HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (11) RAMSINKANNAKSEN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11880) Hankenro 0601, Kslk dnro 2009-302 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.10. 15.11.2006 Viranomaisyhteistyö Tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja vastineet Mielipidekirjeet Tiivistelmät mielipidekirjeistä ja vastineet Kaavaluonnos nähtävillä 14.2. 6.3.2007 Viranomaisyhteistyö Tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja vastineet Mielipidekirjeet Tiivistelmät mielipidekirjeistä ja vastineet Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ) 15.5. 15.6.2009 Lausunnot Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 2 (11) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.10. 15.11.2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 25.10. 15.11.2006 ja viraston internetsivuilla. Suunnitelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 1.11.2006 asukaskahvila Fokassa, jossa kaavan valmistelija oli tavattavissa. Esitetyt mielipiteet ja vastineet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmaistiin 14 mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Mielipiteet ja vastineet niihin on käsitelty luonnoksesta ilmaistuja mielipiteitä esittelevässä kappaleessa. Asemakaavan muutosluonnos ja muu valmisteluaineisto nähtävillä 14.2. 6.3.2007 Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.2. 6.3.2007, Meri-Rastilassa Asukaskahvila Fokassa ja Vuosaaren keskustassa Vuotalon aulassa sekä internetissä. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 28.2.2007 Meri-Rastilan koulun ruokalassa, jossa kaavan valmistelija oli tavattavissa. Asemakaavaluonnoksen alueen jako kahteen kaavaehdotukseen Viranomaisyhteistyö Ramsinranta III asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen (kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2007) kaava-alue on jaettu kahteen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen. Tässä raportissa esitellään Ramsinkannaksen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11880 alueeseen kohdistuneet mielipiteet vastineineen. Kaavaluonnoksen toiseen osaan kohdistuneet mielipiteet on käsitelty Ramsinranta III:n asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11720 yhteydessä. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kaupunginmuseon mielestä esitetyt suojelumerkinnät ja -määräykset ovat kohteiden säilymisen kannalta tarpeelliset ja perustellut. Kaupunginmuseon mukaan Vuosaaressa on sijainnut tuntemattomassa paikassa 1500- ja 1600-luvuilla laivanveistämö, Norsö Banckstad. Yksi
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 3 (11) mahdollinen laivanveistämön sijaintikohta on kanavan suunnittelualueella Kortlahdessa. Kaupunginmuseo katsoo, että kevytrakenteisen veistämön kulttuurikerrokset ja rakenteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet suurimmaksi osaksi myöhemmässä rakentamisessa eikä museo näin ollen pidä tarpeellisena arkeologisten tutkimusten tekemistä alueella ennen mahdollisia rakennustöitä. Kaivutöiden alkamisesta on ilmoitettava tarpeeksi ajoissa kaupunginmuseoon kaivutöiden valvonnan järjestämiseksi. Mikäli rakennustöissä havaitaan kiinteään muinaisjäännöksiin viittaavia merkkejä (kuten tiilimurskaa, hiiltä, puurakenteiden jäännöksiä, esinekatkelmia), tulee työt ko. kohdassa keskeyttää muinaismuistolain (295/63) 14 :n perusteella. Mikäli laajempia arkeologisia tutkimuksia joudutaan tekemään, on hankkeen toteuttajan vastattava kustannuksista muinaismuistolain 15 :n perusteella. Vedenalaisista rakenteista vastaa Museoviraston Meriarkeologian yksikkö. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto toteaa kaavaluonnosta koskevassa ennakkolausunnossaan (4.3.2009), ettei kanavaa tule rakentaa. Osasto perustelee kielteistä kantaansa mm. maaperän olosuhteista johtuvalla kalliilla rakentamisella, kanavan ylläpidon mahdollisesti aiheuttamalla toistuvalla ja kalliilla imuruoppauksella sekä kanava-aukon lisäämän tuulisuuden haittavaikutuksilla. Osasto kannattaa vaihtoehtoisena toteutustapana kannaksen poikki rakennettavaa telatietä tai polkua, jota pitkin kanootin tai kevyen soutuveneen voisi siirtää lahdelta toiselle. Osasto esittää myös harkittavaksi, onko yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa sopiva määritelmä yhteydelle, joka palvelee lähinnä tontille ajoa. Kanavan rakentaminen ei ole ajankohtaista lähivuosina, mutta tarve saattaa syntyä tulevaisuudessa Itä-Helsingin kehittyessä. Kaavan ohjeellinen kanavamerkintä on varautumista mahdollisiin tulevaisuuden virkistyskäyttötarpeisiin, joita voi syntyä Itä-Helsingin väestömäärän ja virkistäytymiseen kohdistuvien odotusten kasvaessa. Mikäli kanava ei osoittaudu teknisesti ja/tai taloudellisesti tarkoituksenmukaiseksi, on vaihtoehtoisia virkistysyhteyksiä kannaksella harkittava.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 4 (11) Kaavan merkintä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu vastaa myös kannaksella jo olevan polun nykyistä käyttöä, jalankulkijan tai hiihtäjän yhteyttä Kortlahden rantaan ja kesäisin ajoyhteyttä huvilatonteille. Esitetyt mielipiteet ja vastineet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 14 mielipidekirjettä. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta tuli 18 mielipidekirjettä sekä yksi kanavaa koskevaa mielipide vuoden 2007 kaavoituskatsauksen suunnitelmaa kuvaavan tekstin vuoksi. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Kaikkiaan 26 eri tahoa ilmaisi mielipiteensä kaavahankkeesta. Mielipiteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Ramsinranta III:n asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosta käsiteltäessä 14.6.2007. Ramsinkannaksen suunnittelualuetta koskevat mielipiteet kohdistuivat mm. alueelle suunniteltuun asuntorakentamiseen, luonnon sekä virkistysalueiden ja -mahdollisuuksien suojeluun ja säilyttämiseen, suunnittelualueen lähistöllä asuvan mielipiteen esittäjän nykyisen asunnon lähiympäristön muutoksiin yleensä, autopaikkojen riittävyyteen ja liikennejärjestelyihin. Yhden tahon mielestä kaikkien uusien asuntojen tuli olla omistusasuntoja. Yhden tahon mielestä asuntojen määrää tuli vähentää. Alueella asuvat halusivat, että uudisrakentamisen maankäytön tehokkuus olisi pienempi. Kesäasukkaat taas korostivat omien rakennustensa laajennustarpeita. Lisää autopaikkoja haluttiin kahden tahon esittämissä mielipiteissä. Kulttuurihistoriallisen ja maisemallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden, sen luonto- ja virkistysominaisuuksien, virkistysyhteyksien ja -reittien sekä erityisesti arvokkaan puuston säilyttämisen ja kehittämisen puolesta mielipiteensä esittivät useimmat tahot. Kanavan rakentamisen suhteen kannatusta ja vastustusta oli yhtä paljon. Kanavan rakentamista kannatti 6 tahoa ja vastusti 6 tahoa. Esitettiin myös, että kanavan sijaan kannaksen poikki rakennettaisiin reitti, jota käyttäen veneen tai kanootin voi kuljettaa maitse kannaksen poikki.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 5 (11) Venelaitureita haluttiin lisää. Joissakin mielipiteissä uudisrakentamisen tuomaa kehitystä pidettiin myönteisenä, joissakin sen aiheuttama muutos kyseenalaistettiin. Erillispientalojen korttelialueet (AO-1) Ramsinniementien pohjoispuolelle Verkkopolun länsipäähän on Helsingin Yleiskaava 2002:ssa merkitty pientalovaltainen alue. Kaavaluonnoksessa on erillispientalojen korttelialueille (AO-1) varattu hieman pienempi alue kuin voimassaolevassa yleiskaavassa. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallisesti arvokas ympäristökokonaisuus, sen luonto- ja virkistysominaisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen Yleiskaavan mukaisesti on Ramsinniementien eteläpuolisille kortteli- ja lähivirkistysalueille merkitty suunnittelualueen itäreunasta Ramsinkannakselle ulottuen alueen osa, jolla on maisema-arvoa. Alueen puusto ja avokalliot on säilytettävä. Tarvittaessa puusto on uudistettava niin, että sen merkitys ympäristölle säilyy. Rantamaiseman arvojen säilyttämiseksi on vanhat huvila ympäristöt merkitty loma-asuntojen korttelialueiksi. Niille ja palvelurakennusten korttelialueille on rakennusten ja niiden välittömän ympäristön säilyttämiseksi merkitty suojelumääräyksiä. Alueen tärkeimmät polut on merkitty luonnokseen ja lisätty tarvittaessa jalankulkualueiden merkintöjä niin, että muodostuu tarpeellisia virkistysyhteyksiä. Kaavaluonnos turvaa kulttuurihistoriallisten ja maisemallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden ja sen luonto- ja virkistysominaisuuksien säilyttämisen ja kehittämisen Laiturit Luonnokseen on lisätty tarpeelliset merkinnät laitureita varten. XXXXXXXX ja XXXXXXX tilojen omistajat ilmoittavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa mielipiteessään, että huvilakiinteistöjen miljöön säilyttävä käyttö olisi toivottavaa kaavassa. Elinvoimainen ja uusia sukupolvia kiinnostava aikakauden mukainen käyttö edellyttäisi pienimuotoisen täydennysrakentamisen ja olevien asuinrakennusten laajentamisen sallimista. Käytännössä tämä tarkoittaisi saniteettitilojen siirtämistä rakennuksen sisälle ulkokäymälän sijaan, ajanmukaisempaa keittiön käyttötapaa jne. Kanavaa ei olisi syytä kaavoittaa kannakselle.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 6 (11) Mielipiteessä esitetään lisäksi, että mikäli kanava kuitenkin päätetään suunnitella ja rakentaa, kaavaluonnokseen pitäisi kanavan varren lomakiinteistöille sallia ympärivuotisten pientalojen rakentaminen. Lisäksi omistajat haluavat kaavassa otettavaksi huomioon tilojen huvilakäytön kannalta perustellut kehitysmahdollisuudet. Kaavamääräykset turvaavat miljöön säilymisen alueella. Kaavaluonnokseen rakennusalat on merkitty ja rakennusoikeudet määrätty niin, että kiinteistöjen käyttö loma-asuntoina voi jatkua ja kehittyä mielipiteessä esitetyllä tavalla. Alueen muuttaminen pientaloalueeksi ei olisi yleiskaavan mukaista. Ympärivuotinen asuminen myös muuttaisi ympäristöä siinä määrin, että se merkitsisi kulttuurihistoriallisen ja maisemallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden ja sen luonto- ja virkistysominaisuuksien säilyttämisestä ja kehittämisestä luopumista. omistaja vaatii, että kanavan raken- Huvilatilan XXX XXXXXXXX tamisesta tulee luopua. Kaavaluonnokseen on merkitty alue, jolle kanavan saa rakentaa. Kaavaluonnos ei siis velvoita rakentamaan kanavaa, mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden. Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään, onko melontaa ja soutuveneilyä palvelevan kanavan rakentaminen perusteltua. Julkisen nähtävilläolon jälkeinen vuorovaikutus (MRL 65 ) Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.5. 15.6.2009. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin pelastuslautakunnan, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkon yhteinen, yleisten töiden lautakunnan, kiinteistölautakunnan, Helsingin Veden verkkoyksikön, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 7 (11) Lausuntojen tiivistelmät ja vastineet Pelastuslautakunta muistuttaa (9.6.2009) lausunnossaan, että pientaloalueen rakentamisessa tulee huomioida lähelle rakentamista koskevat määräykset. Kiinteistölautakunnalla (23.6.2009), Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkolla (29.5.2009) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa. Yleisten töiden lautakunta ei pidä (25.6.2009) ympäristövaikutuksiltaan ja hyöty/kustannussuhteeltaan kanavan rakentamista alueelle suotavana. Vaihtoehtoisena toteutustapana on kannaksen poikki rakennettava telatie tai polku. Lautakunta perustelee kielteistä kantaansa mm. seuraavasti: Kanavan rakentaminen vaikuttaa merkittävässä määrin paikalliseen metsämaisemaan. Kanavan rakentaminen edellyttää leveimmillään noin 40 metrin aukkoa, josta syntyy tuulia ohjaava tunneli kannaksen poikki. Kanavaan rajautuva metsä saattaa kaatua tuulessa. Läheisen tontin tuuliolosuhteet muuttuvat myös, kun kannaksen puusto poistetaan. Kanavan ylittävän sillan ja Ramsinniementien linjausta on syytä muuttaa niin, että kanavavaraus ja silta ovat toisiinsa nähden suorassa kulmassa. Lisäksi silta ja katu tulee sijoittaa maastossa kovemman pohjamaan alueelle, jotta sillan perustamisolosuhteet olisivat paremmat. Maastonmuotoja tulee käyttää hyväksi suunniteltaessa Ramsinniementien linjausta ja siltaa. Näin tonteille johtavien ajoyhteyksien järjestäminen olisi helpompaa. Kanavan toteuttaminen edellyttää alueen ruoppaamista. Ruoppaamista vaativa alue on kokonaan yksityistä vesialuetta. Kanavan rakentamisen vaikutuksesta voivat veden virtauksen muutokset johtaa siihen, että ruoppaamista joudutaan tekemään siellä toistuvasti. Vedenalaisen vesijohtoverkoston vuoksi ruoppaamista ei voida tehdä kaivamalla,
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 8 (11) vaan se tehtäisiin imuruoppauksella, mikä on kalliimpi ja hankalampi työtapa. Kanavan rakentamisen vuoksi Ramsinkannaksella tonteille johtava maanalainen kunnallistekninen verkosto joudutaan siirtämään. Verkoston sijoittaminen sillan rakenteiden alle eristettynä on toteutuksen kannalta paras vaihtoehto. Kanavan itäpään rakentaminen edellyttää pohjanvahvistusta savisen pohjamaan vuoksi. Länsipäässä kanava joudutaan todennäköisesti louhimaan kallioon ja maata poistamaan laajemmalta alueelta rakentamistyön mahdollistamiseksi. Kanavan länsipään tonttien puoleista osaa joudutaan tukemaan esimerkiksi luiskilla ja mahdollisesti jopa tukimuureilla. Nämä ratkaisut vaikuttavat myös sillan rakentamiseen. Kanavan aluevarauksen maaperä tulee selvittää ennen tarkempaa suunnittelua. Uoman luiskien tilavaraukset ja rakenteet tulee suunnitella maaperäselvitysten perusteella. Tämän jälkeen kaavaluonnosta pitää tarkistaa. Siinä esitetty noin yhdeksän metrin varaus kanavalle ei ole riittävä. Kanavan rakentamisen ja sen vaikutukset tulee selvittää tarkoin ennen rakentamispäätöstä. Kanava tulee suunnitella niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia ympäristöönsä ja ympäröivän luonnon luonne ei muutu. Asemakaavaehdotus ei velvoita kanavan rakentamiseen eikä aseta rakentamiselle aikataulua. Kanavan rakentaminen ei ole ajankohtaista lähivuosina, mutta tarve saattaa syntyä tulevaisuudessa Itä-Helsingin kehittyessä. Kaavan ohjeellinen kanavamerkintä on varautumista mahdollisiin tulevaisuuden virkistyskäyttötarpeisiin, joita voi syntyä Itä-Helsingin väestömäärän ja virkistäytymiseen kohdistuvien odotusten kasvaessa. Asemakaavaan merkityn alueen osan (vk), määräystä on muutettu niin, että alueen osalle saa rakentaa joko kanavan melontaa ja soutuveneilyä varten tai reitin kannaksen yli maitse tapahtuvaa kanoottien ja soutuveneiden siirtoa varten. Alueen rajaus on ohjeellinen, ei sitova. Mahdollista kanavaa koskevassa määräyksessä todetaan lisäksi: Kanava on sijoitettava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa vie-
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 9 (11) reisten alueiden ja rakennusten perustamisolosuhteille tai alueella mahdollisesti oleville muinaisjäännöksille, eikä rakentaminen saa turmella viereistä kalliopaljastumaa. Kaava siis antaa mahdollisuuden kanavan rakentamiseen, mikäli rakentaminen on perusteltua. Jos hankkeeseen ryhdytään ja tarkempi selvitys osoittaa kanavan rakentamisen liian vaikeaksi ja kalliiksi, on valittava muu ratkaisu melojien toivoman nykyistä turvallisemman melontareitin toteuttamiseksi. Kannaksen poikki rakennettava telatie tai polku voi olla hyvä ratkaisu. Helsingin Vesi, verkkoyksikkö puoltaa (2.7.2009) asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, mutta toteaa vesihuollon rakentamiskustannusten olevan keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeampia. Ympäristölautakunta toteaa (7.7.2009), että Ramsinkannaksen asemakaavoittaminen pääosin virkistyskäyttöön turvaa hyvin Meri-Rastilan eteläosan luontoarvojen ja rantoja pitkin kulkevan viheryhteyden säilymisen ja ulkoilureittien kehittämisen. Tavoite melonnan edistämiseksi on hyvä, mutta kanavan sijaan tulisi selvittää ja harkita luontoa ja maisemallisesti arvokasta ympäristöä säästävämpää toteutustapaa Ramsinkannaksen ylitykselle. Ympäristölautakunnan mielestä kanava- ja siltarakenteet eivät myöskään sovi Ramsinkannaksen maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Luonto ja virkistys Kaava-alueella sijaitsee arvokas kasvillisuuskohde Ramsinkannaksen lehto, osia kahdesta arvokkaasta linnustokohteesta sekä osa arvokkaasta lepakkoalueesta. Kaavaehdotus säästää keskeiset viheralueet nykyisessä käytössä eikä heikennä lintujen tai lepakoiden elinoloja. Ympäristölautakunta pitää erittäin myönteisenä, että luontotietojärjestelmän arvokas kasvikohde on merkitty kaavaan virkistysalueen osana, jolla on luonnonsuojelullista arvoa. Rajausta tulisi kuitenkin laajentaa siten, että luontotietojärjestelmän rajauksen mukainen koko 92 aarin laajuinen Ramsinkannaksen lehto merkittäisiin VL/sl-merkinnällä. Ympäristölautakunta pitää kannatettavana em. kaavamerkintäkäytännön noudattamista myös muissa tulevissa asemakaavoissa, silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Kaavamääräys alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa on riittävän yleinen. Tällaisissa kohteissa tarkempia luonnonhoito-ohjeita ei yleensä ole tarpeen antaa kaavamääräyksissä. Kaavoituksesta tiedotettaessa on syytä painottaa kaavamerkintöjen SL ja VL/sl eroa. Edellisellä rajataan olemassa oleva tai suun-
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 10 (11) niteltu luonnonsuojelualue, jälkimmäisellä määritellään alueen luonne etenkin virkistysaluetta hoitavan tai siellä satunnaisesti toimivan viranomaisen toimenpiteitä varten. Ramsinkannaksen kanavavaraus Kaavaehdotuksen selostuksessa on arvioitu tässä vaiheessa riittävän kattavasti mahdollisen pienvenekanavan etuja ja haittoja. Painavimpia haittoja ovat arvokkaan rantalepikon pirstoutuminen sekä kanavan kaivun ja ylläpitoruoppausten vaikutukset vesiluontoon. Myös arvioitu kustannus on varsin suuri todennäköiseen käyttömäärään nähden. Kanava todennäköisesti heikentäisi virkistysalueen käyttöä mm. hiihtoreittinä ja toimivuutta viherkäytävänä Meri-Rastilan eteläosasta pohjoiseen. Vaikka kanava olisi hyvä melojien ja pienveneilyn kannalta, ei ympäristölautakunta kannata kanavan rakentamista haitallisten vaikutusten vuoksi luontoympäristöön ja ympärivuotiseen virkistyskäyttöön. Kanootti- ja pienveneliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi on selvitettävä mahdollisuuksia kehittää Ramsinsalmen väyläjärjestelyitä siten että moottorittomilla pienillä aluksilla liikennöinti helpottuu. Ympäristölautakunnan mielestä olisi syytä selvittää kanooteille ja pienveneille sopivan veneenvetoradan rakentamista samalle linjaukselle. Tällöin vältyttäisiin maansiirtotöiltä arvokkaassa luonnonympäristössä ja säästettäisiin kustannuksissa, mutta tehtäisiin kuitenkin mahdolliseksi suhteellisen helppo kanootin tai veneen siirto lihasvoimalla kannaksen ylitse. Kaavamääräyksen sanamuotoa tulee laajentaa kattamaan kanavan vaihtoehtona vetoradan. Ramsinkannaksen (VL) alueella olevan alueen osan, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (sl) rajaus on korjattu luontotietojärjestelmän rajauksen mukaiseksi. Kanavamerkinnän osalta vastine on esitetty yleisten töiden lautakunnan lausuntoon annetussa vastineessa. Asemakaavaan merkityn alueen osan (vk), määräystä on muutettu niin, että alueen osalle saa rakentaa joko kanavan melontaa ja soutuveneilyä varten tai reitin kannaksen yli maitse tapahtuvaa kanoottien ja soutuveneiden siirtoa varten. Kaupunginmuseon mielestä (25.8.2009) loma-asuntojen korttelialueen määräysosaa tulee täydentää seuraavasti: Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö, joka tulee säilyttää.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 11 (11) Kanavan rakentamisesta museo toteaa, että se merkitsisi suurta muutosta lähes luonnonmukaiseen Ramsinkankaan ympäristöön. Kapea kangas on omaleimainen paikka Kortlahden ja Pikku Kortlahden välissä. Kaupunginmuseon johtokunta pitää kaavaan merkittyä kanavaa uhkana alueen rantamaiseman ja siten maisemakulttuurin säilymiselle. Asemakaavakartan määräysosaan on tehty museon esittämä täydennys. Kanavamerkinnän osalta vastine on esitetty yleisten töiden lautakunnan lausuntoon annetussa vastineessa. Uudenmaan ympäristökeskus (nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) toteaa (28.7.2009), että hanke täydentää olemassa olevaa rakennetta ja turvaa yleisen virkistyskäytön sekä kulttuuriympäristön arvot. Lausunnossa todetaan lisäksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita käsitellyn niukasti. Asemakaavaa koskevat muutkin tavoitteet jalankulun ja pyöräilyn edistämisen lisäksi. Selostusta tulee täydentää tältä osin ja kertoa, miten kaava konkreettisesti toteuttaa näitä tavoitteita. Selostusta on täydennetty valtakunnallisten tavoitteiden osalta.