Verkostojen mahdollisuudet ja rajat nivel- ja siirtymävaiheissa. Seija Nykänen, tutkijatohtori Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Ohjauksen palvelujärjestelyjen monihallinnollinen yhteistyö voimavarana ja haasteena

Ohjauksen verkosto ja johtaminen

Ohjauksen verkosto ja johtaminen

Yhteistoiminnallisen ja monialaisen johtamisen malli

Matkalla monialaisuuteen tutkimukset palvelujärjestelyjen johtamisesta ohjausverkostossa

Ohjausverkosto asiakkaan etu

MONIALAISEN OHJAUKSEN TUULET - Seminaari kaikille ohjaustyön ammattilaisille ruohonjuuritasolta hallintoon ja päättäjiin

Edellytyksiä ohjauksen verkostoyhteistyölle poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana

Nuorten elämänpolut ja monialaisen yhteistyön tarjoumat. KT, rehtori Seija Nykänen M/S Viking Mariella

Eväitä moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön

Monialainen työ ja sen johtaminen Ohjaamossa Helsinki. KT, rehtori Seija Nykänen

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Toimiminen verkostossa

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Nuorisotakuun toteuttaminen

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Etsivä työ osana organisaatiota

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Ryhmien tehtävistä : Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen ISO ELO -kokous

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

Kohti Ohjaamoa projekti

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

Ritaharjun monitoimitalo

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Eurooppalainen yhteistyö ja alueelliset ELO-ryhmät

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa Petri Niemi Jyväskylässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

Oppilaanohjauksen kehittäminen

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Pirkanmaan ELO strategia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Jani Goman, arviointineuvos, Karvi

Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Ryhmien tehtävät: Etelä- Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Satakunnan OpinOvi Verkostovalmennus , Pori. Anne Leppänen & Hannele Torvinen

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Opetushallituksen kuulumiset

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

KELPO- muutosta kaivataan

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Millainen voimavara verkosto meille on?

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Transkriptio:

Verkostojen mahdollisuudet ja rajat nivel- ja siirtymävaiheissa Seija Nykänen, tutkijatohtori Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Koulutuksen tutkimuslaitos/ KTL - verkostoituminen - eri hallinnon alojen välinen yhteistyö Oppilaan- ja opinto- ohjauksen ehittämishanke 2004-2007/ CHANCES-hanke Joensuun yliopisto: - sukupuolisensitiivinen ohjaus Jyväskylän ammattiopisto - erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat OPH Jyväskylän yliopisto/ Ohjaajakoulutus: - monikulttuurinen ohjaus

Tutkimusaineisto (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007a,b; Nykänen 2010) 3 Verkostot: 10 kunnan ohjauksen verkosto (Oulun alue) 8 ruotsinkielisen kunnan verkosto (Pohjanmaa) Sivistyspalveluiden sidosryhmäyhteistyön verkosto (Vantaa) Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja ja 2 ammatillista oppilaitosta (Helsinki) Aikuislukioverkosto (Etelä-Suomi) Ryhmähaastattelut: sivistys- ja sosiaalihallinnon edustajia rehtoreita, koulutusalajohtajia opinto- ja oppilaanohjaajia (po, lu, amm.) erityisopettajia, terveydenhoitajia, nuoriso-ohjaajia kuraattoreita, koulupsykologeja, sosiaaliohjaajia työelämän ja erilaisten projektien edustajia (Yht. 61) Analyysimenetelmät: 1) Ohjauksen verkostotutkimus (CHANCES) sisällönanalyysi ohjausverkostoista 2) Väitöstutkimus: fenomenografinen analyysi/ johtamisen käsitysten tutkimus 28.9.2011

4 Esityksen teemat Opinpolku ja siirtymät Siltapalvelut: oppimisen sekä elämän sujumisen tuki- ja ohjauspalvelut Moninaisuus Verkostot Toimiminen ja johtaminen palveluverkostoissa 28.9.2011

Syrjäyttävät rakenteet (Nykänen 2011) 5 Osa opiskelijoista jää rakenteellisista syistä koulutuksen ulkopuolelle: ohjausyhteistyön katkokset koulutuksen siirtymävaiheissa, fragmentoitunut tiedotus koulutuksen vaihtoehdoista, oppilashuollon henkilöstömitoituksen jääminen alle suositusten, oppilashuoltohenkilöstön huomion kohdistuminen yksittäisten perheiden ongelmiin, jolloin kouluyhteisöjen hyvinvointiin jää vähän mahdollisuuksia ohjauksen saatavuuden ja riittävyyden ongelmat 28.9.2011

Ohjauksen palvelujärjestelyt Kasurinen & Vuorinen 2003; Kasurinen 2004; Merimaa 2004; Nykänen ym. 2007; Nykänen 2010) 6 Kansalaiset tarvitsevat ohjauksen palveluja oppimisen, opiskelun ja elämän suunnittelun tueksi, siirtymissään opintovaiheesta toiseen sekä työelämään tai takaisin opintojen pariin. Ohjaustyössä tarvitaan monia toimijoita, kuten sivistys-, työ- ja elinkeino-, sosiaali-, terveysnuoriso- ja vapaa-ajanpalveluita tuottavia työntekijöitä. Tukipalveluiden kokonaisuuteen sisältyvät esimerkiksi oppilasja opiskelijahuollon palvelut Ohjaus ja oppilashuolto eivät ole synonyymeja vaan sivuavat käsitteinä ja toimintana toisiaan (Merimaa 2004). 28.9.2011

Ohjauksellisten palveluiden paikannus (Sultana 2004; Vuorinen 2006; Nykänen 2010) Ohjauspalveluita voidaan pitää moniammatillisena ja monihallinnollisena toimintana Ohjauspalvelut tulisi nähdä organisaatioiden sisäisenä ja alueellisena kokonaisuutena Palveluiden tuottamista tulisi johtaa ja koordinoida Ohjauspalvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa tarvitaan ennakointia Ohjausvastuullisten, kuten koulujen, oppilaitosten ja työ- ja elinkeinopalveluiden olisi tarpeen toimia tiiviimmin yhteistyössä sosiaali- ja terveys- sekä nuoriso- ja vapaa-ajan palveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa Yhteistyötä ohjaavat ohjauspalvelua tarvitsevien nuorten ja aikuisten elämäntilanteide sekä koulutushistorioiden sekä työelämän vaatimusten muuttuminen. 7 28.9.2011

8 Moninaisuuden käsite (Nykänen 2010; Pyykkönen 2010) Moniasiantuntijuus: erihallinnonalojen edustajia ja asiakas itse mukana yhteistyössä ja päätöksenteossa asiakkaan elämän kysymyksissä Moniammatillisuus: eri ammattien edustajien välinen yhteistyö (esim. nuorisotyöntekijä + opettaja/organisaatioiden välinen, luokanopettaja + erityisopettaja/tietoperustojen erot organisaation sisäisessä yhteistyössä) Monihallinnollisuus: eri hallinnonalojen välinen yhteissuunnittelu (sosiaalipalvlelut + työ- ja elinkeinopalvleut: lainsäädäntö, hallinnonalan toimintakulttuurierot) Monialaisuus: eri hallinnonalojen ja esim. työelämän edustajien välinen yhteistyö Monitasoisuus: päätöksenteon eri tasot (OPS: kansallinen, alueellinen, organisaation päätökset) Monitieteisyys, eri tieteiden välinen tiedonmuodostus 28.9.2011

Nuorisolain muutos/ HE 1/2010 (voimaan 1.1.2011 Nuorille suunnattujen ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.

Nuorisolain muutos/ HE 1/2010 voimaan 1.1.2011 Kunnan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä tulee olemaan tiedon koonti nuorten kasvu- ja elinoloista, nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Se edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Verkosto tulee tehostamaan nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkosto ei käsittele yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Kunnat voivat halutessaan perustaa verkoston yhdessä. Verkostoa rakentavat nuorten kannalta keskeiset toimialat: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja elinkeino sekä poliisihallinto.

Opiskelijan opinpolku ja alueellinen palvelukonteksti (Nykänen 2008 ) Monihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Asiakas: Oppiminen ja osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Elämänvaiheen ja Sosiaali- ja Terveysp. Koulu 1. Johtaja 2. toimija --- --- --- 4. toimija -tilanteen huomioon Nuorisoja ottaminen vapaaaikap. Avi ja ELY Oppilaitos 1. Johtaja 2. toimija --- --- --- 12. toimija KELA Poliisi Työpaja 1. Johtaja 2. toimija --- --- --- 42. toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi oppiminen Työelämä Työ- ja elinkeino palvelut 1. Johtaja 2. toimija --- --- --- 168. toimija Täydennyskoulutus Jatko-koulutus

Julkisten palveluiden verkostot (Nykänen 2011; Torvinen 2011; Valkokari 2009; Jackson & Stainsby 2000; Valkokari 2009;) 12 Hierarkiat: Kontrolloitu (liike)toiminta, Julkisen hallinnon perinteinen johtamisja toimintatapa Verkostot: Yhtymät, sosiaaliset verkostot Kumppanuudet Toiminnot rakentuvat toistensa varaan Markkinat: Markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet Hierarkkiat Verkostot/ heterakkiat Markkinat Kontrolloidut suhteet Auktoriteetti Tiedon ja vallan kulku ylhäältä alas 28.9.2011 Yhteiset tavoitteet Yhtenevän näkemys Vuorovaikutus Luottamus Tieto kulkee vastavuoroisesti toiminnan tasolta toiselle Kilpailusuhteet Taloudelliset arvot Hintakilpailu

13 Palveluverkoston toimintasuunnat (Agranoff & McGuire 1998, 2001, 2003; Nykänen 2010) Vertikaalinen verkosto Vertikaalis-horisontaalinen verkosto Horisontaalinen verkosto 28.9.2011

14 Vertikaalinen ohjauksen palveluverkosto (Nykänen 2010) Euroopan unionin taso: esim. liikkuvuus- ja tutkintojen vertailtavuus strategiat, kansainvälinen vuorovaikutus Kansallinen taso: esim. lainsäädäntö, politiikkaohjelmat, strategiatyö Alueellinen taso: esim. alueelliset strategiat, koulutuksen ennakointipäätökset, aloituspaikat, yhteistyöpäätökset, alueellisen yhteistyön koordinointi Organisaation taso: esim. toimintasuunnitelmat, ohjaussuunnitelmat, työn- ja vastuunjako asiakaspalvelutehtävät 28.9.2011

Vertikaalis-horisontaalinen ohjauksen palveluverkosto (Nykänen 2010) 15 Osa verkostotyössä mukana olevista työntekijöistä ja johtajista (esim. sivistys- ja sosiaalijohtaja, rehtori, koulutuspäällikkö, nuorisopalveluiden johtaja, ohjauksen koordinaattori, johtavapsykologi tai lääkäri, kiertävä erityislastentarhanopettaja, työpajan johtaja, koordinoiva nuorisotyöntekijä) osallistuu alueellisten suunnitteluryhmien työhön koordinoi myös oman organisaationsa sisäistä verkostoa työntekijöillä saattaa olla päivittäinen asiakastyö he liikkuvat verkoston eri tasoilla. 28.9.2011

16 Horisontaalinen palveluverkosto (Nykänen 2010) organisaatioiden sisällä tai niiden rajapinnoilla hallinnonalan sisällä voi toimia laaja palveluiden kehittämisen verkosto ammattiryhmien keskinäiset horisontaaliset verkostot organisaatioiden rajapinnoilla (esimerkiksi opinto-ohjaajien, erityisnuorisotyöntekijöiden, kuraattorien keskinäiset alueelliset yhteistyöverkostot ) osa horisontaalisista verkostosuhteista organisaatioiden rajapinnoilla perustuu työntekijöiden henkilökohtaisille suhteille osasta yhteistyötä on sovittu organisaatioiden kesken. Molemmat ovat tarpeellisia. Verkosto perustuu aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, oli yhteistyösuhteesta sitten olemassa organisaatioiden välinen sopimus tai ei. 28.9.2011

Tuki- ja ohjauspalveluiden heterarkkinen organisointitapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen päätöksenteon verkosto Monitasoinen päätöksenteko Aluekonteksti: toiminta- suunnitelma Organisaation toimintasuunnitelma Sisällöt Työmuodot ja menetelmät Monialainen säädöstausta, OPS, strategiat Alueellisten hallinto-organisaatioiden monialainen yhteistyö Organisaatioiden monihallinnollinen ja ammatillinen yhteistyö, johtaminen Tavoitteet, työn- ja vastuunjako, yhteinen työ, Tiedon muodostus Palveluiden tuottaminen verkostossa (päivähoito, koulut, oppilaitojkset,sos.-terveys, nuoriso- ja vapaa-aika ) Asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut Asiakkaalle näkymättömät palvelutekijät Asiakkaalle näkyvät palvelut Aika: asiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu/

18 Heterarkkinen toiminta (Kontopoulos 1993; Gronn 2008; Nykänen 2010) Heterarkia käsitteenä purkaa ajatusta hierarkisesta toiminnan tavasta. Hetrarkiassa 1. Toiminnat rakentuvat toistensa varaan. Kaikkia toiminnan tasoja tarvitaan. 2. Tietoa tuotetaan kaikilla toiminnan tasoilla ja tieto kulkee monisuuntaisesti toiminnan tasolta toiselle. 3. Valta ja vastuut jalautuvat tasavertaisemmin kuin hierarkiassa. 28.9.2011

Verkostoituneiden ohjauspalveluiden arviointinäkökulmat ( Nykänen ym.2007; Tenhula 2007) Asiakkaan näkökulma Osallisuuden tukeminen, kuuleminen, asema ja vaikuttamismahdollisuudet Oppimisen ja siirtymisen tarpeet Ohjauksen ja tuen saatavuus ja Verkostotyö riittävyys Ohjausverkosto organisaation näkökulmasta Toiminta: yhteistyö ja tiedotus, toiminnan koordinointi, työn- ja vastuunjako, Johtaminen: suunnittelu, päätöksenteko, johdon asenne ja sitoutuminen, Arvot, kulttuuri, päämäärät, tavoitteet (muutosvastarinta) Johtamista Koordinointia Suunnittelua Toteutusta Työntekijöidennäkökulma Henkilöstön kompetenssit, tavoitteet ja menetelmät, ihmiskäsitys, oppimiskäsitys, tiedonkäsitys, arviointi Organisaatioiden sisäinen ja välinen moniammatillinen ja monihallinnollinen yhteistyö Oppimistarpeet ja jaksaminen Ohjausverkosto alueen näkökulmasta Alueelliset koulutuksen ja ohjauksen strategiat Yhteissuunnittelun mekanismit, koordinointi Johtaminen, päätöksenteko, tiedotus Oppiva alue: koulutustarpeet

1) Opiskelija näkökulma (Nykänen ym. 2007) Asiakaslähtöisyys: mm. opiskelijoiden autonomisen toiminnan mahdollistavat palvelut Systeemisesti tuotetut palvelut (opetus ja ohjaus) opintojen eri vaiheisiin: ennen opintoja, opintojen alussa, aikana ja siirtymävaiheessa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Tiedotus Nivelvaiheiden ohjausta ja seurantaa tulisi kehittää Riskiryhmiin kuuluvat opiskelijat tarvitsevat erityisesti moniammatillista ohjausta

2)Työntekijöiden näkökulma (Nykänen ym. 2007) Työmenetelmät: varhainen tunnistaminen, puuttumisväylät, hyvien käytäntöjen jakaminen Työnjaon ja vastuun selkiinnyttäminen Opetus, opiskelijahuolto- ja ohjauspalvelujen synkronointi: ohjaus kuuluu kaikille oppilaitoksessa. Alueen palveluihin tutustuminen, osallistuminen ja yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolelle Nivelvaiheyhteistyö: palvelurakenteeseen tutustuminen, tiedonsiirto Tiedonkulku työntekijöille, opiskelijoille ja muille verkoston kumppaneille palveluista Jakaminen auttaa jaksamaan

3) Organisaation sisäisen verkoston rakentaminen (Nykänen 2010) 1. mielekkäiden verkostosuhteiden arviointi, ohjauspalveluiden järjestämisen vastuut ja sopimukset, ohjaussuunnitelma 2. palveluiden näkyväksi tekeminen selkeyttää palveluista viestimistä kumppaneille, kuten lähettävän oppilaitoksen oppilaille ja vanhemmille, ohjaajille ja opettajille. 3. sähköiset palvelukartat 4. ohjaus kuuluu kaikkien työntekijöiden vastuulle 5. Systematisointia vaativia ohjaustehtäviä ovat esimerkiksi oppimisen edistäminen ja tuen tarpeen arviointi, niveltiedon siirtäminen, työelämätaitojen kehittäminen 6. koulutuksen uudet toimintamallit: henkilökohtaistaminen, aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Yksilölliset opintosuunnitelmat muuttavat myös totuttuja käsityksiä oppimisympäristöstä.

Monialaisten palveluiden johtamisen tavoitteet ja tarpeet (Nykänen 2010) I Rakenteiden johtaminen II Prosessien johtaminen III Henkilöstön johtaminen IV Asiakaspalvelun erityiskysymykset 1. Yhteistoiminta-alueen määrittely 2. Verkoston rakentaminen, solmut 3. Toimintaedellytykset: raha, aika, tila/foorumi, asenne 4. Strateginen suunnittelu, tavoitteiden määrittely, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, tiedonmuodostus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monisuuntainen viestintä 7. Toiminnan seuranta ja arviointi 8. Johtajan oma toiminta: asenteet, työtavat 9. Henkilöstön toiminta: asenteet, työtavat 10. Osaaminen, oppiminen ja koulutustarpeet 11. Kaikkien asiakkaiden palvelutarpeiden huomioon ottaminen 12. Palvelun saannin varmistaminen 13. Osallisuuden tukeminen

Dialogisuuden syntymisen elementtejä (Nykänen 2010) Johtamisprosessit Oppimisprosessit Tuotokset Kohtaamisfoorumin avaaminen, keskustelun ja oppimisentilan edellytykset Osallistumisresurssit Koordinointi Osallistuminen laajasti (tavoitteen kannaltaoikeat tahot) Toimintalinjaukset Kuuntelu Kohtaaminen Keskustelu Tutustuminen Käsitteiden avaaminen Luottamus Rohkeus Sitoutuminen Ymmärrys Ongelmanratkaisutaitojen oppiminen Ratkaisuehdotuste n tekeminen Suunnitelmat Päätökset

Moniasiantuntijuus Taso 1. Asiakkaalle näkyvät palvelut/ (Nykänen ym. 2007) Asiakas Tarjouma Moniammatillinen asiantuntija XXX Tarjouma Dialogi Koordinaatio Kommunikaatio Kooperaatio Tarjouma Moniammatillinen asiantuntija YYY Oppimisen tila

Tietämisen vertaisuus Terminologia Tiedeperusta Kieli Olemassaolon vertaisuus Asenteet Sukupolvi Motivaatio Kulttuuri Organisaation X edustaja Moniammatillinen rajapinta, oppimisen tila: -keskustelufoorumi -resurssit -johtaminen: legitimointi Tarjouma Tarjouma Olemassaolon vertaisuus Asenteet Motivaatio Sukupolvi Kulttuuri Organisaation Y edustaja Tietämisen vertaisuus Terminologia Tiedeperusta Kieli Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Tulkinta Dialogi Monitulkintaisuuden sieto Yhteinen käsikirjoitus Koordinointi Yhteistoiminta Yhteinen työ Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Moniammatillinen yhteistyö oppimisen tilassa ( Nykänen 2010; Nykänen ym. 2007; Juutilainen 2003; Engeström 2004; Karjalainen, Heikkinen & Saarnivaara 2007; Kaikkonen 2004)

Tarjouma Tarjoumat ovat esineitä, asioita, tietoa, taitoa.. Käsitteitä ja kokemuksia, jotka avaavat toiselle ihmiselle toiminnan mahdollisuuksia. (Gibbson 1986; Vähämöttönen 1998) Tarjoumat ovat puhujan tarinoita hänestä itsestään, elämästään ja kokemuksestaan (Juutilainen 2003). Tarjoumien ilmaiseminen on oman hiljaisen tiedon imaisemista. Luottamuksellinen, avoin vuorovaikutus, pääsy toisen maailmaan voi syntyä kuuntelemalla ja yhdessä tulkitsemall atarjoumia, tarinoita ja niihin sisältyvää hiljaista tietoa.

4. (1) Alueellisen yhteistyö kehittämistarpeet organisaation näkökulmasta (Nykänen ym. 2007; nykänen 2010) Vuorovaikutus organisaation ulkoisiin monihallinnollisiin kumppaneihin Epäterveen kilpailun purku Henkilösuhteille perustuvien verkostojen laajentaminen myös organisaatioiden välisiksi yhteistyösuhteiksi Tuki organisaation verkostolähettien työlle Verkostossa opitun tiedon kytkös organisaation osaamisen kehittämiseen (foorumit, keskustelu, koulutus) Käyttäjädemokratia, asiakkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa Johtamisen haasteet muutoksissa, jaettu visio, prosessien tunnistaminen ja kehittäminen, jaettu johtajuus, osallistuminen, sitoutuminen > matka tiimityötä kohti Uusien työntekijöitten perehdytys ja perehtyminen merkityksellistä

Organisaatio 1. Tieto, valtuutus Johtaja Tieto, valtuutu s Tieto, valtuutus Työntekijät Lähetti Tarjouma Tarjouma Tarjouma Moniammatillinen rajapinta, oppimisen tila Organisaatio 2. Lähetti Tieto ja valtuutus Johtaja Työntekijät Lähetti Tarjouma Organisaatio 3. Johtaja Tieto ja valtuutus Työntekijät Organisaation lähetin toiminta moniammatillisessa ja monihallinnollisessa verkostossa (Nykänen ym. 2007)

4 (2) Alueellinen moniammatillinen ja monihallinnollinen yhteistyö (Nykänen ym. 2007) alueellisen ohjauksen verkostotyön ydin on alueellinen asiantuntijaryhmä valmistelu alueellinen ohjauksen foorumi, tieto kumppaneista, alueellisen koulutuksen strategioihin kytkeytyvä ohjausstrategia ja yhteistyön toteuttamissuunnitelma. alueellista strategista suunnittelua tarvitaan, koska yksi työntekijä tai viranomainen ei pysty vastaamaan asiakkaiden ohjaustarpeisiin suunnittelu, koordinointi ja monihallinnollinen

4 (3) Alueverkoston haasteita (Nykänen ym. 2007) Väestön kasvun polarisaatio alueiden erilaisuus Koulutustarjonta: yhteiskunnan ja työelämän tarpeet kohtaanto enneakointi - yksilön kokemat koulutustarpeet Arvioinnin ja seurantajärjestelmien kehittämistarpeet Yhtenäisen opinpolun toteutuminen opiskelijalle: -yhtenäinen perusopetus -toisen asteen yhteistyö: hallinnollisesti, rakenteellisesti, sisällöllisesti, henkilöstön kannalta -korkeakoulu- ja aikuiskoulutustarjonta sekä

4 (4)Alueverkoston haasteita 2. (Nykänen ym. 2007; Nykänen 2010) Toimintakulttuurin muutostarve hallinnossa: työ- ja elinkeino,sos, siv, terv. monihallinnollinen yhteistyö vielä ohutta Ohut monihallinnollinen kansallinen ja alueellinen strategiatyö Suurten organisaatioiden hallinnon sisäinen työnjako ja siitä tiedottaminen, työvoimapula pienessä hallinnossa Päätöksenteon ja hallinnon etäisyys toimijoista ruohonjuurella varsinkin suurissa organisaatioissa Asiakkaan palvelujen järjestäminen

Palveluiden järjestämisen kulttuuriset vaiheet (Nykänen 2010) 33 Johtamisen elementti Eristäytynyt palvelukulttuuri Yhteistyöhön pyrkivä palvelukulttuuri Verkostoitunut palvelukulttuuri Rakenteiden johtaminen Prosessien johtaminen -Toimijat eivät tunne toisiaan tai toistensa palveluita -Hallinnonalakohtaiset resurssit -Palvelukatveet -Organisaatio-lähtöiset strategiat -Verkoston määrittely, tavoitteet, yhteinen suunnittelu -Resurssien kartoitus -Laajapohjaiset strategiat -Arvointi- ja seurantakatveita -Monihallinnollista yhteistyötä, palveluviiveitä -Pysyvä johto- ja strateginen toimielin -Laaja osallistuminen -Resurssisynergia -Kattava verkosto -Johdon ja toimijoiden sitoutunut osallistuminen -Asiakkaat mukana suunnittelussa -TVT:n integratiivinen käyttö Henkilöstöjohtaminen Asiakaspalvelu -Työnjakoa, ei yhteistyötä -Hallinto, johto ja toimijat erillisiä -Asiakkaita palvelujen ulkopuolella -Ylhäältä alas ja alhaalta ylös ulottuva yhteistyö -Moniammatillinen täydennyskoulutus -Asiakkaiden palvelutarpeita kartoitetaan -Verkostotyössä mukana hallinto, johtajat, toimijat -Yhteinen työ -Asiakkaat saavat palveluita resurssitehokkaasti ja tasavertaisesti 28.9.2011

Yhteistoiminnallisen johtamisen malli ( Nykänen 2010) 34 28.9.2011

Kiitos mielenkiinnostanne! Seija Nykänen, tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos seija.nykanen@jyu.fi p. +358 50 428 5290

Lähteet Kasurinen, H. &Launikari M. 2007. CHANCES Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opetushallitus. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toimintatarkastuskertomus 146/2007 Nykänen, S. 2010. Ohjauksen palvleujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa matkalla verkostojohtamiseen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutukimuslaitos. T utkimuksia 25. Väitöskirja. Nykänen, S. 2011. Ohjauksen verkostoyhteistyö. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa, J. Pirttiniemi (toim.) OPO Ohjaajan käsikirja. Oppaat ja käsikirjat 2011:3. Opetushallitus: Helsinki. Nykänen, S., Karjalainen, M., Vuorinen. R & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Tutkimusselosteita 34. Promoting young people's full participation in education, employment and society. Communication from the commission to the european parliament, the council, the european economic and social committee and the committee of the regions http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/site/en/com/2007/com2007_0498en01.pdf