RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

LÄHETE 2/21/2015.3.2015 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta+ Kompassi+ Netra Styks (10) Sisäministeri Sisäministeriön valtiosihteeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt SM, hallinto- ja kehittämisyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTOS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS... 2 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 7 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 7 RAJATARKASTUKSET... 8 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 8 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 10 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 10 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 12 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 12 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS... 13 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 13 SISÄISET TOIMINNOT... 14 Teknillisen toimialan yleiskatsaus... 14 Materiaalihallinto... 14 Tietohallinto... 14 Toimitilahallinto... 15 Alustoimiala... 15 Kaupallinen toimiala... 15 Viestintä... 16 Säädösvalmistelu... 16 Suunnitteluala ja taloushallinto... 16 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 17 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 17 Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset... 17 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 18 1.4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 21 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 21 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 21 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 22 Henkilötyövuodet... 22 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 22 Ikärakenne... 23 Koulutusrakenne... 23 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 24 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 25 Työvoimakustannukset... 25 Työajan käyttö... 25 Perhevapaiden käyttö... 26 Koulutukseen osallistuminen... 26 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 27 Työilmapiiri... 27 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 27 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 27 Työkyky... 29 1.5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 30

RAHOITUKSEN RAKENNE... 30 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI... 30 VALTUUDET... 32 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI... 32 TASEEN ANALYYSI... 33 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 34 1.6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 40 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 40 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 40 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 40 SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET... 41 ARVIOINTIEN TULOKSET... 41 1.7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 41 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT... 42 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT... 45 4. TASE... 46 5. LIITETIEDOT... 48 5.1 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET... 48 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 48 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot... 50 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset... 51 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat... 51 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely... 51 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 52 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 54 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut... 56 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 56 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 57 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat... 57 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 58 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 59 Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 59 Liite 15 Velan muutokset... 59 Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 59 Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot... 59 5.2 MUUT LIITTEET... 61 5.2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö... 61 Kustannukset... 61 Työajankäyttö... 61 5.2.2 Rajojen valvonta... 62 Partiointi... 62 Ilma-aluspartiointi... 63 Vartioaluspartiointi... 63 Kiinteä valvonta... 64 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 65 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 67 5.2.3 Rajatarkastukset... 69 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 69 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 70 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 71 Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 72 5.2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet... 73 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 73 Jatkotoimenpiteet... 73

5.2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi... 74 Pelastus- ja avustussuoritteet... 74 5.2.6 Sotilaallinen maanpuolustus... 75 Koulutusvuorokaudet... 75 ALLEKIRJOITUKSET... 76

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2015 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir M Hassinen RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm I LAITINEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr P KOSTAMOVAARA TEKNOS Osastopäällikkö Ev J VAINIKKA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos A-P KOIVISTO STYKS Yksikön päällikkö Evl J HAMUNEN K-SR Komentaja Ev T KAAKINEN SLMV Komentaja Komdri T HANÉN RMVK Johtaja Ev P TOLVANEN P-KR Komentaja Ev O LAMPINEN LSMV Komentaja Komdri ja J SAVOLAINEN VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI ja LR Komentaja Ev J TOLPPANEN ja RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Suomen turvallisuusympäristö on vuoden kuluessa muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen vastakkainasettelu heijastuivat myös Suomen lähialueelle. Selvimmin tämä näkyi Itämerellä. Kiristynyt poliittinen tilanne heijastui myös rajayhteistyöhön Baltian alueella muun muassa viivästyttäen Viron ja Venäjän rajasopimuksen ratifiointia. Ukrainan kriisi ei ole toistaiseksi heijastunut Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyöhön, joka on jatkunut koko kriisin aikana ilman häiriöitä. Rajaturvallisuustilanteen ennustettavuus on kuitenkin selvästi heikentynyt. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä rajanylityspaikkojen ulkopuolella oli vuonna ennätyksellisen korkealla tasolla. Laittomia rajanylityksiä oli noin 278 000 (2013: 107 000). Kasvu on ollut voimakasta koko Välimeren alueella, erityisesti niin sanotun keskisen Välimeren reitillä Libyasta Italiaan. Kasvu johtuu muun muassa Libyan tilanteen epävakaudesta ja kyvyttömyydestä estää siirtolaisia kuljettavien alusten lähtöjä maasta, laittoman maahantulon reittien aktivoitumisesta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Syyrian sisällissodan ja Irakin konfliktin aiheuttamista väestöliikkeistä sekä Euroopan vetovoimasta. Laittoman maahantulon tilanne Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla ja niiden välisillä alueilla sekä sisärajoilla on säilynyt toistaiseksi vakaana. Schengen-ulkorajan rajanylityspaikoilla paljastettujen laittoman maahantulon tapausten määrä nousi hieman vuoden 2013 tasosta rajanylitysliikenteen määrän laskusta huolimatta. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä rikostutkintoja aloitettiin 121 kappaletta (2013: 113). Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä laittoman maahantulon riski on suurin Turkin ja Kaukoidän lennoilla. Kolmansista maista saapuvien kauttakulkulentojen viisumivapauden hyväksikäyttö laittomassa maahantulossa on jatkunut edelleen. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla kokonaisliikennemäärä kääntyi laskuun. Rajanylityksiä oli yhteensä 16,2 miljoonaa, joka on noin 1,6 miljoonaa rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2013 (-8,8 %). Rajaliikenne väheni erityisesti Suomen ja Venäjän rajalla, jossa rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 11,4 miljoonaa matkustajaa. Rajanylitysten kokonaismäärän lasku johtui Venäjän taloustilanteesta ja ruplan arvon heikkenemisestä seuranneesta venäläisten rajanylittäjien määrän vähenemisestä. Lentoasemien ulkorajaliikenne sen sijaan kasvoi noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingin satamassa rajatarkastusten kokonaismäärä väheni johtuen osaltaan Suomen ja Venäjän väliä liikennöivien aluksien siirrosta Mustallemerelle Sotshin olympialaisten ajaksi. Merellinen turvallisuus pysyi vuoden 2013 tasolla. Meripelastustehtävien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Kansainvälinen meripelastusyhteistyö jatkui aktiivisena ja painottui Rajavartiolaitoksen koordinoimiin hankkeisiin erityisesti Itämeren alueella. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke saatiin päätökseen, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen rajavartiolain muuttamiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan pääosin lokakuussa. Rajavartiolaitoksella on käynnissä laaja vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelma. Vuonna otettiin vastaan viimeinen vene 23 partioveneen sarjasta ja ulkovartiolaiva Turva. Ulko-

3 vartiolaiva Turvan valmistuminen viivästyi lopulta noin viisi kuukautta toimittajasta johtuvista syistä. Merivene 2015 -hankkeen ja kevyen venekaluston evaluointiveneiden tarjouskilpailut käynnistettiin loppuvuodesta. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat olleet viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa, Itämeren alueen rajavalvontayhteistyö sekä EU-yhteistyö. Vuoden kestävä Euroopan rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuus otettiin vastaan Italialta syksyllä. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on osallistunut Suomen rajaturvallisuutta vahvistaviin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoaan. Euroopan unionin rajaturvallisuuden operatiivinen yhteistyö tiivistyi entisestään Välimeren vaikean tilanteen vuoksi. Rajavartiolaitos lisäsi osallistumistaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja osallistui vuoden aikana aktiivisesti erityisesti eteläisen Euroopan rajoilla järjestettyihin operaatioihin. Rajavartiolaitos vakiinnutti ja kehitti edelleen eurooppalaisen rajojenvalvontajärjestelmän (EUROSUR) toimintojaan. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Hankkeet ovat liittyneet muun muassa meripelastuksen toimintamallien ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseen. Rajavartiolaitos on joutunut jatkamaan talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna lakkautettiin Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemat sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskus. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyivät muihin Rajavartiolaitoksen yksiköihin. Osana sopeuttamisohjelmaa myös Rajavartiolaitoksen teknillisen toimialan, taloushallinnon ja osa henkilöstöhallinnon tukipalveluista keskitettiin vuoden alusta. Sopeuttamisohjelma ei sisällä tehdyn kehyspäätöksen leikkauksia. Rajavartiolaitoksen merkittävin haaste koko 2000-luvun on ollut rajaliikenteen kasvu. Nyt itärajan liikenteen kasvu on tilapäisesti pysähtynyt Venäjän taloudellisen tilanteen johdosta. Talouden elpyessä liikenne lähtee kuitenkin välittömästi kasvuun. Keskeisimmät laajennushankkeet Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla valmistuivat vuoden aikana ja rakenteiden osalta suurimmat itärajan rajanylityspaikat ovat valmiina vastaamaan rajanylitysliikenteen muutoksiin. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut selvästi huonompaan suuntaan, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Tilanteen kehittymisen ennustettavuus on heikentynyt. Rajaturvallisuustilanne itärajalla on voimakkaasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin kohdistetut ja suunnitellut leikkaukset heikentävät itsenäisen ja uskottavan rajaturvallisuuden ylläpitoa. Kyky hallita nykyistä vaikeampi rajatilanne on huonontunut. Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävän edellyttämä kriisivalmius on niin ikään laskenut. Kielteinen resurssikehitys johtaa myös meripelastuskyvyn heikkenemiseen erityisesti Pohjanlahden alueella. Itärajan valvonnan vähentäminen on pysäytettävä ja palautettava vuoden 2012 tasolle. Tämä edellyttää 140 henkilötyövuoden lisäresurssia vuoteen 2019 mennessä.

4 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on i) ylläpitää rajaturvallisuutta, ii) varmistaa sujuva rajaliikenne, iii) tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, iv) lisätä merellistä turvallisuutta ja v) osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 106 106 107 103 Vaikuttavuus (ind) 96 96 95 97 Kustannusvaikuttavuus (ind) 116 115 119 108 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus laski vuoden 2013 tasosta. Vaikuttavuus nousi hiukan mutta kustannusvaikuttavuus heikkeni. Kustannusvaikuttavuutta heikensi kustannustason nousu ja painotettujen suoritteiden määrän lasku. Painotettujen suoritteiden määrään vaikuttivat eniten muutokset rajavalvonnan ja rajatarkastusten loppusuoritteiden määrissä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä (i - v) osa-alueesta. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden osatekijän tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Yhdyshenkilöiden toiminnan perusteella estetyt luvattomat maahantulot (1-5) 5,0 5,0 4,7 5,0 Arvio yhdyshenkilöiden toiminnan onnistumisesta (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,3 Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudettomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) 542 402 200 525 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Rajatarkastusten laatu (%) 94,0 % 96,3 % 93,2 % 94,7 % Rajatapahtumien estäminen (%) 94 % 88 % 99 % 87 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 77 % 73 % 93 % 65 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,01 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,4 Rajaturvallisuus pysyi kokonaisuudessaan vuoden 2013 tasolla. Vähenevät resurssit jouduttiin keskittämään painopistealueille, joilla rajatapahtumien estämisprosentti pysyi ennallaan. Partioinnin määrää on jouduttu vähentämään painopistealueiden ulkopuolella, jossa rajatapahtumien paljastamisprosentti laski, kun tapahtumista aikaisempaa suurempi osa jäi havaitsematta asetetussa määräajassa. Laittoman maahantulon kokonaispaineeseen tai muuhun laittomaan toimintaan liittyen Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan kautta on pystytty estämään vuoden aikana yhteensä 3 336 henkilön pääsy Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengenmaihin. Määrä puolittui vuoteen 2013 verrattuna. Merkittävä vähennys tilastossa selittyy viisumihakemusten määrän romahduksella Venäjän edustustoissa.

5 Operatiivinen yhteistoiminta naapurimaiden viranomaisten kanssa on ollut tuloksellista. Yhteistyön seurauksena on estetty, havaittu tai paljastettu 525 oikeudetonta rajanylitystä maastorajalla ja rajanylityspaikoilla. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut ottaneensa vuoden aikana kiinni Suomen vastaisella rajalla noin 300 laittoman maahantulon yrittäjää, mikä on samaa luokkaa kuin aiempina vuosina. Lähialueella laittoman maahantulon paine on edelleen ollut Suomen rajoja suurempaa erityisesti Baltian maiden ja Puolan vastaisilla rajoilla. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus (min) 9 10 9 9 Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,4 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Töiden valmistuminen ja uuden rajatarkastusmallin käyttöönotto paransivat liikenteen sujuvuutta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) 3,9 4,0 3,4 4,0 RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 3,7 3,7 3,7 3,9 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 0,90 % 0,87 % 0,83 % 0,81 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 7,07 % 7,07 % 7,56 % 6,86 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve (%) 100 % 100 % 75 % 100 % RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla alueella (1-5) 3,4 3,4 3,3 3,4 Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) 3,6 3,6 3,6 4,1 Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa pysyi vuoden 2013 tasolla. Partioinnin kattavuus ja partiotuntimäärät itärajalla ja merirajalla vähenivät Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Merirajalla partioinnin kattavuutta laski myös edellisiä vuosia vähäisempi ilmaaluspartiointi. Valvontalentokoneiden partiotuntimäärää Suomessa laskivat koneiden vikaantumiset sekä niiden käyttö Euroopan Unionin rajaturvallisuusviraston operaatioissa Välimeren alueella. Resurssien vähetessä muiden viranomaisten odotukset Rajavartiolaitosta kohtaan harvaan asutun alueen turvallisuuspalvelujen tuottajana ovat kasvaneet. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,3 4,4 4,2 4,5 Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste (%) - - 93 % - Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa (1-5) 4,8 4,9 4,7 4,9 Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärän (%) 0,2 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,9

6 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on säilynyt lähes ennallaan. Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa parani hiukan. Hätätapauksista 86 %:ssa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa, kun tavoiteaikana on tunti. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönottaminen on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,9 3,8 3,8 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,5 3,7 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,7 3,6 3,7 3,8 Sotavarustus (1-5) 3,7 3,7 3,6 4,1 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Kustannusvaikuttavuus (ind) 116 115 119 108 Painotetut suoritteet (1000 kpl) 115 700 115 964 115 217 108 198 Kustannukset (milj. euroa) 245,7 253,3 247,6 250,3 Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus laski selvästi vuodesta 2013. Kustannuksia lisäsi yleinen kustannustason nousu sekä poistojen kasvu noin 3 milj. eurolla vuodesta 2013. Poistojen määrää nostaa uuden alus- ja ilma-aluskaluston käyttöönotto, suurimpana yksittäisenä kokonaisuutena ulkovartiolaiva Turva. Painotettujen suoritteiden kokonaismäärä laski selvästi. Tähän vaikuttivat eniten muutokset rajavalvonnan ja rajatarkastusten loppusuoritteiden määrissä.

7 1.3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajojen valvonta Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 249 663 238 015 234 000 231 189 josta itärajalla 182 081 171 680 167 500 164 660 Tekninen valvonta 870 689 884 967 907 500 881 094 Tarkastukset 28 141 31 803 31 800 33 760 Rajavyöhykeluvat 7 775 10 250 8 800 9 977 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) 495 576 615 637 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 114,9 113,6 106,8 106,2 Henkilötyövuodet 1 302 1 232 1 170 1 138 Tehokkuus Tuottavuus ind 127 132 134 142 Taloudellisuus ind 122 123 129 131 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,6 4,5 3,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 93,5 % 87,5 % 98,7 % 87,2 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76,9 % 73,3 % 92,6 % 64,7 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,6 3,9 4,1 Rajojen valvonnan tehtävät on hoidettu pienemmin voimavaroin kuin vuonna 2013. Partiotuntimäärä on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Samasta syystä partioinnin kattavuus on laskenut. Ilma-aluksilla suoritettujen partiotuntien määrä Suomen maa- ja merialueen valvontatehtävissä on laskenut noin 250 tuntia. Virka-aputehtävien lentotunnit lisääntyivät 45 tunnilla. Valvontalentokoneilla lennettiin aikaisempaa enemmän Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa, yhteensä 286 lentotuntia. Tehostuneet partiokäytännöt ovat nostaneet tarkastusten määrää vuodesta 2013. Teknisen valvonnan kattavuus on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Rajavartiolaitos toteutti rajojen valvonnan kustannustehokkaasti. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2013. Vähenevät resurssit jouduttiin keskittämään painopistealueille, joilla rajatapahtumien estämisprosentti pysyi ennallaan. Partioinnin määrää on jouduttu vähentämään painopistealueiden ulkopuolella, jossa rajatapahtumien paljastamisprosentti laski, kun tapahtumista aikaisempaa suurempi osa jäi havaitsematta asetetussa määräajassa. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

8 Rajaturvallisuustilanne itärajalla on vahvasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Ennustettavuuden heiketessä itsenäisesti hoidetun uskottavan ulkorajojen valvonnan merkitys korostuu. Rajatarkastukset Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 16,5 17,8 19,2 16,2 Tullitarkastukset (hlöä) 2 792 5 073 6 560 4 831 Käännyttämispäätös 1 576 1 673 1 620 1 601 Myönnetyt viisumit 1 267 1 268 1 377 1 056 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 2 6 4 5 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 280 328 313 389 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 504 490 600 864 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 619 604 550 489 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 96,2 103,1 105,7 104,5 Henkilötyövuodet 1 090 1 119 1 158 1 120 Tehokkuus Tuottavuus ind 143 153 158 137 Taloudellisuus ind 136 143 152 126 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,5 4,3 4,4 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 94,0 % 96,3 % 93,2 % 94,7 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 9 10 9 9 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,4 Oikeusturva (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajavartiolaitos on järjestänyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni viime vuoden aikana, ja oli noin 1,6 milj. rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2013 (- 8,8 %). Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä pääosa (yli 70 %) kulkee maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta ja loput laiva- sekä lentoliikenteen rajanylityspaikkojen kautta. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 11,4 milj. henkilöä (-12,1 %). Näistä matkustajista kolmannen maiden kansalaisia oli noin 8,4 milj. henkilöä, joista noin 97 % oli venäläisiä matkustajia. Venäläisten matkustajien määrä väheni edellisvuodesta (-16,6 %). Suurin rajanylitysliikenteen muutos kohdistui Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoihin. Vaalimaa palasi itärajan vilkkaimmaksi rajanylityspaikaksi ohi Nuijamaan. Liikenne väheni myös kaikilla pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla pois lukien Kuusamon rajanylityspaikka. Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrä pysyi ennallaan.

9 Rajanylitykset raideliikenteessä Helsingin ja Pietarin välillä vähenivät vuonna. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,45 milj. matkustajaa (+ 2,2 %). Rajatarkastusten määrä väheni Helsingin satamassa, johtuen pääosin reittiliikenteen alusten kaksi kuukautta kestäneestä liikennöintikatkoksesta Sotshin olympialaisiin liittyen. Rajatarkastuksia suoritettiin noin 350 000 matkustajalle (-21 %), josta viisumivelvollisten matkustajien osuus oli 78 %. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä väheni (-4 %). Suhteutettuna rajanylitysliikenteen kokonaismäärään käännytysten määrä oli edelleen varsin vähäinen. Rajalla turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi edellisvuoden tasosta (+27 %). Somalialaiset, irakilaiset, albanialaiset sekä tuntematonta kansalaisuutta olevat turvapaikanhakijat muodostivat suurimmat hakijaryhmät. Turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä Suomessa kasvoi 13 % edellisvuodesta. Somalialaisten ja ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti edellisvuodesta. Rajatarkastusten tuottavuus ja taloudellisuus laskivat vuonna. Syynä tähän oli rajatarkastusten määrän väheneminen. Vuodesta 2009 ulkorajatarkastusten määrä on kuitenkin noussut noin 48 %, rajatarkastusten tuottavuus 37 % ja taloudellisuus 26 %. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku laski vuodesta 2013. Kokonaistunnusluvun muutos johtui rajatarkastusten laadun tunnusluvun laskusta. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Töiden valmistuminen ja uuden rajatarkastusmallin käyttöönotto paransivat liikenteen sujuvuutta.

10 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 924 1 176 1 135 1 066 Valtionrajarikos (kpl) 155 252 269 221 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 74 113 102 121 Muu rikos tai rikkomus (kpl) 7 029 7 172 7 600 6 373 Rikesakko 727 818 935 728 Rangaistusvaatimusilmoitus 4 288 4 170 4 400 3 573 Pakkokeino 3 683 3 984 3 960 3 377 Huomautus 737 686 820 722 Päätös alusöljypäästöasiassa 5 4 7 0 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 127 162 150 252 Turvaamistoimenpide 2 961 2 933 3 220 2 247 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 1 559 3 097 2 420 3 263 Valvontailmoitus 375 386 385 386 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 16,7 18,3 18,0 18,2 Henkilötyövuodet 189,0 198 197 196 Tehokkuus Tuottavuus ind 118 121 127 107 Taloudellisuus ind 113 113 121 99 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,3 4,4 4,3 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 82 % 81 % 87 % 82 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 46 % 44 % 65 % 54 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 - Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 79 % 75 % 84 % 80 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 70 % 83 % 67 % 85 % Oikeusturva (%) 99,9 % 100,0 % 99,9 % 100,0 % Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut noin 5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionrajarikosten määrä on pysynyt ennallaan. Sen sijaan matkustusasiakirjoihin kohdistuvien väärennysten määrä on jatkanut laskuaan (-19 %). Tämä johtuu osaltaan matkustusasiakirjojen väärentämistä vaikeuttavien turvatekijöiden kehittymisestä. Väärennykset kohdistuvatkin yhä useammin muihin asiakirjoihin. Myös toiselle henkilölle kuuluvien asiakirjojen käyttö laittomassa maahantulossa on lisääntynyt. Toimivalla nelitasoisella maahanpääsyn valvontamallilla on kyetty pitämään Suomeen kohdistuvan laittoman maahantulon ja siihen liittyvien rikosten kasvu maltillisena.

11 Rajanylitysliikenteen laskun myötä rajatarkastuksissa havaittujen muiden rikkomusten määrä on kääntynyt laskuun. Myös rajavalvonnassa havaittujen rikkomusten määrä on kääntynyt laskuun. Edellä mainitut seikat vaikuttavat osaltaan toiminnan tuottavuuteen ja taloudellisuuteen sitä laskevasti. Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksujen määrä kasvoi voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua selittää osaltaan alalla aloittaneiden uusien toiminnanharjoittajien vielä vakiintumattomat toimintatavat. Lisäksi edellisen vuoden tapauksia siirtyi osin ratkaistavaksi vuoden puolella. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku pysyi edellisen vuoden tasolla. Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten määrä nousi 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisimpien vuosien laittoman maahantulon järjestämisen selvitystasot osoittavat sen, että riittävän näytön hankkiminen rikosprosessissa on edelleen erittäin haastavaa. Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso kääntyi kuitenkin selvään nousuun. Esitutkintaresursseja sitoutuu jatkossakin laajojen ja pitkäkestoisten rikosten tutkintaan. Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 39 öljypäästöä (2013: 28) Suomen merialueilla. Valtaosa toimintavuonna havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään erittäin pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueella talousvyöhykkeellä sekä aluemerellä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosina edelleen vähentyneet. Vuonna aloitettiin kolme hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Vuoden ensimmäinen hallinnolliseen tutkintaan johtanut öljypäästö havaittiin lokakuussa ja kaksi seuraavaa joulukuussa. Aluspäästötapausten selvitystasolle ei voitu laskea tunnuslukua, koska loppuvuodesta aloitettuja tutkintoja ei saatu päätökseen vuoden aikana.

12 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 224 389 217 270 Etsinnät merialue(kpl) 68 57 40 Etsinnät maa-alue (kpl) 156 332 230 Pelastustehtävät (kpl) 1 132 1 658 1 250 1 959 Meripelastustehtävät (kpl) 1 027 1 170 1 466 Muut pelastustehtävät (kpl) 105 488 493 Sairaankuljetus (kpl) 409 1 104 434 550 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 48 31 57 Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) 361 1 073 493 Avustustehtävä (kpl) 469 421 463 263 Merialueen avustustehtävä (kpl) 431 383 220 Maa-alueen avustustehtävä (kpl) 38 38 43 Muu pelastussuorite (kpl) 485 559 547 557 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 289 251 268 Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) 196 308 289 Merialueella pelastettu henkilö (kpl) 2 666 5 664 3 705 3 581 Merialueella estetty onnettomuus (kpl) 11 21 16 9 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 7,7 6,4 10,7 Henkilötyövuodet 85 83 70 115 Tehokkuus Tuottavuus ind 96 166 122 100 Taloudellisuus ind 92 155 117 92 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,5 4,2 4,1 Johtamisen laatu (1-5) 0,0 0,0 4,0 0,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 0,0 4,5 0,0 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,5 3,8 4,1 Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on vielä toistaiseksi käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät jatkuvasti meripelastuksen hätäradioliikennettä. Meripelastustehtävien määrä on ollut lievässä nousussa ja kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 86 %:ssa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Meripelastukseen liittyvät tehtävät lisääntyivät vuonna. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 21 henkilöä, mikä ylittää 2000 -luvun keskiarvon. Poikkeuksellista useammassakin ihmishenkiä vaatineissa veneilyonnettomuuksissa oli se, etteivät hätään joutuneet pystyneet itse hälyttämään apua.

13 Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastusyksiköiden käyttötunnit kasvoivat vuonna. Syynä kasvuun ovat lisääntyneen tehtävämäärän lisäksi myös merellisten yksiköiden käytettävyydessä tapahtuneet muutokset ja niiden suuremmat toiminta-alueet sekä uusien toimintamallien käyttöönottaminen. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuonna 2012 valmistuneen merellisen varautumissuunnitelman jalkauttaminen jatkuu edelleen. Tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät selvästi, koska henkilötyövuodet ja kustannukset kasvoivat suoritteiden määrän pysyessä vuoden 2013 tasolla. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voitu arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönotto on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 74 908 78 549 82 100 84 775 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 10,5 10,6 10,7 10,7 Henkilötyövuodet 119 115 118 115 Tehokkuus Tuottavuus ind 114 124 126 133 Taloudellisuus ind 109 115 121 123 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,7 3,9 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,5 3,7 3,5 Sijoitettavuus (%) 78 % 73 % 82 % 76 % Koulutettavuus (%) 93 % 84 % 93 % 84 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,7 3,6 3,7 3,8 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,7 3,6 4,1 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksien kehittäminen eteni suunnitellusti vuonna ja asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen 2013. Koulutusvuorokausien määrää nosti varusmiessaapumiserien vahvuuden kasvu. Kertausharjoitusten koulutusvuorokausimäärä laski edelleen vuodesta 2013. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2013, koska samoilla henkilöstöresursseilla ja kustannuksilla tuotettiin enemmän koulutusvuorokausia.

14 Toiminnan laadun kokonaistunnusluku nousi hiukan vuodesta 2013. Varusmiesten sijoitettavuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluksen keskeyttäneiden määrä nousi samassa suhteessa, kuin saapumiserien kokoa kasvatettiin. Koulutus annettiin tinkimättä suorituskykyvaatimuksista. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen teknillisellä toimialalla siirryttiin keskitettyyn tukipalveluiden tuottamiseen Rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa. Tavoitteena on parantaa sisäistä kustannus-tehokkuutta, vaikka tehdyt toimenpiteet eivät riitä kattamaan ulkoista kustannusten nousupainetta. Toimialakohtaisten tukipalveluiden jatkokehittäminen toteutetaan saatujen kokemusten valossa. Materiaalihallinto Rajavartiolaitoksen toiminnalliseen tarpeeseen perustuvat hankinnat toimeenpantiin hankintakäskyn ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnan kannalta kriittisen materiaalin määrittelyä jatkettiin osana koko Rajavartiolaitoksen oman materiaalin materiaalikartoitusta. Materiaalialan tilannekuvaa kartoitettiin selvittämällä materiaalien teknistä kuntoa. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön uusi virkavaatetus, joka sisälsi muun muassa uuden kenttävaatetuksen ja palvelusasun. Muun vaatetuksen, kuten partioasun, osalta uudistamista jatketaan vuoden 2015 aikana. Tietohallinto Tietohallintoa kehitettiin huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia sekä johdon linjaukset. Tavoitteet toteutuivat kilpailutuksia ja yhteistyöratkaisuja hyödyntäen. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla sisäministeriön puitteissa nykytilan kuvaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Aloitettiin toimenpiteet tietoturvallisuuden korotetun tason vaatimuksien saavuttamiseksi. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät toimivat hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE) ja kaikki toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Tietojärjestelmiä kehitettiin SIS II (Schengenin tietojärjestelmä) käyttöönoton ja rajaliikenteen edellyttämällä tavalla. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin operatiivisen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Uusia sensoreita testattiin ja järjestelmän tietoliikennelaitteistoja uusittiin. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Tähän liittyen Helsingin satamassa käynnistettiin vuoden kesällä viisumivelvollisten kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastustoiminnan automatisointikokeilu. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Valtiohallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä, Kieku, otettiin käyttöön huhtikuussa.

15 Toimitilahallinto Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan hankkeet valmistuvat vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Immolan ja Onttolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden aloitus siirtyi vuodelle 2015 vuokraneuvottelujen ja toimitilaratkaisujen valinnan pitkittymisestä johtuen. Rajavartiolaitos solmi vuokrasopimuksen pääkaupunkiseudun uusista toimitiloista 23.6.. Toimitilaan muuttavat vuoden 2016 alusta alkaen Rajavartiolaitoksen esikunta, Suomenlahden merivartioston esikunta ja Suomenlahden merivartioston johtokeskus. Samaan kiinteistöön tulee sijoittumaan myös Liikenneviraston meriliikennekeskus. Hanke tuo kustannussäästöjä ja on siten osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa. Rajavartiolaitos jatkoi toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän vähentämistä: irtisanomalla Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolan asuinkerrostalon 23:n vuokrasopimuksen 31.12. irtisanomalla Länsi-Suomen merivartiostossa Kokkolan merivartioaseman vuokrasopimuksen 31.12. ja muuttamalla Kokkolan satama-alueelle halvempiin ja tilatehokkuudeltaan parempiin toimitiloihin. Alustoimiala Uusi ulkovartiolaiva Turva (UVL10-hanke) luovutettiin Rajavartiolaitokselle 9.5.. Alus otettiin loppukesällä operatiiviseen käyttöön. Henkilöstön koulutusta tullaan jatkamaan myös vuonna 2015. Operatiivisessa toiminnassa sekä eri harjoituksissa kerättyjen kokemusten perusteella alukselle asetetut keskeisimmät suorituskykyvaatimukset on kyetty saavuttamaan. Partiovenehanke (PV 08) saatiin päätökseen, kun sarjan 23. partiovene otettiin vastaan. SRIB-hankkeen (Special Rigid Inflatable Boat) kahden veneen toimitukset toteutuivat kevään aikana ja alukset otettiin operatiiviseen käyttöön. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hankinnasta tehdyn valituksen joulukuussa. Vuonna 2013 myydyt Telkkä-luokan alukset Telkkä ja Tiira luovutettiin norjalaiselle ostajalle. Kaupallinen toimiala Vuonna aloitettiin ensimmäisen puolustus- ja turvallisuushankinnoista (PUTU-laki) annetun lain mukainen kilpailutus. Voimaan tulleet uudet julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JY- SE) huomioitiin. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti vuonna käynnistyneeseen turvallisuusviranomaisten hankintaverkostoon. Hankintaverkoston tarkoituksena on informaation ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinta-kilpailutusten järjestäminen. Yhteistyöfoorumia on tarkoitus edelleen kehittää vuoden 2015 aikana.

16 Viestintä Rajavartiolaitoksen viestinnässä näkyi eri tavoin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuosi. Juhlavuoden päätilaisuutta Säätytalolla kunnioitti läsnäolollaan myös tasavallan presidentti. Toukokuussa julkaistiin Rajavartiolaitoksen ensimmäisen päällikön, kenraalimajuri Fredrik Ferdinand Järnströmin elämänkerta. Rajavartiolaitoksen vuoden viestintäsuunnitelman mukaisesti toteutettiin mm. Rajavartiolaitoksen venäjänkieliset nettisivut. Sivustojen avaaminen noteerattiin myös venäläisessä mediassa ja palaute oli erittäin positiivista. Merelliset toiminnot saivat runsaasti julkisuutta vartiolaiva Turvan myötä. Kesän aikana Turva esittäytyi yleisölle Open Ship- tapahtumissa Porissa, Kotkassa, Maarianhaminassa, Turussa, Hangossa ja Helsingissä. Vierailijoita aluksella kävi lähes 6 000. Tasavallan presidentti tutustui alukseen lokakuussa. Vuoden aikana tiedotettiin aktiivisesti meripelastuksen uudesta hälytysnumerosta 0294 1000. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa on huomioitu sekä sisäministeriön yhteiset että omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke saatiin päätökseen vuonna. Ensimmäisessä osassa hanketta hallitus antoi syyskuussa 2013 eduskunnalle esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja rajavartiolaitoksen henkilötietolain muuttamisesta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.. Hanke jatkui tammikuussa eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä rajavartiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.10. ja 1.1.2015. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Älykkäät Rajat - paketin käsittelyä ja jäsenmaiden haasteiden ymmärrystä on edistetty esittelemällä komissiolle ja laajoista tietojärjestelmistä vastaavalle EU:n virastolle (eu-lisa) rajatarkastusten toimeenpanoa Suomessa maa- ja merirajoilla sekä lentokentillä. Pakettiin liittyvän ja eu-lisa:n käynnistämän pilottiprojektin suunnitteluun osallistuttiin sekä operatiivisella että teknisellä asiantuntemuksella. Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa toimivalla Rajavartiolaitoksen edustajalla on ollut keskeinen rooli vaikuttamisessa erityisesti Euroopan parlamenttiin. Suunnitteluala ja taloushallinto Rajavartiolaitos on jatkanut talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna lakkautettiin Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemat sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskus. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyivät muihin Rajavartiolaitoksen yksiköihin. Osana sopeuttamisohjelmaa myös Rajavartiolaitoksen teknillisen toimialan, taloushallinnon ja osa henkilöstöhallinnon tukipalveluista keskitettiin vuoden alusta. Sopeuttamisohjelmaan liittyen rajavartijakurssin oppilaan asema muutettiin virkamiehestä oppilaaksi vuoden kurssista alkaen. Sopeuttamisohjelma ei sisällä tehdyn kehyspäätöksen leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Taloushallinnon uudistus ja taloushallinnon toimintojen keskittäminen valtakunnalliseen johtoon toteutettiin vuoden alusta alkaen. Toimintamalli on todettu toimivaksi ja resursseja säästäväksi.

17 Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneet useat, osin päällekkäiset ja Rajavartiolaitoksesta riippumattomat tietojärjestelmämuutokset aiheuttivat viivästyksiä laskujen käsittelyssä syksyyn asti. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän uudistus otettiin käyttöön vuoden aikana. Samassa aikataulussa päivitettiin Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmää. Uudistuksilla keskitettiin suunnittelua ja vähennettiin hallintoon kuluvaa työaikaa. Vuonna Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön riskienhallinnan uudistettu toimintamalli. Malli keskittyy strategisen tason riskienhallintaan ja se sisältää sisäisen valvonnan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Toimintamallin mukainen riskienhallinta on olennainen osa Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden johtamista ja suunnitteluprosessia, hankkeiden johtamista sekä Rajavartiolaitoksen toiminnan seurantaa. Vuonna toimintamallin mukainen riskienhallinta toteutettiin strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen osalta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuoden 2013 alussa käynnistynyttä rajatarkastusten automatisointia kehittävää EU-rahoitteista FastPass-hanketta toteutettiin läpi vuoden. Syyskuussa käynnistyi EU:n rahoittama nelivuotinen FP7 tutkimushanke (EWISA), jonka tavoitteena on videovalvonnan älykkyyden kehittäminen. Rajavartiolaitos osallistuu hankkeeseen konsortion jäsenenä. Suomen ja Venäjän välisen tutkimusyhteistyön alalla järjestettiin Suomessa yksi tieteellinen seminaari yhdessä siviiliyliopiston kanssa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäministeriön tutkimustoiminnan työryhmän ja ohjausryhmän toimintaan. Kansainvälisellä tasolla osallistuttiin Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) yhteistyöhön. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa ilmestyi vuonna yksi julkaisu. Raportoitujen julkaisujen kokonaismäärä oli kolme. Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan verkottumista toteutettiin muun muassa osallistumalla kansainvälisen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hakuun BODEGA-hankehakemuksen konsortion jäsenenä. Sisäministeriön tutkimusrahoitushaussa saatiin rahoitus hankkeelle "Sisäisen turvallisuuden strategian vaikuttavuus ja siihen liittyvät indikaattorit" vuodelle 2015. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01/, 20.11.) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden rajaa on nostettu miljoonaan euroon. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain ilma-alusten sairaankuljetusten sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Aikaisemmin Rajavartiolaitos on esittänyt toimintakertomuksessa myös vuokraustoiminnan ja viisumitulojen kustannusvastaavuuslaskelman. Vuokraustoiminnan tuotot olivat vuonna yhteensä 949 908 euroa (-2,4 %) ja tulot viisumeista ja muista luvista ja päätöksistä yhteensä 65 228 euroa (-9,2 %). Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelman laskentatapa on ollut käytössä Rajavartiolaitoksessa 1990-luvun lopulta. Kustannukset kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen henkilötyövuosimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuoden sairaankuljetusten lukumäärä nousi 158 kappaleeseen (78 kpl/2013).

18 Korkoprosentti on laskenut 0,8 %:iin tippuen 0,4 % vuodesta 2013. Ilma-alusten sairaankuljetusten laskutusaika on kuusi kuukautta. Tästä syystä vuodelle kohdistuvia sairaankuljetuslentoja on laskutettu vuoden 2015 puolella yhteensä 170 600 euroa, eikä näitä tuloja ole kohdennettu vuoteen. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) 31.12. 31.12.2013 31.12.2012 Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 0 0 0 sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla 1 345 186 1 414 547 2 251 688 Muut toiminnan tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä: 1 345 186 1 414 547 2 251 688 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Henkilöstökustannukset 655 498 719 013 1 081 809 Vuokrat 0 0 0 Palveluiden ostot 0 0 0 Muut erilliskustannukset 358 461 410 395 707 325 Erilliskustannukset yhteensä: 1 013 959 1 129 408 1 789 134 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 134 369 105 403 183 178 Poistot 156 126 173 423 436 157 Korot 0 0 0 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 290 494 278 826 619 335 Kokonaiskustannukset yhteensä: 1 304 454 1 408 234 2 408 470 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 40 733 6 313-156 782 Kustannusvastaavuus % 103 % 100 % 93 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa, jolloin hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta vastaava osuus on tuloutettu sekalaisiin tuloihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille saadut) eri hankkeisiin sekä kuluissa näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa on mukana myös investointihankkeisiin kohdennetut keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat, sillä suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu EU:n ulkorajarahastohankkeissa Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan (esim. ulkovartiolaiva, partioajoneuvot, helikopterit, maa- ja merirajan valvontalaitteet, rajanylityspaikan kehittäminen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n ulkorajarahastohankkeiden osalta tehty maksuperusteella eikä kuluja vastaavia tuloja ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen.

19 EU:n ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2013 vuosiohjelmasta maa- ja merirajan tekninen valvonta (1 050 000 euroa), automaattiset rajatarkastuslinjastot (131 250 euroa) sekä maastoliikkuvuuden parantaminen (923 747 euroa). Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille. Kirjausoikeus momentille 4.13.26.01.22.2 saatiin AB/B412 helikoptereiden uusimiseen (5 807 782 euroa). Kansallisesta öljysuojarahastosta on saatu rahoitusta ulkovartiolaivaan (10 000 000 euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos 2012 2013 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 5 156 2 572 8 087 - EU:lta saatu rahoitus 123 150 638 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 23 39 266 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0,4 3 000,0 10 336 Tuotot yhteensä 5 303 5 762 19 327 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 520 56 372 310 - henkilöstökustannukset 104 308 409 - vuokrat 0 41 33 - palvelujen ostot 98 336 563 - muut erilliskustannukset 293 296 34 047 Erilliskustannukset yhteensä 6 015 57 353 35 361 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 301 2 868 1 768 - poistot 161 163 192 korot 37 25 14 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 498 3 056 1 974 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 514 60 409 37 336 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -1 211-54 648-18 009 kustannusvastaavuus -% 81 % 10 % 52 % Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on edellä mainittujen lisäksi mukana muun muassa Fast Pass-, New Delhi-, Abuja- yhdyshenkilö ja Cooperation project -projektit. Fast Pass hankkeessa kehitetään yhä luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EUrahoitteisesta hankkeesta. Yhdyshenkilöhankkeet ovat ulkoministeriön hankkeita, joissa Rajavartiolaitos on kumppani asettaen yhdyshenkilön asemamaahan. Cooperation -projektissa rahoitetaan eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia ja hyötynäkökulmia ja projekti on myös EU:n rahoittama hanke. Lisäksi mukana on muun muassa ulkoministeriön rahoituksella (kirjausoikeus momentille 24.90.68 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) rahoitettuina hankkeina onnettomuusaluksien riskiarvio ja merellisten monialaonnettomuuksien hallinta itämerellä. Imatran rajanylityspaikan kehittämistä on rahoitettu ENPI -rahoituksella (Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline).

20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista (arvio). Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmista. Taulukossa on mukana myös laskelma Rajavartiolaitoksen vuokraustoiminnan kustannusvastaavuudesta. Julkisoikeudellisissa suoritteissa on ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman lisäksi mukana myös viisumien ja muiden lupien kustannusvastaavuuslaskelmat vaikka kyseisiä laskelmia ei ole esitetty toisaalla tässä asiakirjassa. Eri vuosien tiedot ovat näin vertailukelpoisia keskenään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Julkisoikeudelliset suoritteet (ilma-alus sairaankuljetus, Rajavartiolaitos viisumit, muut luvat ja päätökset) tot tavoite 2013 2012 RVLL 578/2005 perusteella annetut suoritteet (palv.asunnot) tot tavoite 2013 2012 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 410 2 400 1 487 2 325 929 1 000 973 965 - maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0 21 0 0 0 Tuotot yhteensä 1 410 2 400 1 487 2 325 950 1 000 973 965 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 1 920 0 0 8 1 500 21 12,8 - henkilöstökustannukset 683 0 805 1 155 37 0 29 71,6 - vuokrat 0 0 0 0 907 0 1 187 1336,8 - palvelujen ostot 0 0 0 0 7 0 46 42,2 - muut erilliskustannukset 358 0 411 708 300 0 1 1 Erilliskustannukset yhteensä 1 041 1 920 1 216 1 862 1 258 1 500 1 284 1 464 KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 160 1 280 194 259 1 183 1 000 1 322 1523,1 - poistot 168 0 188 454 4 0 3 6,4 - korot 1 0 2 0 0 0 1 1,47 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 328 1 280 384 713 1 187 1 000 1 326 1 531 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 370 3 200 1 599 2 575 2 445 2 500 2 610 2 995 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 41-800 -113-250 -1 495-1 500-1 637-2 030 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN 41-800 -113-250 -1 495-1 500-1 637-2 030 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

21 1.4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian sekä voimavarastrategian toimeenpanemiseksi päivitettiin Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma 2023 vahvistettiin helmikuussa. Vuonna toteutettiin ensimmäinen rajavartijan peruskurssi palkattomana. Opiskelijoiden opintososiaaliset edut vastaavat upseeriksi opiskelevien kadettien etuisuuksia. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui rajavartijan peruskurssilta 79 rajavartijaa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta 21 sotatieteiden kandidaattia. Rajavartiolaitoksen hallinto- ja tukipalvelut keskitettiin Rajavartiolaitoksen esikuntaan 1.1. alkaen. Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitettiin Imatralle 1.6. mennessä. Kieku -järjestelmä otettiin käyttöön Rajavartiolaitoksessa 1.4.. Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksessa oli yhteensä 2 761 henkilöä, joista upseereita oli 303 (11%), opistoupseereita 300 (11%), erikoisupseereita 39 (1%), raja- ja merivartijoita 1 730 (63%) sekä siviilivirassa palvelevia 389 (14%). Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 12,8 12,6 10,4 6,6 Lähtövaihtuvuus (%) 0,4 % 0,3 % 0,6 % 0,2 % Kenttäkelpoisuus (1-5) - 4,4 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) - 4,3 4,4 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,7 8,6 8,6 9,2 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,9 0,8 0,8 0,6 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,6 39,7 39,3 40,0 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,4 % 12,6 % 9,8 % 13,0 Ammattitaidon ylläpidossa tapahtuneen huomattavan laskun selittää rajavartijan peruskurssiin opiskelijan aseman muutos. Vuonna 2013 opiskelijat olivat virassa, ja heidän opiskelusta laskettiin koulutusvuorokausia. Vuoden alusta aloittanut peruskurssi ei ollut nimitettynä virkaan opiskelun ajaksi.

22 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2012 Toimiala: Rajavartiolaitos % osuus 2013 % osuus % osuus vert. ed. vuoteen (%) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) 2 790 2 748 2 685-2,3 henkilöstömäärä 2 784 2 753 2 761 0,3 naiset 344 12,4 348 12,6 359 13,0 3,2 miehet 2 440 87,6 2 405 87,4 2 402 87,0-0,1 vakinaiset 2 747 98,7 2 707 98,3 2 715 98,3 0,3 naiset 323 11,6 322 11,7 332 12,0 3,1 miehet 2 424 87,1 2 385 86,6 2 383 86,3-0,1 määräaikaiset 37 1,3 46 1,7 52 1,9 13,0 naiset 21 0,8 26 0,9 31 1,1 19,2 miehet 16 0,6 20 0,7 21 0,8 5,0 kokoaikaiset 2 741 98,5 2 718 98,7 2 727 98,8 0,3 naiset 323 11,6 329 12,0 344 12,5 4,6 miehet 2 418 86,9 2 389 86,8 2 383 86,3-0,3 osa-aikaiset 43 1,5 35 1,3 40 1,4 14,3 naiset 21 0,8 19 0,7 19 0,7 0,0 miehet 22 0,8 16 0,6 21 0,8 31,3 keski-ikä 39,6 39,7 40,0 0,8 naiset 45,6 44,5 44,3-0,4 miehet 38,7 39,1 39,4 0,8 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 75,8 76,4 76,9 0,7 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 168 855 021 168 214 122 171 045 208 1,7 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 97 616 027 76,3 103 680 929 80,1 102 743 548 80,0-0,9 välilliset työvoimakustannukset 71 238 994 69 923 303 68 301 660-2,3 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 73,0 68,9 66,5-3,5 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi - 3,49 3,46-0,9 lähtövaihtuvuus % 0,4 0,3 0,2-33,3 tulovaihtuvuus % 4,1 4,3 4,2-2,3 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöstöstä % 0,1 0,0 0,07 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,7 8,6 9,2 7,0 työterveyshuolto /htv 354 420 386-8,2 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 196 206 75-63,7 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,0 naiset 4,30 4,30 4,30 0,0 miehet 4,20 4,20 4,10-2,4 koulutus ja kehittäminen /htv 3 531 3 427 2 683-21,7 koulutuspanostus työpäivää/htv 12,8 12,6 6,6-47,6 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2 685 (2013: 2 748) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 63 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2 761 virkamiestä, joista miehiä 2 402 (87 %) ja naisia 359 (13 %). Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 69 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 11 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 63 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 14 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 4 %.

23 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi jälleen lievästi, 39,7 vuodesta 40,0 vuoteen. Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,4 vuotta) on selvästi naisten keskiikää (44,3 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (33,0 %) iän perusteella oli 35-44 -vuotiaat. Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna pysyi arvossa 4,2.

24 Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Selkeästi suurin osuus on keskiasteen koulutuksen saaneet henkilöt. Syynä tähän on rajavartijoiden suuri osuus (63 %) henkilöstöstä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,3 % (119 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,2 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma ja lähtövaihtuvuus pienenivät (2013: 5,3 % ja 0,3 %). 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähtövaihtuvuus 2011 2012 2013

25 Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 171 milj. euroa, mikä on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin 63 700 euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuodesta 4,1 %. Henkilötyövuoden hintaa kasvattivat sopimusten mukainen palkkojen nousu, sosiaaliturvamaksujen nousu sekä palkallisen rajavartijan peruskurssin poistuminen. Kurssilaisten muita virkamiehiä pienempi palkka laski vielä 2013 koko Rajavartiolaitoksen henkilötyövuoden keskimääräistä hintaa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2012 2013 jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma 127 869 327,90 128 603 491,80 128 406 637,20 75,1 % -0,2 % II. Tehdyn työajan palkat 97 616 026,80 98 290 819,60 102 743 548,60 60,1 % 4,5 % A. Välilliset palkat 30 253 301,00 30 312 672,20 25 663 088,60 15,0 % -15,3 % B. Sosiaaliturva 37 135 304,30 35 475 251,40 39 311 875,36 23,0 % 10,8 % C. Muut välilliset kustannukset 3 850 388,80 4 135 379,60 3 326 696,09 1,9 % -19,6 % III. Välilliset työvoimakustannukset 71 238 994,10 69 923 303,10 68 301 660,05 39,9 % -2,3 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 168 855 020,90 168 214 122,70 171 045 208,65 100,0 % 1,7 % Työvoimakustannukset/HTV 60 587 61 213 63 704 4,1 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm x työpäivän pituus) kasvoi 0,65 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi 1,6 % edellisen vuoden tasosta.

26 TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) 2012 2013 %-yksikköä Tehty vuosityöaika 75,8 76,4 76,9 0,65 Koulutus 5,1 5,0 4,0-20,00 Ei tehty vuosityöaika 19 18,6 18,9 1,61 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä 2012 2013 Vuosimuutos % 2012 2013 Vuosimuutos % 2012 2013 Vuosimuutos % Erityisäitiysloma 0 0 0 0,0 0 194 315 62,4 0 194 315 62,4 Äitiys/vanhempainloma 2273 2032 324-84,1 2302 2714 1349-50,3 4575 4746 1673-64,7 Isyysloma 4882 4567 4173-8,6 12 45 0-100,0 4894 4612 4173-9,5 Hoitovapaa 1493 1796 2313 28,8 1499 1298 2093 61,2 2992 3094 4406 42,4 Osittainen hoitovapaa 12001 10341 5758-44,3 3330 3314 1037-68,7 15331 13655 6795-50,2 Lapsen vaikea sairaus 15 2 36 1700,0 0 18 0-100,0 15 20 36 80,0 Pakottavat perhesyyt 70 9 24 166,7 5 1 1 0,0 75 10 25 150,0 Tilapäinen hoitovapaa 1874 1288 1662 29,0 243 148 168 13,5 2117 1436 1830 27,4 Kaikki yhteensä 22 608 20 035 14 290-28,7 7 391 7 732 4 963-35,8 29 999 27 767 19 253-30,7 Miesten käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti osittaisesta hoitovapaasta ja äitiyslomasta/vanhempainlomasta kertyi eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö laski 30,7 %. Voimakasta laskua tapahtui sekä miesten että naisten osalta. Molempien sukupuolten osalta suurin lasku tapahtui äitiys/vanhempainloman ja osittaisen hoitovapaan kohdalla. Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 57 (alkanut, päättyy 2015) 2 0 Esiupseerikurssi 66 (alkanut 2013, päättynyt ) 9 1 Esiupseerikurssi 67 (alkanut, päättyy 2015) 7 0 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013, päättyy 2015) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut, päättyy 2016) 6 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 98. KadK ja 81. MEK (valmistunut ) 16 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 99. KadK ja 82. MEK (valmistuu 2015) 21 1 Mestarikurssi 8 16 0 Rajavartijan peruskurssi 21 66 14 Yhteensä 151 16

27 Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Vuoden työhyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,46. Tulos laski kolme sadasosaa edellisen vuoden kyselystä. Tyytyväisyys lisääntyi eniten tiedonkulussa (+0,02) ja heikentyi eniten palkkauksessa (-0,07). Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (2,99). Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 88 % (2013: 79 %). Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli 70-99 %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,4 eli sama kuin vuonna 2013. Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 ja 4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin on heikoin keskiarvo nuorimmassa ikäryhmässä 20-24 -vuotiaat (: 3,8, 2013: 4,2). Vuonna ikäryhmän 40-44 - vuotiaat HKI on paras (: 4,6, 2013: 4,4). Rajatarkastustehtävissä toimivien henkilöiden henkilökohtainen kuntoindeksi oli heikoin (: 3,7, 2013: 3,9). Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 24 800 työpäivää (helmikuu - joulukuu). Vaikka tässä luvussa ei ole tammikuun sairauspoissaoloja, on luku 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi 9,2 päivää. Nousu johtuu pidempien, 4-45 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen lisääntymisestä. Rajavartiolaitoksessa toteutettujen organisaatiomuutoksen oletetaan vaikuttaneen edellä mainittuun pitkien sairauspoissaolojen lisääntymiseen.

28 Sairauspoissaolojen kehitys 2010 2011 2012 2013 muutos Sairauspäiviä 25 101 24 525 24 233 23 597 24 800 5,1 % Sairaustapauksia 5 630 5 506 5 529 5 462 5 925 8,5 % Sairauspäiviä/htv 8,9 8,7 8,7 8,6 9,2 7,0 % Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi 1 693 työpäivää. Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 18,6 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat lyhyempiä. Tämän johdosta sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi 0,6, joka on pienempi tulos kuin vuonna 2013. Työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut työtapaturmien ehkäisyyn kohdennettujen toimenpiteiden johdosta. Tapaturmapoissaolojen kehitys 2010 2011 2012 2013 muutos Sairauspäiviä 2 011 2 589 2 624 2 080 1 693-18,6 % Sairaustapauksia 126 149 158 124 147 18,5 % Sairauspäiviä/htv 0,7 0,9 0,9 0,8 0,6-25.0 %

29 Työkyky Henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä työkyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden aikana terveystarkastuksia tehtiin 737 kappaletta. Tarkastetuista 679 henkilöä palautti työkykyindeksikyselyn. Vastausten perusteella 92 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi, kohtalaiseksi noin 5 % ja huonoksi 1 %. Vuonna 2011 käyttöön otettu varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on löytää työkyvyn tukea tarvitsevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kohtalaista ja huonoa työkykyä kokevat henkilöt ovat työterveyshuollon seurannassa ja kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Vuonna kuntoutustuen saajia oli 17. Määrä on sama kuin vuonna 2013. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi henkilöä.

30 1.5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 3,7 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana 5,8 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin sisäministeriön momenteilta 4.13.26.01.2.22 Ulkorajarahasto. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilla rahoitettavien hankkeiden ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 2,1 milj. euroa. Öljysuojarahasto maksoi 10 milj. euron rahoitusosuuden ulkovartiolaiva Turvaan. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momenteilta 24.90.68 ja 4.13.24.90.68 myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä 805 800 euroa määrärahaa merellisten monialaonnettomuuksien hallinnan (BSMIR), onnettomuusaluksien riskiarvion (Vessel Triage), laivapalotoimintamallien kehittämisen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta määrärahapäätöksiä työllistettävien palkkauksiin saatiin yhteensä 210 097 euroa. Valtioneuvoston kanslia myönsi määrärahaan 4.13.23.01.03 Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus kirjausoikeuden yhteensä 85 005 euroa. Talousarvion toteutumisen analyysi Yhteenveto momentin 26.20. talous- ja lisätalousarvioista Momentit TAE/LTAE Euroa Selite 26.20.01 TAE yhteensä 229 539 000 Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta 26.20.70. TAE 0 Ei myönnettyä määrärahaa 26.20.70.6 1. LTAE 750 000 Dornier määrärahan uudelleen budjetointi Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01 myönnettiin nettomäärärahaa 229,5 milj. euroa. Ilma- ja vartioalushankintoihin momentille 26.20.70 ei myönnetty määrärahaa. Ilma- ja vartioalusmomentit pidettiin kuitenkin talousarvion tilijaottelussa valtuuksien vuoksi. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa momentille 26.20.70 ilma- ja vartioalusten hankintaan myönnettiin 750 000 euron määräraha uudelleen budjetointina. Määräraha on tarkoitettu Dornier valvontalentokoneiden valvontatekniikan uudistamishankkeen toiseen vaiheeseen. Hanke on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä ja jäljellä oleva määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uutena määrärahana vuodelle. Sisäministeriön muihin tuloihin tuloutettiin 10 milj. euroa öljysuojarahaston rahoitusosuutena vartiolaiva Turvaan. Edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja peruutettiin yhteensä 11 milj. euroa. Peruutukset on raportoitu liitteessä 4. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta 32.30.51.07.1 maksettiin 13 työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä 192 154 euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, opastaja- ja ravitsemispalvelutehtäviin. Momentin 32.30.51.07.2 muut menot käyttö 2 896 euroa on kohdistunut työllistettävän matkakuluihin.

31 Ulkorajarahaston momenteilta 4.13.26.01.22.2 maksettiin helikoptereiden tukikelpoisia menoja 5,8 milj. euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille -momentilta 26.01.66 maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja 28 024 euroa. Toimintamenoja siirtyi vuodelle yhteensä 28,2 milj. euroa (2013: 28,9 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 16,5 milj. euroa (2013: 16,6 milj. euroa). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat mm. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Siirtyvän erän suuruus on 12,3 % (2013: 12,3 %, 2012: 11,9 %) bruttotoimintamenoista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden aikana noin 8,9 milj. euroa (2013: 7 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 2,5 milj. euroa (2013: 1,59 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex -operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (2,1 milj. euroa), yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja sekä varusmiesten laskutettuja kuluja (0,34 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (3 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat ulkorajarahaston rahoitusosuudet (2,1 milj. euroa) ja muut EU- ja ENPI - hankkeet (0,7 milj. euroa). Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,93 milj. euroa), ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,35 milj. euroa) ja muut tuotot, joka sisältää huutokauppatulot (0,3 milj. euroa), muonitustulot (0,17 milj. euroa) ja viisumitulot (0,06 milj. euroa). Ilma-alukset -määrärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 14,4 milj. euroa. Päättyneellä tilikaudella vastaanotettiin viimeinen partiovene. Partioveneen maksuja suoritettiin 0,18 milj. euroa. Jäljelle jäänyt määräraha 2,7 milj. euroa peruutettiin. Määrärahaa jäi jäljelle, koska hanke oli budjetoitu talousarvioon täysimääräisenä ja hankkeeseen on hankintavuosien aikana saatu EU:n ulkorajarahastosta rahoitusta (kirjausoikeus momentille 26.01.22.2). Rajavartiolaitos sai vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa 2,5 milj. euron rahoituksen merellisen viranomaisveneen konseptiveneen hankintaan. Ensimmäisen tarjouskilpailun lopputuloksena ei saatu yhtään vaatimukset täyttävää ja hinnaltaan käytettävissä olevaan rahoituksen sopivaa tarjousta. Rajavartiolaitoksen on järjestettävä uusi tarjouspyyntökierros kevään 2015 aikana ja konseptiveneen valmistuminen tulee siirtymään vuodelle 2016. Vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin Rajavartiolaitokselle tilausvaltuus yhden ulkovartiolaivan hankintaan sekä 3 milj. euroa laivan suunnitteluun ja hankinnan valmisteluun. Tilausvaltuus uusittiin vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa sekä vuoden 2011 talousarviossa sekä korotettiin vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa. Rajavartiolaitos allekirjoitti ulkovartiolaivan hankintasopimuksen 21.12.2011. Tilikaudelle kirjattiin ulkovartiolaivan talousarviokuluja 6,8 milj. euroa. Hankinta ajoittui vuosille 2009 ja sen kokonaiskustannusarvio oli 97 milj. euroa. Laivan myöhästyneen toimituksen vuoksi rakentajatelakka maksoi sopimuksen mukaisesti 3 milj. euroa viivästyssakkoa. Ulkovartiolaiva vastaanotettiin 9.5.. Vartiolaiva Turvaan saatiin yhteensä 13 milj. euroa öljysuojarahaston rahoitusta vuosien 2013 ja aikana. Viivästyssakkomaksun käyttämiseen ulkovartiolaivan varustamiseen myönnettiin valtuus ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samalla määräraha peruutettiin. Määräraha 3 milj. euroa myönnettiin vuoden 2015 talousarviossa. Vuonna myönnettyä valtuutta ei uusittu vuodelle 2015.

32 Dornier siirtomääräraha (4.12.26.20.70.5.) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Määrärahaa peruutettiin ja uudelleen budjetoitiin vuodelle toimituksen viivästymisen vuoksi. Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (4.13.26.20.70.5) määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 osaksi ilma-alushankintoja. Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa), käytetyt valtuudet Valtuus nro Valtuus määrä Tot ARVIO Tamenot 2015 -- Kaikki yht Ulkopuolinen rahoitus Valtuus nimi Ta-menot Partioveneiden hankinta, 10 kpl 1000002 (2010) 9 200 8 879 0 8 879 2 000 1100003 Ulkovartiolaivan hankinta (2011) 97 000 93 102 0 93 102 13 000 1200005 Helikoptereiden hankinta 2015 62 000 31 369 25 939 57 308 8 808 1300009 SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot 33 710 5 400 24 336 29 736 0 YHTEENSÄ 201 910 138 750 50 275 189 025 23 808 Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 9,2 milj. euron tilausvaltuus kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä oli vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta. Partiovenehanke päättyi vuonna. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 97 milj. euron tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan. Ulkovartiolaivan 95,8 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin 21.12.2011. Ulkovartiolaivahanke päättyi vuonna. Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus, 57,3 milj. euroa tehtiin 19.12.2012. Helikopterit toimitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeeseen haettiin myös EU-ulkorajarahaston rahoitusta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon liittyen. Hanke ajoittuu vuosille 2012 2017 ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja 29,7 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin 20.6.2013. Hankinnasta aiheutuu menoja vuoteen 2019 saakka. Vuoden talousarviossa uusittua ulkovartiolaivan valtuutta (0,3 milj. euroa) ja uutta ulkovartiolaivan varustaminen (3 milj. euroa) valtuutta ei ole käytetty tilivuoden aikana. Ensimmäinen oli alkuperäisestä valtuudesta käyttämättä jäänyt osa ja jälkimmäinen vartiolaiva Turvan varustamiseen ja toiminnallisiin muutostarpeisiin tarkoitettu hankintavaltuus siltä osin mitä alkuperäisestä hankintatilauksen yhteydessä jouduttiin karsimaan sopimuksesta kustannussyistä. Vartiolaiva Turvan varustamisen 3 milj. euron määräraha on budjetoitu talousarvioon vuodelle 2015 eikä sitä käsitellä valtuutena. Tuotto- ja kululaskelman analyysi Tuotto- ja kululaskelman merkittävimmät muutokset verrattuna edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 1,5 milj. eurolla (+19,8 %), joka pääosin johtui yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvusta. Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista ja Frontex -operaatioista

33 sekä tuotot ulkorajarahasto-osuuksista sekä tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat 12,6 % johtuen sairaankuljetustulojen laskusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut laskivat 1,2 %. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen Inarin rajanylityspaikan kelkkavarasto. Muiden kulujen taso on nyt päättyvällä tilikaudella tavanomaisella tasolla. Ero edelliseen vuoteen muiden kulujen osalta johtuu vuonna 2013 vartiolaiva Tavin, Telkän ja Tiiran poistamisesta kirjanpidosta myyntitappiotilin (9,6 milj. euroa) kautta. Rahoitustuotoissa on vääränpuoleinen saldo (3 733 euroa). Tämä johtuu edelliseen tilikauteen kohdistuvasta ja tehdystä korjauksesta, jossa ulosotosta saatua pääomaa oli kokonaisuudessaan kirjattu rahoitustuotoksi myös pääoman osalta. Kirjaukset on korjattu vuoden kirjanpitoon. Rahoituskulujen suuri määrä (16 690 euroa) johtuu viivästyneistä laskujen maksatuksista, joista suurin osa kohdistuu Senaatti-kiinteistöille. Rajavartiolaitoksen taloushallinto organisoitiin uudestaan vuoden alusta. Samalla vaihdettiin laskujen sähköinen käsittelyjärjestelmä Rondo R8:aan. Vaihto tehtiin uudestaan Kiekun käyttöönoton yhteydessä 1.4.. Järjestelmän vaihdot aiheuttivat molemmissa tapauksissa laskujen käsittelyn ja maksatusten viivästymisiä. Senaatti-kiinteistöiltä saatiin lupa maksujen viivästymiseen mutta viivästyskorkojen kera. Satunnaisiin tuottoihin (3 023 085 euroa) on kirjattu merkittävimpänä eränä ulkovartiolaivan viivästymisestä johtuva sopimussakko (3 milj. euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset (14 573 euroa). Nämä erät on eritelty tarkemmin liitteessä 17. Siirtotalouden tuotoissa (10 milj. euroa) on öljysuojarahaston maksama rahoitusosuus ulkovartiolaivan hankintaan. Taseen analyysi Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (241,7 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 11,3 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden (166,9 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana vartiolaiva Turva (96,1 milj. euroa), partiovene (1 milj. euroa), kaksi nopeaa venettä (1,4 milj. euroa), 95 kappaletta kuljetusvälineitä (1,8 milj. euroa) sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoa. Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 14,5 milj. euroa (2013: 13,6 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä noin 2,9 milj. euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Valmistuneita hankkeita olivat Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kehittäminen, Pohjois-Karjalan rajavartioston harjoitusalueen kehittämishankkeet sekä Lapin rajavartioston tarkastustilat, partiomajat ja varastot. Rajavartiolaitos myi tilivuoden aikana Parikkalan Valon osakkeet. Myynti on raportoitu liitteessä 17. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (46,2 milj. euroa) on muun muassa keskeneräinen nosturi ulkovartiolaivaan (88 000 euroa), Super Puman modifikaatio (5,4 milj. euroa) ja kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (40,2 milj. euroa). Lisäksi erässä on keskeneräinen rakennushanke Inarin kelkkavarasto (101 794 euroa) ja maa- ja merirajan valvontajärjestelmien keskeneräisiä hankkeita. Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (5,3 milj. euroa) sisältää ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden. Siirtosaamiset ovat nyt normaalilla tasolla ja sisältävät etukäteen maksettuja, vuodelle 2015 kuuluvia eriä kun vuoden 2013 saldoissa oli saatavana vartiolaivojen Telkkä ja Tiira myyntisaaminen (3 milj. euroa). Muissa lyhytaikaisissa saamisissa on myyntireskontran kautta laskutettavat muut kuin maksullisen palvelutoiminnan vuodelle kuuluvat erät.

34 Saaduissa ennakkomaksuissa (1,2 milj. euroa) on Euroopan komission rahoittaman Fast Pass -hankkeen sekä Ewisa -hankkeiden ennakkorahoitusta sekä Suomen ympäristökeskuksen rahoittama ennakkomaksu ulkovartiolaiva Turvan nosturihankintaan. Siirtovelkojen (0,3 milj. euroa) kautta on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen, kun ostoreskontra sulkeutui. Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto)

35 Palkat - 2013 Saldo 2013 Muutos % Muutos Tuotto- ja kululaskelma ja tase / kpy tilitaso 164 761 148,64 162 710 747,18 1,2 % 2 050 401,46 TOIMINNAN TUOTOT -2 916,00-100,0 % 2 916,00 39670000 Yhteistoim. kust. korv. valtion virastoilta -2 916,00-100,0 % 2 916,00 TOIMINNAN KULUT 164 761 148,64 162 713 663,18 1,3 % 2 047 485,46 Henkilöstökulut 164 492 655,20 162 447 400,26 1,3 % 2 045 254,94 41000100 Virkasuhteisten varsinaiset palkat 99 308 802,09 100 310 925,78-1,0 % -1 002 123,69 41000200 Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät 13 962 353,54 13 094 154,86 6,2 % 868 198,68 41000300 Virkasuhteisten ylityökorvaukset 1 003 642,60 952 173,60 5,1 % 51 469,00 41000350 Virkasuhteisten varallaolokorvaukset 4 442 932,41 4 203 224,31 5,4 % 239 708,10 41000400 Virkasuhteisten lomarahat 5 618 939,46 5 840 725,93-3,9 % -221 786,47 41000401 Virkasuhteisten lomarahavapaat 184 221,81-238 696,90 229,6 % 422 918,71 41000500 Virkasuhteisten lomakorvaukset 359 715,14 197 224,74 45,2 % 162 490,40 41000600 Virkasuhteisten sairausaikalisä 568 271,54 532 485,27 6,3 % 35 786,27 41000700 Virkasuhteisten vuosilomalisä 2 343 113,48 2 356 876,38-0,6 % -13 762,90 41000800 Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset 47 880,00 100,0 % 47 880,00 41000900 Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät 263 463,29 24 291,28 90,8 % 239 172,01 41020000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset -1 523 891,76-1 579 427,19-3,6 % 55 535,43 41030100 Virkasuhteisten palkkiot 338 470,23 177 728,70 47,5 % 160 741,53 41030300 Ulkopuolisten palkkiot 206,03-100,0 % -206,03 41100000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2 743 235,47 2 596 721,15 5,3 % 146 514,32 41120000 Eläkemaksut 33 716 939,00 32 914 273,02 2,4 % 802 665,98 41130000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset sosiaaliturvamaksujen -32 633,28-32 220,34 1,3 % -412,94 41140000 Tapaturmamaksut 1 147 200,18 1 096 733,64 4,4 % 50 466,54 Muut kulut 268 493,44 266 262,92 0,8 % 2 230,52 45100000 Muut kustannusten korvaukset 64 492,96 266 262,92-75,8 % -201 769,96 45100301 Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset 160 163,98 100,0 % 160 163,98 45100302 Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset 33 687,50 100,0 % 33 687,50 45100313 Ulkomaan muuttokorvaus 10 149,00 100,0 % 10 149,00 Kaikki yhteensä 164 761 148,64 162 710 747,18 1,3 % 2 050 401,46 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenot kasvoivat 1,3 % edellisestä vuodesta. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat vuodesta 2013 yhteensä 62,9 henkilötyövuotta. Palkkoihin kohdistuneet tuotot vuonna 2013 ovat harjoittelijoista saatuja palkkakorvauksia. Vuonna tuottoja ei ole kohdistettu palkkoihin. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo (vertaa vuoden 2013 kredit-saldoon), johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin

36 41000400 (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille 41000401 (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät 243 718 euroa asevelvollisten koulutukseen liittyviä sotaharjoitusten vuoksi maksettuja lisiä ja harjoituspäivärahoja. Vuonna 2013 harjoituspäivärahat on kirjattu muihin toimintamenoihin. Tilillä 41000900 muut korvaukset ja lisät on lisäksi tammimaaliskuussa maksetut matkapäiväkorvaukset, joita konversiossa ei ole voitu erotella omalle Kieku-tililleen 41000800. Kiekuun ei ole voitu luoda kaikilta osin samanlaista seurantaa palkkakulujen osalta mitä se oli vanhassa järjestelmässä, joten esim. virkasuhteisten palkkioiden tarkempi erittely ei ole mahdollista vuodelta, sillä kaikki palkkiot on kirjattu toiminnolle avoin toiminto / kohdentamaton työ. Muut toimintamenot - 2013 (netto) Saldo Riviotsikot 2013 Muutos % Muutos Ydintoiminnot 1 615 467,75 2 194 168,67-26,4 % -578 700,92 Ohjaustoiminnot 223 507,50 224 683,81-0,5 % -1 176,31 Tukitoiminnot 67 439 624,30 64 631 965,98 4,3 % 2 807 658,32 9999600000 Yleishallinto ja johtaminen 137 965,36 153 799,90-10,3 % -15 834,54 9999600100 Hallinnolliset päätökset 147,27 2 227,69-93,4 % -2 080,42 9999600200 Sidosryhmäyhteistyö 318 709,48 282 995,88 12,6 % 35 713,60 9999611000 Henkilöstön kehittäminen 3 504,99 5 864,31-40,2 % -2 359,32 9999612000 Palkan- ja palkkionlaskenta 570 103,51 427 789,50 33,3 % 142 314,01 9999613000 Palvelussuhteen hallinta 397 646,18 329 300,90 20,8 % 68 345,28 9999613100 Rekrytointi 68 699,34 77 439,76-11,3 % -8 740,42 2010614400 Valmentautuminenurheilu 13 945,06 33 058,05-57,8 % -19 112,99 2010614500 Kenttäkelpoisuus 21 049,00 23 549,42-10,6 % -2 500,42 9999614050 Kuntoutus 6 776,00 9 070,80-25,3 % -2 294,80 9999614300 Virkistystoiminta 115 167,70 675,92 16938,7 % 114 491,78 9999614000 Työterveyshuolto 1 037 764,32 1 156 297,32-10,3 % -118 533,00 9999614100 Työsuojelu 32 015,19 19 142,29 67,2 % 12 872,90 9999614200 Työhyvinvointi 10 027,05 147 168,06-93,2 % -137 141,01 9999615100 Koulutus opettajana 163 912,21 232 986,20-29,6 % -69 073,99 9999615200 Koulutus oppilaana 2 371 900,68 2 252 757,46 5,3 % 119 143,22 9999615300 Muu osaamisen kehittäminen 30 153,36 16 712,93 80,4 % 13 440,43 9999616000 Muut henkilöstöhallinnon tehtävät 320 322,59 269 817,74 18,7 % 50 504,85 9999616100 Palkkausjärjestelmän kehittäminen 18 653,09 13 668,61 36,5 % 4 984,48 9999616200 Yhteistoiminta 28 255,91 17 829,27 58,5 % 10 426,64 9999616300 Luottamusmiestoiminta 17 088,46 16 064,59 6,4 % 1 023,87 9999621000 Tulojen käsittely 47 858,37 43 909,14 9,0 % 3 949,23 9999622000 Menojen käsittely 190 349,15 179 979,97 5,8 % 10 369,18 9999623000 Kirjanpito 49 623,23 25 221,22 96,8 % 24 402,01 9999625000 Muut taloushallinnon tehtävät 13 629,58 33 330,24-59,1 % -19 700,66 9999630000 Tarkastustoiminta 32 641,21 22 577,80 44,6 % 10 063,41

37 Saldo Riviotsikot 2013 Muutos % Muutos 9999641000 IT-hallinto ja arkkitehtuuri 12 688,16 14 663,45-13,5 % -1 975,29 2010642000 Tietoverkkopalvelut 1 467 914,06 1 050 913,82 39,7 % 417 000,24 2010643200 Aluepalvelut 621 107,61 76 738,09 709,4 % 544 369,52 2010643300 Puhe- ja viestintäpalvelut 817 556,55 1 259 539,20-35,1 % -441 982,65 2010643400 Työasemapalvelut 3 613 495,01 3 921 757,02-7,9 % -308 262,01 2010643500 Käyttöpalvelut -120 790,22 55 160,84-319,0 % -175 951,06 2010643600 Radioverkkopalvelut 1 224 553,86 1 176 260,07 4,1 % 48 293,79 9999643000 Perustietotekniikka 417,80 10 508,44-96,0 % -10 090,64 9999644000 Ydintoimintojen tietojärj. 7 483 047,51 7 502 414,48-0,3 % -19 366,97 9999645000 Tukitoimintojen tietojärj. 1 329 713,34 821 304,94 61,9 % 508 408,40 9999646000 Muu tietohallinto 143 139,29 169 144,49-15,4 % -26 005,20 9999650000 Tietopalvelu 272 356,86 212 492,45 28,2 % 59 864,41 9999660000 Ulkoinen viestintä 340 561,26 279 865,04 21,7 % 60 696,22 2010680100 Oikeudenhoito ja kurinpito 23 335,04 23,60 98777,3 % 23 311,44 2010680200 Edunvalvonta 136,90 894,20-84,7 % -757,30 9999680000 Oikeudelliset palvelut -2 212,00 1 012,76-318,4 % -3 224,76 2010691100 Palvelussuhdeasunnot 270 657,86 281 526,58-3,9 % -10 868,72 2010691200 Muu kiint. hoito 18 757 728,92 18 583 174,62 0,9 % 174 554,30 2010691210 Käyttö- ja huoltotoiminta 90 681,56 63 496,18 42,8 % 27 185,38 2010691220 Ulkoalueiden hoito 102 625,14 92 146,70 11,4 % 10 478,44 2010691230 Siivous 1 014 933,01 1 088 962,28-6,8 % -74 029,27 2010691240 Vuosikorjaustoiminta 282 514,92 625 431,63-54,8 % -342 916,71 2010691250 Kunnossapitotoiminta 219 757,95 121 622,12 80,7 % 98 135,83 2010691300 Uudisrakentaminen 2 406 397,53 2 157 695,83 11,5 % 248 701,70 2010691400 Perusparannustoiminta 30 825,61 71 684,46-57,0 % -40 858,85 9999691000 Kiinteistöhallinto 153 047,77 120 833,45 26,7 % 32 214,32 9999692000 Toimistopalvelut 598 609,47 934 581,65-35,9 % -335 972,18 2010693100 Kuljetusvälinetoim/huolto 3 987 540,95 3 432 649,98 16,2 % 554 890,97 2010693200 Ilma-alustoiminta/-huolto 4 797 356,75 5 812 882,82-17,5 % -1 015 526,07 2010693300 Alustoiminta/-huolto 7 661 892,57 4 842 547,77 58,2 % 2 819 344,80 9999693000 Logistiikka 203 134,69 84 545,70 140,3 % 118 588,99 9999694000 Hankintatoimi 2 810,79 2 791,10 0,7 % 19,69 9999695000 Matkahallinto 12 319,92 11 197,45 10,0 % 1 122,47 9999696000 Turvallisuus ja riskienhallinta 136 324,57 85 813,62 58,9 % 50 510,95 9999697000 Ympäristönsuojelu 1 350,00 18 354,00-92,6 % -17 004,00 2010698100 Muonitustoiminta 1 112 154,14 675 584,67 64,6 % 436 569,47 2010698200 Varasto ja vaatetuspalvelut 1 067 254,50 1 677 734,27-36,4 % -610 479,77 2010698300 Koiratoiminta 468 559,22 454 982,06 3,0 % 13 577,16 2010698400 Voimankäyttö ja suojavälineet 238 437,26 499 041,21-52,2 % -260 603,95 9999698000 Muut tukitoiminnot 577 779,88 546 757,97 5,7 % 31 021,91 9999900100 Kohdentamaton työ -3 423 511,59-1 717 097,98 99,4 % -1 706 413,61 Kaikki yhteensä 65 855 087,96 65 333 720,48 0,8 % 521 367,48 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista (+0,8 %). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin ja sidosryhmämuistamiseen kului 318 709 euroa (+12,6 %). Kasvu johtui pääosin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuodesta.

38 Henkilöstöhallinnon toimintojen kulujen nousu johtuu pääosin Kiekun käyttöönotosta ja siitä, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa tehtävä palkanlaskennan ja palvelussuhteen hallinnan työ on SAP-tietojärjestelmässä monimutkaista ja näkyy Rajavartiolaitokselle kasvavana laskutettavana kuluna. Palkanlaskennan kuluja on lisäksi kompensoitu vuoden palvelusopimuksessa valtiovarainministeriön määrärahalla yhteensä 279 123 euroa. Virkistystoiminnan kulujen kasvu ja työhyvinvoinnin kulujen lasku johtuu vuoden alussa otetusta linjauksesta, jossa virkistystoimintaan kirjataan henkilöstölle hankitut kulttuurisetelit ja virkistyspäivien kulut työhyvinvointitoiminnon sijaan. Koulutus opettajana -toiminnon kulujen lasku johtuu siitä, että virkasuhteisille ei makseta opetustuntipalkkioita. Koulutus oppilaana -kulut ovat kasvaneet muun muassa siksi, että rajavartioiden peruskurssin vahvuus oli kaksinkertainen edellisen vuoden alkavaan kurssiin verrattuna. Tukitoimintojen tietojärjestelmäkulujen nousu (508 408 euroa) johtuu Kieku-tietojärjestelmän kustannuksista. Puhe- ja viestintäpalveluiden kulujen lasku johtuu liittymisestä valtion yhteiseen puhelinpalveluun (0295*), joka on laskenut puheluiden hintoja. Lisäksi vuoden 2013 kuluissa on erillisiä mukana järjestelmäostoja vartiolaiva Turvaan ja meripelastukseen liittyen. Kuljetusvälinetoiminnan ja -huollon kulujen kasvu johtuu vuosittaisesta hankintoihin liittyvistä vaihtelusta, jossa ajoneuvo- ja kuljetuskalustoa hankitaan sykleissä. Vuonna on hankittu yhteensä 95 kuljetusvälinettä (ajoneuvot, moottorikelkat, maastoajoneuvot). Alustoiminnon kuluja on kasvattanut muun muassa kahden nopean veneen hankinta (yhteensä 1,4 milj. euroa). Toiminnolle on kirjattuja omaisuushankintoja yhteensä 2,1 milj. euroa. Ilma-alustoiminnon kulujen lasku ja vuosittainen vaihtelu johtuu ilma-aluksille tehtävien määräaikaishuoltojen ajoituksesta. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa (99 803 euroa) on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Muonitustoiminnan kulujen kasvu johtuu ruuan hinnan noususta (noin + 5 %). Tähän toimintoon sisältyvä aineiden ja tarvikkeiden osuus on 1,2 milj. euroa. Vuoden alusta rajavartijoiden peruskurssilaiset ovat olleet opiskelussaan oppilaan asemassa ja Rajavartiolaitos on vastannut oppilaiden ruokailusta. Vuonna 2013 oppilaat olivat Rajavartiolaitoksen virkamiehiä eikä ruokailukustannuksia tällöin ollut. Lisäksi vuonna on hankittu taistelumuonia noin 150 000 eurolla ennakoiden uutta sopimusta vuodelle 2015. Varasto- ja vaatetuspalveluiden kulujen lasku johtuu pääosin jo vuonna 2013 toteutuneesta rajavartiovaatetuksen uusimisesta. Lisäksi osa vaatetushankinnoista on siirtynyt vuodelle 2015. Voimankäyttö- ja suojavälineiden osalta suojaliivien kilpailutus ja sopimuksen laadinta tehtiin vuonna mutta varsinainen hankinta ajoittuu vasta vuodelle 2015. Avoimeen toimintoon on kirjattu toimintamenomomentille tuloutetut EU-hankkeiden ja ulkorajarahasto-osuudet sekä omaisuuden myyntituotot. Investointimenot Talousarviotili 2013 Muutos Muutos % 262070x 24 745 389 52 606 915-27 861 525,53-53 % Investointimenojen lasku aiheutui ulkovartiolaivan maksuerien vähentymisestä vuodesta 2013.

39 Muut toimintamenot toiminnoittain (netto) Muut tukitoiminnot 1,9 % Muonitus 1,6 % Ydintoiminnot 2,3 % Johtaminen 0,7 % Henkilöstöhallinto 7,5 % Tieto- ja valvontajärj./muu tietohallinto 24,9 % Kiinteistöhallinto 33,7 % Muut 1,8 % Vaatetus 1,5 % Logistiikka 24,0 % Rajavartiolaitoksen työajasta pääosa kirjataan ydintoiminnoille. Muista toimintamenoista pääosa kohdennetaan muille kuin ydintoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa.

40 1.6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Rajavartiolaitoksessa Vuonna käyttöön otettu Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan uudistettu toimintamalli on strategialähtöinen kattaen koko toiminnan ja rakenteet. Toimintamallin päämääränä on hallita Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja samalla yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista sekä niiden mukaista tuloksellisempaa ja tehokkaampaa toimintaa uhkaavat riskit. Toimintamallin erityistavoitteena on tehostaa Rajavartiolaitoksen sisäistä valvontaa riskiperustaiseksi. Toimintamallissa noudatetaan ISO 31000:2009 -riskienhallintastandardin mukaista riskienhallintaprosessia Rajavartiolaitoksen toimintaan soveltaen. Mallin eri vaiheissa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää (Enterprise Risk and Security Management) ja siihen perustuvaa riskienhallintamallia Rajavartiolaitoksen tarpeisiin muokattuna. Vuonna toimintamallin mukainen riskienhallinta toteutettiin strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen osalta. Arvioinnin tuloksena nousivat esiin seuraavat riskien käsittelyn painopistealueet ja niiden mukaiset riskit: 1) Riittävät voimavarat 2) Ajantasaiset ja oikein mitoitetut suorituskyky- ja osaamisvaatimukset sekä osaamislähtöinen koulutus 3) Innovatiivinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Sisäinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on huomioitu sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin sisäministeriön yhteisellä arviointilomakkeella. Arviointi perustuu Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksen näkemykseen. Yllä mainittu riskienhallinnan uuden toimintamallin mukainen arviointi otetaan käyttöön tilinpäätöksessä vuodesta 2015 alkaen. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot

41 Arviointialue 2012 2013 Sisäinen toimintaympäristö 4,4 4,5 4,6 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,6 3,7 4,0 Tavoitteiden asettaminen 4,7 4,7 4,8 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,9 4,9 5,0 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,4 3,8 4,5 Muu selvitystoiminta 3,6 3,6 3,8 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto 2012. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vuonna riskienhallinnan toimintamallin mukainen riskien arviointi Rajavartiolaitoksen esikunnassa ei kaikilta osin toteutunut strategisella tasolla. Sisäisen valvonnan toimenpiteiden riskiperustaisessa suunnittelussa havaittiin vuonna kehitettävää. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistarpeita koskevat toimenpiteet ovat jo käynnissä tai ne on suunniteltu aloitettavan vuoden 2015 aikana. Samalla arvioidaan tarpeet riippumattoman ja objektiivisen sisäisen tarkastuksen perustamiselle. Arviointien tulokset Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaatiosta tai toiminnasta tehtyä ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 1.7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuvia väärinkäytöksiä.

42 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös 31.12. Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 367 975,00 314 579 314 579,36 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 367 975,00 314 579 314 579,36 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 12 781 207,60 21 291 470 21 291 470,38 0,00 100 12.26.99. Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot 12 780 622,45 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 12.26.99.3. Muut tulot 12 780 622,45 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 12.32.99. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot 585,15 0 0,00 0,00 100 12.32.99.06. Muut tulot 585,15 0 0,00 0,00 100 12.39.04 Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 0,00 11 051 693 11 051 692,94 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 0,00 239 777 239 777,44 0,00 100 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 899,52 0 0,00 0,00 100 13.03.01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden 1 899,52 0 0,00 0,00 100 nettomyyntitulot 13.03.01.1. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 1 899,52 0 0,00 0,00 100 osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä 13 151 082,12 21 606 050 21 606 049,74 0,00 100

43 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 85 005,43 85 005,43 85 005,43 0,00 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 85 005,43 85 005,43 85 005,43 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 249 900,00 705 800 105 811,49 599 988,51 705 800,00 0,00 259 937,31 965 737,31 265 748,80 699 988,51 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 249 900,00 705 800 105 811,49 599 988,51 705 800,00 0,00 259 937,31 965 737,31 265 748,80 699 988,51 (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala 337 692 800,72 242 630 780 213 737 662,25 28 892 041,57 242 629 703,82 1 075,71 95 542 721,42 326 231 721,42 261 169 408,00 54 010 620,48 26.01.22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen 400 503,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 5 807 781,91 5 807 781,91 5 807 781,91 0,00 hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 26.01.22.2. Ulkorajarahasto (KPY) 400 503,00 0 0,00 0,00 0,00 5 807 781,91 5 807 781,91 5 807 781,91 0,00 26.01.29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 11 890 135,99 11 912 680 11 912 679,53 11 912 679,53 0,00 (arviomääräraha) 26.01.66. Kansainvälisten järj. jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille 32 161,73 29 100 28 024,29 28 024,29 1 075,71 (arviomääräraha) 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 228 870 000,00 229 939 000 201 712 293,43 28 226 706,57 229 939 000,00 0,00 28 903 943,17 258 842 943,17 230 616 236,60 28 226 706,57 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 96 500 000,00 750 000 84 665,00 665 335,00 750 000,00 0,00 60 830 996,34 61 580 996,34 24 745 389,49 25 783 913,91 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 37 400 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 40 207 419,00 40 207 419,00 17 576 940,09 22 630 478,91 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta (KPY) 2 500 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 5 406 552,06 5 406 552,06 201 319,40 2 488 100,00 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 52 000 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 9 867 860,28 9 867 860,28 6 882 465,00 0,00 26.20.70.5. Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden 4 600 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 5 349 165,00 5 349 165,00 0,00 0,00 varaosavaraston yhdenmukaistaminen 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen 0,00 750 000 84 665,00 665 335,00 750 000,00 0,00 0,00 750 000,00 84 665,00 665 335,00 (KPY) 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 154 775,45 195 050 195 050,01 0,00 195 050,01 0,00 0,00 195 050,01 195 050,01 0,00 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 154 775,45 195 050 195 050,01 0,00 195 050,01 0,00 0,00 195 050,01 195 050,01 0,00 32.30.51.07 Palkkatuettu työ, valtionhallinto 154 775,45 195 050 195 050,01 0,00 195 050,01 0,00 0,00 195 050,01 195 050,01 0,00 32.30.51.07.1. Palkkaukset (KPY) 154 775,45 192 154 192 154,45 0,00 192 154,45 0,00 0,00 192 154,45 192 154,45 0,00 32.30.51.07.2. Muut menot (KPY) 0,00 2 896 2 895,56 0,00 2 895,56 0,00 0,00 2 895,56 2 895,56 0,00 Määrärahatilit yhteensä 338 097 476,17 243 531 630 214 038 523,75 29 492 030,08 243 530 553,83 1 075,71 95 887 664,16 327 477 514,17 261 715 212,24 54 710 608,99

44 Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa +1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 192 045 3 000 300 195 345 192 045 13 165 0 24 648 25 939 4 610 8 579 11 147 50 275 Aikaisempien vuosien valtuudet 192 045 0 0 192 045 192 045 9 865 0 24 648 25 939 4 610 8 579 11 147 50 275 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet 0 3 000 300 3 300 0 3 300 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 192 045 3 000 300 195 345 192 045 13 165 0 24 648 25 939 4 610 8 579 11 147 50 275 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 192 045 0 0 192 045 192 045 9 865 0 24 648 25 939 4 610 8 579 11 147 50 275 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 3 000 300 3 300 0 3 300 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 5) Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

45 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT 1.1. - 31.12. 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 644 269,47 1 881 828,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset 932 286,47 950 055,86 Muut toiminnan tuotot 6 707 367,23 9 283 923,17 4 941 872,96 7 773 756,82 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 13 512 760,98 12 858 448,05 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -359 214,74 514 211,34 Henkilöstökulut 166 397 406,57 162 913 651,92 Vuokrat 20 401 641,48 20 494 865,16 Palvelujen ostot 23 340 119,92 23 766 816,15 Muut kulut 7 617 051,72 16 515 838,87 Valmistus omaan käyttöön (-) -85 283,92-106 856,20 Poistot 19 204 465,27 16 317 897,07 Sisäiset kulut 247 613,43 250 276 560,71 24 672,62 253 299 544,98 JÄÄMÄ I -240 992 637,54-245 525 788,16 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot -3 732,86 16 177,74 Rahoituskulut -16 690,30-20 423,16-1 536,99 14 640,75 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 3 023 084,63 185 901,30 Satunnaiset kulut -14 573,45 3 008 511,18-11 586,26 174 315,04 JÄÄMÄ II -238 004 549,52-245 336 832,37 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 10 000 000,00 10 000 000,00 6 127 500,00 6 127 500,00 Kulut Kunnille 0,00 30 000,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 28 024,29 32 161,73 Siirtotalouden kulujen palautukset 0,00 28 024,29 0,00 62 161,73 JÄÄMÄ III -228 032 573,81-239 271 494,10 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 388 310,04 746 144,93 Suoritetut arvonlisäverot -11 938 050,39-11 549 740,35-12 300 018,80-11 553 873,87 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -239 582 314,16-250 825 367,97

46 4. TASE 31.12. 31.12.2013 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 426 591,52 102 361,62 Muut pitkävaikutteiset menot 3 543 306,34 2 282 399,83 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 3 969 897,86 1 444 492,76 3 829 254,21 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 470 623,46 470 623,46 Rakennukset 8 894 219,18 9 181 287,52 Rakennelmat 5 061 997,65 3 854 890,87 Koneet ja laitteet 176 546 521,51 88 832 224,19 Kalusteet 359 484,56 361 450,03 Muut aineelliset hyödykkeet 55 675,97 58 316,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 46 217 637,27 237 704 375,60 110 396 569,65 213 253 578,03 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 29 170,51 29 170,51 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 241 674 374,37 217 112 002,75 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 7 848 030,03 7 848 030,03 7 488 815,29 7 488 815,29 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 6 313,01 6 313,01 3 215,00 3 215,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 441 511,61 93 995,98 Siirtosaamiset 146 658,64 3 990 220,22 Muut lyhytaikaiset saamiset 592 949,83 1 034 721,53 Ennakkomaksut 27 051,18 1 208 171,26 23 285,05 5 142 222,78 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224,20 1 224,20 1 224,20 1 224,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 9 063 738,50 12 635 477,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ 250 738 112,87 229 747 480,02

47 VASTATTAVAA 31.12. 31.12.2013 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527,40 308 130 527,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos -114 477 146,14-166 432 124,76 Pääoman siirrot 256 467 951,15 302 780 346,59 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -239 582 314,16 210 539 018,25-250 825 367,97 193 653 381,26 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 210 539 018,25 193 653 381,26 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 5 271 846,40 5 168,42 Saadut ennakot 1 172 822,95 354 166,17 Ostovelat 5 465 919,27 5 828 133,07 Tilivirastojen väliset tilitykset 3 314 048,63 3 465 701,97 Edelleen tilitettävät erät 3 418 798,63 3 592 497,31 Siirtovelat 21 551 452,04 22 373 796,57 Muut lyhytaikaiset velat 4 206,70 40 199 094,62 474 635,25 36 094 098,76 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 199 094,62 36 094 098,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 250 738 112,87 229 747 480,02

48 5. LIITETIEDOT 5.1 Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2013. Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot on käsitelty maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeista. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Rajavartiolaitos aloitti Kieku-tietojärjestelmän käytön 1.4. ja käyttöomaisuudessa siirryttiin käyttämään valtion yhteiseen järjestelmään määriteltyjä poistoaikoja ja -tapoja. Rajavartiolaitoksen poistoajat ja -tavat muuttuivat muiden aineettomien oikeuksien ja rakennusvarallisuuden osalta. Muutokset on raportoitu liitteen 6 yhteydessä. Vuoden ostoreskontran sulkeuduttua päättyvän vuoden ostolaskuja kohdennettiin muistiotositteiden ja siirtovelkojen kautta vuodelle, mikäli laskun summa oli merkittävä tai kulu kohdentui yhteisrahoitteiseen toimintaan, omaisuuteen tai valmistuviin hankkeisiin. Tilinpäätöksen kiireaikataulun vuoksi Senaatti-kiinteistöjen siirtosaamisia ja -velkoja ei kohdennettu päättyvään tilivuoteen edellisten tilinpäätösten tapaan. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Vuoden kirjanpitoon on kirjattu hyvityksiä ja oikaisuja vanhojen arvonlisäverokantojen mukaisille arvonlisäverokulutileille, saatujen vahingonkorvausten sekä korkotuottojen tilille. Nämä oikaisut näkyvät kirjanpidossa vääränpuoleisina saldoina. Tilikaudelle 2013 kuuluvina kuluina korjauksina on tehty sisäisen laskennan projektikorjauksia ulkorajarahastohankkeille. Kirjanpidosta on oikaistu joitakin tilinpäätöksen 2013 siirtosaamisia ja -velkoja. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Palkkakulujen kohdentamisperuste muutettiin maksuperusteiseksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Nyt tilinpäätöksessä kohdentamisperusteen jatkuessa maksuperusteisena. Palkkojen kirjaus on tasannut seurannan ja vuoden palkkakulut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2013. Tilinpäätöksen liite 7 kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot ei ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden vastaavaan liitteeseen, joka tehtiin käsin useasta eri järjestelmästä ja siten, että hankintahinnaksi on poimittu käsin vanhempien omaisuuserien 1.1.1998 tilanteen hankintahinta. Kieku-konversiossa Rajavartiolaitoksen omaisuus vietiin Kiekuun sellaisenaan (hankintahinta, kumulatiiviset poistot) ja esimerkiksi vanhoissa omaisuuserissä (jotka ovat hankittuja ennen 1.1.1998) hankintahintana on todellinen hankintahinta eikä tilanne 1.1.1998. Rajavartiolaitoksella oli vuonna 2013 käytössä kiinteistövarallisuuden osalta eri poistoajat ja menojäännösarvot (30 40 %) kuin Kie-

49 kussa. Konversiossa rakennusten toteutuneet kumulatiiviset poistot siirrettiin Kiekuun kaavalla, jotta konversion Kiekuun tuomat omaisuuserien saldot täsmäisivät kirjanpitoon 31.12.2013. Lisäksi liite 7 on aikaisemmin esitetty osana sisäministeriön kirjanpitoyksikköä ja vuonna 2013 Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikön osalta siten, että omaisuudessa on ollut mukana kaikki käytössä olevat hyödykkeet vaikka ne olisivat olleet loppuun poistettu. Poikkeava esitystapa tehtiin sen vuoksi, että Personec käyttöomaisuuskirjanpito ei tukenut vaadittua raportointia, jossa liitteeseen otetaan mukaan vain hyödykkeet, joilla on kirjanpitoarvoa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa.

50 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 13.03.01. Bruttotulot 1 899,52 0 0,00 0,00 100 Osinkotulot, pääoman- Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 100 palautukset ja osakkeiden Nettotulot 1 899,52 0 0,00 0,00 100 nettomyyntitulot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 26.20.01. Bruttomenot 235 942 514,60 237 439 000 210 640 704,90 238 867 411,47 239 506 334,27 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 7 072 514,60 7 500 000 8 928 411,47 8 928 411,47 8 890 097,67 toimintamenot Nettomenot 228 870 000,00 229 939 000 201 712 293,43 28 226 706,57 229 939 000,00 0,00 28 903 943,17 258 842 943,17 230 616 236,60 28 226 706,57

51 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Rajavartiolaitos on peruuttanut seuraavat siirretyt määrärahat tilivuoden aikana: Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala 11 051 692,94 Vuosi 2012 3 466 297,66 26.20.70.2. Partioveneiden hankinta 2 717 132,66 26.20.70.5. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen 749 165,00 Vuosi 2013 7 585 395,28 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 2 985 395,28 Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston 26.20.70.5. yhdenmukaistaminen (KPY) 4 600 000,00 Pääluokat yhteensä 11 051 692,94 Vuosi 2012 3 466 297,66 Vuosi 2013 7 585 395,28 - Partioveneiden hankinta 4.12.26.20.70.2 peruutettiin hankkeen valmistuttua. Määrärahaa jäi käyttämättä, sillä hankkeeseen saatiin määräraha talousarviossa täysimääräisesti. Määrärahaa jäi jäljelle hankevuosina saadun ulkorajarahastorahoituksen vuoksi (kirjaus- ja käyttöoikeus momentille 26.01.22.2). - Dornier- valvontajärjestelmän uusiminen 4.12.26.20.70.5 määräraha peruutettiin, koska hanke on myöhästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Määräraha budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015. - Ulkovartiolaivan 4.13.26.20.70.4 määrärahaa jäi käyttämättä, koska hankkeen viivästymisestä johtuva sopimussakko pidätettiin maksuista. - Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen 4.13.26.20.70.5 määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 osaksi ilmaalushankintoja. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2013 Henkilöstökulut 128 492 024,21 126 606 445,25 Palkat ja palkkiot 128 006 429,50 126 867 164,66 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 485 594,71-260 719,41 Henkilösivukulut 37 905 382,36 36 307 206,67 Eläkekulut 33 804 786,97 32 968 731,93 Muut henkilösivukulut 4 100 595,39 3 338 474,74 Yhteensä 166 397 406,57 162 913 651,92 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 480,00 3 120,00

52 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 1 104 047 euroa (2013: 759 802 euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 659 304 euroa (2013: 419 972 euroa). Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty, koska Rajavartiolaitoksen palkkajärjestelmään ei ole tehty valtion palkkaluokituksen tehtäväluokitustason 1 tarkoittamaa määrittelyä johtoon kuuluvista henkilöistä. Määrittely tehdään vuonna 2015. Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) 112 Aineettomat oikeudet 11200 Ostetut atk-ohjelmistot (11200000) 11230 Liittymismaksut (11230000) 11290 Muut aineettomat oikeudet (11290000) 114 Muut pitkävaikutteiset menot 11400 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat (11400000) 11490 Muut pitkävaikutteiset menot (11490000) 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11900 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta (11900000) 11910 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat (11910000) 120 Maa- ja vesialueet 12000 Metsäalueet (12000000) 12090 Muut maa- ja vesialueet (12090000) 121 Rakennusmaa- ja vesialueet 12100 Maa-alueet (12100000) 12190 Muut rakennusmaa- ja vesialueet (12190000) 122 Rakennukset 12200 Asuinrakennukset (12200000) 12210 Toimistorakennukset (12210000) 12220 Teollisuusrakennukset (12220000) 12230 Varastorakennukset (12230000) 12290 Muut rakennukset (12290000) Kieku käyttöomaisuusluokka 1120010 ostetut atk-ohjelmistot 5 v 1123010 liittymismaksut 10 v 1129010 muut aineettomat oikeudet 5 v 1140010 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v 1140020 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v 1149010 muut pitkävaikutteiset menot 10 v 1191010 keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja 1200010 metsäalueet, ei poistoja 1209010 muut maa- ja vesialueet, ei poistoja 1210010 maa-alueet, ei poistoja 1219010 muut rakennusmaa- ja vesialueet, ei poistoja 1220010 asuinrakennukset 40 v 1221010 toimistorakennukset 40 v 1222010 teollisuusrakennukset 30 v 1223010 varastorakennukset 20 v 1229010 muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat 12300 Rakennelmat (12300000) 1230010 rakennelmat 15 v 125 126 Koneet ja laitteet 12500 Autot ja muut maakuljetusvälineet (12500000) 1250010 autot ja muut maakuljetusväl. 5 v 1250020 autot ja muut maakuljetusväl. 10 v 12510 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet (12510000) 12520 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet (12520000) 12530 Raskaat työkoneet (12530000) 12540 Kevyet työkoneet (12540000) 12550 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet (12550000) 12560 Toimistokoneet ja laitteet (12560000) 12570 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet (12570000) 12580 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet (12580000) 12590 Laboratoriolaitteet ja kalusteet (12590000) 1251010 laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v 1251020 laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) 1252010 lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) 1252020 lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v 1253010 raskaat työkoneet 7 v 1254010 kevyet työkoneet 7 v 1255010 atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v 1256010 toimistokoneet ja -laitteet 5 v 1257010 puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v 1258010 audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v 1259010 laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v

53 12600 Muut tutkimuslaitteet (12600000) 12690 Muut koneet ja laitteet (12690000) 127 Kalusteet 12700 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet (12700000) 12790 Muut kalusteet (12790000) 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12800 Taide-esineet (12890000) 12890 Muut aineelliset hyödykkeet (12890000) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13010 Muut osakkeet (13010000) 13030 Muut osuudet (13030000) 1260010 muut tutkimuslaitteet 5 v 1269010 muut koneet ja laitteet 5 v 1270010 asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v 1279010 muut kalusteet 5 v 1280010 taide-esineet, ei poistoja 1289010 muut aineelliset hyödykkeet 5 v 1301010 muut osakkeet, ei poistoja 1303010 muut osuudet, ei poistoja Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet muuttuivat vuoden alusta Rajavartiolaitoksen aloittaessa Kiekun käytön 1.4.. Vuoden poistot laskettiin kokonaisuudessaan Kiekussa Kiekuun määriteltyjen poistoaikojen ja -tapojen mukaan, eikä konversiossa tuotuun omaisuuteen viety poikkeavia pitoaikoja. Aineettomien oikeuksien ja rakennusvarallisuuden poistoajat ja -tavat muuttuivat seuraavasti: Tili Tilin nimi Poistoaika 2013 Poistoaika Kiekussa 11290000 Muut aineettomat oikeudet 10 v 5 v 12000000 Metsäalueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa 12090000 Muut rakennusmaa ja ei poistoaikaa ei poistoaikaa metsäalueet 12100000 Maa-alueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa 12190000 Muut rakennusmaa ja ei poistoaikaa ei poistoaikaa metsäalueet 12200000 Asuinrakennukset 50 v, menojäännös 30 % 40 v, menojäännös 0 % 12210000 Toimistorakennukset 40 v, menojäännös 40 % 40 v, menojäännös 0 % 12220000 Teollisuusrakennukset 40 v, menojäännös 40 % 30 v, menojäännös 0 % 12230000 Varastorakennukset 40 v, menojäännös 40 % 20 v, menojäännös 0 % 12290000 Muut rakennukset 40 v, menojäännös 40 % 30 v, menojäännös 0 % 12300000 Rakennelmat 10 v, menojäännös 0 % 15 v, menojäännös 0 %

54 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 1 467 006,23 11 030 130,73 1 444 492,76 13 941 629,72 Lisäykset 355 346,41 2 272 205,91 0,00 2 627 552,32 Vähennykset -184 083,40 0,00-1 444 492,76-1 628 576,16 Hankintameno 31.12. 1 638 269,24 13 302 336,64 0,00 14 940 605,88 Kertyneet poistot 1.1. -1 364 644,61-8 747 730,90 0,00-10 112 375,51 Vähennysten kertyneet poistot 180 905,00 0,00 0,00 180 905,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -27 938,11-1 011 299,40 0,00-1 039 237,51 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -1 211 677,72-9 759 030,30 0,00-10 970 708,02 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 426 591,52 3 543 306,34 0,00 3 969 897,86 Yhteensä 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1. 98 216,00 470 623,46 13 692 168,20 13 894 664,76 235 551 886,66 495 820,05 264 203 379,13 Lisäykset 0,00 0,00 249 500,23 2 446 888,79 104 021 577,01 91 099,00 106 809 065,03 Vähennykset 0,00 0,00 0,00-74 002,69-3 018 358,41-20 280,23-3 112 641,33 Hankintameno 31.12. 98 216,00 470 623,46 13 941 668,43 16 267 550,86 336 555 105,26 566 638,82 367 899 802,83 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00-4 510 880,68-10 039 773,89-146 719 662,47-134 370,02-161 404 687,06 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 74 002,69 2 986 391,59 20 280,23 3 080 674,51 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-536 568,57-1 239 782,01-16 275 312,87-93 064,47-18 144 727,92 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 0,00-5 047 449,25-11 205 553,21-160 008 583,75-207 154,26-176 468 740,47 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 98 216,00 470 623,46 8 894 219,18 5 061 997,65 176 546 521,51 359 484,56 191 431 062,36

55 128 Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno 1.1. 117 531,93 110 396 569,65 29 170,51 110 543 272,09 Lisäykset 0,00 36 429 977,51 0,00 36 429 977,51 Vähennykset -3 150,01-100 608 909,89-29 069,60-100 641 129,50 Hankintameno 31.12. 114 381,92 46 217 637,27 100,91 46 332 120,10 Kertyneet poistot 1.1. -59 215,62 0,00 0,00-59 215,62 Vähennysten kertyneet poistot 3 150,01 0,00 0,00 3 150,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -2 640,34 0,00 0,00-2 640,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -58 705,95 0,00 0,00-58 705,95 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 55 675,97 46 217 637,27 100,91 46 273 414,15 Yhteensä

56 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos 2013-2013 Korot euromääräisistä saamisista -3 351,84 14 276,20-17 628,04 Osingot 0,00 1 899,52-1 899,52 Rahoitustuottosaamisten tileistäpoistot -381,02 0,00-381,02 Rahoitustuotot valtiolta 0,00 2,02-2,02 Rahoitustuotot yhteensä -3 732,86 16 177,74-19 910,60 Rahoituskulut Muutos 2013-2013 Korot euromääräisistä 15 945,66 923,35 15 022,31 Muut rahoituskulut 744,64 613,64 131,00 Rahoituskulut yhteensä 16 690,30 1 536,99 15 153,31 Netto -20 423,16 14 640,75-35 063,91 Rahoitustuottojen väärän puoleinen saldo johtuu edelliselle tilikaudelle kohdistuvasta korjauksesta, jossa oikaistiin vuonna 2013 saatuja ulosottoviraston tilityksiä. Tilitykset oli kohdennettu vuonna 2013 kaikki korkotuloiksi vaikka olivat sisältäneet myös pääoman lyhennyksiä. Pääoman lyhennyksen osuus oli 3 934,96 ja koron osuus 1 150,19, nämä on oikaistu vuoden kirjanpitoon. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

57 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä 31.12. Kirjanpitoarvo Omistusosuu s % Myyntioikeuks ien alaraja % Saadut osingot* Markkinaarvo 31.12.2013 Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 29 170,51 Parikkalan Valo 0 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0,00 29 069,60 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 29 170,51 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. *) Parikkalan valon osakkeiden myyntiselvitys liitteessä 17. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

58 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 17 523 442,86 20 200 117,79 19 074 689,74 19 074 541,80 40 601 674,01 98 951 023,34 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Talousarviomenot Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuoden tilinpäätöksen tavanomaisten sopimusten ja sitoumusten tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien tietoihin. Vuoden osalta raportoinnissa on siirrytty sopimusnumerokohtaiseen raportointiin, kun aikaisempina vuosina raportointi on ollut kiinteistökohtaista. Yhdessä sopimuksessa voi olla useampia kiinteistöjä, jolloin 500 000 euron raja-arvon ylitys täyttyy aikaisemmin kuin yksittäisessä kiinteistökohtaisessa raportoinnissa. Muutetulla raportointitavalla tulevien vuosien määrärahatarve on luotettavampaa, koska liite kattaa merkittävästi suuremman osan Rajavartiolaitoksen vuokrakohteista. Talousarviomenojen taso vuonna on samalla tasolla kuin vuonna 2013.

59 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Rajavartiolaitos myi tilikauden aikana Parikkalan valon osakkeet ja osuudet, yhteensä 1 192 kappaletta, arvoltaan 29 069,60 euroa. Myyntihinta oli 41 720 euroa, joka tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Osakkeet ovat liittyneet välittömästi Rajavartiolaitoksen tehtävien hoitamiseen. Satunnaisiin tuottoihin on muihin saatuihin vahingonkorvauksiin kirjattu tuotot palvelussopimusrikkomuksesta sekä perättömästä ilmoituksesta. Lisäksi muihin satunnaisiin tuottoihin on kirjattu suurimpana eränä ulkovartiolaivan hankintaan liittyvä viivästyssakko 3 milj. euroa. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksina ja muina maksettuina korvauksina Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista ulkopuolisille tahoille sekä työtuomioistuimen kuluja. Muina satunnaisina kuluina on maksettu sopimussakko sekä kirjattu yhden henkilön maksuvapautus. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01 päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/2001 21 3 nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä 100 910 euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä 452 549 euroa. 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 2 300 200 eurolla. Valmiiseen rakennusomaisuuteen aktivoitiin yhteensä 2 936 122 euroa. Näitä olivat Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kehittäminen, Pohjois-Karjalan rajavartioston harjoitusalueen kehittämishankkeet sekä Lapin rajavartioston tarkastustilat, partiomajat ja varastot. Keskeneräisiksi hankkeiksi jäivät Onttolan ampumaradan ympäristörakentaminen ja Inarin rajanylityspaikan kelkkavarasto.

60 3. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Vuokrat ja muut tuotot yhteensä 949 908 euroa. Kustannukset yhteensä 2 445 289 euroa. Vuokraustoiminnan tuotot kattavat 39 % kustannuksista. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu EU-hankkeisiin liittyviä kuluja yhteensä 6,1 milj. euroa. Kyseessä on toimintamenomomentilta rahoitettavat ulkorajarahaston vuoden 2013 vuosiohjelman mukaiset Rajavartiolaitoksen hankkeet: maa- ja merirajan tekninen valvonta, maastoliikkuvuuden parantaminen ja kolmansien maiden kansalaisten ABC-linjastojen pilotointi sekä lisäksi ENPI -hankkeena Kaakkois- Suomen rajavartioston Imatran rajanylityspaikan kehittäminen. Mukana on myös EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiot ja joitakin pienempiä EU-hankkeita. Ulkorajarahasto- ja ENPI -hankkeet ovat aina Rajavartiolaitoksen perustoimintaan liittyviä hankkeita, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa omalla talousarviorahoituksella. Ulkorajarahaston vuosiohjelman 2013 hankkeiden osalta toimintamenomomentille on tuloutettu yhteensä 2,1 milj. euroa rahaston ensimmäisiä maksuosuuksia. Frontex-operaatiot ovat EU:n sisäisiä yhteisoperaatioita EU:n rajaturvallisuuden lisäämiseksi. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin 30 000 euroa museolaiva Telkän kustannuksia. Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä 10 066 euroa tilivuoden aikana seuraavasti: Vanhoja huoneenvuokra-, vuokra- ja rahoitustuottosaatavia sekä Kansaneläkelaitoksen sairaankuljetuksen saatava (RVLDno//604, 24.3.) 4 506,55 euroa, joita ei useasta yrityksestä huolimatta ole saatu perittyä. Yksityinen henkilö (todettu varattomuus), palkkasaatava (RVLDno//604, 8.12.) 5 559,16 euroa.

tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 61 5.2 Muut liitteet 5.2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 300 250 200 150 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta 100 50 Rajatarkastus Rajojen valvonta - 2010 2011 2012 2013 Työajankäyttö 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2010 2011 2012 2013 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta 2010 2011 2012 2013 OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 61,8 % 62,6 % 62,6 % 63,4 % 62,8 % Rajojen valvonta 29,9 % 29,4 % 28,1 % 27,2 % 25,6 % Rajatarkastus 22,0 % 22,9 % 24,5 % 25,8 % 26,2 % Rikostorjunta 4,0 % 3,9 % 4,2 % 4,6 % 4,6 % Meri- ja pelastustoimi 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % 2,7 % Kansainvälinen toiminta 1,1 % 1,3 % 1,1 % 1,2 % 1,1 % Sotilaallinen maanpuolustus 3,0 % 3,1 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % SISÄINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 38,2 % 37,4 % 37,4 % 36,6 % 37,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

partiotuntia partiotuntia 62 5.2.2 Rajojen valvonta Partiointi 350 000 300 000 250 000 200 000 Kokonaismäärä 150 000 100 000 50 000 2010 2011 2012 2013 PARTIOINTI YHTEENSÄ 285 230 284 447 249 663 238 015 231 189 Ulkomaalaisvalvonta 2 237 2 748 4 202 3 480 3 458 Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus 21 650 20 292 18 252 20 744 22 238 Vartiolaiva (vast) 21 451 22 746 19 104 17 933 19 320 Lentokone 763 578 592 705 383 Helikopteri 1 168 1 544 1 165 1 504 1 034 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira 0 78 903 81 397 76 366 70 951 76 164 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) 159 059 155 142 129 982 122 699 108 593 350 000 300 000 250 000 Hallintoyksiköittäin 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2010 2011 2012 2013 RVL 285 230 284 447 249 663 238 015 231 189 LSMV 41 506 40 382 35 466 35 745 37 999 SLMV 21 026 25 076 24 592 23 141 23 197 LR 57 758 60 644 45 399 39 853 36 509 KR 53 841 49 348 43 318 43 729 42 552 P-KR 51 897 51 323 49 024 45 457 39 939 K-SR 59 203 57 675 51 864 50 089 50 995

partiotuntia tuntia 63 Ilma-aluspartiointi 2 500 Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan valvonta-ajan jakauma 2 000 1 500 1 000 500 0 2010 2011 2012 2013 RVL 1 938 2 123 1 770 2 241 1 417 LSMV 765 686 502 550 302 SLMV 450 508 376 406 157 LR 204 345 218 409 229 KR 204 224 332 440 320 P-KR 141 157 156 192 215 K-SR 167 202 173 213 194 Vartioaluspartiointi 25 000 Hallintoyksiköittäin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 RVL 21 451 22 746 19 104 17 933 19 320 LSMV 12 519 12 631 10 870 9 747 10 004 SLMV 8 932 10 115 8 234 8 186 9 316

valvontatuntia valvontatuntia 64 Kiinteä valvonta 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Kokonaismäärä 2010 2011 2012 2013 KIINTEÄ VALVONTA YHT 888 234 896 735 870 689 884 967 881 094 Kiinteä vedenalainen valvonta valvontatuntia 1 749 1 918 1 583 1 413 1 550 Kiinteä valvontajärjestelmä valvontatuntia 338 079 357 917 351 706 355 400 341 270 Tutkavalvonta valvontatuntia 248 047 236 945 248 434 242 872 253 808 Optinen valvonta valvontatuntia 300 359 299 955 268 966 285 282 284 466 Hallintoyksiköittäin 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2010 2011 2012 2013 RVL 888 234 896 735 870 689 884 967 881 094 LSMV 215 888 215 849 197 055 206 856 209 666 SLMV 334 267 322 969 321 928 322 711 330 158 LR 26 246 26 167 27 471 33 975 34 769 KR 110 857 126 868 124 872 126 504 119 928 P-KR 122 282 129 036 120 808 116 488 107 941 K-SR 78 694 75 846 78 555 78 433 78 632

kpl kpl 65 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 45 40 35 30 25 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) 20 15 10 5-2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 29 23 28 31 42 3. jakso 7 4 6 15 5 2. jakso 20 11 13 27 1. jakso 2 8 4 3 10 Hallintoyksiköittäin 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 RVL 29 23 28 31 42 LSMV 6 3 0 1 1 SLMV 11 5 7 14 20 LR 0 0 2 3 3 KR 1 3 5 0 6 P-KR 3 4 4 4 3 K-SR 8 8 10 9 9

kpl kpl 66 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) 250 200 150 100 50-2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 117 224 203 174 114 3. jakso 55 111 68 99 52 2. jakso 51 45 40 38 1. jakso 11 68 73 35 24 250 Hallintoyksiköittäin 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 RVL 117 224 203 174 114 LSMV 0 0 0 0 0 SLMV 0 1 2 0 0 LR 20 25 24 16 7 KR 30 35 20 26 29 P-KR 47 76 89 84 55 K-SR 20 87 68 48 23

kpl kpl 67 Muut suoritteet raja- ja merialueella 35 000 Tarkastukset 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000-2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 23 185 25 658 28 141 31 803 33 760 3. jakso 5 643 6 149 6 763 8 437 8 709 2. jakso 11 920 12 190 12 677 14 479 17 621 1. jakso 5 622 7 319 8 701 8 887 7 430 35000 30000 25000 20000 Hallintoyksiköittäin 15000 10000 5000 0 2010 2011 2012 2013 RVL 23185 25658 28141 31803 33760 LSMV 11729 11629 10344 12108 13679 SLMV 5347 7542 9208 12644 13878 LR 3048 3404 5104 3949 2833 KR 1468 1717 1515 1364 1336 P-KR 1268 953 1165 754 824 K-SR 325 413 805 984 1210

kpl 68 Lajeittain 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000-2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 23185 25658 28141 31803 33760 Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark. 2 052 3 695 5 240 8 242 10 427 Öljynäytteenottotarkastus 36 64 32 29 50 Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvät tark. 11 23 25 11 13 Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvät tark. 12 60 20 24 12 Maastoliikennesäännöksiin liittyvät tark. 3 365 3 833 3 618 3 257 1 438 Tieliikennesäännöksiin liittyvät tark. 2 195 2 738 4 062 3 429 2 683 Tullitark. 12 42 11 21 48 Vesiliikennesäännöksiin liittyvät tark. 9 481 9 451 9 528 10 616 12 267 Kalastussäännöksiin liittyvät tark. 2 089 2 147 2 405 2 968 3 005 Metsästyssäännöksiin liittyvät tark. 3 075 3 038 2 404 2 663 3 125 Rajavyöhykesäännöksiin liittyvät tark. 857 567 796 543 692

hlöä hlöä 69 5.2.3 Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä 14 000 000 Itärajan liikenne 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000-2010 2011 2012 2013 Kaikki yhteensä 8 382 491 10 648 770 11 998 808 12 932 194 11 364 436 Viisumivapaat 2 180 385 2 518 940 2 721 132 2 814 294 2 913 333 Viisumivelvolliset 6 202 106 8 129 830 9 277 676 10 117 900 8 451 103 Lentoliikenne 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Rajanylityspaikka lentoliikenteessä - 2010 2011 2012 2013 3 438 759 3 776 586 4 050 970 4 353 278 4 452 170

70 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2011 2012 2013 Virtaniemi 134 Raja-Jooseppi 94 167 128 054 133 256 113 668 Salla 162 647 221 933 253 686 215 921 Kuusamo 42 512 44 621 44 217 56 982 Vartius 467 126 502 150 507 088 459 671 Inari 4 400 1 050 2 412 3 240 Niirala 1 281 037 1 501 511 1 621 081 1 608 847 Parikkala 12 804 12 637 10 555 15 278 Imatra 1 837 956 2 225 563 2 507 708 2 344 169 Nuijamaa 3 153 596 3 381 843 3 677 849 2 958 554 Vainikkala 435 922 483 988 584 102 503 350 Vaalimaa 3 156 469 3 495 458 3 590 240 3 084 756 YHTEENSÄ 10 648 770 11 998 808 12 932 194 11 364 436 LENTOASEMAT 2011 2012 2013 Enontekiö 17 126 21 657 19 114 19 565 Helsinki-Malmi 1 101 9 6 Helsinki-Vantaa 3 592 179 3 817 662 4 136 925 4 223 572 Ivalo 12 571 14 214 17 456 17 117 Joensuu 3 102 4 975 6 123 6 688 Jyväskylä 89 Kajaani 2 103 3 036 2 740 2 396 Kemi-Tornio 717 9 793 Kittilä 48 234 58 586 51 999 50 746 Kokkola-Pietarsaari 740 3 536 Kruunupyy 1 808 851 27 Kuopio 166 Kuusamo 4 611 5 736 6 800 6 469 Lappeenranta 3 346 1 663 1 874 1 839 Maarianhamina 608 155 237 118 Mikkeli 47 Oulu 33 888 35 715 30 063 38 333 Pori 1 877 2 707 2 675 2 582 Rovaniemi 35 527 37 123 43 087 44 947 Savonlinna 19 Tampere-Pirkkala 2 834 Turku 3 224 34 817 4 867 4 248 Vaasa 14 564 12 055 27 752 26 859 YHTEENSÄ 3 776 586 4 050 970 4 353 278 4 452 170 SATAMAT 2011 2012 2 013 2 014 HELSINKI 268 182 437 988 451 128 351 307 KOTKA 348-28 395 TURKU 42-102 488 NAANTALI 19 8-305 MAARIANHAMINA 767 402 351 11 PORI 93 34 98 320 RAUMA 2 11 42 267 KALAJOKI 506 642 251 217 KOKKOLA - 9 30 230 TORNIO 16 3 134 179 SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) 5 515 3 243 2 385 8 364 LAPPEENRANTA 17 389 21 618 21 444 19 035 HUVIALUSLIIKENNE 3 414 3 758 3 527 3 817 MUU 568 1 254 1 655 3 341 YHTEENSÄ 296 861 468 970 481 175 388 276

71 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2011 2012 2013 Karigasniemi 778 332 737 433 722 920 668 169 Kilpisjärvi 528 972 528 917 537 801 463 814 Kivilompolo 374 722 374 591 392 052 321 897 Nuorgami 671 523 666 913 696 304 624 173 Näätämö 475 224 498 070 507 777 462 475 Utsjoki 173 883 168 062 167 090 143 551 Aavasaksa 2 019 884 2 035 126 1 947 793 1 828 048 Karesuvanto 570 164 608 950 619 106 557 415 Kolari 763 943 783 744 736 803 716 810 Muonio 158 853 165 847 175 919 174 641 Pello 1 001 232 1 000 472 978 942 955 330 Tornio 8 302 124 8 704 643 7 953 406 12 990 874 YHTEENSÄ 15 818 856 16 272 768 15 435 913 19 907 197 LENTOASEMAT 2011 2012 2013 Enontekiö 15 Helsinki-Vantaa 8 404 272 8 327 806 8 545 663 7 877 046 Ivalo 7 275 9 347 11 292 7 672 Kemi-Tornio 1 013 1 176 355 915 Kittilä 20 110 22 827 28 621 27 675 Kokkola-Pietarsaari 10 075 15 547 Kruunupyy 4 812 25 240 5 999 Kuusamo 5 930 3 583 5 136 2 004 Maarianhamina 11 688 13 173 14 839 13 399 Oulu 87 866 139 097 100 854 92 057 Pori 2 741 15 782 7 298 10 522 Rovaniemi 23 198 21 416 20 374 23 632 Turku 260 057 320 169 223 140 184 366 Vaasa 95 751 139 029 106 854 110 842 YHTEENSÄ 8 924 728 9 038 645 9 080 500 8 365 677 SATAMAT 2011 2012 2013 ECKERÖ 2 767 076 889 351 909 357 793 261 HELSINKI 9 981 049 10 167 493 10 258 200 9 837 614 LÅNGNÄS 5 127 - - - MAARIANHAMINA 2 759 807 2 752 601 2 505 263 2 112 169 TURKU 2 824 509 2 749 217 2 916 312 2 329 002 VAASA 46 888 72 094 152 358 161 116 YHTEENSÄ 18 384 456 16 630 756 16 741 490 15 233 162

kpl 72 Havainnot ja jatkotoimenpiteet 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 3 056 3 430 3 123 3 269 3 046 Vastaanotetut turvapaikkaanomukset 160 188 280 328 389 Myönnetyt viisumit 1 727 1 937 1 267 1 268 1 056 Pääsyn epääminen ja käännyttäminen 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 - Kokonaismäärä 1 169 1 305 1 576 1 673 1 601 Käännytysperusteet vuonna Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin Oleskelu 90 päivää EU:n 2 % alueella 180 päivän jakson aikana 3 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 2 % Muut 7 % Ei asiakirjoja oleskelun tarkoituksen ja olosuhteiden osoittamiseksi 4 % Sisäinen turvallisuus, kansanterveys, kansainväliset suhteet 10 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 13 % Ei voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa 59 %

kpl 73 5.2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset 3000 2500 2000 1500 Hallintoyksiköittäin 1000 500 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Yhteensä vuonna 2822 670 209 202 1788 1025 6716 Muut 2642 614 149 174 1101 705 4393 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 0 4 29 13 97 149 292 Vesiliikennejuopumus 0 0 0 0 103 113 216 Rattijuopumus 83 34 17 8 1 0 143 Valtiorajarikokset 27 8 10 4 306 24 379 Alueloukkaus 0 0 0 1 7 0 1000 Väärennösrikokset 62 10 3 1 83 13 172 Laittoman maahantulon järjestäminen 8 0 1 1 89 21 120 Ihmiskauppa 0 0 0 0 1 0 1 Jatkotoimenpiteet Huomautus 7 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 11 % S-ilmoitus 34 % Rikesakko 7 % Rangaistusvaatimusilmoitus 37 %