 0 / 6 / 95 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 20 m, 193 m mpy Pohja: hiekka 2, muta 1 Puron varrella on metsäojituksia ja hakkuualue. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Karhuoja (116) Taivalkoski, Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6610 m Ranta 31 / 20 / 49 / 0 / 0 Luonnontilaisia 20/27 Keskileveys 2,3 m Virtaus 16 / 24 / 59 / 1 Kunnostusehdotuksia 10/27 Putousk. 45 m, 170 m mpy Pohja: hiekka 8, muta 5, lohkareet 5 Purossa on useita luonnontilaisen kaltaista jaksoa. Eniten luonnontila on muuttunut puron yläosalla, johon laskee paljon metsäojia ja uomaa on kaivettu. Metsäojista tulee jonkin verran kiintoainetta puroon. Sähkökalastus: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Keskilammenoja (117) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1200 m Ranta 30 / 0 / 70 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/5 Keskileveys 0,5 m Virtaus 10 / 0 / 90 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/5 Putousk. 24 m, 160 m mpy Pohja: muta 5 Puro laskee Keskilammesta, jonka vedenpintaa on nostettu kivipadolla. Puro virtaa välillä kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Kisosjoki (118) Taivalkoski, 1999 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta , 04 Koord Pituus m Ranta 9 / 47 / 43 / 1 / 0 Luonnontilaisia 28/34 Keskileveys 6,7 m Virtaus 25 / 16 / 59 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/34 Putousk. 79 m, 155 m mpy Pohja: hiekka 13, pienet lohkareet 12, hieno sora 3 Joki on hyvin luonnontilainen. Luonnontilaa muuttaneina tekijöinä ovat joen yläosalla asutus ja uoman perkaus. Joen sivu-uoma on padottu ja siinä on kalankasvatustoimintaa. Joessa on hyviä kutusoraikkoja. Joen varteen on jätetty suojametsävyöhyke hakkuiden kohdalla. Sähkökalastus: taimenia. Kalahavainnot: hauki ja harjus. Vähäinen kunnostustarve. Kisoslammenoja (119) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1150 m Ranta 54 / 47 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/4 Keskileveys 1,2 m Virtaus 0 / 17 / 50 / 33 Kunnostusehdotuksia 1/4 Putousk. 10 m, 210 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 1 Puro laskee Pikku Kisoslammesta ja kulkee lehtipuuvaltaisessa suomaastossa. Purossa on pääosin mutapohja. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

46 Kruunupuro (120) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1200 m Ranta 10 / 11 / 71 / 8 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,6 m Virtaus 78 / 0 / 22 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 28 m, 182 m mpy Pohja: pienet lohkareet 3, savi 1 Puro on pieni noro, jonka keski- ja yläosalle tulee ojituksia. Puron alueella on myös hakkuita. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Takasuonoja (121) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1700 m Ranta 1 / 80 / 19 / 0 / 0 Luonnontilaisia 8/9 Keskileveys 0,8 m Virtaus 0 / 6 / 94 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/9 Putousk. 23 m, 182 m mpy Pohja: savi 4, muta 3, hiekka 2 Puron ala- ja keskiosat ovat hyvin luonnontilaisia. Puron yläosalla on metsäojia, joista tulee hiekkaa puroon. Kalahavainnot: mutuja. Vähäinen kunnostustarve. Turusenoja (122) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kisosjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1000 m Ranta 0 / 0 / 100 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,8 m Virtaus 0 / 25 / 75 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 13 m, 203 m mpy Pohja: hiekka 1, pienet lohkareet 1 Puro on Turusesta lähtevä luonnonravintolammikon tyhjennyskanava. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta, niin kauan kuin luonnonravintolammikko on käytössä. Kuusijoki (123) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kuusijärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1050 m Ranta 29 / 26 / 46 / 0 / 0 Luonnontilaisia 4/6 Keskileveys 9,0 m Virtaus 25 / 4 / 71 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/6 Putousk. 3 m, 224 m mpy Pohja: lohkareet 4, muta 1 Joki lähtee Kuusijärvestä. Puron alaosalla on luonnontilaisia suvantojaksoja. Puron keskiosalla olevaa koskialuetta on perattu. Puron yläosalla on kunnostettu mylly ja sihtipato, joka estää kalan kulun. Kalahavainnot: harjus. Selvä kunnostustarve. Myllyoja (124) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Vähä-Narkojärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 750 m Ranta 46 / 36 / 18 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 2,2 m Virtaus 0 / 16 / 84 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 2 m, 234 m mpy Pohja: muta 2, kivet 1 Narkiojärvestä lähtevä mutapohjainen ja hidasvirtainen puro. Puron keskiosalla on kivinen nivaosuus, jossa oli särkiä parvittain. Sihtipato estää kalan kulun. Purossa on vanha mylly. Kalahavainnot: särkiä. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

47 Narkio-oja (125) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Ala Kisosjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 4700 m Ranta 55 / 22 / 23 / 0 / 0 Luonnontilaisia 6/10 Keskileveys 2,7 m Virtaus 1 / 10 / 88 / 2 Kunnostusehdotuksia 1/10 Putousk. 10 m, 224 m mpy Pohja: muta 8, pienet lohkareet 1, lohkareet 1 Vähä-Narkiojärvestä lähtevä mutapohjainen ja hidasvirtainen järvien välinen puro. Puroon tulevat vanhat metsäojat ja hakkuut laskevat muutaman osuuden luonnontilaisuutta. Yläosan nivaosuus on perattu. Kalahavainnot: särkiä. Vähäinen kunnostustarve. Riihipuro (126) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Ala-Kisosjärvi Va.nro Kartta , 04 Koord Pituus 5400 m Ranta 73 / 24 / 3 / 0 / 0 Luonnontilaisia 13/15 Keskileveys 2,2 m Virtaus 1 / 9 / 87 / 2 Kunnostusehdotuksia 1/15 Putousk. 20 m, 224 m mpy Pohja: muta 11, pienet lohkareet 4 Riihilammesta lähtevä suomaastossa kulkeva hidasvirtainen puro. Vesi on tummaa, pohja mutaa ja lohkareita. Luonnontilaisuus on säilynyt hyvin. Puron yläosalla on vanhoja hakkuita. Kalahavainnot: hauki. Ei kunnostustarvetta. Takalammenoja (127) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Narkiojärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 420 m Ranta 52 / 0 / 48 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 1,2 m Virtaus 0 / 0 / 29 / 71 Kunnostusehdotuksia 1/2 Putousk. <1 m, 235 m mpy Pohja: muta 2 Puron alaosalla on lyhyt limoittunut luonnonuomassa oleva purojakso. Takalammesta alkaen puro virtaa kaivetussa uomassa, jonka vierellä on sammaloitunut vanha uoma. Purossa on mutapohja ja seisova vesi. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Välioja (128) Taivalkoski, 2000 Laskuves. Kuusijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1650 m Ranta 59 / 42 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/3 Keskileveys 1,1 m Virtaus 0 / 3 / 61 / 36 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 9 m, 224 m mpy Pohja: muta 3 Suomaastossa hitaasti virtaava mutapohjainen puro. Puron yläosalla on hakkuita. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

48 4.2.3 Iijoen yläosa, Jokijärvi Autio-oja (129) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2149 m Ranta 2 / 61 / 37 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/6 Keskileveys 1,4 m Virtaus 31 / 46 / 12 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/6 Putousk. 13 m, 218 m mpy Pohja: muta 3, hiekka 3 Puron alaosan rantametsiä on hakattu. Keskiosalla on runsaasti metsäojituksia ja puro virtaa osin kaivetussa uomassa. Uomaa on myös perattu. Ylimmäinen lyhyt purojakso on luonnontilaisen kaltainen. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Heinäoja (130) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2731 m Ranta 18 / 23 / 58 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/3 Keskileveys 0,3 m Virtaus 0 / 97 / 3 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 20 m, 195 m mpy Pohja: muta 2, savi 1 Puro laskee Iijokeen Taivalkosken Suoperän asutusalueen laitaa pitkin. Rautatie ja maantie menevät puron yli. Eteläpuolelta laskeva sivuhaara on kokonaan kaivetussa uomassa. Yläosan rantametsiä on hakattu. Yksi jakso on kuivunut kokonaan, koska puro on padottu ja vesi on ohjattu metsäojaan. Purossa on ollut taimenia. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kirstinpuro (131) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 603 m Ranta 14 / 26 / 60 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 0,5 m Virtaus 22 / 45 / 17 / 16 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 3 m, 203 m mpy Pohja: muta 3 Kirstinlammen alapuolella purossa on lyhyt luonnontilainen jakso, kuten myös alaosalla ennen Iijokea. Puron keskiosa virtaa kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kirstinsuonpuro (132) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1057 m Ranta 53 / 17 / 30 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/3 Keskileveys 1,1 m Virtaus 5 / 44 / 40 / 11 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 3 m, 205 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 1 Puron ala- ja keskiosa kulkee kapeassa suojametsävyöhykkeessä. Suolammesta lähtevän puron yläosa on hävinnyt maan alle metsäojituksen vuoksi. Metsäojasta tulee hiekkaa puron yläosalle. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

49 Ahvenpuro (133) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1492 m Ranta 75 / 25 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,8 m Virtaus 0 / 33 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/3 Putousk. 5 m, 251 m mpy Pohja: muta 3 Puron alaosa virtaa kaivetussa uomassa vanhalla niittysuolla. Keskiosa on luonnontilaisen kaltainen. Ahvenlammesta lähtevä puron vanha uoma on jäänyt kuivilleen, koska lammesta kaivettu metsäoja oikaisee vedet alemmaksi puroon. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Riitainjoki (134) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus m Ranta 31 / 46 / 23 / 0 / 0 Luonnontilaisia 15/24 Keskileveys 3,9 m Virtaus 13 / 13 / 74 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/24 Putousk. 28 m, 223 m mpy Pohja: muta 14, hiekka 6, lohkareet 2 Purossa on useita luonnontilaisen kaltaista jaksoa. Luonnontilaa muuttaneet tekijät eivät ole voimakkaita. Haittoina ovat rantametsien hakkuut ja metsäojitus. Puron ylimmäinen jakso on Riitainjärven ja Keskijärven välinen suolla virtaava mutapohjainen suvanto. Kalahavainnot: taimen ja hauki. Vähäinen kunnostustarve Oudonjoki Oudonjoki (135) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Iijoki Va.nro Kartta Koord Pituus m Ranta 13 / 47 / 41 / 0 / 0 Luonnontilaisia 7/17 Keskileveys 10,0 m Virtaus 24 / 15 / 62 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/17 Putousk. 24 m, 203 m mpy Pohja: hiekka 6, muta 4, lohkareet 4 Puron alaosan luonnontilaa ovat muuttaneet rantametsien hakkuut, auraus ja metsäojitus. Kurtinjärven alapuolella puron varressa on kalankasvatuslaitos, jonka purkuveden tulopaikka on rehevöitynyt. Ylimmäinen purojakso on perattu. Purosta puuttuvat taimenen kutualueet lähes kokonaan. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Ruostepuro (136) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Oudonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2218 m Ranta 4 / 89 / 2 / 0 / 6 Luonnontilaisia 3/4 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 62 / 26 / 13 Kunnostusehdotuksia 1/4 Putousk. 23 m, 223 m mpy Pohja: muta 3, hiekka 1 Puro lähtee Suolammesta. Puro on ala- ja keskiosalta luonnontilaisen kaltainen, mutta yläosa on koko matkalta metsäojitettu. Kalahavainnot: mutuja. Selvä kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

50 Syrjäpuro (137) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Vaaranpuro Va.nro Kartta Koord Pituus 1020 m Ranta 36 / 64 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 1,3 m Virtaus 0 / 28 / 50 / 22 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 5 m, 228 m mpy Pohja: muta 3 Puron alaosa kulkee suolla ja on luonnontilaisen kaltainen. Puron latvaosa muuttuu metsäojitukseksi. Purossa on mutapohja. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Vaaranpuro (138) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Oudonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6025 m Ranta 41 / 49 / 10 / 0 / 0 Luonnontilaisia 7/13 Keskileveys 2,0 m Virtaus 10 / 23 / 66 / 1 Kunnostusehdotuksia 3/13 Putousk. 9 m, 222 m mpy Pohja: muta 11 Iso-Nuottilammesta laskeva hidasvirtainen puro, jossa on pääosin mutapohja. Puron alaosalla on rantametsän hakkuita. Puron yläosalla oleva maantieoja ohjaa veden metsäojaan ja vanha uoma on jäänyt kuiville. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Kortejoki (139) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kurtinjärvi Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus 5436 m Ranta 43 / 51 / 7 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/7 Keskileveys 7,8 m Virtaus 1 / 2 / 85 / 12 Kunnostusehdotuksia 7/7 Putousk. <1 m, 226 m mpy Pohja: muta 5, hieno sora 1, pienet lohkareet 1 Joki virtaa hitaasti Kortejärvestä Kurtinjärveen. Joen alaosaa on perattu ja rantametsää hakattu. Joen yläosaan laskee turvesuon kuivatuskanava. Metsäojia tulee koko joen matkalle. Kalahavainnot: hauki. Erittäin suuri kunnostustarve. Kylmäpuro (140) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kurtinjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2091 m Ranta 28 / 49 / 0 / 0 / 24 Luonnontilaisia 5/6 Keskileveys 1,1 m Virtaus 0 / 3 / 40 / 50 Kunnostusehdotuksia 0/6 Putousk. 6 m, 226 m mpy Pohja: muta 4, hiekka 1 Puro on erittäin luonnontilainen ja virtaa osin maan alla. Ylimmäinen purojakso on perattu ja alkaa pelto-ojituksesta. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Lauttapuro (141) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kurtinjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 3000 m Ranta 72 / 10 / 8 / 10 / 0 Luonnontilaisia 7/8 Keskileveys 0,7 m Virtaus 5 / 3 / 28 / 64 Kunnostusehdotuksia 1/8 Putousk. 11 m, 226 m mpy Pohja: muta 7, sora 1 Pellon laidassa virtaavaa alimmaista purojaksoa on perattu. Muuten puro on luonnontilaisen kaltainen pieni puro, joka virtaa suomaastossa häviten välillä maan alle. Iso-Lauttalammen ja Pikku-Lauttalammen välinen jakso on luonnontilaisin. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

51 Mäntypuro (142) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kortejärvi Va.nro Kartta , 04 Koord Pituus 2130 m Ranta 56 / 2 / 3 / 0 / 39 Luonnontilaisia 2/3 Keskileveys 0,6 m Virtaus 11 / 18 / 27 / 57 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 7 m, 227 m mpy Pohja: muta 3 Puron alaosa virtaa korvessa osittain maan alla ja on luonnontilainen. Puron yläosa virtaa rautatien kuvetta pitkin kaivetussa uomassa. Mäntylammesta kaivettuun uomaan puro menee maanalaisena. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Sammakkopuro (143) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kortejoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4711 m Ranta 48 / 50 / 0 / 2 / 0 Luonnontilaisia 9/12 Keskileveys 1,2 m Virtaus 2 / 22 / 50 / 26 Kunnostusehdotuksia 0/12 Putousk. 26 m, 227 m mpy Pohja: muta 11, lohkareet 1 Puro on hyvin luonnontilainen. Purossa on mutapohja ja sen uomaa on perattu kahdella jaksolla. Ylimmäisellä jaksolla rantametsää on hakattu. Puro jakautuu keskivaiheilla kahteen uomaan, joista toinen on inventoitu omana purona. Kalahavainnot: haukia. Ei kunnostustarvetta. Sammakkopuro, etelä (144) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Sammakkopuro Va.nro Kartta Koord Pituus 1057 m Ranta 65 / 33 / 2 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/5 Keskileveys 0,6 m Virtaus 26 / 3 / 46 / 26 Kunnostusehdotuksia 0/5 Putousk. 13 m, 230 m mpy Pohja: lohkareet 4, muta 1 Puro on Sammakkopuron toinen haara. Puron yläosaa on kauan sitten perattu, mutta luonto on jo peittänyt jälkiä. Yläosalla virtaus on vähäistä. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Tervajoki (145) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Kortejärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1580 m Ranta 70 / 30 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/1 Keskileveys 15,0 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. <1 m, 227 m mpy Pohja: muta 1 Suomaastossa hitaasti virtaava luonnontilainen joki. Kalahavainnot: hauki. Ei kunnostustarvetta. Yli-Oudonjoki (146) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Tervajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 3781 m Ranta 65 / 12 / 20 / 1 / 3 Luonnontilaisia 4/9 Keskileveys 7,5 m Virtaus 31 / 13 / 57 / 0 Kunnostusehdotuksia 6/9 Putousk. 21 m, 227 m mpy Pohja: hieno sora 3, suuret kivet 3, hiekka 2 Oudonjärvestä lähtevän puron suvantojaksot ovat luonnontilaisen kaltaisia. Puron keskiosan koskijaksoja on perattu. Vanha myllyn raunio ja myllypato haittaavat kalan kulkua. Kalahavainnot: hauki, ahven ja mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

52 Hevosniitynoja (147) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Majovaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3696 m Ranta 19 / 78 / 1 / 0 / 2 Luonnontilaisia 8/11 Keskileveys 1,1 m Virtaus 14 / 45 / 31 / 9 Kunnostusehdotuksia 2/11 Putousk. 18 m, 218 m mpy Pohja: muta 9, hiekka 2 Puron alaosa virtaa kaksi jaksoa kaivetussa uomassa. Purossa on kala-allas. Puron yläosa on luonnontilaisen kaltainen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kylmävaaranpuro (148) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Majovanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 5233 m Ranta 14 / 61 / 23 / 0 / 0 Luonnontilaisia 7/14 Keskileveys 1,3 m Virtaus 5 / 27 / 61 / 7 Kunnostusehdotuksia 4/14 Putousk. 23 m, 223 m mpy Pohja: muta 13, hiekka 1 Puron alaosa on mutkainen ja luonnontilaisen kaltainen. Puron keskiosalla rantametsää on hakattu ja puro virtaa välillä kaivetussa uomassa. Metsäojasta tulee runsaasti hiekkaa puroon. Latvoilla on rantametsien hakkuita ja puroon laskee hiekkaa tuova metsäoja. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Majovaoja (149) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Oudonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 8021 m Ranta 47 / 45 / 8 / 0 / 1 Luonnontilaisia 8/16 Keskileveys 3,7 m Virtaus 6 / 24 / 41 / 29 Kunnostusehdotuksia 2/16 Putousk. 15 m, 215 m mpy Pohja: muta 9, pienet lohkareet 4, hiekka 2 Puro lähtee Maijanlammesta ja laskee Lautta-, Karvas- ja Ahvenlammen kautta Oudonjokeen. Puron yläosa ja välilammet kuuluvat Natura alueeseen. Luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutukset ovat pieniä. Vähäisiä metsäojituksia, uoman perkausta ja hakkuita esiintyy pitkin puroa. Kaksi vanhaa kala-altaan rauniota sijaitsee puron varressa. Majavan pato on nostanut vettä niin, että lähes kilometrin matkalta ei voinut inventoida. Kalahavainnot: taimenia ja hauki. Vähäinen kunnostustarve. Pikkupaiseenoja (150) Taivalkoski, 2003 Laskuves. Majovaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2657 m Ranta 47 / 45 / 8 / 0 / 0 Luonnontilaisia 5/7 Keskileveys 0,9 m Virtaus 6 / 4 / 81 / 14 Kunnostusehdotuksia 0/7 Putousk. 8 m, 228 m mpy Pohja: muta 7 Varsovanlammesta lähtevä hidasvirtainen ja mutapohjainen luonnontilainen puro. Puron latvaosalla toisen puolen rantametsä on hakattu. Puro kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

53 4.2.4 Kostonjoen vesistöalue, Kostonjoen alaosa Harjunalasenoja (151) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Koiraoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2250 m Ranta 55 / 0 / 42 / 3 / 0 Luonnontilaisia 4/10 Keskileveys 1,2 m Virtaus 5 / 87 / 8 / 0 Kunnostusehdotuksia 10/10 Putousk. 10 m, 230 m mpy Pohja: hiekka 9, pienet lohkareet 1 Puron alaosalla veden virtaus on välillä ohjautunut puron sivulla kulkevaan metsäojaan ja purouoma on jäänyt kuiville. Puron alaosa on voimakkaasti hiekoittunut. Ylimmäinen purojakso Harjunalasenlammesta on aikoinaan kaivettu kanavaksi lammen vedenpinnan laskemiseksi. Kalahavainnot: taimenia ja hauki. Erittäin suuri kunnostustarve. Vuoden 2004 purokunnostuskohde, jossa on kokeiltu puun käyttöä (suisteet, lavat, padot, sumat, varjostimet, ym.) pahoin hiekoittuneen purouoman kunnostusmenetelmänä. Koiraoja (152) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kutinjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6930 m Ranta 38 / 9 / 24 / 26 / 4 Luonnontilaisia 17/22 Keskileveys 2,5 m Virtaus 14 / 58 / 28 / 0 Kunnostusehdotuksia 11/22 Putousk. 28 m, 202 m mpy Pohja: hiekka 16, pienet lohkareet 5, suuret kivet 1 Isosta Koiralammesta laskeva puro on paikoin pahoin hiekoittunut. Hiekkaa on tullut metsäojista ja Harjunalasenojasta. Purossa on kuitenkin vielä hyvin monttuja. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Koronoja (153) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Susijärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1460 m Ranta 0 / 0 / 53 / 47 / 0 Luonnontilaisia 4/5 Keskileveys 0,6 m Virtaus 24 / 50 / 27 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/5 Putousk. 26 m, 216 m mpy Pohja: savi 4, suuret kivet 1 Puro lähtee Ylimmäisestä Koronlammesta ja laskee Alimmaisen Koronlammen läpi. Puron alaosalla rantametsää on hakattu, mutta muuten puro on luonnontilainen. Kalahavainnot: ahven. Ei kunnostustarvetta. Liemihtöoja (154) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Susioja Va.nro Kartta Koord Pituus 1710 m Ranta 0 / 19 / 24 / 43 / 0 Luonnontilaisia 1/7 Keskileveys 0,8 m Virtaus 11 / 22 / 69 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/7 Putousk. 19 m, 211 m mpy Pohja: savi 5, pienet kivet 1, kivet 1 Puro virtaa pääosin kaivetussa uomassa. Puron keskiosalla sijaitsee ainoa luonnontilainen purojakso. Puron yläosalla oli ajettu metsäkoneella puron ylitse, minkä takia puron vesi oli sekaisin. Kunnostusehdotuksia ei ole kirjattu. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

54 Pahkaoja (155) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta , 07 Koord Pituus 2410 m Ranta 13 / 5 / 3 / 78 / 0 Luonnontilaisia 1/4 Keskileveys 0,8 m Virtaus 35 / 22 / 39 / 5 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 28 m, 200 m mpy Pohja: pienet kivet 3, hiekka 1 Puro virtaa latvaa lukuun ottamatta kaivetussa uomassa. Latvallakin luonnonuoma kärsii vesipulasta, koska metsäojitus vie veden. Puron vesi on sameaa. Kunnostusehdotuksia ei ole kirjattu. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Sorsaoja (156) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2900 m Ranta 4 / 1 / 3 / 77 / 15 Luonnontilaisia 0/3 Keskileveys 1,1 m Virtaus 39 / 45 / 16 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 20 m, 190 m mpy Pohja: hieno sora 3 Puro virtaa kokonaan kaivetussa uomassa. Vesi on syövyttänyt koloja penkkojen alle. Kunnostusehdotuksia ei ole kirjattu. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Susioja (157) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta , 09 Koord Pituus 5420 m Ranta 7 / 1 / 19 / 69 / 4 Luonnontilaisia 15/20 Keskileveys 2,2 m Virtaus 17 / 46 / 37 / 0 Kunnostusehdotuksia 10/20 Putousk. 19 m, 197 m mpy Pohja: savi 9, pienet lohkareet 6, hiekka 2 Puron alaosalla uomaa on perattu. Puron yläosalla on havaittavissa hiekoittumista. Keskiosalla virtaa kaivetussa uomassa. Sähkökalastus: mm. taimenia ja puronahkiaisia. Kalahavainnot: taimenia ja harjus. Erittäin suuri kunnostustarve. Tölvärinoja (158) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Susijärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1810 m Ranta 30 / 2 / 21 / 28 / 7 Luonnontilaisia -/6 Keskileveys 1,2 m Virtaus 25 / 0 / 75 / 0 Kunnostusehdotuksia -/6 Putousk. 29 m, 216 m mpy Pohja: - Puro on luonnontilaisen kaltainen, vaikka latvaosalla onkin metsäojitusta. Puron inventointilomake on täytetty puutteellisesti (mm. pohjanlaatu puuttuu). Purojaksokuvauksista käy ilmi, että purossa on muta- ja kivipohja. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Iso-Väisäsenoja (159) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Iso-Väisänen Va.nro Kartta Koord Pituus 1460 m Ranta 25 / 0 / 0 / 70 / 6 Luonnontilaisia 6/6 Keskileveys 1,1 m Virtaus 32 / 51 / 12 / 6 Kunnostusehdotuksia 1/6 Putousk. 30 m, 225 m mpy Pohja: muta 2, savi 2, pienet lohkareet 1 Puro on luonnontilaisen kaltainen. Puron yläosalla on toisen puolen rantametsää hakattu ja hakkuualueelta on tullut paljon hiekkaa puroon. Puron yläosalla on myös lyhyt uoman perkaus. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

55 Suoperänoja (160) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 7400 m Ranta 40 / 21 / 9 / 11 / 19 Luonnontilaisia 10/17 Keskileveys 1,4 m Virtaus 13 / 40 / 47 / 0 Kunnostusehdotuksia 11/17 Putousk. 37 m, 212 m mpy Pohja: muta 7, pienet lohkareet 6, lohkareet 2 Ensimmäinen purojakso virtaa kaivetussa uomassa. Puron keskiosalle laskee runsaasti metsäojia. Purossa on hiekkaakin jonkin verran. Puron yläosa on luonnontilaisen kaltainen. Kalahavainnot: mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Väisäsenoja (161) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2950 m Ranta 52 / 10 / 38 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/8 Keskileveys 1,8 m Virtaus 25 / 23 / 53 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/8 Putousk. 13 m, 212 m mpy Pohja: muta 3, pienet lohkareet 2, savi 1 Iso-Väisäsestä lähtevä puro, jonka luonnontilaisuutta laskee lähes koko puron varrella suoritetut rantametsien hakkuut. Puronvarteen on jo alkanut kasvaa koivun vesakkoa. Purossa on havaittavissa lievää hiekoittumista ja limoittumista. Kalahavainnot: mutuja. Vähäinen kunnostustarve. Kurjenoja (162) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta , Koord Pituus m Ranta 20 / 18 / 17 / 35 / 10 Luonnontilaisia 2/13 Keskileveys 2,4 m Virtaus 24 / 29 / 42 / 5 Kunnostusehdotuksia 0/13 Putousk. 50 m, 188 m mpy Pohja: sora 3, pienet kivet 3, hiekka 2 Puro virtaa pääosin peratussa uomassa, vain kaksi ylimmäistä purojaksoa on luonnontilaisia. Puron keskiosalla rantakoivikkoa on harvennettu. Metsäojitus on runsainta puron yläosalla. Hiekkaa on kulkeutunut puroon melko paljon. Kunnostusehdotuksia ei ole kirjattu. Kalahavainnot: nieriää ja taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Kumpulamminoja (163) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Löytösuonoja Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus 3130 m Ranta 57 / 6 / 23 / 5 / 10 Luonnontilaisia 9/10 Keskileveys 1,6 m Virtaus 29 / 18 / 53 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/10 Putousk. 17 m, 232 m mpy Pohja: pienet lohkareet 4, muta 4, hiekka 2 Puro on hyvin luonnontilainen ja virtaa suurelta osin Syötteen kansallispuiston alueella. Puron alaosalla on vanhoja rantametsien hakkuita ja puron ylimmäinen jakso on aikoinaan perattu. Kalahavainnot: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Lehtorinnanoja (164) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Löytösuonoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3040 m Ranta 27 / 2 / 29 / 10 / 32 Luonnontilaisia 7/8 Keskileveys 1,6 m Virtaus 25 / 34 / 42 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/8 Putousk. 21 m, 232 m mpy Pohja: pienet lohkareet 3, savi 2, muta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

56 Puron ala- ja keskiosa ovat erittäin luonnontilaisia. Puron yläosalle laskee metsäoja, joka oikaisee puron virtauksen ja tuo hiekkaa. Mustankummunlammesta alaspäin puro virtaa lähes kilometrin verran kaivetussa uomassa. Puro on pitkän matkan Syötteen kansallispuiston alueella. Kalahavainnot: hauki. Erittäin suuri kunnostustarve. Löytösuonoja (165) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Rääpysoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1200 m Ranta 96 / 0 / 0 / 4 / 0 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 3,3 m Virtaus 0 / 0 / 63 / 37 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 2 m, 232 m mpy Pohja: muta 2 Puro on luonnontilainen ja inventoitu Lehtorinnanojan suuhun saakka. Puron yläosa on inventoimatta. Puro virtaa Natura alueella. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Rääpysoja (166) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta , 07 Koord Pituus 9320 m Ranta 45 / 12 / 18 / 7 / 18 Luonnontilaisia 10/12 Keskileveys 5,3 m Virtaus 24 / 17 / 60 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/12 Putousk. 23 m, 212 m mpy Pohja: muta 4, kivet 3, pienet lohkareet 3 Puron keski- ja yläosa virtaavat Natura alueella. Puron alaosalle laskee muutama metsäoja ja purossa on havaittavissa hiekoittumista. Kalahavainnot: hauki ja mutuja. Vähäinen kunnostustarve. Elehvänoja (167) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6710 m Ranta 33 / 5 / 2 / 45 / 15 Luonnontilaisia 11/12 Keskileveys 4,1 m Virtaus 31 / 10 / 60 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/12 Putousk. 24 m, 220 m mpy Pohja: lohkareet 3, muta 3, pienet lohkareet 2 Puro on säilynyt pääosin luonnontilaisena, mutta siinä on havaittavissa vähäistä limoittumista. Pikku Elehvänjärvestä lähtevää puron yläosaa on kaivettu lähes kilometrin matkalta, minkä vuoksi järven vedenpinta on laskenut. Kalahavainnot: taimenia ja mutuja. Selvä kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

57 61.62 Kostonjärvi Ahmaoja (168) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5580 m Ranta 35 / 10 / 17 / 19 / 20 Luonnontilaisia 9/12 Keskileveys 1,7 m Virtaus 22 / 23 / 52 / 3 Kunnostusehdotuksia 9/12 Putousk. 32 m, 230 m mpy Pohja: muta 5, pienet lohkareet 4, hiekka 2 Puron luonnontilaisuutta haittaavina tekijöinä ovat metsäojitus koko puron varrella ja hakkuut puron keskiosalla. Kahta purojaksoa on perattu. Hiekkaa on kulkeutunut eniten puron keskiosalle. Puro lähtee Ahmalammesta ja virtaa vähän matkaa Syötteen kansallispuistossa. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Hirvikummunoja (169) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Siiranjoki Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus 3680 m Ranta 2 / 8 / 18 / 67 / 0 Luonnontilaisia 4/8 Keskileveys 1,5 m Virtaus 49 / 32 / 13 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/8 Putousk. 45 m, 272 m mpy Pohja: pienet lohkareet 3, savi 2, sora 1 Selkälammesta lähtevän puron ylimmäisellä purojaksolla ei ole havaittavissa luonnonuomaa. Puron yläosassa virtaa kaksi purojaksoa kaivetussa uomassa. Puron alaosa on luonnontilainen. Kalahavainnot: taimenia ja mutuja. Selvä kunnostustarve. Mainuanoja (170) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Siiranjoki Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus 1610 m Ranta 35 / 0 / 6 / 18 / 42 Luonnontilaisia 3/4 Keskileveys 1,7 m Virtaus 25 / 43 / 32 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/4 Putousk. 15 m, 265 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen. Purojakso Siiranjärven tiestä alaspäin virtaa peratussa uomassa. Syötteen kansallispuistoon kuuluva puron yläosa on inventoimatta. Kalahavainnot: taimen. Vähäinen kunnostustarve. Mätäsoja (171) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Siiranjoki Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus 2710 m Ranta 53 / 0 / 3 / 33 / 11 Luonnontilaisia 4/4 Keskileveys 1,5 m Virtaus 8 / 30 / 62 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 23 m, 262 m mpy Pohja: hiekka 2, pienet lohkareet 1, savi 1 Puro lähtee Kivilammesta ja kulkee Syötteen kansallispuistossa. Puro on luonnontilainen ja virtaa pääosin komeassa kuusikossa. Puron yläosa virtaa kelottuneessa kuusikossa, jossa on erittäin paljon kaatuneita puita. Puron yläosalla uoma on välillä epäselvä; haarautuu ja lirisee kivien välissä laajalla alueella. Kalahavainnot: taimen. Ei kunnostustarvetta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

58 Paavonoja (172) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4040 m Ranta 36 / 24 / 11 / 8 / 21 Luonnontilaisia 6/8 Keskileveys 2,5 m Virtaus 20 / 19 / 61 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/8 Putousk. 11 m, 223 mpy Pohja: muta 4, savi 3 Puron alaosaan laskee useita metsäojia ja purossa on vanha patorakennelma. Puron keskiosalla uomaa on oikaistu. Puroa on perattu vähän matkaa tien molemmin puolin. Puron yläosa on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Siiranjoki (173) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjoki Va.nro Kartta , 08 Koord Pituus m Ranta 44 / 11 / 30 / 15 / 2 Luonnontilaisia 23/24 Keskileveys 5,0 m Virtaus 28 / 25 / 43 / 3 Kunnostusehdotuksia 2/24 Putousk. 58 m, 223 m mpy Pohja: pienet lohkareet 11, hiekka 8, lohkareet 1 Joki on säilynyt luonnontilaisena erittäin hyvin. Tien molemmin puolin perattu purojakso on kunnostettu kiveämällä v Joen yläosalle laskee vanhoja sammaloituneita metsäojia. Joki lähtee Siiranjärvestä. Sähkökalastus: mm. taimenia, simppuja, mateita ja mutuja. Ei kunnostustarvetta. Haapo-oja (174) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 980 m Ranta 7 / 0 / 36 / 28 / 29 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,6 m Virtaus 0 / 0 / 75 / 25 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 13 m, 232 m mpy Pohja: kivet 2, pienet kivet 1 Puron yläosaa on perattu tien molemmin puolin ja puro virtaa kaivetussa uomassa. Puro katoaa välillä maan alle. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Hietamaanoja (175) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1970 m Ranta 19 / 2 / 8 / 0 / 65 Luonnontilaisia 3/5 Keskileveys 0,6 m Virtaus 14 / 16 / 47 / 18 Kunnostusehdotuksia 1/5 Putousk. 53 m, 232 m mpy Pohja: pienet kivet 1, hieno sora 1 Puron alaosa on luonnontilainen. Välillä puro katoaa maan alle ja virtaa tiestä alaspäin kaivetussa uomassa. Yläosan suoalueella purosta on näkyvissä vain lampareita siellä täällä. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Inkeenoja (176) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 3600 m Ranta 16 / 0 / 16 / 38 / 29 Luonnontilaisia 2/8 Keskileveys 2,2 m Virtaus 25 / 25 / 42 / 8 Kunnostusehdotuksia 2/8 Putousk. 12 m, 232 m mpy Pohja: hiekka 2, lohkareet 2, muta 2 Alueelliset ympäristöjulkaisut

59 Puron alaosaan laskee metsäojia. Puron keski- ja yläosa virtaavat kaivetussa uomassa. Rantametsää on paikoin raivattu ja puut on kaadettu suoraan puroon. Puron niskalle, lähelle Inkeenjärveä, on tehty kalan kulun täysin estävä sihtipato. Puron vesi on sameaa melkein järveltä saakka. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Syväoja (177) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 4230 m Ranta 0 / 2 / 22 / 63 / 14 Luonnontilaisia 7/10 Keskileveys 1,5 m Virtaus 52 / 36 / 13 / 0 Kunnostusehdotuksia 9/10 Putousk. 73 m, 232 m mpy Pohja: hiekka 4, lohkareet 3, isot lohkareet 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen, mutta puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa. Purossa on havaittavissa hiekoittumista. Eniten hiekkaa on puron yläosassa, johon laskee useita metsäojia. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Vantunlamminoja (178) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Syväoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2900 m Ranta 17 / 9 / 8 / 66 / 0 Luonnontilaisia 4/12 Keskileveys 1,8 m Virtaus 38 / 15 / 46 / 0 Kunnostusehdotuksia 10/12 Putousk. 48 m, 237 m mpy Pohja: hiekka 4, pienet lohkareet 4, muta 2 Puroon laskee useita metsäojia, joista on tullut paljon hiekkaa osalle purojaksoista. Tien alituksessa puro virtaa kaivetussa uomassa ja vanha uoma on jäänyt kuiville. Luonnontilaiset purojaksot sijaitsevat puron yläosalla ja keskiosan alapuolella. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Porojoki (179) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 5315 m Ranta 54 / 9 / 2 / 35 / 0 Luonnontilaisia 13/13 Keskileveys 25,2 m Virtaus 15 / 7 / 41 / 37 Kunnostusehdotuksia 9/13 Putousk. 6 m, 232 m mpy Pohja: lohkareet 7, pienet lohkareet 3, muta 3 Puro lähtee Laitojärvestä ja puron keskiosalla on matala Raatelampi. Purojaksot ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Muutamilla purojaksoilla uomaa on perattu käsin. Purossa on havaittavissa limoittumista. Sähkökalastus: mm. taimenia ja harjuksia. Vähäinen kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

60 61.64 Kutinjoki Leveäoja (180) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kutinjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 9490 m Ranta 58 / 7 / 12 / 13 / 10 Luonnontilaisia 13/16 Keskileveys 4,4 m Virtaus 25 / 4 / 53 / 18 Kunnostusehdotuksia 7/16 Putousk. 58 m, 255 m mpy Pohja: lohkareet 7, muta 4, pienet kivet 4 Perälammesta laskeva luonnontilainen puro, jonka rantametsiä on paikoin hakattu. Puroon laskevat metsäojat ovat vanhoja. Kalahavainnot: taimenia. Vähäinen kunnostustarve Kuolionjoki Kuoliojoki (181) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Kostonjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 4360 m Ranta 87 / 0 / 10 / 3 / 0 Luonnontilaisia 4/4 Keskileveys 17,9 m Virtaus 11 / 3 / 86 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 33 m, 232 m mpy Pohja: muta 2, lohkareet 1, pienet lohkareet 1 Joki on hyvin luonnontilainen, mutta siitä puuttuvat kutupaikat. Joen alaosalla on havaittavissa vähäistä limoittumista. Patokosken rannalla on komea kallio. Joen alaosa on inventoitu Kuusamon rajalle asti. Sähkökalastus: mm. taimenia ja harjuksia. Vähäinen kunnostustarve Harjajoki Katkelmanlammenoja (182) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Portinjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 310 m Ranta 36 / 0 / 64 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 1,0 m Virtaus 0 / 54 / 47 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 1 m, 252 m mpy Pohja: hiekka 1, pienet kivet 1 Katkelmanlammesta lähtevä pieni ja matala luonnontilainen puro. Puron alaosassa on paljon kutusoraikkoa. Kalahavainnot: ahven. Ei kunnostustarvetta. Käärmepuro (183) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Harjajoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4835 m Ranta 21 / 33 / 34 / 11 / 0 Luonnontilaisia 6/17 Keskileveys 0,9 m Virtaus 19 / 59 / 22 / 0 Kunnostusehdotuksia 15/17 Putousk. 55 m, 215 m mpy Pohja: hiekka 15, muta 1, suuret kivet 1 Alueelliset ympäristöjulkaisut

61 Puron alaosassa virtaus on kääntynyt kahdella purojaksolla metsäojaan ja vanha uoma on jäänyt kuiville. Puron yläosa virtaa pitkästi kaivetussa uomassa. Hiekoittuminen on erittäin voimakasta puron alaosalla. Rantametsiä on hakattu puron ala- ja keskiosalla. Sähkökalastus: taimenia ja mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Lanapuro (184) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Käärmepuro Va.nro Kartta Koord Pituus 1820 m Ranta 17 / 0 / 6 / 31 / 0 Luonnontilaisia 2/5 Keskileveys 0,3 m Virtaus 31 / 4 / 18 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/5 Putousk. 23 m, 217 m mpy Pohja: lohkareet 1, muta 1, pienet lohkareet 1 Puro on erittäin pieni ja se kulkee maan alla kahdella purojaksolla. Yläosan purojakso virtaa kaivetussa uomassa, kunnes haarautuu ja muuttuu useaksi pieneksi noroksi. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Portinjoki (185) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Harjajoki Va.nro Kartta Koord Pituus m Ranta 11 / 30 / 32 / 25 / 3 Luonnontilaisia 30/31 Keskileveys 3,5 m Virtaus 24 / 52 / 21 / 2 Kunnostusehdotuksia 17/31 Putousk. 52 m, 212 m mpy Pohja: hiekka 14, pienet lohkareet 6, suuret kivet 4 Puro on luonnontilaisen kaltainen. Luonnontilaa muuttaneina tekijöinä ovat useat metsäojat, joista on tullut hiekkaa puroon koko matkalle, sekä vähäiset rantametsien hakkuut. Portinlammesta lähtiessä purossa on muutama täysin luonnontilainen purojakso. Sähkökalastus: mm taimenia, harjuksia ja puronahkiaisia. Vähäinen kunnostustarve. Pulkkaoja (186) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Portinjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4620 m Ranta 47 / 18 / 5 / 3 / 23 Luonnontilaisia 14/15 Keskileveys 1,1 m Virtaus 24 / 40 / 25 / 7 Kunnostusehdotuksia 0/15 Putousk. 52 m, 235 m mpy Pohja: hiekka 4, savi 4, lohkareet 3 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen ja yläosa on luonnontilainen. Puron alaosan luonnontilaisuutta laskee rantametsien hakkuut. Puron yläosa katoaa välillä maan alle ja on kokonaan maan alla yhden purojakson. Metsäojitus on vähäistä. Kalahavainnot: taimenia ja made. Ei kunnostustarvetta. Salmisenoja (187) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Harjajoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 5320 m Ranta 67 / 0 / 0 / 12 / 21 Luonnontilaisia 11/14 Keskileveys 1,5 m Virtaus 8 / 5 / 83 / 4 Kunnostusehdotuksia 5/14 Putousk. 17 m, 220 m mpy Pohja: muta 6, savi 5, pienet lohkareet 1 Puron alaosaan laskee metsäojia ja vesi oikaisee metsäojaa pitkin yhdellä purojaksolla. Myös puron rantametsää on hakattu. Puron keski- ja yläosa ovat luonnontilaisia lukuun ottamatta ylimmäistä purojaksoa, joka virtaa peratussa uomassa ja on täyttynyt savella. Kalahavainnot: ahven ja särki. Vähäinen kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

62 Kalajoki (188) Taivalkoski, 2002 Laskuves. Vähälampi Va.nro Kartta Koord Pituus m Ranta 30 / 23 / 31 / 16 / 0 Luonnontilaisia 21/24 Keskileveys 4,1 m Virtaus 16 / 59 / 21 / 4 Kunnostusehdotuksia 6/24 Putousk. 44 m, 220 m mpy Pohja: hiekka 12, pienet lohkareet 4, kivet 2 Puron alaosaan on kaivettu oikaisu-uomia ja puroon laskee metsäojia. Kolmea alaosan koskijaksoa on perattu käsin. Puron keski- ja yläosa ovat luonnontilaisia ja kuuluvat Kylmäluoman retkeilyalueeseen. Kalajärven ja Hoikkajärven välillä purossa on havaittavissa veden laadun heikentymistä. Kalahavainnot: taimen, särkiä, ahvenia ja hauki. Vähäinen kunnostustarve Korpijoen vesistöalue, Korpijoen alaosa Halmeoja (189) Pudasjärvi, 1999 Laskuves. Jaurakkajärvi Va.nro Kartta , 10 Koord Pituus 7270 m Ranta 9 / 50 / 38 / 4 / 0 Luonnontilaisia 8/22 Keskileveys 2,3 m Virtaus 25 / 46 / 25 / 4 Kunnostusehdotuksia 21/22 Putousk. 65 m, 125 m mpy Pohja: hiekka 15, lohkareet 3, pienet lohkareet 3 Puron luonnontilaisuutta ovat muuttaneet rantametsien hakkuut ja hakkuualueen auraus. Auraus- ja kynnösalueilta on lähtenyt liikkeelle suuri määrä hiekkaa, joka on tukkinut puroa ja muodostanut Jaurakkajärveen laajan hiekkakasauman. Purojakso Jaurakkajärveen on kaivettu kanava, kuten myös puron yläosalla virtaava jakso. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve Puhosjoki Juurikkaoja (190) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Puhosjärvi Va.nro Kartta , 01 Koord Pituus 4900 m Ranta 2 / 52 / 46 / 0 / 0 Luonnontilaisia 8/14 Keskileveys 1,4 m Virtaus 13 / 66 / 16 / 5 Kunnostusehdotuksia 13/14 Putousk. 64 m, 176 m mpy Pohja: hiekka 12, muta 2 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen komea puro, johon tulee kuitenkin metsäojia ja havaittavissa on hiekoittumista. Yläosa on osin kaivetussa uomassa ja metsäojia laskee enemmän kuin alemmaksi. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

63 Lauttaoja (191) Pudasjärvi, Taivalkoski, 1998 Laskuves. Pääjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5660 m Ranta 58 / 22 / 13 / 7 / 0 Luonnontilaisia 12/17 Keskileveys 1,3 m Virtaus 14 / 21 / 54 / 11 Kunnostusehdotuksia 4/17 Putousk. 46 m, 190 mpy Pohja: pienet lohkareet 6, hiekka 4, muta 4 Puron alaosa on luonnontilainen. Kalankasvatuslampena toimivan Raatelammen tyhjennyskanava tulee puroon Ala-Lauttalammen alapuolelle. Ala-Lauttalammen yläpuolella oleva purojakso kuuluu Natura alueeseen. Puro lähtee Yli-Lauttalammesta ja virtaa yläosalla kaksi jaksoa kaivetussa uomassa. Myös uoman perkausta esiintyy. Puro on kunnostettu vuosina Kunnostustoimenpiteinä oli mm. valuma-alueen kunnostus, Yli- ja Ala-Lauttalammen vedenpinnan nostot, kiveämiset ja suisteet. Sähkökalastettu: alaosalta taimenia. Ei kunnostustarvetta. Lianoja (192) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Puhosjärvi Va.nro Kartta , Koord Pituus 5600 m Ranta 43 / 44 / 13 / 0 / 0 Luonnontilaisia 13/14 Keskileveys 4,3 m Virtaus 3 / 12 / 61 / 25 Kunnostusehdotuksia 1/14 Putousk. 17 m, 177 m mpy Pohja: muta 8, hiekka 2, lohkareet 1 Hyvin luonnontilaisena säilynyt hidasvirtainen puro. Puron alaosalle laskee muutamia metsäojia. Latvaosa virtaa osittain kaivetussa uomassa Latvalammesta alaspäin. Puron yläosa kuuluu Natura alueeseen. Kalahavainnot: hauki ja ahvenia. Vähäinen kunnostustarve. Lianojan latvahaara (193) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Lianoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2350 m Ranta 49 / 6 / 46 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/3 Keskileveys 0,8 m Virtaus 2 / 62 / 36 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 33 m, 187 m mpy Pohja: hiekka 3 Puro on säilynyt hyvin luonnontilaisena. Luonnontilaisuutta laskevat hieman metsäautotie ja puron latvaosan metsäojitukset. Puron alaosa ja osa ylemmistä osista kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Louhipuro (194) Pudasjärvi, 1998 Laskuves. Pääjoki Va.nro Kartta , 04 Koord Pituus 5750 m Ranta 17 / 38 / 34 / 11 / 0 Luonnontilaisia 10/11 Keskileveys 3,1 m Virtaus 19 / 27 / 34 / 20 Kunnostusehdotuksia 4/11 Putousk. 38 m,178 mpy Pohja: muta 3, hieno sora 2, hiekka 2 Puro on hyvin luonnontilainen. Louhisenlammen alapuolella on louhikkoinen luonnontilainen puro-osuus. Yläosan tierumpu tulee korjata. Louhisenlammen yläpuolen puro on uudella kartalla Tämppelinojan nimellä. Sähkökalastettu: taimenia 20 kpl/aari. Vähäinen kunnostustarve Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

64 Pääjoki (195) Pudasjärvi, Taivalkoski 1998 Laskuves. Puhosjärvi Va.nro Kartta , , 04 Koord Pituus m Ranta 42 / 36 / 17 / 5 / 0 Luonnontilaisia 14/20 Keskileveys 3,0 m Virtaus 6 / 18 / 57 / 18 Kunnostusehdotuksia 5/20 Putousk. 60 m, 176 mpy Pohja: hiekka 11, kivet 3, suuret kivet 2 Puro lähtee Päälammesta. Puron alaosalla on oikaistu mutka. Puron ala- ja yläosalle tulee metsäojia. Latvaosalla puro virtaa osin kaivetussa uomassa. Ollinlammesta puron keskiosalle saakka puro kuuluu Natura alueeseen. Tulva vienyt kuutioittain Louhisentien soraa alapuoliseen puroon. Sähkökalastettu: taimenia 8kpl/ aari, harjus. Selvä kunnostustarve. Sammaloja (196) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Lianoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 3250 m Ranta 12 / 42 / 47 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/8 Keskileveys 0,7 m Virtaus 0 / 41 / 59 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/8 Putousk. 23 m, 177 m mpy Pohja: hiekka 5, savi 1, muta 1 Puroon laskee paljon metsäojia ja uomaa on kaivettu puron latvaosilla. Ojista tulee puroon saven ja hiekan sekoitusta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Syrjäoja (197) Pudasjärvi, 1998 Laskuves. Pääjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1760 m Ranta 0 / 62 / 29 / 9 / 0 Luonnontilaisia 0/5 Keskileveys 1,3 m Virtaus 10 / 43 / 38 / 9 Kunnostusehdotuksia 2/5 Putousk. 24 m 177 mpy Pohja: hiekka 5 Puro on hiekoittunut metsäojitusten takia. Latvaosalla puro virtaa kaivetussa uomassa, johon laskee paljon metsäojia. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Säynäjäoja (198) Pudasjärvi, 2000 Laskuves. Puhosjärvi Va.nro Kartta , Koord Pituus 4400 m Ranta 8 / 34 / 59 / 0 / 0 Luonnontilaisia 9/11 Keskileveys 1,6 m Virtaus 4 / 50 / 38 / 8 Kunnostusehdotuksia 4/11 Putousk. 58 m, 176 m mpy Pohja: hiekka 5, muta 2, pienet kivet 2 Puron puolivälissä on kaivettua uomaa, jossa on kutusoraikkoa. Kalahavainnot: taimenia ja nieriää. Selvä kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

65 61.75 Korvuanjoki Ahvenoja (199) Pudasjärvi, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2540 m Ranta 73 / 0 / 27 / 0 / 0 Luonnontilaisia 4/6 Keskileveys 1,2 m Virtaus 1 / 5 / 73 / 22 Kunnostusehdotuksia 1/6 Putousk. 5 m, 163 m mpy Pohja: savi 4, muta 2 Puro lähtee Ahvenlammesta. Puron alaosan rantametsää on hakattu ja uomaa on kaivettu lyhyeltä matkalta. Puron keskiosa katoaa välillä maan alle. Puron yläosa on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Horsmanoja (200) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2590 m Ranta 0 / 4 / 97 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/6 Keskileveys 1,0 m Virtaus 13 / 76 / 11 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/6 Putousk. 70 m, 185 m mpy Pohja: hiekka 3, pienet lohkareet 2, hieno sora 1 Luonnontilaisen kaltaiset purojaksot sijaitsevat puron alaosalla. Ylempänä puron rantametsää on hakattu ja puro on hiekoittunut. Ylimmäinen purojakso virtaa kaivetussa uomassa ja metsäojitus puron varrella on voimakasta. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Iso-Vuorioja (201) Puolanka, 2001 Laskuves. Paljakkaoja Va.nro Kartta , 05 Koord Pituus 1660 m Ranta 81 / 0 / 19 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,9 m Virtaus 0 / 60 / 40 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/4 Putousk. 6 m, 153 m mpy Pohja: savi 2, muta 2 Puro laskee Iso-Vuorilammesta ja virtaa koko pituudeltaan kaivetussa kanavassa. Vanha uoma on paikoin esillä. Puron lähdössä on patorakennelma. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Jatkonoja (202) Suomussalmi, 2001 Laskuves. Vuormaoja Va.nro Kartta Koord Pituus 5095 m Ranta 28 / 0 / 42 / 30 / 0 Luonnontilaisia 12/17 Keskileveys 1,8 m Virtaus 31 / 61 / 8 / 4 Kunnostusehdotuksia 7/17 Putousk. 38 m, 173 m mpy Pohja: hiekka 8, savi 6, pienet lohkareet 3 Puron alimmainen jakso on kaivettu kanava. Ylempänä puron luonnontilaisuutta ovat muuttaneet rantametsien hakkuut ja metsäojitus. Puroon on kulkeutunut melko paljon hiekkaa. Kalahavainnot: taimenia ja harjuksia. Selvä kunnostustarve. Juuttaanoja (203) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3520 m Ranta 15 / 5 / 54 / 28 / 0 Luonnontilaisia 10/13 Keskileveys 1,5 m Virtaus 13 / 69 / 19 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/13 Putousk. 38 m, 179 m mpy Pohja: hiekka 4, pienet lohkareet 3, muta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

66 Puron alimmainen jakso on kaivettu koneella vuonna Puron yläosalle laskevista metsäojista on tullut puroon hiekkaa ja mutaa. Puron yläosalla on vähäisiä rantametsien hakkuita. Muuten puro on luonnontilaisen kaltainen. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Kirvesoja (204) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4270 m Ranta 46 / 0 / 53 / 1 / 0 Luonnontilaisia 9/13 Keskileveys 1,2 m Virtaus 17 / 41 / 27 / 9 Kunnostusehdotuksia 3/13 Putousk. 45 m, 190 m mpy Pohja: hiekka 4, savi 3, pienet lohkareet 2 Alimmaisella purojaksolla on myllyjen välissä puusta tehty köngäs, joka estää kalan kulun. Rantametsiä on hakattu puron alaosalla. Puron latvat muuttuvat virtaamaan metsäojaan, jossa on hyvin kutusoraa. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Koiranoja (205) Puolanka, 2001 Laskuves. Paljakkaoja Va.nro Kartta , 05 Koord Pituus 1900 m Ranta 0 / 0 / 5 / 95 / 0 Luonnontilaisia 3/6 Keskileveys 1,1 m Virtaus 40 / 53 / 7 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/6 Putousk. 98 m, 152 m mpy Pohja: hiekka 4, lohkareet 1, suuret kivet 1 Puro on pahoin hiekoittunut ja keskiosaan laskee eniten hiekkaa tuovat metsäojat. Purossa on kaksi kalojen vaellusestettä. Ensimmäinen on luonnollinen metrin korkuinen putous kiven ylitse ja toinen on ylempänä oleva myllyn kohta. Puro yläosa virtaa kaivetussa uomassa. Paljakkalammesta lähtiessään puro on sammaloitunut piiloon pitkältä matkalta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Kuukkelinoja (206) Pudasjärvi, Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4370 m Ranta 36 / 6 / 33 / 25 / 0 Luonnontilaisia 7/14 Keskileveys 1,3 m Virtaus 21 / 67 / 12 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/14 Putousk. 62 m, 173 m mpy Pohja: hiekka 5, pienet lohkareet 3, savi 2 Purossa vuorottelevat luonnontilaisen kaltaiset ja kaivetussa uomassa virtaavat purojaksot. Metsäojituksista on kulkeutunut hiekkaa puroon. Puron yläosalla on kaksi kala-allasta uoman vieressä. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Murennuspuro (207) Pudasjärvi, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 690 m Ranta 28 / 72 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/3 Keskileveys 1,2 m Virtaus 5 / 12 / 40 / 43 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 3 m, 163 m mpy Pohja: muta 2, lohkareet 1 Puro lähtee Murennuslammesta. Puro on luonnontilaisen kaltainen. Puron pohjassa on erittäin paljon lietettä ja mutaa. Puron keskiosassa on lähde, johon on laitettu sementtirengas. Puron yläosassa vesi on sameaa. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

67 Nappioja (208) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1300 m Ranta 2 / 0 / 98 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 1,0 m Virtaus 36 / 64 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 66 m, 194 mpy Pohja: pienet lohkareet 2, suuret kivet 1, hiekka 1 Pieni puro, jonka alaosa virtaa hakkuualueella. Purossa on jyrkkä putous, joka todennäköisesti estää kalan nousun ylemmäksi. Puron yläosaa on perattu. Metsäojista tulee jonkin verran hiekkaa koko puron matkalle. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Paljakkaoja (209) Puolanka, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta ,05 Koord Pituus 7460 m Ranta 56 / 0 / 14 / 30 / 0 Luonnontilaisia 11/18 Keskileveys 2,7 m Virtaus 9 / 48 / 39 / 3 Kunnostusehdotuksia 3/18 Putousk. 42 m, 140 m mpy Pohja: savi 13, pienet lohkareet 2, hiekka 1 Puron alaosan luonnontilaisuutta on muuttanut rantametsän hakkuu. Puron keski- ja yläosaan laskee metsäojia, joista on tullut vähän hiekkaa. Puron yläosa Korkealammesta alaspäin virtaa kaivetussa uomassa. Kalahavainnot: taimenia. Selvä kunnostustarve. Riihioja (210) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3250 m Ranta 14 / 0 / 37 / 49 / 0 Luonnontilaisia 7/10 Keskileveys 0,8 m Virtaus 18 / 41 / 41 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/10 Putousk. 83 m, 197 m mpy Pohja: savi 2, pienet lohkareet 2, hieno sora 2 Puron ala- ja keskiosa ovat luonnontilaisen kaltaisia, vain vanhat hakkuut laskevat luonnontilaisuutta. Puron yläosa Repolammesta alaspäin on kaivettua uomaa kilometrin verran ja rantametsä on hakattu. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Roninoja (211) Suomussalmi, 2001 Laskuves. Toskanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1030 m Ranta 49 / 0 / 46 / 4 / 0 Luonnontilaisia 0/4 Keskileveys 0,6 m Virtaus 17 / 61 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 23 m, 210 m mpy Pohja: hiekka 3 Alimmainen purojakso on epämääräinen maan alla kulkeva jakso. Keskimmäiset purojaksot virtaavat kaivetussa uomassa. Ylimmäinen purojakso virtaa luonnonuomassa, mutta on erittäin vähävetinen ja hiekoittunut. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Soidinoja (212) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2100 m Ranta 25 / 0 / 75 / 0 / 0 Luonnontilaisia 2/8 Keskileveys 0,9 m Virtaus 3 / 78 / 19 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/8 Putousk. 36 m, 184 m mpy Pohja: hiekka 5, pienet lohkareet 1, suuret kivet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

68 Puro on pahoin hiekoittunut metsäojien takia. Puron yläosa virtaa välillä kaivetussa uomassa. Osa vedestä virtaa puron kupeille kaivetuissa metsäojissa, joten puro kärsii veden vähyydestä. Rantametsät on hakattu kahdelta purojaksolta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Toskanoja (213) Suomussalmi, 2001 Laskuves. Jatkonoja Va.nro Kartta Koord Pituus 2400 m Ranta 34 / 9 / 55 / 3 / 0 Luonnontilaisia 0/8 Keskileveys 0,8 m Virtaus 33 / 66 / 1 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/8 Putousk. 25 m, 210 m mpy Pohja: hiekka 6, pienet kivet 1, suuret kivet 1 Purossa ei ole luonnontilaisia purojaksoja. Metsäojista on tullut puroon paljon hiekkaa ja puolet purosta virtaa kaivetussa uomassa. Purossa on paikoin hyvin kutusoraikkoa kaloille. Puron latvaosa haarautuu metsäojiksi. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Vuormanoja (214) Suomussalmi, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3010 m Ranta 59 / 0 / 10 / 31 / 0 Luonnontilaisia 4/6 Keskileveys 3,2 m Virtaus 27 / 50 / 23 / 0 Kunnostusehdotuksia 6/6 Putousk. 16 m, 159 m mpy Pohja: muta 2, hiekka 2, suuret kivet 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen, vaikka siihen laskee vanhoja metsäojia. Yläosalla metsäojat vievät osan puron vedestä. Hiekkaa on eniten puron yläosalla. Puron yläosan inventointia on jatkettu Jatkonoja -nimellä. Kalahavainnot: taimenia. Erittäin suuri kunnostustarve (215) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Ala-Loukko Va.nro Kartta Koord Pituus 530 m Ranta 100 / 0 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 1,8 m Virtaus 0 / 7 / 83 / 10 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. <1 m, 248 mpy Pohja: hiekka 1, muta 1 Luhtalammesta Ala-Loukkoon laskeva purojakso on hiekkapohjaista hidasta virtaa. Hiekka on tullut harjun kupeesta luontaisesti. Puron eteläranta on hakattu. Saariloukosta Luhtalampeen virtaava purojakso on mutapohjainen ja kasvaa kortetta. Limoittumista on havaittavissa puron yläosalla. Ei kalahavaintoa. Ei kunnostustarvetta. Huokauspuro (216) Taivalkoski, Suomussalmi, 2001 Laskuves. Katiskalampi Va.nro Kartta Koord Pituus 1330 m Ranta 28 / 0 / 30 / 42 / 0 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 1,1 m Virtaus 0 / 94 / 6 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/4 Putousk. 17 m, 235 m mpy Pohja: pienet lohkareet 2, lohkareet 1, savi 1 Puron ala- ja yläosan purojaksot virtaavat kaivetussa uomassa. Puron keskiosa on luonnontilaisen kaltainen. Puron lähtö Huokauslammesta on padottu lammen vedenpinnan nostamiseksi ja kalojen alasvaeltamisen estämiseksi. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

69 Hurunoja (216) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1990 m Ranta 3 / 0 / 54 / 43 / 0 Luonnontilaisia 0/5 Keskileveys 0,9 m Virtaus 36 / 64 / 0 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/5 Putousk. 55 m, 203 Pohja: kivet 2, pienet lohkareet 2, savi 1 Puro virtaa kaivetussa kanavassa. Vanha uoma on paikoin esillä korkean penkan päällä. Tierumpu on nousueste kaloille vähän veden aikaan. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Hyrkkäänoja (218) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Karjalanoja Va.nro Kartta , Koord Pituus 3440 m Ranta 15 / 85 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/5 Keskileveys 0,9 m Virtaus 15 / 20 / 57 / 8 Kunnostusehdotuksia 1/5 Putousk. 28 m, 228 mpy Pohja: hiekka 2, pienet lohkareet 2, muta 1 Puro kulkee rautatien varrella. Puron latvaosalla on ojituksia ja puro virtaa osin kaivetussa uomassa. Rantametsiä on hakattu puron yläosalla. Alimmainen purojakso kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Ihanaoja (219) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 3280 m Ranta 47 / 0 / 44 / 9 / 0 Luonnontilaisia 11/12 Keskileveys 0,8 m Virtaus 13 / 28 / 39 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/12 Putousk. 53 m, 209 m mpy Pohja: muta 4, pienet lohkareet 3, savi 3 Ihanalammesta lähtevä pieni puro, joka katoaa välillä maan alle. Puro on hyvin luonnontilainen. Yläosalla tien molemmin puolin puro virtaa kaivetussa kanavassa. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Karhujoki (220) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5520 m Ranta 81 / 14 / 4 / 1 / 0 Luonnontilaisia 5/8 Keskileveys 4,4 m Virtaus 6 / 3 / 12 / 79 Kunnostusehdotuksia 2/8 Putousk. 16 m, 235 mpy Pohja: muta 5, pienet lohkareet 2, lohkareet 2 Puron alaosa on luonnontilainen, mutta puroon on tullut soraa maantienpenkasta. Puron keskiosa on suvantomainen. Puroon laskee useita metsäojia. Puron yläosassa on runsaita leväkukintoja, jotka tulevat Pikku-Karhujärvestä. Purossa oleva pohjapato nostaa järven vedenpintaa. Puron yläosalla on perattu kaksi koskiosuutta. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Karjalanoja (221) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5790 m Ranta 19 / 49 / 0 / 32 / 0 Luonnontilaisia 12/18 Keskileveys 2,8 m Virtaus 23 / 16 / 46 / 15 Kunnostusehdotuksia 3/18 Putousk. 46 m, 209 mpy Pohja: muta 6, lohkareet 5, pienet lohkareet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

70 Puron varrella on monta luonnontilaisen kaltaista jaksoa. Keskiosa ja kolme yläosan purojaksoa kuuluvat Natura alueeseen. Rautatien penkasta on tullut soraa puron alaosaan. Tierumpu on vaelluseste kaloille. Keskivaiheilla puron virtaus on kääntynyt aurausalueen läpi Velliojaan. Puron latvaosalla on ojituksia ja puro kulkee kaivetussa uomassa. Sähkökalastus: mateita ja mutuja. Mato-onki: taimenia. Vähäinen kunnostustarve. Karjalanojan latvah. (222) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Karjalanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 870 m Ranta 23 / 32 / 45 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 58 / 11 / 21 / 10 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 7 m, 247 m mpy Pohja: isot lohkareet 1, muta 1 Puron alaosalla rantametsää on hakattu. Puron yläosa virtaa kapeassa uomassa vanhalla suoniityllä. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Kellarioja (223) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Jokijärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2200 m Ranta 35 / 41 / 0 / 24 / 0 Luonnontilaisia 6/9 Keskileveys 1,3 m Virtaus 21 / 14 / 53 / 12 Kunnostusehdotuksia 2/9 Putousk. 36 m, 209 mpy Pohja: muta 6, hieno sora 1, kivet 1 Puron alaosassa on rautatien alituksessa kivipato kalojen vaellusesteenä ja puro virtaa kaivetussa uomassa rautatien kupeessa. Puron keski- ja yläosa ovat luonnontilaista, paitsi tien alapuolinen purojakso, jossa on kaivettu uoma. Puro kuuluu kokonaan Natura alueeseen. Ei kalahavaintoa. Erittäin suuri kunnostustarve. Lehto-oja (224) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Poro-oja Va.nro Kartta Koord Pituus 1270 m Ranta 20 / 10 / 70 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 20 / 40 / 40 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. 11 m, 250 mpy Pohja: hieno sora 1 Puro on koko pituudeltaan kaivetussa uomassa. Pohja on soraa ja pieniä lohkareita, joissa on vähän sammalta. Kutupaikkoja purosta löytyy jonkin verran, mutta suojapaikkoja on heikosti. Lehtolammen alapuolella purossa on puinen settipato. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Loukonoja (225) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Iso-Karhujärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2560 m Ranta 63 / 0 / 22 / 15 / 0 Luonnontilaisia 2/5 Keskileveys 2,8 m Virtaus 7 / 34 / 59 / 0 Kunnostusehdotuksia 4/5 Putousk. 5 m, 243 m mpy Pohja: savi 2, muta 1, hiekka 1 Puron ylä- ja alaosa on mutkitteleva, mutapohjainen, heinää ja ulpukkaa kasvava hidas virta. Puron keskiosa on pitkän matkan kaivetussa uomassa. Puron yläosalla on havaittavissa limoittumista ja rehevöitymistä. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

71 Poro-oja (226) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Vääränlampi Va.nro Kartta Koord Pituus 520 m Ranta 65 / 35 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 1,3 m Virtaus 0 / 0 / 67 / 33 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. <1 m, 250 mpy Pohja: muta 1, hiekka 1 Puro lähtee Porolammesta ja on Lehto-ojan suuhun saakka mutapohjaista hidasta virtaa, jossa on havaittavissa rehevöitymistä. Puron alaosalle virtaava Lehto-oja tuo hiekkaa. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Saukko-oja (227) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1960 m Ranta 27 / 62 / 0 / 11 / 0 Luonnontilaisia 1/2 Keskileveys 0,5 m Virtaus 30 / 29 / 41 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 38 m, 203 mpy Pohja: hiekka 1, lohkareet 1 Puron alaosa kulkee kaivetussa uomassa, jonka penkat ovat pajuttuneet. Tierummussa on n. 30 cm putous, joka haittaa kalan kulkua yläpuolen komeassa kuusikossa virtaavalle koskiosuudelle. Puron yläosa kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Seimioja (228) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 4040 m Ranta 21 / 27 / 0 / 51 / 0 Luonnontilaisia 7/13 Keskileveys 2,0 m Virtaus 30 / 19 / 37 / 14 Kunnostusehdotuksia 5/13 Putousk. 60 m, 218 mpy Pohja: lohkareet 6, muta 3, hiekka 1 Puron ala- ja yläosa on luonnontilaisen kaltainen. Puron keskiosa virtaa kaivetussa uomassa ja siihen laskee metsäojia. Myös puron rantametsää on hakattu. Tien yläpuolella purossa on padottuja altaita. Iso Seimilammesta ja Pikku-Seimilammesta lähtiessä purossa on havaittavissa vähäistä limoittumista. Sähkökalastettu: mateita ja mutuja. Selvä kunnostustarve. Vellioja (229) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Karjalanoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1880 m Ranta 24 / 61 / 1 / 3 / 0 Luonnontilaisia 4/11 Keskileveys 1,3 m Virtaus 9 / 8 / 77 / 6 Kunnostusehdotuksia 4/11 Putousk. 15 m, 230 mpy Pohja: muta 7, hiekka 1, pienet kivet 1 Puro on mutapohjainen hidas virta, joka kulkee pääosin pajuttuneessa suomaastossa. Kaksi purojaksoa on kaivetussa uomassa. Puron latvaosat ovat kaksihaaraiset, ja toinen haara lähtee Telkkälammesta. Purossa esiintyy lievää rehevöitymistä ja limoittumista. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Vääränoja (230) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Vääräjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2950 m Ranta 12 / 75 / 4 / 9 / 0 Luonnontilaisia 4/10 Keskileveys 2,5 m Virtaus 13 / 34 / 34 / 19 Kunnostusehdotuksia 6/10 Putousk. 18 m, 232 mpy Pohja: lohkareet 4, muta 3, savi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

72 Puron alaosa virtaa kaivetussa uomassa. Keskiosalla hakkuut yltävät puroon saakka. Puron yläosalla on koskiosuuksia, joissa pohjalla on suurta kiveä. Purossa on havaittavissa rehevöitymistä koko matkalla. Puro lähtee Vääränlammesta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Ölkynoja (231) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2000 m Ranta 6 / 76 / 8 / 10 / 0 Luonnontilaisia 5/8 Keskileveys 1,4 m Virtaus 32 / 4 / 39 / 25 Kunnostusehdotuksia 2/8 Putousk. 38 m, 202 mpy Pohja: hiekka 3, lohkareet 2, muta 1 Puron alaosa on luonnontilaisen kaltainen. Puron latvaosalle tulee hiekkaa tuovia ojia ja puro kulkee kaivetussa uomassa. Myös puron rantametsiä on hakattu. Rannat ovat erittäin pensoittuneet. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Konttipuro (232) Suomussalmi, 2001 Laskuves. Pyhäjärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1910 m Ranta 8 / 14 / 54 / 24 / 0 Luonnontilaisia 3/6 Keskileveys 1,6 m Virtaus 18 / 53 / 29 / 0 Kunnostusehdotuksia 5/6 Putousk. 30 m, 243 m mpy Pohja: savi 3, pienet lohkareet 2, muta 1 Puron keskiosa kulkee komeassa kuusikossa ja on luonnontilainen. Puron alaosaan laskee useita metsäojia, jotka on vedetty suoraan puroon. Puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa ja latvaosa kulkee keskellä peltoja. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Peuronoja (233) Puolanka, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 720 m Ranta 0 / 0 / 40 / 35 / 25 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 7,2 m Virtaus 15 / 2 / 83 / 0 Kunnostusehdotuksia 2/2 Putousk. 2 m, 140 m mpy Pohja: muta 1, suuret kivet 1 Puro laskee Peuronlammesta ja on luonnontilaisen kaltainen. Alaosan koskijaksoa on perattu. Koskessa on hyvin kutusoraikkoa. Kalahavainnot: särkiä. Selvä kunnostustarve. Salmioja (234) Pudasjärvi, 2001 Laskuves. Peuronlampi Va.nro Kartta Koord Pituus 7630 m Ranta 50 / 4 / 32 / 11 / 3 Luonnontilaisia 24/26 Keskileveys 4,5 m Virtaus 15 / 23 / 52 / 10 Kunnostusehdotuksia 8/26 Putousk. 34 m, 141 m mpy Pohja: savi 15, muta 4, hiekka 3 Puro on säilynyt melko luonnontilaisena. Metsäojia laskee eniten puron yläosaan. Salmijärven alapuolelle puroon on tehty puinen pato, joka estää kalan kulkua. Kalahavainot: särkiä. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

73 Heteoja (235) Pudasjärvi, 2001 Laskuves. Karsikkojoki Va.nro Kartta Koord Pituus 3680 m Ranta 39 / 18 / 25 / 18 / 0 Luonnontilaisia 9/11 Keskileveys 1,7 m Virtaus 17 / 38 / 35 / 10 Kunnostusehdotuksia 4/11 Putousk. 23 m, 165 m mpy Pohja: savi 6, pienet lohkareet 5 Hetejärvestä laskeva puro on luonnontilaisen kaltainen. Puron alaosalla on toisen puolen rantametsää hakattu ja muutama metsäoja laskee puroon. Puron yläosalla on hyväkuntoisena säilynyt mylly. Puron niskalla on puista kyhätty patorakennelma, joka estää kalan kulun. Kalahavainnot: hauki. Vähäinen kunnostustarve. Iso-Partasenoja (236) Pudasjärvi, Taivalkoski, 2001 Laskuves. Karsikkojärvi Va.nro Kartta , 06 Koord Pituus m Ranta 22 / 29 / 40 / 2 / 0 Luonnontilaisia 27/33 Keskileveys 2,8 m Virtaus 20 / 21 / 48 / 11 Kunnostusehdotuksia 7/33 Putousk. 60 m, 164 m mpy Pohja: savi 12, pienet lohkareet 11, hiekka 6 Iso-Partasesta laskeva puro, jonka luonnontilaa ovat muuttaneet rantametsien hakkuut ja metsäojitukset. Purossa on paikoin paljon hiekkaa. Puron kaksi ylimmäistä jaksoa virtaa kaivetussa uomassa Natura alueen rajalla. Puron niskalla on patorakennelma ja alempana tierummut, jotka estävät kalan kulkua. Kalahavainnot: hauki. Vähäinen kunnostustarve. Mämmioja (237) Pudasjärvi, 2001 Laskuves. Pikku-Partasenoja Va.nro Kartta Koord Pituus 1770 m Ranta 0 / 11 / 60 / 20 / 0 Luonnontilaisia 4/8 Keskileveys 1,3 m Virtaus 18 / 52 / 19 / 4 Kunnostusehdotuksia 0/8 Putousk. 23 m, 170 m mpy Pohja: hiekka 5, savi 1, pienet lohkareet 1 Puron alaosassa ei ole havaittavissa selvää uomaa. Puro on muutenkin matala ja vähävetinen ja uoma on hiekoittunut. Puron latvaosa ovat hävinnyt, koska metsäojitus on kuivattanut suon. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Peltopuro (238) Pudasjärvi, 2001 Laskuves. Karsikkojoki Va.nro Kartta Koord Pituus 2380 m / 9 Ranta 25 / 34 / 41 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/9 Keskileveys 1,2 m Virtaus 29 / 56 / 15 / 0 Kunnostusehdotuksia 6/9 Putousk. 25 m, 165 m mpy Pohja: Pienet lohkareet 5, savi 2, hiekka 1 Purouoma on pääasiassa kaivettua ja siitä puuttuu pohjakasvillisuus. Luonnontilaiset purojaksot sijaitsevat puron yläosassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Pikku-Partasenoja (239) Pudasjärvi, Taivalkoski, 2001 Laskuves. Karsikkojärvi Va.nro Kartta , 06 Koord Pituus 8960 m Ranta 19 / 39 / 30 / 12 / 0 Luonnontilaisia 9/21 Keskileveys 1,9 m Virtaus 8 / 26 / 54 / 13 Kunnostusehdotuksia 15/21 Putousk. 53 m, 164 m mpy Pohja: hiekka 9, savi 5, pienet lohkareet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

74 Puron vesi oikaisee välillä metsäojituksen kautta ja purojaksoja on jäänyt lähes kuiville. Metsäojia laskee puroon koko matkalle ja puro on hiekoittunut. Puron ala- ja yläosan rantametsät on hakattu ja puita on kaadettu puron päälle. Tierumpu on jäänyt liian korkealle. Partasenlammen alapuolella purossa on patorakennelma ja kolme purojaksoa virtaa kaivetussa uomassa. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Lahnasenoja (240) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus 5070 m Ranta 59 / 15 / 12 / 14 / 0 Luonnontilaisia 14/18 Keskileveys 4,7 m Virtaus 19 / 23 / 27 / 31 Kunnostusehdotuksia 4/18 Putousk. 28 m, 200 m mpy Pohja: pienet lohkareet 7, lohkareet 3, savi 3 Puron alaosan rantametsiä on hakattu ja puron koskijaksoja on hieman perattu. Puron keskiosassa on kaivettu kala-allas. Muuten puro on luonnontilaisen kaltainen. Kalahavainnot: hauki, ahvenia ja särkiä. Vähäinen kunnostustarve. Oikarinoja / Ristinoja (241) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Lahnasenoja Va.nro Kartta Koord Pituus 3280 m Ranta 95 / 0 / 5 / 0 / 0 Luonnontilaisia 9/9 Keskileveys 2,2 m Virtaus 9 / 42 / 49 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/9 Putousk. 8 m, 224 m mpy Pohja: pienet lohkareet 3, muta 1, hiekka 1 Ristilammesta lähtevä puro on hyvin luonnontilainen. Puron alaosaan laskee yksi metsäoja. Latvojen rantametsä on hakattu kauan sitten. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Hoikanoja (242) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Latvajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2940 m Ranta 78 / 0 / 22 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/9 Keskileveys 1,0 m Virtaus 20 / 58 / 15 / 0 Kunnostusehdotuksia 8/9 Putousk. 27 m, 231 m mpy Pohja: hiekka 5, muta 2, savi 1 Puro virtaa kaivetussa uomassa ylimmäistä Hoikkajärvestä lähtevää purojaksoa lukuun ottamatta. Metsäojitus on erittäin runsasta koko puron matkalla ja hiekka onkin vallitseva pohjanlaatu. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Latvajoki (243) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Isojärvi Va.nro Kartta , Koord Pituus 3470 m Ranta 28 / 57 / 15 / 0 / 0 Luonnontilaisia 5/7 Keskileveys 4,2 m Virtaus 27 / 23 / 36 / 14 Kunnostusehdotuksia 5/7 Putousk. 19 m, 212 mpy Pohja: muta 2, suuret kivet 2, kivet 1 Puro lähtee Latvajärvestä. Purossa on rännimäiset koskiosuudet. Suvannoissa on hyvin monttuja ja runsaasti kasvillisuutta. Purossa on hyviä kutualueita, joita voi kiveämisellä parantaa. Kalahavainnot: taimenia, harjuksia ja särkiä. Selvä kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

75 Luodepuro (244) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Latvajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1120 m Ranta 59 / 0 / 33 / 0 / 8 Luonnontilaisia 2/4 Keskileveys 1,1 m Virtaus 7 / 34 / 59 / 0 Kunnostusehdotuksia 3/4 Putousk. 6 m, 231 m mpy Pohja: savi 3, hiekka 1 Puron alaosa on luonnontilainen. Puron uomaa on perattu tien molemmin puolin. Luvelammesta alaspäin puro virtaa kaivetussa uomassa ja metsäojitus on voimakasta. Vanha uoma mutkittelee kaivetun uoman molemmin puolin. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Pajuoja (245) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Välijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 6310 m Ranta 69 / 0 / 32 / 0 / 0 Luonnontilaisia 13/16 Keskileveys 1,3 m Virtaus 7 / 44 / 36 / 13 Kunnostusehdotuksia 4/16 Putousk. 31 m, 210 m mpy Pohja: hiekka 5, savi 5, sora 2 Pajulammesta alaspäin puron viereen on kaivettu oikaisu, jossa virtaa osa puron vedestä. Myös hieman alempana on samantyyppinen oikaisu. Puron keskiosalla on kaivettu saunan kohdalle uimapaikka, jonka pato estää kalan kulun. Puron yläosalla olevasta Latvalammen luonnonravintolammesta alkaen virtaa pitkän matkan kaivetussa uomassa, jossa on myös paljon metsäojitusta. Ei kalahavaintoja. Erittäin suuri kunnostustarve. Portinoja (246) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Latvajoki Va.nro Kartta , Koord Pituus 1580 m Ranta 34 / 0 / 0 / 66 / 0 Luonnontilaisia 2/2 Keskileveys 1,3 m Virtaus 15 / 58 / 24 / 3 Kunnostusehdotuksia 0/2 Putousk. 28 m, 212 mpy Pohja: muta 1, hiekka 1 Puron alaosalla on havaittavissa levää. Latvat virtaavat hienon kurun pohjalla, johon laskee eteläpuolelta muutama pieni puro. Vanha kullanhuuhdontarännistö on puron varressa. Ei kalahavaintoa. Ei kunnostustarvetta. Varisoja (247) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Latvajärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 1010 m Ranta 63 / 0 / 37 / 0 / 0 Luonnontilaisia 3/4 Keskileveys 1,9 m Virtaus 29 / 13 / 41 / 0 Kunnostusehdotuksia 0/4 Putousk. 17 m, 231 m mpy Pohja: muta 2, pienet lohkareet 2 Puron alaosan rantametsiä on hakattu, mutta muuten puro on luonnontilainen. Varisjärvestä lähtevä puron ylimmäinen jakso on täysin vedetön! Johtuneeko puron niskalla olleista pohjapuista, jotka oli nostettu pois järvestä. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Viitaoja (248) Taivalkoski, 2001 Laskuves. Isojärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 2450 m Ranta 19 / 10 / 63 / 9 / 0 Luonnontilaisia 3/11 Keskileveys 1,3 m Virtaus 21 / 24 / 34 / 21 Kunnostusehdotuksia 10/11 Putousk. 23 m, 212 m mpy Pohja: savi 4, hiekka 2, muta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

76 Puro lähtee Viitalammesta. Puro virtaa suurelta osin kauan sitten kaivetussa uomassa, joka on alkanut hakea luonnollisempaa muotoa. Puroon laskee paljon metsäojia ja yläosalla on havaittavissa limoittumista. Ei kalahavaintoa. Erittäin suuri kunnostustarve. Aitto-oja (249) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Saarijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1170 m Ranta 0 / 44 / 4 / 48 / 4 Luonnontilaisia 6/8 Keskileveys 1,1 m Virtaus 27 / 20 / 24 / 29 Kunnostusehdotuksia 1/8 Putousk. 20 m, 232 m mpy Pohja: muta 4, lohkareet 3, pienet lohkareet 1 Puro on hyvin luonnontilainen ja yläosalla on komea saniaisvyöhyke. Puron luonnontilaa muuttaneita tekijöitä ovat alaosalla uoman perkaus ja yläosalla rantametsien hakkuut. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Lohijoki (250) Taivalkoski, Suomussalmi, 1998 Laskuves. Korvuanjoki Va.nro Kartta Koord Pituus m Ranta 19 / 71 / 9 / 1 / 0 Luonnontilaisia 16/33 Keskileveys 5,9 m Virtaus 21 / 17 / 30 / 32 Kunnostusehdotuksia 20/33 Putousk. 57 m,162 m mpy Pohja: lohkareet 9, hiekka 7, pienet lohkareet 4 Puron keskiosa virtaa kilometrin verran Natura alueella. Puron luonnontilaisuutta laskevat koskijaksojen perkaukset, kaksi oikaisua sekä puroon laskevat metsäojat. Eniten hiekkaa on tullut Matinojasta. Myös vähäisiä rantametsien hakkuita on tehty. Puron varrella on mylly. Sähkökalastus: taimenia, simppuja ja mutuja. Erittäin suuri kunnostustarve. Matinoja (251) Taivalkoski, Pudasjärvi, 1998 Laskuves. Lohijoki Va.nro Kartta , 06 Koord Pituus 3450 m Ranta 9 / 81 / 9 / 1 / 0 Luonnontilaisia 5/8 Keskileveys 1,6 m Virtaus 22 / 17 / 54 / 7 Kunnostusehdotuksia 4/8 Putousk. 30 m, 178 m mpy Pohja: hiekka 3, muta 3, hieno sora 1 Puron alaosa on pahoin hiekoittunut. Metsäojasta tulee selvästi hiekkaa ja soraa puroon. Puron varrella on vanha mylly. Puron keski- ja yläosa ovat luonnontilaisen kaltaisia. Puron yläosa Matinlampeen on inventoimatta. Ei kalahavaintoja. Selvä kunnostustarve. Pieni Laanlammen oja (252) Suomussalmi, 1998 Laskuves. Lohijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 370 m Ranta 80 / 20 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. 2 m, 212m mpy Pohja: muta 1 Puro laskee Pienestä Laanlammesta, jonka alapuolella on pato. Puro virtaa rämeiköllä ja on erittäin mutkainen. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Alueelliset ympäristöjulkaisut

77 Pikku Karhujärven oja (253) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Saarijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 340 m Ranta 0 / 50 / 50 / 0 / 0 Luonnontilaisia 0/1 Keskileveys 1,0 m Virtaus 0 / 0 / 100 / 0 Kunnostusehdotuksia 1/1 Putousk. <1 m, 219 m mpy Pohja: muta 1 Pikku-Karhujärvestä laskeva hidasvirtainen ja mutapohjainen puro. Puron puolivälissä on metalliverkko estämässä kalan kulkua, mutta muuten puro on luonnontilainen. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Saarijoki (254) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Iso-Karhujärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 4930 m Ranta 20 / 65 / 15 / 0 / 0 Luonnontilaisia 11/15 Keskileveys 3,5 m Virtaus 11 / 8 / 32 / 49 Kunnostusehdotuksia 3/15 Putousk. 20 m, 219 m mpy Pohja: muta 8, lohkareet 4, suuret kivet 2 Puro lähtee Saarijärvestä. Puron ala- ja keskiosa ovat luonnontilaisia. Yhdellä purojaksolla toinen puoli purosta on hakattu rantaan asti. Puron yläosalla metsäoja vie vettä purosta ja metsäojia laskee puroon. Yksi purojakso on kaivetussa uomassa. Kalahavainnot: mutuja. Vähäinen kunnostustarve. Syrjäoja (255) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Ölkky Va.nro Kartta Koord Pituus 2290 m Ranta 59 / 5 / 13 / 3 / 0 Luonnontilaisia 1/3 Keskileveys 0,8 m Virtaus 20 / 15 / 62 / 3 Kunnostusehdotuksia 0/3 Putousk. 30 m, 240 m mpy Pohja: muta 1, hiekka 1, lohkareet 1 Puron alaosalla on luonnontilainen koskijakso, joka on osittain Natura alueella. Puron yläosa virtaa kaivetussa uomassa, joka on sammaloitunut lähes umpeen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta. Tenkaoja (256) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Saarijoki Va.nro Kartta Koord Pituus 1730 m Ranta 28 / 29 / 0 / 43 / 0 Luonnontilaisia 3/5 Keskileveys 1,1 m Virtaus 14 / 32 / 49 / 5 Kunnostusehdotuksia 0/5 Putousk. 20 m, 230 m mpy Pohja: muta 2, lohkareet 2, pienet lohkareet 1 Puron alaosalla toisen puolen rantametsää on hakattu. Latvaosa muuttuu metsäojitukseksi ja vanha uoma katoaa. Purossa on havaittavissa vähäisiä määriä mutaa. Ei kalahavaintoja. Vähäinen kunnostustarve. Ölkynoja (257) Taivalkoski, 1998 Laskuves. Saarijärvi Va.nro Kartta Koord Pituus 260 m Ranta 100 / 0 / 0 / 0 / 0 Luonnontilaisia 1/1 Keskileveys 4,5 m Virtaus 0 / 0 / 0 / 100 Kunnostusehdotuksia 0/1 Putousk. 0 m, 239 m mpy Pohja: muta 1 Ölkystä Saarijärveen koko matkan suolla laskeva mutapohjainen ja luonnontilainen suvanto. Puron läheisyydessä on aurattu hakkuualue. Puron yläosa kuuluu Natura alueeseen. Ei kalahavaintoja. Ei kunnostustarvetta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

78 Metsäpurojen luonnontilaisuus ja kunnostustarve Metsäpurojen luonnontilaisuus Iijoen vesistöalueella tutkituista metsäpuroista kokonaan luonnontilaisia oli vain 2 %. Tämä tulos on hyvin sopusoinnussa aiempien Suomessa tehtyjen tutkimusten kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla on aikaisemmin tehty arvokkaiden pienvesien inventointi (Heikkinen 1992). Tuolloin kyselyiden pohjalta saatiin ilmoitus 512 arvokkaasta purosta, joista 106 tarkastettiin maastossa ja niistä 27 todettiin luonnontilaisiksi. Valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa vain 1-2 % pienvesistä todettiin olevan luonnontilaisen kaltaisia (Räike 1994). Emäjoen valuma-alueella Kainuussa vain 1 % tutkituista joki- ja purouomakokonaisuuksista oli luonnontilaisia (Korhonen ym. 2003). Luonnontilaisia purojaksoja oli 22 % tutkituista purojaksoista. Suuri ero kokonaan luonnontilaisten purojen ja yksittäisten luonnontilaisten purojaksojen määrän välillä kuvaa hyvin purojen tilan pirstaleisuutta. Kokonaisia luonnontilaisia puroja ei juurikaan löydy, mutta monissa puroissa on usein sekä luonnontilaisia että ihmistoiminnan vaikutuksesta muuttuneita purojaksoja. Luonnontilaiset purojaksot sijaitsivat yleensä purojen latvaosilla, kaukana asutuksesta tai vanhoilla suoalueilla. Erilliset luonnontilaiset laikut muuten voimakkaasti muokatussa elinympäristössä eivät kuitenkaan ole yhtä arvokkaita kuin laajemmat hyvin säilyneet alueet. Kunnostustoimia suunniteltaessa kannattaakin ottaa huomioon tällaisten hyvin säilyneiden purojaksojen yhdistämismahdollisuus. 5.2 Luonnontilaa muuttaneet tekijät ja ehdotetut kunnostustoimenpiteet Metsätalouden toimenpiteillä on haitallisia vaikutuksia sekä purojen veden laatuun että biotooppeihin. Biotooppimuutoksia aiheuttavat kiintoaineen kulkeutumisesta aiheutuva pohjan liettyminen sekä uomien perkaukset. Veden laatua heikentävät rehevöityminen, lisääntynyt hapenkulutus sekä raudan, alumiinin ja happamuuden aiheuttama ekotoksisuus (Kenttämies & Saukkonen 1996) Metsäojat ja puroon kulkeutunut kiintoaines Metsäpurojen luonnontilaa muuttaneista tekijöistä metsäojien osuus oli suurin. Purojaksoista jopa 43 %:lla havaittiin metsäojien heikentävän luonnontilaisuutta. Emäjoen valuma-alueellakin suurin ihmistoiminnasta aiheutunut muutostekijä virtavesissä oli ojat (Korhonen ym. 2003). Emäjoen valuma-alueella inventoidusta kokonaispituudesta 75 % oli jokijaksoja, joille laski vähintään yksi metsäoja. Toinen suuri ongelma Iijoen inventointikohteilla oli puroon kulkeutunut kiintoaines. Näiden ongelmien välillä on selkeä syy ja seuraus -suhde. Puroon kulkeutunut kiintoaine on pääosin peräisin metsäojista, joiden vesiensuojelurakenteet ovat huonosti toimivia tai niitä ei ole ollenkaan. Vesiensuojelurakenteiden tekeminen ja paranta- Alueelliset ympäristöjulkaisut

79 minen oli toiseksi yleisimmin ehdotettu kunnostustoimenpide inventoiduilla purojaksoilla. Hienoa ainesta kulkeutuu puroihin luonnollisesti myös avohakkuiden jälkeen tehtävän maanpinnan rikkomisen (auraus, laikutus tms.) yhteydessä. Inventoinnissa edellä mainitun toiminnan vaikutus ei useinkaan tule yhtä selvästi esille, koska valuma-alueen kaukanakin puron varresta sijaitsevien avohakkuiden kuormitus kulkeutuu puroihin yleensä vanhoja metsäojia pitkin. Metsäojitukset heikentävät purojen veden laatua ja lisääntynyt kiintoaineen määrä köyhdyttää pohjaeläinlajistoa (Vuori ym. 1995). Pohjaan kasautuva kiintoaine voi peittää pohjasammalistoa (Vuori & Joensuu 1996), joka on tärkeä ravintokohde pohjaeläimille ja suojapaikka kalanpoikasille (Laasonen 2000). Puroon kulkeutuva kiintoaine heikentää taimenten elinolosuhteita, koska kiintoaine tukkii taimenen kutusoraikkoja ja tuhoaa siten soraan hautautuneen mädin (Jutila ym. 1995). Kiintoaineen kasautumisen seurauksena purohabitaatit yksipuolistuvat, esimerkiksi pohjan karkeus pienenee ja syvyysvaihtelu todennäköisesti vähenee. Esimerkiksi Jutila ym. (2001) ovat todenneet monttujen puutteen selittävän taimenen vähäisyyttä Isojoen latvapuroilla. Monttujen puuttuminen voi johtua paitsi kiintoaineen kasautumisesta myös uoman perkauksesta (katso luku 5.2.3). Puroihin kulkeutunut hienojakoinen kiintoaines on suuri ongelma myös siksi, että kiintoaineen poistaminen puroista on hankalaa. Ensisijainen kiintoaineen kulkeutumista estävä kunnostustoimenpide on metsäojien vesiensuojelurakenteiden parantaminen. Pintavalutuskentät ovat ainoa tehokas menetelmä hienojakoisen kiintoaineksen pysäyttämiseksi ojituksissa. Pintavalutukseen soveltuvat puuttomat, loivasti kaltevat (< 1 %) ja kasvillisuuden peittämät paksuturpeiset suot, johon vesi saadaan leviämään (esim. jako-ojituksen avulla) tasaisesti koko kentän alueelle. Pintavalutukseen käytettävä ala tulisi olla 1 2 % valuma-alueen pintaalasta ja valuma-alueen koko korkeintaan 30 hehtaaria, jotta samalle alalle ei kasautuisi liian paljon kiintoainetta ja ravinteita (Metsähallitus 2004). Ojiin tehtävien lietekuoppien ja laskeutusaltaiden merkitys on erityisen suuri silloin, kun pintavalutus ei ole mahdollista esim. valuma-alueen tasaisuuden vuoksi (Hyppönen ym. 2001). Tosin laskeutusaltaiden teho on vaihtelevaa ja niiden vaikutus on erittäin vähäistä valuma-alueilla, joiden maaperä on hienojakoista (Joensuu ym. 1999). Alueilla, joilla metsäojista ei pääse kulkeutumaan lisää kiintoainetta purouomaan, voidaan toissijaisena kunnostustoimenpiteenä käyttää hiekan tukkimien puroosuuksien ruoppaamista esim. imuruoppaamalla tai pienillä kaivinkoneilla. Imuruoppaus on osoittautunut työlääksi ja kalliiksi hiekanpoistomenetelmäksi (Virtanen & Virtanen 2000, Sutela ym. 2002), joten uusia kunnostusmenetelmiä olisi kehitettävä. Uomaan kasautuneen kiintoaineen poistamisessa voidaan kokeilla erilaisia virtausta ohjaavia suisteita. Syvänteiden ja kuoppien puhtaana pitämiseen ja syventämiseen voidaan käyttää kuopan yläpuolelle laitettuja kiveyksiä (Yrjänä 1995). Samaa menetelmää voidaan kokeilla hiekan poistoon. Hiekasta puhdistettavan kohdan yläpuolelle rakennetaan kivistä tai puista virrankiihdytin, jonka ohitse virtaava vesi syövyttää pois hienojakoista materiaalia. Ongelmia voi aiheuttaa pois kulkeutuva hiekka, jos ei voida hallita hiekan kasautumista oikeaan paikkaan. Kasaantumista voidaan ohjata matalille ja hidasvirtaisille rannoille (esim. leveät joen mutkat, tulvauomat), joiden pohjalle asennetaan hiekan kulkeutumista estäviä ja sitovia puu- / risupatjoja. Myös erilaisten kevättulvaa voimistavien patorakennelmien ja ohjareiden avulla voidaan tehostaa hiekan kuohumis -ilmiötä, jossa hiekka kulkeutuu tulvan mukana matalille tulvarannoille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

80 5.2.2 Rantametsien hakkuut Rantametsien hakkuita esiintyi 26 % purojaksoista. Emäjoen valuma-alueella 20 % virtavesien rantavyöhykkeestä oli hakattu tai harvennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana (Korhonen ym. 2003). Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset purot ja niiden lähiympäristö kuuluvat metsälain mukaan erityistä suojelua tarvitseviin kohteisiin ja ne on suojeltu metsälailla (metsälaki /1093, 10 ). Rantametsien hakkuut vähentävät puron varjostusta, jolloin veden lämpötila nousee. Avohakkuista johtuva veden lämpötilan nousu ja ravinnemäärien kasvu lisäävät purojen levien tuotantoa (Holopainen & Huttunen 1995). Puron varjostusta voidaan lisätä istuttamalla puita ja pensaita rantavyöhykkeelle. Puista putoavat lehdet ovat myös tärkeä ravinnonlähde puroekosysteemissä, jonka oma heikko perustuotanto on lähes yksinomaan maaekosysteemistä peräisin olevan tuotannon varassa (Cummins ym. 1989). Puron päälle kaatuneet puut toimivat paikallisesti myös varjostuksena, ravinnon lähteenä ja eliöiden suojapaikkana. Avohakkuiden jälkeen maan pintakerrosta joudutaan useimmiten rikkomaan metsän uudistamisen yhteydessä. Pintakerroksen rikkominen lisää väistämättä kiintoainekuormitusta vesistöihin varsinkin, jos hakkuualue on vesistön läheisyydessä, maasto on hyvin vesistöön viettävää tai yhteys vesistöön on hyvä esim. metsäojaverkoston kautta (vertaa kappale 5.2.1) Purouoman perkaukset Uomanperkauksia havaittiin 23 % purojaksoista. Emäjoen valuma-alueella kolmannes virtavesien uomista oli eri asteisesti käsiteltyjä ja voimakkaasti käsitellyistä uomista 80 % oli puroja (Korhonen ym. 2003). Peratuissa purouomissa mm. virtausolosuhteet ja pohjanlaatu ovat yksipuolisia, vesisyvyys on matala, monttujen ja poukamien määrä on vähäinen sekä luonnollinen tulvarytmi on kadonnut. Tämän vuoksi peratut uomat eivät tarjoa kaloille ja pohjaeläimille sopivia monipuolisia elinolosuhteita. Isojoella monttujen puute selitti taimenkantojen huonoa tilaa (Jutila ym. 2001). Perattujen jokien kunnostamisessa ensisijaisen tärkeää on koski-suvanto vuorottelun, poukamien ja mutkien palauttaminen sekä vanhojen uomanosien ottaminen uudelleen käyttöön (Yrjänä 1995, 1998). Mutkittelun lisääminen parantaa yhteyttä maa- ja vesiekosysteemien välillä ja parantaa mm. kiintoaineen ja ravinteiden sitoutumista tulva-alueille. Mutkittelun lisääminen edistää myös pohjamateriaalin lajittumista ja edesauttaa monttujen syntymistä ja säilymistä. Perattua uomaa kiveämällä ja erilaisilla suisteilla voidaan luoda lepo- ja suojapaikkoja koskialueille ja lisätä virtausnopeuden vaihtelua, mikä monipuolistaa elinolosuhteita (Aulaskari ym. 2003). Kiveäminen lisää myös karikkeen pidätyskykyä, joka parantaa pohjaeläimistön elinolosuhteita. Suojapaikkojen määrän kasvu ja taimenen poikasten ravintokohteiden elinolosuhteiden paraneminen mahdollistavat tiheämmän kalakannan muodostumisen. Sopiviin virtapaikkoihin tehdyillä soraistuksilla lisätään taimenen kutualueiksi sopivia pohja-alueita. Syvänteet ja kuopat ovat tärkeitä kalojen elinalueita erityisesti matalilla vesialueilla ja talvella. Syvänteitä ja kuoppia voidaan kaivaa tai niiden muodostumista voidaan edistää erilaisilla suisteilla. Uomaan sijoitettujen kivien tai puiden yli virtaava vesi voi muokata niiden alapuolelle kuopan, jos pohja koostuu syöpyvästä materiaalista (Yrjänä 1995). Tässä inventointiaineistossa yleisin ehdotettu kunnostustoimenpide oli erilaiset puu- ja kivisuisteet. Tähän asti myös purokunnostuksissa on keskitytty isompien jokien tapaan paljolti kivimateriaalin käyttöön. Metsäpuroissa, joiden koko uoman yli puut ja niiden oksistot ulottuvat, kaatuneet puut ja veteen tippuvat oksat ovat paljon keskeisempi habitaattirakenteeseen vaikuttava te- Alueelliset ympäristöjulkaisut

81 kijä. Näin ollen puun käyttöä purouoman monipuolistamisessa tulisi selkeästi lisätä nykyisestä. Tulva-alueet voivat edistää vesiensuojelua samaan tapaan kuin kosteikot. Tulva-alueella veden virtausnopeus pienenee verrattuna uoman virtausnopeuteen, jolloin veden mukana kulkeutuva kiintoaine laskeutuu tulva-alueelle (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Jos alueelle halutaan palauttaa vanha tulvarytmi, voidaan vanhan uoman ennallistamista pitää yhtenä kunnostusvaihtoehtona (Järvenpää 2003, Harjula & Sarvilinna 2003). Tulvan leviämistä entisille tulva-alueille voidaan edistää myös pohjakynnyksillä, virtausalaa supistavilla kivi- ja puurakenteilla, virtausta hidastavalla maastonmuotoilulla sekä kasvillisuutta lisäämällä (Harjula ym. 2003). 5.3 Metsäpurojen kunnostustarve Metsäpurojen kunnostustarve Iijoen valuma-alueella oli suuri. 74 %:lle puroista ja 41 %:lle purojaksoista ehdotettiin ainakin yhtä kunnostustoimenpidettä. Kunnostustarve oli erittäin suuri 39 %:lla tutkituista puroista. Vain 17 %:lle puroista ei havaittu kunnostustarvetta. Tässä työssä havaittu purojen kunnostustarpeen suuruus poikkesi huomattavasti Emäjoen valuma-alueella tutkitusta jokien ja purojen kunnostustarpeen suuruudesta. Emäjoen alueella tutkituista 219 virtavesiuomasta vain 14 jokea tai puroa oli erittäin suuressa kunnostustarpeessa ja lähes puolessa uomista ei havaittu kunnostustarvetta (Korhonen ym. 2003). Ero voi selittyä osittain inventointitarkkuuden erolla, Emäjoen kohteilla kunnostustarvekartoitus on tehty yleispiirteisemmin. Purokunnostuksia suunniteltaessa kannattaisi keskittyä erittäin suuressa kunnostustarpeessa oleviin puroihin. Niiden tila on suuresti heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena, eikä niiden tila palaudu luonnontilaiseksi ilman kunnostavia toimenpiteitä. Purot, joiden kunnostustarve on vähäinen, palautuvat yleensä hiljalleen luonnontilaisiksi. Toisaalta jotkin vähäisessä kunnostustarpeessa olevat purot eivät palaudu luonnontilaan ilman toimenpiteitä ja voivat siksi olla tärkeitä kunnostuskohteita. Lisäksi tällaisissa kohteissa voidaan pienellä panostuksella saada aikaan merkittäviä parannuksia. Tällaisia kohteita voivat olla mm. vaellusesteet, kuten liian korkealle jääneet tierummut. Yksi peruste jonkin muuttuneen uomaosuuden kunnostamiselle voi olla se, että toimenpiteiden avulla voidaan yhdistää kaksi erillistä hyvin säilynyttä purojaksoa. Ennen varsinaisia purokunnostuksia tulee kunnostuksista laatia suunnitelma ja toimenpiteille pitää hankkia lupa maanomistajalta. Alueelliset ympäristökeskukset antavat suunnitelman pohjalta lausunnon mahdollisesta vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Kunnostustöiden aloittamisesta täytyy ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan valvontalautakunnalle. 5.4 Jatkotutkimuksen tarve Iijoella käytettyä, pääasiassa silmämääräisiin arvioihin perustuvaa inventointimenetelmää tulisi testata tieteellisesti. Esimerkiksi luonnontilaisuudeltaan eri luokkiin luokiteltujen purojaksojen monimuotoisuus tulisi tutkia sekä habitaattirakenteen että eri eliöryhmien diversiteetin suhteen. Samaten tulisi kartoittaa eri eliöryhmien määrä eri toimenpiteiden takia muuttuneilla purokohteilla. Puun käyttöä kunnostusrakenteena tulisi selvittää monipuolisesti ja kehitellä siihen liittyviä työtapoja (rakenteiden tarkka sijoittelu ja kiinnittäminen vs. puumateriaalin syöttäminen puroon) ja materiaaleja (puulaji, partikkelikoko). Myöskin kannattaisi ke Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

82 hittää ja testata keinoja puroon kulkeutuneen kiintoaineen poistamiseksi ja puron oman virtauksen käyttämiseksi kiintoaineen liikuttelemiseen. Kunnostusmenetelmien kehittämisessä tulisi keskittyä mahdollisimman luonnonmukaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan palauttaa toimivalle puroekosysteemille tunnusomainen luonnollinen mutkittelu, syvyys- ja virtausnopeuksien vaihtelu sekä tulvarytmi. Alueelliset ympäristöjulkaisut

83 6 Yhteenveto Inventointien tarkoituksena oli selvittää metsäpurojen tilaa ja kunnostustarvetta Iijoen vesistöalueella. Työn tuloksena 257 puron tilasta saatiin systemaattista tietoa, jota voidaan käyttää purojen kunnostussuunnittelun pohjana. Kokonaan luonnontilaisten purojen määrä oli vain 2 % tutkituista puroista. Luonnontilaisia purojaksoja oli 22 % tutkituista purojaksoista. Tämä kuvaa hyvin purojen tilan pirstaleisuutta. Täysin luonnontilaisia puroja ei juurikaan löydy, mutta lähes kaikista puroista löytyy sekä luonnontilaisia että muuttuneita purojaksoja. Ilmiötä selittää puronvarsien maanomistajien erilaiset metsänhoitotavat ja metsän käyttötavat, mikä aiheuttaa vaihtelevia paineita puroja kohtaan. Luonnontilaiset purojaksot sijaitsivat yleensä purojen latvaosilla, kaukana asutuksesta tai vanhoilla suojelualueilla. Yleisimpiä metsäpurojen luonnontilaa muuttaneita tekijöitä olivat metsäojitukset, hiekka, rantametsien hakkuut ja purouoman perkaukset. Suurimpana ongelmana voidaan pitää metsäojista puroihin kulkeutunutta hiekkaa. Hiekan pääsyä puroihin voidaan estää toimivilla vesiensuojelurakenteilla, kuten pintavalutuskentillä. Kun hiekan pääsy valuma-alueelta puroihin on estetty, voidaan puroon aiemmin kasautunutta hiekkaa poistaa esim. ruoppaamalla. Imuruoppaus on osoittautunut kalliiksi hiekanpoistomenetelmäksi, joten uusia menetelmiä tulisi testata. Esimerkiksi voitaisiin testata puron virtauksen käyttöä hiekan liikuttelemisen keinona. Tämän aineiston perusteella purojen kunnostustarve oli suuri, jopa 74 % puroista ehdotettiin ainakin yhtä kunnostustoimenpidettä. Kunnostustarve oli erittäin suuri 39 % tutkituista puroista ja vain 17 % puroista ei havaittu kunnostustarvetta. Purokunnostuksia suunniteltaessa tulisi keskittyä erittäin suuressa kunnostustarpeessa oleviin puroihin. Toisaalta jotkin vähäisessä kunnostustarpeessa olevat purot eivät palaudu luonnontilaan ilman toimenpiteitä ja voivat siksi olla tärkeitä kunnostuskohteita. Tällaisia kohteita voivat olla mm. erilaiset vaellusesteet. Kunnostustoimenpiteet tulisi valita siten, että ne poistavat havaittujen ongelmien syyt ja palauttavat puroekosysteemin toimivuuden. Iijoella käytettyä inventointimenetelmää tulisi testata tieteellisesti. Esimerkiksi luonnontilaisuudeltaan eri luokkiin luokiteltujen purojaksojen monimuotoisuus tulisi tutkia sekä habitaattirakenteen että eri eliöryhmien diversiteetin suhteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

84 Kirjallisuus Ahti, E., Joensuu, S. & Vuollekoski, M Laskeutusaltaiden vaikutus kunnostusojitusalueiden kiintoainehuuhtoumaan. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. Suomen ympäristö 2. s Aulaskari, H., Lempinen, P. & Yrjänä, T Kalataloudelliset kunnostukset. Julk.: Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.). Luonnonmukainen vesirakentaminen, uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Helsinki. s Cummins, K.W., Wilzbach, M.A., Gates, D.M., Perry, J.B. & Taliaferro, W.B Shredders and riparian vegetation. BioSciences 39: Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A s. Harjula, H., Jormola, J., Pajula, H., Sampakoski, L. & Yrjänä, T Tulvasuojelu ja peruskuivatus. Julk.: Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Helsinki. s Harjula, H. ja Sarvilinna, A Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä. Julk.: Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Helsinki. s Heikkinen, S Kalataloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden pienvesien inventointi vuosina Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Raportti. Oulun vesija ympäristöpiiri. 22 s. Holopainen, A-L. & Huttunen, P Avohakkuun, maanmuokkauksen ja ojituksen hydrobiologiset vaikutukset ja niiden kesto Nurmes-tutkimusalueella. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. Suomen ympäristö 2. s Huhtala, J., Kuosku, P., Rautiainen, T., Sampakoski, L. & Sarvilinna, S Eroosion ja sedimentaation hallinta. Julk.: Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Helsinki. s Hyppönen, M., Härkönen, J., Keränen, K., Riissanen, N. & Tikkanen, J Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset. Kajaanin Kirjapaino Oy. ISBN Joensuu, S., Ahti, E. & Vuollekoski, M The effects of peatland forest ditch maintenance on suspended solids in runoff. Boreal Environment Research 4: Jutila, E., Ahvonen, A. & Julkunen, M Instream and catchment characteristics affecting the occurence and population density of brown trout, Salmo trutta L. in forest brooks of a boreal river basin. Fisheries and Management & Ecology 8: Jutila, E., Ahvonen, A., Laamanen, M. & Kiuru, M Metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset virtaavien vesien kaloihin ja kalatalouteen. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. Suomen ympäristö 2. s Järvenpää, L Uomien luonnontilan parantaminen. Julk.: Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen. Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristö 631. Helsinki. s Kenttämies, K. & Saukkonen, S. (toim.) Metsätalous ja vesistöt. Yhteistutkimusprojektin Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta (METVE) yhteenveto. Helsinki, Maa- ja metsätalousministeriö. MMM:n julkaisuja 1996 (4). 103 s. Korhonen, P. K., Virtanen, K. & Pehkonen, K Ihmistoimintojen vesistövaikutukset Emäjoen valuma-alueella. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Laasonen, P The effects of stream habitat restoration on benthic communities in a boreal headwater stream. Jyväskylä studies in biological and environmental science s. Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen erityistuet. Kosteikot ja laskeutusaltaat. Esite. 11 s. Metsälaki /1093. Alueelliset ympäristöjulkaisut

85 Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. Vammala. 388 s. ISBN X, ISNN X. Räike, A Valtakunnallinen pienvesi-inventointi. Alustavat tulokset vuosilta Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. Sutela, T., Yrjänä, T. & Luhta, P-L Puron ja valuma-alueen kunnostus Lauttaojalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Yrjänä, T Kunnostustöiden toteuttaminen ja työmenetelmät. Julk.: Yrjänä, T. (toim.). Entisten uittojokien kunnostaminen: esimerkkinä Iijoen vesistöalue. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri. s ISBN , ISSN Yrjänä, T Efforts for In-stream Fish Habitat Restoration within the River Iijoki, Finland Goals, Methods and test Results. Julk.: de Waal, L., Large, A. & Wade, M. (toim.). Rehabilitation of Rivers: Principles and Implementation. John Wiley & Sons Ltd. Sussex. s Yrjänä, T Restoration of riverine habitat for fishes analyses of changes in physical habitat conditions. Acta Universitatis Ouluensis C 188. Virtanen, K. & Virtanen, H Pienvesistön ja sen valuma-alueen kunnosta-misen pilottihanke. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Vuori, K-M., Joensuu, I. & Latvala, J Metsäojitusten vaikutukset veden laatuun, pohjaeläimistöön ja taimenen ravintoon Isojoen vesistössä. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. Suomen ympäristö 2. s. Vuori, K-M. & Joensuu, I Impact of forest drainage on the macroinvertebrates of a small boreal headwater stream: Do buffer zones protect lotic biodiversity? Biological conservation 75: Liitteet Liite 1. Inventoinneissa käytetty maastotietolomake. Liite 2. Purojen luonnontilaisen kaltaisten purojaksojen määrä (luonnontilaisuuden arvo 4 tai 5) ja luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden esiintyminen puroilla. Taulukossa ilmoitettu luku tarkoittaa jaksojen määrää, jolla on havaittu kyseinen luonnontilaa muuttava tekijä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

86 A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina Puroilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen laadun kannalta. Purojen tilaan vaikuttavat sekä suoraan purouomaan kohdistuvat että valuma-alueella tehtävät toimenpiteet, kuten uomien perkaaminen kuivatusta tai uittoa varten, soiden ojitus, metsien auraus ja laikutus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen perustaman purotyöryhmän tavoitteena on selvittää puroluonnon tilaa ja tehdä toimenpide-ehdotuksia sen parantamiseksi. Työryhmän kehittämää purojen inventointimenetelmää käyttäen on Iijoen valuma-alueella inventoitu 257 metsäpuroa vuosina Menetelmällä määritettiin purojen perusmuuttujat, arvioitiin luonnontilaisuutta ja luonnontilaisuutta muuttaneet tekijät sekä annettiin kunnostusehdotukset. Inventoinneissa kerättyjä tietoja voidaan käyttää purojen kunnostussuunnittelun pohjana. Inventointien tuloksena todettiin, että kokonaan luonnontilaisia puroja oli vain 2 % tutkituista puroista. Lähes kaikissa puroissa oli kuitenkin sekä luonnontilaisia että muutettuja purojaksoja, ja kaikkiaan 22 % purojaksoista arvioitiin luonnontilaisiksi. Tutkituista puroista 74 %:lle ehdotettiin ainakin yhtä kunnostustoimenpidettä, ja erittäin suuri kunnostustarve oli 39 %:lla puroista. Julkaisu on saatavissa myös Internetissä: ISBN ISBN (PDF) ISSN Myynti: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Isokatu Oulu puh. (08) Edita Oyj, Asiakaspalvelu puh POHJOIS-POHJANMAAN PL 124 YMPÄRISTÖKESKUS OULU

87 Liite 1/1 Alueelliset ympäristöjulkaisut

88 Liite 1/ Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

89 Liite 2/1 Alueelliset ympäristöjulkaisut

90 Liite 2/ Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

91 Liite 2/3 Alueelliset ympäristöjulkaisut

92 Liite 2/ Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

93 Liite 2/5 Alueelliset ympäristöjulkaisut

94 Kuvailulehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Julkaisuaika 12/2005 Tekijä(t) Hyvönen Sanna, Suanto Matti, Luhta Pirkko-Liisa, Yrjänä Timo ja Moilanen Eero Julkaisun nimi Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Iijoen valuma-alueella inventoitiin 257 metsäpuroa vuosina Inventoinneilla kerättiin tietoa purojen luonnontilaisuudesta ja sitä muuttaneista tekijöistä sekä laadittiin tarvittaessa alustavat kunnostusehdotukset. Inventoinneissa kerättyjä tietoja voidaan käyttää purojen kunnostussuunnittelun pohjana. Inventointien tuloksena todettiin, että täysin luonnontilaisia puroja ei ollut juuri lainkaan: vain 2 % tutkituista puroista. Lähes kaikissa puroissa oli kuitenkin sekä luonnontilaisia että muutettuja purojaksoja, ja kaikkiaan 22 % purojaksoista arvioitiin luonnontilaisiksi. Eniten purojen luonnontilaa olivat muuttaneet metsäojat ja niistä puroihin kulkeutunut kiintoaine eli hiekka tai muta. Muita yleisiä luonnontilaa muuttaneita tekijöitä olivat rantametsien hakkuut ja purouomien perkaukset. Yleisimpiä ehdotettuja kunnostustoimenpiteitä olivat suisteet, vesiensuojelurakenteiden kunnostaminen ja kiveämiset. Tutkituista puroista vain 17 %:lla ei havaittu kunnostustarvetta ja erittäin suuressa kunnostustarpeessa oli jopa 39 % tutkituista puroista. Jokaisesta inventoidusta purosta koottiin perustiedot taulukoihin ja kirjoitettiin lyhyt yleiskuvaus. Käytettyä inventointimenetelmää tulisi testata tieteellisesti, koska ei tiedetä, kuinka hyvin menetelmällä saadaan esille todelliset biologiset haitat ja purojen biodiversiteetti. Asiasanat Metsäpuro, inventointi, luonnontilaisuus, kiintoaine, perkaus, hakkuu, kunnostaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Alueelliset ympäristöjulkaisut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsähallitus ISSN ISBN (PDF) ISBN Sivuja 100 Kieli suomi Julkaisun myynti/ jakaja Luottamuksellisuus Julkinen Hinta 28 euroa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, puh. (08) , faksi (08) Edita Oyj, Asiakaspalvelu, puh , faksi Julkaisun kustantaja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Tornion Kirjapaino, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

95 Presentationsblad Utgivare Norra Österbottens Miljöcentral Datum 12/2005 Författare Hyvönen Sanna, Suanto Matti, Luhta Pirkko-Liisa, Yrjänä Timo och Moilanen Eero Publikationens titel Bäck inventering i Ijo älv flodområde under år Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Under år inventerades 257 skogsbäck i Ijo älv flodområde. Information om naturstillstånd i bäckar och orsaker som inverkade på det var samlat med inventering. Preliminär propositioner gjordes vid behov för sanering av bäckarna. Resultatet var att bara 2 % av de forskade bäckarna var i naturstillstånd. Nästan alla bäckar hade trots allt både naturella och förändrade delar, och allt i allt 22 % om bäckdelar var värderat som naturstillståndiga. Information samlat med inventering kan användas när planering bäck sanering. Orsaker som hade mest inverkat på bäckarnas tillstånd var diken och sediment som härflytande hamnar i bäckarna. Andra vanliga orsaker var skogsavverkning på strandbälten och rensning av diken. De mest rekommenderade planer för sanering var styrstrukturer, förbättring av vattenskydd konstruktioner och stenläggning av strömbädd. Bara 17 % av de studerade bäckarna hade inget behov av sanering, men även 39 % av bäckarna hade ett mycket stort behov av sanering. Primärdata om var och en bäck sammandrogs på ett tabell och en rundmålning om bäcken skrevs. Det använda metoden skulle vara vetenskapligt forskat eftersom det är inte känt hur metoden drar upp de faktiska avbräcket för ekologi och biologisk mångfald i bäckarna. Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens tema Projektets namn och nummer Finansiär/ uppdragsgivare Organisationer i projektgruppen Beställningar/ distribution Skogbäck, inventering, naturtillstånd, sediment, rensning av diken, skogsavverkning, bäck sanering Regionala miljöpublikationer Norra Österbottens Miljöcentral, Forststyrelsen Norra Österbottens Miljöcentral, Forststyrelsen ISSN Sidantal 96 Offentlighet Offentlig ISBN (PDF) Språk Finsk Pris 28 euro ISBN Norra Österbottens Miljöcentral, tel , telefax Edita Abp, Kundservice, tel , telefax Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Alueelliset ympäristöjulkaisut Norra Österbottens Miljöcentral Tornio Tryckeri,

96 Documentation page Publisher North Ostrobothnia Regional Environment Centre Date 12/2005 Author(s) Hyvönen Sanna, Suanto Matti, Luhta Pirkko-Liisa, Yrjänä Timo and Moilanen Eero Title of publication Stream inventories in the river Iijoki catchment area during the years Parts of publication/ other project publications Abstract During the years forest streams were inventoried in the river Iijoki catchment area. Data of the natural state of the streams and variables affecting it were collected. Preliminary proposals for restorations were also made. The collected inventory data can be used as a basis for the stream restoration plans. The result of the inventories was that there is very little streams in completely natural state: only 2 % of the inventoried streams. Nonetheless, almost every stream had both natural and altered sections and altogether 22 % of all stream sections was estimated as natural. Sediment transported in stream bottoms in consequence of forest ditching is the most important factor altering natural state of streams. Other factors changing natural condition of the streams were cutting down the trees beside the streams and cleaning of the ditches. Most commonly proposed actions for stream restoration were chutes, paves and restoring water protection structures. Only 17 % of inventoried forest streams had no need for restoration at all, when even 39 % of the streams had an extremely high need for restoration. The basic data of each stream was collected and a short description of the stream was written. The inventory method used should be tested scientifically because it is not known, how well the biological damages and the biodiversity of a stream become evident when using the habitat based inventory method. Keywords Forest stream, inventory, natural state, sediment, cleaning, forest cutting, stream restoration Publication series and number Theme of publication Project name and number, if any Financier/ commissioner Project organization Regional Environmental Publications North Ostrobothnia Regional Environment Centre, Metsähallitus North Ostrobothnia Regional Environment Centre, Metsähallitus For sale at/ distributor ISSN No. of pages 96 Restrictions Public ISBN (PDF) Language Finnish Price 28 Euros North Ostrobothnia Regional Enviroment Centre, tel , telefax Edite Plc, tel , telefax ISBN Financier of publication North Ostrobothnia Regional Environment Centre Printing place and year Tornion Kirjapaino, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

97 Iijoen keskiosan purokunnostusselvitys Yleiskartta 1: Inventoidut purot v Genimap Oy, Lupa L4659/02

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi

Lisätiedot

Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012

Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012 Kalliojoki Kuusamon kaupunki Heikki Tahkola 2012 1. Kalliojoki Kalliojoki sijaitsee Kuusamossa ja kuuluu Iijoen vesistöalueen Soivionjärven lähialueeseen (vesistöalueen n:o 61.332). Kalliojoki saa alkunsa

Lisätiedot

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR 2.5.2017 Rokua Vesistöjen kunnostusta ohjataan kansallisissa suunnitelmissa ja strategioissa Vesienhoitosuunnitelmat

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha. LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS

LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS Tmi Arto Hautala Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus, Eero Hakala 2002 1 YLEISTÄ... 2 MENETELMÄT... 2 TULOKSET... 4 LOHIJOEN

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla Metsähallitus Luontopalvelut 2015 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Matti Suanto, Eero Moilanen Sisällysluettelo JOHDANTO...3 Kutusoraikoiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,

Lisätiedot

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (14) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen 2012-2014 Metsäpuro-hankkeen 2013 työt Metsähallituksessa Matti Suanto 22.1.2014 Metsähallitus Luontopalvelut 1. Johdanto... 3 2. Halmeoja... 4 2.1 Halmeoja purojakso

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Puro on rajapintaekosysteemi, jossa valuma-alue,

Puro on rajapintaekosysteemi, jossa valuma-alue, Metsätieteen aikakauskirja 2/2011 Timo Yrjänä, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Eero Moilanen, Simo Tammela, Hannu Marttila, Björn Klöve, Heli Suurkuukka, Risto Virtanen ja Timo Muotka Liettyneiden

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot