Verot ja veronluonteiset maksut 2016
|
|
|
- Emma Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna Kertymä oli yhteensä 94,9 miljardia euroa. Veroaste kasvoi edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 44,3 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2016 koskevista ennakkotiedoista. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut sektoreittain, ) S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet ,3 S1311 Valtionhallinto ,7 21,0 S1313 Paikallishallinto ,4 10,3 S1314 Sosiaaliturvarahastot ,7 12,9 S212 Euroopan unionin toimielimet ,1 0,1 1) Ennakkotieto Vuonna 2016 kasvoivat erityisesti työnantajan ja vakuutettujen muut sosiaaliturvamaksut kuin työeläkemaksut. Kasvuun vaikuttivat erityisesti vuonna 2016 toteutetut työttömyysvakuutusmaksujen korotukset. Työnantajan muiden sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 14,3 prosenttia ja oli 3,8 miljardia euroa. Vakuutettujen muiden sosiaaliturvamaksujen kertymä puolestaan kasvoi 17,2 prosenttia ja oli 2,8 miljardia euroa. Arvonlisäveron tuotto kasvoi 2,7 prosenttia ja oli 19,5 miljardia euroa. Yhteisöjen maksama tulovero nousi 5,5 prosenttia ja oli 4,8 miljardia euroa. Vertailussa on huomioitu, että yhteisöjen kirkollisvero poistui vuonna 2016 ja sisältyy siitä lähtien yhteisöjen tuloveron kertymään. Kotitalouksien maksama tulovero nousi 1,2 prosenttia ja oli 28,0 miljardia euroa. Energiaverojen tuotto kasvoi 7,4 prosenttia ja oli 4,4 miljardia euroa. Lisäksi muun muassa ajoneuvoveron, tupakkaveron, työnantajan sekä vakuutettujen työeläkemaksujen, autoveron sekä varainsiirtoveron kertymät kasvoivat vuonna Vain muutaman veron tuotto pieneni. Esimerkiksi perintö- ja lahjaveron kertymä supistui 17,3 prosenttia 522 miljoonaan euroon. Luottolaitoksilta kerättyä EU-vakausmaksua kirjattiin Euroopan unionin toimielimien verotuloksi 112 miljoonaa euroa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Valtion verokertymä oli vuonna 2016 yhteensä 45 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi prosenttia. Kuntien verokertymä oli 22 miljardia euroa ja se kasvoi 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Sosiaaliturvarahastojen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi prosenttia ja yhteensä niitä kerättiin 27,7 miljardia euroa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaistuloista oli 81,6 prosenttia vuonna
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste *...5 Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain *...5 Tietojen tarkentuminen...6 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut...7 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, ) Sektori Verolaji Muutos, % S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Tuloverot Pakolliset sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot ,2 1,7 1, Tavaroista ja palveluista maksetut verot , Muut verot ,5 S1311 Valtionhallinto Tuloverot , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot Muut verot ,2 S1313 Paikallishallinto Tuloverot ,4 0, Pakolliset sosiaaliturvamaksut , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot 2 2-0,0 S1314 Sosiaaliturvarahastot Pakolliset sosiaaliturvamaksut S212 Euroopan unionin toimielimet Tavaroista ja palveluista maksetut verot ,3 200, Muut verot ,2 1) Ennakkotieto 4
5 Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste * Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain * 5
6 Tietojen tarkentuminen Veroasteen tarkentuminen Sektori S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Muuttuja Vuosi 1. julkistus, % 1) Uusin julkistus, % Tarkentuminen, %-yks. (uusin miinus ensimmäinen) Veroaste ,8 42,0 42,8 44,0 44,1 44,5 40,8 42,0 42,7 43,6 43,8 4 1) Vuodet : ensimmäinen ESA2010 mukainen julkistus ,0 0,0-0,1-0,4-0,3-0,6 Verosumman tarkentuminen Sektori S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Muuttuja Kaikki verot ja maksut yhteensä Vuosi julkistus, milj. eur 1) Uusin julkistus, milj. eur Tarkentuminen, milj. eur (uusin miinus ensimmäinen) ) Vuodet : ensimmäinen ESA2010 mukainen julkistus
7 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut Tilaston tietosisältö Tilasto sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tilastossa on mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste, jossa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen vuosikertymä suhteutetaan saman ajanjakson nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa. Tämän lisäksi tilasto sisältää tietoa nettoveroasteen kehityksestä sekä verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kehityksestä sektoreittain ja verolajeittain. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA 2010:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin. Tilaston tiedot ovat ajoituskorjattuna vuodesta 1988 eteenpäin. Tätä aiempia vuosia koskevat tiedot ovat kassaperusteisia, eli kyseisten vuosien tiedot sisältävät näinä vuosina tilitetyt verot. Kansantalouden tilinpidon veroluokituksesta poiketen tilaston luokitus perustuu OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitukseen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot pohjautuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi veroaste muuttuu bruttokansantuotteen muuttuessa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osalta kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Ennakkojulkistuksessa (helmikuu) lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, helmikuun lopussa ja heinäkuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan lisäksi kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. 7
8 Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi. Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. 8
9 Julkinen talous 2017 Lisätietoja Atte Virtanen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Verot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 0,1 miljardia euroa huhti -kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Julkinen talous 2018 Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen menoista kasvoi edelleen vuonna 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista
Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2013
Julkinen talous 204 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 203 Julkisen talouden alijäämä 2 prosenttia ja velka 56,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 203 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Autokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
Tuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
Henkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
Koulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
