13.8.2013 E Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys
1 (16) Raportin nimi Tampereen Rantaväylän parantamisen ja lähialueen rakentamisen rahavirrat ja työllisyystävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki & Pirkanmaan ELY Projektin numero VTT-V-84268-13 Tiivistelmä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Tässä selvityksessä on laskettu rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tampereen netto investointi milj. Pitkä tunneli Lyhyt tunneli Pinta Bulevardi Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja) Tarkastelluista vaihtoehdoista eniten työllistää Pitkän tunnelin ja siihen liitetty talonrakentaminen (välitön 6900 htv + välillinen 4100 htv), toiseksi eniten työllistää Lyhyen tunnelin rakentaminen (6100 htv + 3700 htv), kolmanneksi eniten Pinta ETL (4800 htv + 3200 htv) ja vähiten Bulevardin rakentaminen (3300 htv + 2200 htv). Pitkän tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi (2014) nykyisessä edullisessa suhdannetilanteessa. Bulevardin rakentaminen on mahdollista aloittaa noin kahden vuoden kuluttua (2016). Lyhyen tunnelin ja Pintaratkaisun osalta rakentamiseen päästään 10 vuoden kuluttua vuonna 2013. VTT:n yhteystiedot PL 1300, 33101 Tampere Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
2 (16) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet... 3 2. Toteutus ja tietolähteet... 3 3. Menot ja tulot... 8 3.1 Valtio... 8 3.2 Tampereen kaupunki... 9 4. Työllistävyys... 12
3 (16) 1. Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. VE0: Bulevardi VE1: Lyhyt tunneli VE2: Pitkä tunneli VE3: Pinta eritasoliittymin (ETL) Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Vaihtoehtojen väylärakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen elinkaaren vaikutukset arvioi Deloitte. Rakennusvaiheen osalta lähtötiedoksi VTT laskee työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. 2. Toteutus ja tietolähteet Kustannukset Sekä työllistävyyden että rahavirtojen laskennassa lähtökohtana ovat hankkeiden kustannukset (taulukko 1). Rantaväylän ja aluerakentamisen kustannukset on laskettu Fore järjestelmällä. Talonrakentamisten arvo on sidottu Tampereen kaupungin määrittämiin uudistalonrakentamisen määriin rantaväylän vaikutusalueella (taulukko 2). Taulukko 1. Toukokuu 2013 heinäkuu 2013 välisenä aikana laaditut kustannusarviot milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Rantaväylä 69 141 172 113 Haarlan mutka aluerakentaminen 4 4 talonrakentaminen 60 60 Mustalahti aluerakentaminen 2,6 13 4 3,4 Onkiniemi talonrakentaminen 110 250 200 150 Ranta Tampella aluerakentaminen 31 62 48 39 talonrakentaminen 260 490 650 390 Kustannusten arvioijat: Rantaväylän vaihtoehdot 0 ja 3 sekä Rantaväylän käyttökustannukset: SITO Rantaväylän vaihtoehto 1: A-insinöörit suunnittelu Rantaväylän vaihtoehto 2: Rantaväylän allianssi Maankäyttö Onkiniemi: Tengbom Eriksson Arkkitehdit / Destia + Siton täydennukset Maankäyttö Haarlan mutka: Sito Maankäyttö Ranta-Tampella: WSP Talonrakentaminen: VTT perustuen YIT:n 2010 antamiin tietoihin
4 (16) Taulukko 2. Talonrakentaminen rantaväylän lähialueilla. as. kpl; kerros m 2 Haarlan mutka Onkiniemi Ranta Tampella VE0 Bulevardi Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 500 kpl kerrosala 12300 40000 Julkiset rakennukset 7 000 10000 Toimitilat 6400 15 600 20000 Maanalainen pysäköinti 20 500 17550 VE1 Lyhyt tunneli Asuinrakennukset asunnot 300 kpl 1400 kpl kerrosala 24 000 112 000 Julkiset rakennukset 14 000 2 000 Toimitilat 15 600 20 000 Maanalainen pysäköinti 19 600 27 500 VE2 Pitkä tunneli Asuinrakennukset asunnot 369 kpl 1653 kpl kerrosala 24 000 132 200 Julkiset rakennukset 7 000 Toimitilat 15 600 23 310 Maanalainen pysäköinti 20 500 55 400 VE3 Pinta eritasoliittymin Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 181 kpl 650 kpl kerrosala 12 300 14 500 52 000 Julkiset rakennukset 8 500 Toimitilat 6 400 15 600 50 000 Maanalainen pysäköinti 18 000 22 000 YIT arvioi vuonna 2010 Ranta-Tampellan talonrakentamisen 150 000 m 2 arvoksi 460 milj., ~ 3100 /m 2. Rakennuskustannusindeksin 2010=100 toukokuun 2013 pisteluvulla 107 korotettuna neliöhinta nousee 3300 /m 2. Rakenteellisen pysäköinnin kustannuksena käytetään Haahtelan talonrakentamisen kustannustiedon mukaisesti 50 % talonrakentamisen neliökustannuksesta, joka on 1650 /m 2. Kustannusten jako Pitkä tunneli vaihtoehdon rakentamisen kustannusten jako on sovittu sitovasti Tampereen kaupungin ja valtion kesken. Muiden Rantaväylän vaihtoehtojen arviointia varten Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY ovat laatineet mahdollisen keskinäisen kustannusjaon. Aluerakentamisen kustannukset osoitetaan kokonaisuudessaan Tampereen kaupungille. Talonrakentamisen kustannuksista vastaavat kotitaloudet (asuinrakennukset) ja yritykset (toimitilat; julkiset rakennukset). Pysäköintilaitosten kustannukset on jaettu näiden tahojen kanssa talonrakentamisen kerrosalojen suhteessa.
5 (16) Taulukko 3. Infra- ja talonrakentamisen kustannusten jako olettaen että koko maankäyttö ja talonrakentaminen toteutuvat. % VE0 Bulevardi * VE1 Lyhyt tunneli * VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL * Rantaväylä valtio 0 47 33 43 Tampere 100 53 67 57 Aluerakentaminen Tampere 100 100 100 100 Talonrakentaminen valtio 0 0 0 0 kunta 15 10 3 10 yritykset 30 20 20 45 kotitaloudet 55 70 77 45 * Kustannusten jako Tampereen kaupungin ja valtion välillä ei ole sitova! Hyödynsaajat Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen kokonakustannukset muodostuvat rakennuttamisesta, suunnittelusta, kotimaisista ja ulkomailta maahan tuoduista rakennusmateriaaleista. Eri töiden kustannusosuudet hankkeissa on määritetty rakentamisen kustannusindeksien avulla väylä- ja aluerakentamisessa työlajitasolla ja talonrakentamisessa rakennustyyppi tasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN=1799-4063. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/maku/uut.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN=1795-4282. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/rki/index.html Edelleen työt jakautuvat työntekijöidenpalkkoihin (työvoimakustannuksiin) ja koneiden tekemään työhön (investointien poistot), materiaalien kustannuksiin (kotimaiset materiaalit; tuontituotteet) ja palvelujen kustannuksiin. Talousteoriaa soveltamalla muuttuvat väylän rakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen kustannukset pääosin työvoimakustannuksiksi. Työvoimakustannukset sisältävät palkan lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut yritysten vapaaehtoisesti maksamat kustannukset kuten luontaisedut ja koulutuksen. Työvoimakustannuksista vain osa päätyy palkkana eli ensitulona työntekijöille. Sekä yritykset että työntekijät maksavat osansa sosiaaliturvan kustannuksista Kansaneläkelaitokselle ja vakuutusmaksuja vakuutusyhtiöille. Työntekijät maksavat tuloveroja valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Samaan kategoriaan kuuluvat myös yritysten maksamat yhteisöverot. Näitä palkkaan tai yritysten voittoon sidottuja eriä kutsutaan tulonsiirroiksi. Asunnonostajat loppukäyttäjinä joutuvat maksamaan rakennusprosessissa kertyneet arvonlisäverot ja varainsiirtoverot. Toimitilojen ja julkisten rakennusten osalta verojen määrä riippuu siitä, kuinka suuren osuuden ne pystyvät arvonlisäverosta vähentämään ja missä vaiheessa rakennusprosessia kohde hankitaan. Tästä syystä toimitilojen ja julkisten rakennusten välilliset verot on jätetty pois laskuista.
6 (16) Tulonsiirtojen osuuksina palkasta ja verokantoina on käytetty taulukon 4 mukaisia arvoja. Taulukko 4. Tulonsiirtojen osuudet ja verokannat Yritys maksaa (maksetun palkan lisäksi) Työnantajan työeläkemaksu 0,233 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,010 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,0204 Tapaturmavakuutus rakennustyömailla 0,050 Tapaturmavakuutus teollisuudessa 0,020 Työntekijä maksaa (osuutena palkasta) Valtion vero 0,050 Kunnallisvero 0,19 Kirkollisvero 0,0125 Työntekijän sairausvakuutus ja päivärahamaksu 0,0204 Palkansaajan työeläkemaksu 0,0515 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,006 Yritys maksaa (osuutena voitosta) Yhteisövero (1.1.2014 alkaen) 0,2 Asunnonostajat maksavat (asunnon hinnan sisällä/lisäksi) Varainsiirtovero (asuinrakennukset) 0,02 Arvonlisävero (asuinrakennukset) 0,24 Ensitulot, tulonsiirrot, poistot ja tuontituotteet muuttavat kustannukset tuloiksi hyödynsaajille. Hyödynsaajia ovat kunnat, valtio, vakuutuslaitokset, rakennusprosessiin osallistuvat yritykset ja työntekijät sekä tuontituotteiden osalta ulkomaat. Tampereen kaupunki arvioi saavansa tuloja maanjalostuksesta taulukon 5 mukaisesti. Maksun suuruus riippuu talonrakentamisen käyttötarkoituksesta ja maanomistuksesta. Asuntorakentamisessa maksu on 750 /k-m 2 yksityisessä omistuksessa olevalle maalle ja 450 /k-m 2 kaupungin omistamalle maalle. Yksityisten palvelurakennusten osalta maksu on 350 /k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten maalle 250 /k-m 2. Taulukko 5. Maankäyttösopimuskorvaukset. milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Haarlan mutka 7,8 7,8 Onkiniemi 7,2 19,8 20,5 14,1 Ranta Tampella 11,2 64,3 74,9 22,2
7 (16) Työllistävyys Työllistävyyden laskennassa on oleellista erottaa työkustannukset hankkeen kokonaiskustannuksista. Koska kustannuslaskennat on tehty hankeosatasolla, käytetään erotteluun virallisten kustannusindeksien painorakenteita eli maarakennusindeksiä (MAKU) ja rakennuskustannusindeksiä (RKI): Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN=1799-4063. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/maku/uut.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN=1795-4282. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/rki/index.html Indeksien avulla pystytään määrittämään rakennustyömaalla tehtävät työt ja maa-ainesten kuljettamisen osuus kokonaiskustannuksista. Nämä työt tehdään Tampereella ja ovat hankkeiden välitön työllistävä vaikutus. Samalla tapaa välittömästi työllistyvät myös rakennuttajat ja suunnittelijat. Rakentamisessa käytettävien kotimaisten materiaalien ja palvelujen tuottaminen työllistää ihmisiä sekä Tampereella, Pirkanmaalla että muualla Suomessa. Tätä osaa työllistävyydestä kutsutaan hankkeiden välillisesti työllistäväksi vaikutukseksi. Välillisen työllistävyyden laskennassa käytetään kansantalouden tilinpidon yhteydessä laadittavia panos-tuotostaulukoita, jotka sitovat rakentamiseen siihen kiinteästi liittyvät muut toimialat. Tilastojen keskimääräisen rakennusalan sijaan tässä selvityksessä on käytetty rakennusalan tarkasteluja varten tehtyä laskentamallia, jossa infrarakentamista käsitellään MAKU indeksin työlajitasolla ja talonrakentamista talotyyppitasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos. ISSN=1799-1994. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/pt/index.html Vainio: Rakennustuotteiden kysyntä ja rakentamisen rahavirrat; panos-tuotostarkastelu. Tampere, TTY 2001. Kun työkustannusten arvo jaetaan henkilötyövuoden kustannuksella, saadaan selville työn määrä henkilötyövuosina (htv). Toimialojen henkilötyövuoden kustannuksista on tehty tuorein tutkimus vuonna 2008 ja siitä eteenpäin kustannuskehitystä on seurattu työvoimakustannusindeksin avulla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannustutkimus. ISSN=1799-3261. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tvtutk/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi. ISSN=1798-3568. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tvki/index.html Henkilötyövuoden hintana on käytetty 56 000.
8 (16) 3. Menot ja tulot Rakentamisen kustannukset muodostuvat rakennustyöstä työmaalla ja sinne hankituista materiaaleista ja palveluista. Suurimman osan kustannuksista muodostavat verot (~ 23 %) ja työntekijöiden nettopalkat (~22 %). Palkkoihin sidottujen pakollisten maksujen osuus on 12 %. Ulkomailta joko työmaille tai materiaalien ja palvelujen tuotantoon tuotujen tuotteiden osuus on 18 %. Poistoilla (14 %) arvotetaan koneiden osuus rakennustyössä. Materiaalituotannon ja palvelujen tuottajien yhteenlaskettu voitto on noin 6 %. Suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen yhteenlaskettu voi on noin 5 %. Kuva 1. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen tulonsaajat (eritellyt lukuarvot liitteessä A). Rantaväylän parantaminen ja lähialueiden rakentaminen kustannusjakaumat 350 300 250 200 150 100 50 0 VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Verot (valtio, kunta, kirkko) ~23% Työntekijät (nettotulot) ~22% Ulkomaat ~18% Poistot ~14% Pakolliset Materiaalien Rakennusala vakuutukset, ja palvelujen (voitot) ~5% sotu ~12% tuotanto (voitot) ~6% 3.1 Valtio Valtio on sitoutunut maksamaan osan Pitkästä tunnelista. Ainoastaan vertailua varten on arvioitu maksuosuudet myös Lyhyelle tunnelille ja Pinta eritasoliittymin vaihtoehdolle. Bulevardi vaihtoehdolle ei ole osoitettu valtion rahoitusta. Rantaväylän rakentaminen, katujen ja verkostojen rakentaminen sekä uudistalonrakentaminen tuottavat tuloja valtiolle. Tuloja ovat työntekijöiden maksamat tuloverot, yhteisöverot ja välilliset verot. Välillisten verojen määrän laskennassa on oletettu koko asuntotuotannon olevan yksityistä, jossa loppukäyttäjät eli asunnonostajat joutuvat maksamaan arvonlisäverot ja varainsiirtomaksut. Valtion tuloja ovat myös sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut, koska Kansaneläkelaitos budjetoidaan valtion tulo- ja menoarviossa. Tulot menot tarkastelu on laskettu olettaen, että a. kaikesta työstä ja yritysten voitosta maksetaan verot Suomeen ja b. vain puolet tulo- ja yhteisöveroista maksetaan Suomeen. Molemmissa tapauksissa arvonlisäja varainsiirtoverot maksetaan Suomeen.
9 (16) Valtion tulot menot vähennettynä nousevat suurimmaksi (150 milj. - 110 milj. ) Pitkä tunneli vaihtoehdossa. Se mahdollistaa eniten uudisrakentamista ja sitä myötä eniten myytäviä ja tiloja ja niistä verotuloja. Suhteessa sijoitettuun pääomaan edullisin vaihtoehto on Bulevardi, koska siinä valtio saa verotulot mutta sijoita rakentamiseen. Lisäksi valtion säästää käyttökulut, kun Rantaväylä muuttuu kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Taulukko 6. Valtion menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Rantaväylä - - 66-60 - 49 Tulot = tuloverot, yhteisöverot, työnantajien ja työntekijöiden sotu-maksut ja asuntorakentamiseen liittyvät arvonlisä- ja varainsiirtoverot Tulot yhteensä +69 +181 +210 +121 Rantaväylä +6 +12 +14 +9 Aluerakentaminen +3 +6 +5 +4 Talonrakentaminen +60 +163 +191 +108 a)tulot menot, jos kaikki tulo- ja yhteisöverot maksetaan Suomeen + 69 + 115 + 150 + 72 b)tulot menot, jos vain ½ tulo- ja yhteistöveroista maksetaan Suomeen + 50 + 80 + 110 + 40 *valtion osuus ei ole sitova ainoastaan arvio vertailua varten 3.2 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki maksaa osuuden Rantaväylästä ja aluerakentamisen kustannukset (puistot, kadut, verkostot). Tuloja kaupunki saa maan myymisestä ja kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta Haarlan mutkassa, Onkiniemessä ja Ranta-Tampellassa. Hankkeiden kustannukset sisältävät runsaasti työpanoksesta maksettuja palkkoja. Kunnallisvero on palkoista tehtävä tulonsiirto. Tampereen kaupunki saa ainoastaan hankkeeseen osallistuvien tamperelaisten osuuden kunnallisveropotista. Vertalulaskelmissa on testattu kunnallisvaron vaikutusta olettamalla tamperelaisiksi ½ välittömästä työllisyydestä ja ¼ välillisestä työllisyydestä. Tulot menot tarkastelu on tehty a. ottaen huomioon ainoastaan maanjalostuksesta saatavat tulot, joka antaa ylärajan Tampereen kaupungin investoinnille ja b. maanjalostuksen tulojen lisäksi arvioidut kunnallisverotulot, joka antaa puolestaan alarajan. Tampereen kaupunki sekä maksaisi että saisi tuloja eniten Pitkästä tunnelista (taulukko 7). Vastaavati se sekä maksaisi että saisi tuloja vähiten Bulevardin rakentamisesta.
10 (16) Taulukko 7. Tampereen kaupungin menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Menot yhteensä -107-150 -164-110 Rantaväylä -69-75 -112-64 Aluerakentaminen -38-75 -52-46 Maa ja rakennusoikeus +26 +84 +95 +44 a)tulot menot -80-65 -69-66 Tamperelaisiksi laskettu 1/2 välittömästi ja 1/4 välillisesti työllistyneistä Kunnallis- ja yhteisöverot +14 +27 +30 +22 b)tulot menot -66-38 -39-44 *valtion osuus ei ole sitova, joten myös Tampereen kaupungin osuus on ainoastaan arvio Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Sitä rasittaisivat tulevaisuudessa suurimmat käyttömenot, koska Rantaväylä siirtyisi kaupungin ylläpitämäksi kaduksi ja liikenteen sujuminen vaatii voimakasta panostusta joukkoliikeenteeseen (kuva 5). Kuva 5. Rantaväylän vuotuiset käyttökustannukset. Rantaväylän käyttökustannukset VE0 Bulevardi Rantaväylä + joukkoliikenteen lisäkustannukset VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli Tampere Valtio VE3 Pinta ETL milj. 0 1 2 3 4 5 6
11 (16) Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla. Hieman Pitkää tunnelia ja Pinta ETL pienempi investointirahoitus tarvitaan Lyhyeen tunneliin. Pitkän tunnelin suunnittelun käytetyn rahasumman huomoiminen Lyhyen tunnelin ja Pinta vaihtoehdon rasitteena tekee Pitkästä tunnelista edullisemman vaihtoehdon. Kuva 6. Tampereen kaupungin nettoinvestointi. 100 Tampereen kaupungin nettoinvestointi Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa 80 60 milj. Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) 40 20 0 VE0, Bulevardi VE1, Lyhyt tunneli VE2, Pitkä tunneli VE3, Pinta ETL Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja)
12 (16) 4. Työllistävyys Määrällinen työllistävyys on suoraan sidottu hankkeiden arvoon. Hankkeiden sisältö vaikuttaa työvoiman osaamisvaatimuksiin. Esimerkiksi taitorakenteiden eli eritasoliittymien rakentaminen on työmaalle sijoittuvaa betonirakentamista. Taitorakentamista on suhteellisesti eniten vaihtoehdoissa 0 (Bulevardi) ja 3 (Pinta). Lyhyt tunneli sisältää lähes yhtä paljon taitorakenteita kuin tunnelirakentamista. Pitkässä tunnelissa on eniten tunnelirakentamista. Vaihtoehdot kysyvät erityyppisiin töihin erikoistuneita yrityksiä ja työntekijöitä. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyviä työlajeja ovat myös maarakentaminen ja maaaineskuljetukset, suunnittelu ja rakennuttaminen. Aluerakentamisen töitä ovat katujen, viheralueiden, vesi- ja viemäriverkostojen ja energiaverkostojen rakentaminen. Talonrakentaminen pitää sisällään laajan kirjon töitä lähtien tontin maarakentamisesta runkorakentamisen kautta talotekniikka-asennuksiin ja pintatöihin. Työmaan lisäksi hankkeet työllistävät rakennusmateriaalien ja rakentamiseen liittyvien palvelujen tuotannossa. Vaihtoehdoista vähiten työllistää Bulevardin, siihen liittyvä aluerakentaminen ja talonrakentaminen (kuva 7) ja eniten Pitkään tunneliin liittyvät työt. Kuva 7. Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys henkilötyövuosina. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen työllistävyys 10000 8000 6000 4000 2000 htv Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen 0 VE0 Bulevardi (5600 htv) VE1 Lyhyt tunneli (9900 htv) VE2 Pitkä tunneli (11100 htv) VE3 Pinta eritasoliittymin (8000 htv)
13 (16) Taulukko 8. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys. Vaihtoehtoja Lyhyt tunneli, Pitkä tunneli ja Pinta eritasoliittymin on verrattu Bulevardiin (ind = 100). Rantaväylä Aluerakentaminen Uudistalonrakentaminen Välitön työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi 380 100 180 100 2800 100 VE1 Lyhyt tunneli 860 225 365 205 4850 175 VE2 Pitkä tunneli 1090 285 250 140 5580 200 VE3 Pinta ETL 670 175 225 125 3900 140 Välillinen työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi 260 100 140 100 1800 100 VE1 Lyhyt tunneli 580 225 280 200 2850 160 VE2 Pitkä tunneli 720 275 195 140 3270 180 VE3 Pinta ETL 480 185 175 125 2500 140 Pitkää tunnelia varten asemakaavat ovat lainvoimaisia ja suunnitelmat valmiina, joten sen rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Bulevardi voidaan aloittaa parin vuoden kuluttua, mutta Lyhyen tunnelin ja Pinta ETL rakentaminen voi alkaa vasta noin 10 vuoden kuluttua, koska niihin vaaditaan asemakaavat ja suunnitteluun liittyvät selvitykset. Myös valtion osallistumista on neuvoteltava uudestaan. Oheiseen kuvaan on ajoitettu vaihtoehtojen työllistävyys. Aluerakentamisen ajoitus on sidottu Rantaväylän rakentamiseen. Talonrakentaminen on ajoitettu siten, että vuosittain rakennettaisiin 15 000 m 2, joka on 10 % Tampereen vuotuisesta talonrakentamisesta. Kuva 8. Rantaväylän rakentamisen sekä Haarlan mutkan, Onkiniemen ja Ranta-Tampellan maankäytön ja talonrakentamisen työllisyyden ajoittuminen. Rantaväylän ja lähialueiden työllisyyden ajoittuminen 1200 1000 800 600 400 200 0 htv / vuosi 2013 2018 2023 2028 2033 2038 VE0 Bulevardi yht. 5600 htv VE1 Lyhyt tunneli yht.9800 htv VE2 Pitkä tunneli yht. 11100 htv VE3 Pinta eritasoliittymin yht. 8000 htv
14 (16) Työmaatyö ja niihin liittyvät kuljetukset tehdään Tampereella. Pitkän tunnelin osalta suunnittelutyö on jo valmistumassa ja siitä pääosa on tehty Tampereella. Toimiston sijainti Tampereella ei kuitenkaan merkitse sitä, että työn tehneet suunnittelijat maksaisivat kunnallisveronsa Tampereelle. Muiden vaihtoehtojen kohdalla suunnittelun sijainti riippuu kilpailuttamisen tuloksesta. Valtion suurten väyläkohteiden rakennuttamiseen osallistuu aina Liikenneviraston Helsingissä sijaitseva Hankkeet-yksikkö. Vierastyöläisten osallistumisesta infrahankkeiden toteuttamiseen ei ole tutkimustietoa. Asiantuntijoiden 1 mukaan osuus koko maassa olisi 3-5 %. Vierastyöläisiä on käytetty raudoittamisessa, muottitöissä, louhinnassa jne. Maanrakennuskoneiden ja kuorma-autojen (sorarekkojen) kuljettajina vierastyöläiset ovat harvinaisia. Talonrakennusteollisuus ry on tutkinut vierastyöläisten osuutta talonrakentamisessa (työmailla). Sisä-Suomessa osuus oli 6,6 % ja osuuden ennakointiin kasvavan. Työvoimatiedustelu 1172011.Talonrakentaminen/alueittaiset tulokset. Helsinki, Rakennusteollisuus ry. Vierastyöläisten osuus on työlajikohtainen, aluekohtainen, kiinni hankkeen koosta ja muuttuu ajassa. Esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla työmailla vierastyöläisten osuus on noussut nopeasti. Nopeasti aloituskypsässä Pitkä tunneli ja Bulevardi vaihtoehdossa vierastyöläisiä käytettäisiin vähemmän kuin kymmenen vuoden kuluttua aloitettavissa Lyhyt tunneli ja Pinta ETL vaihtoehdoissa. 1 23.5.2013 Katja Niemelä Infra ry; 4.6.2013 Tapani Karonen Infra ry & Eero Nippala TAMK
15 (16) Liite A. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden kustannusrakenteet milj. Nettopalkat työstä Poistot (koneellistttu työ) Yritysten voitot Työeläke Työttömyys, tapaturma Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha Valtionvero Kirkollisvero Kunnallisvero Ulkomaat Yhteensä Arvonlisä- ja varainsiirtovero Rakennuttaminen, suunnittelu, työmaa VE0 Bulevardi 70 50 30 30 7 4 20 1 20 40 270 24 VE1 Lyhty 130 100 60 50 12 8 31 3 40 70 500 62 VE2 Pitkä 140 110 60 60 14 9 35 3 40 80 550 73 VE3 Pinta ETL 100 80 40 40 10 6 24 2 30 50 380 35 Rakentamisessa käytetyt kotimaiset tuotteet ja palvelut sekä tuontituotteet VE0 Bulevardi 60 30 40 30 3 4 17 1 20 70 280 21 VE1 Lyhty 100 50 60 40 5 6 30 2 30 130 450 54 VE2 Pitkä 120 50 70 50 6 7 34 2 40 140 520 64 VE3 Pinta ETL 80 40 50 40 4 5 24 2 30 100 380 31 Yhteensä VE0 Bulevardi 130 80 70 50 10 8 30 3 40 110 530 40 VE1 Lyhty 230 140 120 100 18 14 60 5 70 190 950 120 VE2 Pitkä 260 160 140 110 20 16 70 5 80 220 1070 140 VE3 Pinta ETL 180 120 100 80 14 11 50 4 60 160 760 70
16 (16) Liite B. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen menojen ja tulojen jako Merkitsevät meno- ja VE0 BULEVARDI Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -100 % 69-69 Aluerakentaminen -100 % 38-38 Talonrakentaminen -55 % -45 % 428-235 -192 Alv + varainsiirto -100 % 44-44 TULOT Maanjalostus 100 % 26 26 Kunnallisverot 38 % 40 14 Valtion verot 100 % 78 78 Kelamaksut 100 % 8 8 Nettomaksut milj. -66 86-279 -192 Merkitsevät meno- ja VE1 Lyhyt tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -53 % -47 % 141-75 -66 Kadut ja verkostot -100 % 75-75 Talonrakentaminen -70 % -30 % 737-516 -221 Alv + varainsiirto -100 % 116-116 TULOT Maanjalostus 100 % 84 84 Kunnallisverot 39 % 71 27 Valtion verot 100 % 176 176 Kelamaksut 100 % 14 14 Nettomaksut milj. -39 124-632 -221 Merkitsevät meno- ja VE2 Pitkä tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -67 % -33 % 172-112 -60 Kadut ja verkostot -100 % 52-52 Talonrakentaminen -75 % -25 % 852-639 -213 Alv + varainsiirto -100 % 137-137 TULOT Maanjalostus 100 % 95 95 Kunnallisverot 38 % 81 31 Valtion verot 100 % 206 206 Kelamaksut 100 % 16 16 Nettomaksut milj. -38 162-776 -213 Merkitsevät meno- ja VE3 Pinta ETL Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -56 % -44 % 113-63 -50 Kadut ja verkostot -100 % 46-46 Talonrakentaminen -50 % -50 % 605-303 -303 Alv + varainsiirto -100 % 66-66 TULOT Maanjalostus 100 % 44 44 Kunnallisverot 38 % 57 22 Valtion verot 100 % 115 115 Kelamaksut 100 % 11 11 Nettomaksut milj. -44 76-369 -303