EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA Eurooppalaisten ääni kuuluviin Oikeusasiat

Sisällysluettelo 02 EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA 04 EU:N KANSALAISUUTTA KOSKEVA JULKINEN KUULEMINEN 05 Osallistujat 07 Vapaa liikkuvuus EU:ssa 11 Kansalaiset yksilöinä 15 Kansalaiset kuluttajina 19 Kansalaiset opiskelijoina ja työntekijöinä 29 Kansalaiset ja demokratia 33 EU:n laajuisia oikeuksia koskeva tieto ja tuki 35 EU kansalaisuus ja EU:n tulevaisuus 42 KANSALAISKUULEMISET 42 Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta 43 Ensivaikutelmat Euroopan komissio Oikeusasioiden pääosasto http://ec.europa.eu/justice/citizen ISBN 978-92-79-27173-1 doi:10.2838/91451 Euroopan unioni, 2013 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium

Kansalaisten kuuleminen EU-kansalaisuus on tuonut mukanaan paljon etuja 20 vuodessa, mutta nyt on tullut aika tarkistaa tilanne ja pohtia tulevaisuutta. Kansalaiset odottavat Euroopalta konkreettisia tuloksia ja haluavat sanoa painavan sanansa Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Siksi omistamme kokonaisen vuoden heille, jotka ovat Eurooppa hankkeen keskiössä kansalaisille. Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 tarjoaa mahdollisuuden kuulla ja oppia kansalaisilta, miten voimme yhdessä rakentaa Euroopan unionia tulevaisuudessa. Euroopan komissio on jo aloittanut: Vuonna 2012 kehotimme kansalaisia kaikkialla Euroopassa jakamaan kanssamme kokemuksiaan heidän oikeuksistaan EU:ssa sekä heidän odotuksiaan tulevaisuudelta. Tähän komission kaikkien aikojen laajimpaan julkiseen kuulemiseen osallistui lähes 12 000 ihmistä ja järjestöä. 1 Se oli kuitenkin vasta alkua: Komissio on käynnistänyt myös yleisesti kaikille kansalaisille tarkoitettujen kansalaistapaamisten sarjan kaikkialla Euroopan unionissa ei vain pääkaupungeissa, vaan myös monissa keskisuurissa kaupungeissa. Kussakin tapahtumassa sadat kansalaiset kertovat sekä meille komission jäsenille että parlamentin jäsenille ja valtion- ja aluehallinnon edustajille odotuksiaan tulevaisuudelta. Minulla on ilo esitellä kuulemisen tärkeimmät tulokset ja kansalaistapaamisista saadut ensivaikutelmat. Komissio perehtyy selvityksiin valmistellessaan katsausta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 ja EU:n tulevaa rakennetta. Osallistu keskusteluun! Viviane Reding Euroopan komission varapuheenjohtaja Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaava komission jäsen

EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA 2 Ihmiset kaikkialla Euroopan unionissa haluavat kertoa mielipiteensä EU:n kansalaisuudesta ja koko EU:n tulevaisuudesta. He saivat siihen mahdollisuuden kahden toisiinsa tiiviisti liittyvän aloitteen ansiosta. Tässä lehtisessä esitetään lyhyesti seuraavat seikat: se, mitä ihmiset kertoivat Euroopan komissiolle EU:n kansalaisuutta koskevassa julkisessa verkkokuulemisessa, joka järjestettiin 9. toukokuuta ja 27. syyskuuta 2012 välisenä aikana kansalaiskuulemiset, jotka komissio käynnisti vuonna 2012 keskustellakseen kansalaisten kanssa paikallisesti heidän asuinalueillaan, jotta kansalaiset saisivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja EU:ta koskevia parannusehdotuksiaan. Jos sinulla on jonkin EU maan kansalaisuus, olet EU:n kansalainen. EU:n perustamissopimuksiin 20 vuotta sitten sisällytetyn EU:n kansalaisuuden nojalla sinulla on seuraavat unionin lainsäädäntöön perustuvat erityisoikeudet: oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella oikeus olla joutumatta syrjityksi kansalaisuuden perusteella oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä EU-maassa, jossa asut oikeus saada suojelua minkä tahansa EU valtion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin näiden maiden omilla kansalaisilla, jos maallasi ei ole siellä omaa edustustoa oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja ottaa yhteyttä EU:n toimielimiin oikeus tehdä ja allekirjoittaa yhdessä muiden EU kansalaisten kanssa kansalaisaloite, jolla pyydetään uutta EU-säädöstä.

Voit ottaa nämä oikeudet käyttöön arkielämässäsi. Euroopan komissio työskentelee helpottaakseen kansalaisten elämää. Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi. EU:lla on merkittävä tilaisuus tehdä kansalaisista toimintaohjelmansa ydin. Toukokuussa 2013 julkaistaan katsaus EU:n kansalaisuuteen, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon tässä lehtisessä tiivistetysti esitetty kansalaisilta saatu palaute ja esitellään uusia aloitteita EU:n kansalaisuuden edistämisestä ja niiden esteiden poistamisesta, joita kansalaiset edelleen kohtaavat käyttäessään oikeuksiaan EU:ssa. Julkisessa verkkokuulemisessa kansalaiset totesivat pitävänsä EU:n laajuisia oikeuksiaan etenkin vapaata liikkuvuutta ja poliittisia oikeuksia erittäin tärkeinä. He toivoivat, että luotaisiin todellinen eurooppalainen alue, jossa he voivat elää, työskennellä, liikkua, opiskella ja tehdä hankintoja ilman turhaa byrokratiaa ja syrjimättömästi. He kuitenkin myös korostivat, että tehtävää on vielä paljon. Ongelmia ilmenee varsinkin EU:n laajuisten oikeuksien toteutumisessa paikallistasolla. Kansalaiset esittivät myös ratkaisuehdotuksia kyseisiin ongelmiin, ja tässä lehtisessä on mainittu joitakin pääkohtia niistä. Lisätietoa kaikista näistä aiheista on kuulemista koskevassa raportissa, joka on saatavana kokonaisuudessaan seuraavasta osoitteesta: http://ec.europa.eu/justice/report_eucitizenship_consultation.pdf 3 Kansalaiskuulemisten merkittävimmät tulokset on esitetty tämän lehtisen toisessa osassa. Kansalaiskuulemiset jatkuvat läpi koko Euroopan kansalaisten teemavuoden, joka edeltää vuonna 2014 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Nämä tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden kuunnella ja saada tietoa siitä, miten voimme yhdessä rakentaa Euroopan unionia tulevaisuudessa.

EU:N KANSALAISUUTTA KOSKEVA JULKINEN KUULEMINEN 4 Vastaajien jakautuminen kansallisuuksittain Asteikko 0 % 18 %

Osallistujat Eurooppalaiset haluavat kertoa mielipiteensä EU:n kansalaisuudesta. Peräti 11 598 henkilöä vastasi verkkokyselyyn. Vastaajista 98 prosenttia oli yksityishenkilöitä. Loput 2 prosenttia vastasi järjestöjen ja yhdistysten puolesta. Komissio sai 115 vastausta myös tähän tarkoitukseen varatun sähköpostitilin kautta. Kolmasosa niistä saatiin EU:n kansalaisuuden alalla toimivilta järjestöiltä. Kyselyyn vastanneiden yksityishenkilöiden valtaenemmistö oli EU:ssa asuvia EU:n kansalaisia (94 prosenttia) ja edusti laajasti EU:n eri kansallisuuksia. Suurin ryhmä olivat puolalaiset (18 prosenttia), sen jälkeen tulivat ranskalaiset, italialaiset ja saksalaiset (kukin 8 prosenttia). Vastaajien asuinmaiden osalta malli on hyvin samanlainen: yleisin asuinmaa oli Puola (15 prosenttia) ja seuraavaksi yleisimmät Ranska ja Saksa (kumpikin 8 prosenttia). Nuoret vastasivat kyselyyn innokkaasti. Noin 34 prosenttia vastaajista oli 18-30 vuotiaita, ja 31-45 vuotiaiden ikäryhmän osuus oli lähes yhtä suuri eli 33 prosenttia. Vastaajista 61 prosenttia oli miehiä, 35 prosenttia naisia ja 4 prosenttia ei ilmoittanut sukupuoltaan. 5 Kaiken kaikkiaan 301 järjestöä vastasi kyselyyn. Jotkin niistä edustavat erityisryhmiä, kuten työntekijöitä, opiskelijoita, nuorisoa tai vammaisia. Toiset taas esittivät koosteen paikallisten tai kansallisten jäsenjärjestöjensä huolenaiheista ja ajatuksista. Kuuleminen herätti kiinnostusta myös EU:n ulkopuolella elävien EU:n kansalaisten (149 vastausta) ja joko EU:ssa tai EU:n ulkopuolella elävien muiden kuin EU:n kansalaisten (154 vastausta) keskuudessa. EU:ssa eläviltä muiden kuin EU maiden kansalaisilta saatiin 93 vastausta, joista useimmat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Belgiasta ja Espanjasta, ja EU:n ulkopuolella eläviltä puolestaan 61 vastausta.

Oletko koskaan käyttänyt oikeuttasi liikkua vapaasti EU:n alueella? Kyllä Yhteensä 87 % 13 % Ei Alle 18-vuotiaat 78 % 22 % 18-30-vuotiaat 91 % 9 % Ikä 31-45-vuotiaat 90 % 10 % 46-65-vuotiaat 83 % 17 % Yli 65-vuotiaat 80 % 20 % 6 Oletko koskaan asunut jossain muussa kuin siinä EU-maassa, jonka kansalainen olet? Kyllä Ei Ei vastausta Yhteensä 48 % 49 % 3 % Sukupuoli Miehet 44 % 54 % 2 % Naiset 55 % 43 % 2 % Alle 18-vuotiaat 15 % 82 % 3 % 18-30-vuotiaat 54 % 44 % 2 % Ikä 31-45-vuotiaat 51 % 48 % 1 % 46-65-vuotiaat 38 % 59 % 3 % Yli 65-vuotiaat 48 % 50 % 2 %

Vapaa liikkuvuus EU:ssa Lähes yhdeksän kymmenesosaa vastaajista (87 prosenttia) on käyttänyt oikeuttaan liikkua vapaasti EU:n alueella. Puolet heistä tekee näitä matkoja useammin kuin kerran vuodessa; 3 prosenttia liikkuu EU maiden välillä viikoittain ja 1 prosentti päivittäin. Tärkeimmät syyt EU:n alueella liikkumiseen ovat matkailu (87 prosenttia) ja/tai työ (45 prosenttia, työmatkaliikenne mukaan luettuna). Myös kuluttajat (39 prosenttia), opiskelijat (33 prosenttia), potilaat (4 prosenttia) ja eläkeläiset (3 prosenttia) käyttävät tätä oikeutta. Perhevierailut, sukulaisuussuhteet ja asepalvelus ovat muita EU:ssa matkustamiseen ilmoitettuja syitä. Nuoret käyttävät todennäköisimmin oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja useimmiten syynä on vapaaehtoistyö, työnteko, opiskelu tai työharjoittelu. Ulkomailla opiskelu oli yleisempää naisten (61 prosenttia) kuin miesten (44 prosenttia) keskuudessa. Ikääntyneet matkustavat pääasiassa perheeseen tai omaisuuteen liittyvistä syistä. Kaikki EU:n kansallisuudet käyttävät oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, toiset kuitenkin muita enemmän. Kyselyyn osallistuneista eniten EU:n alueella matkustivat belgialaiset, tanskalaiset ja ranskalaiset. Sitä vastoin 32 prosenttia itävaltalaisista ja tšekkiläisistä vastaajista ei ollut koskaan käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa. 7 Muutin taloudellisista syistä, mutta kyse oli myös aidosta halusta saada kokemuksia muista maista ja eurooppalaisista ihanteista. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Uudet ihmiset, joilla on kenties erilaisia mahdollisuuksia ja ajatuksia siitä, miten parantaa elinolosuhteita. Slovakian kansalainen

Lähes puolet vastaajista (48 prosenttia) elää tai on elänyt EU:ssa kotimaansa ulkopuolella. Naisista näin oli tehnyt yli puolet (55 prosenttia). Useimmat toisessa EU-maassa asuneista olivat asuneet siellä alle vuoden (39 prosenttia) ja kolmannes oli asunut siellä yli vuoden (33 prosenttia). Pienempi osuus oli asunut kotimaansa ulkopuolella yli viisi vuotta (17 prosenttia) tai yli kymmenen vuotta (14 prosenttia). Nuoremmat vastaajat olivat todennäköisemmin eläneet toisessa EU-maassa. Kolmasosa kaikista vastaajista (32 prosenttia) oli elänyt useammin kuin kerran muussa kuin siinä maassa, jonka kansalaisia he ovat. Kysymykseen siitä, miten monta kertaa kyselyyn osallistuneet ovat eläneet kotimaansa ulkopuolella, vastattiin EU:n alueella yhdenmukaisesti. Ranskalaiset (39 prosenttia), latvialaiset (34 prosenttia) ja slovakialaiset (32 prosenttia) vastasivat kuitenkin muita enemmän eläneensä toisessa EU-maassa useammin kuin kerran. 8 Vaikka vapaa liikkuvuus on suuri helpotus EU:n kansalaisille, esteitä on edelleen: lähes viidesosa kaikista kyselyyn vastanneista kertoi kohdanneensa ongelmia muuttaessaan toiseen EU maahan tai eläessään siellä. Näitä ongelmia kohtasivat erityisesti toisissa maissa asuvat (27 prosenttia). Suurimpina ongelmina pidettiin seuraavia: hallintomenettelyt olivat pitkäkestoiset tai epäselvät (62 prosenttia) paikallishallinnon työntekijät eivät tienneet EU:n laajuisista oikeuksista (47 prosenttia) kansalaiset itse eivät itse tienneet riittävästi oikeuksistaan EU:ssa (19 prosenttia) Joissakin kunnissa lopullisen asiakirjan saaminen on hyvin pitkällinen prosessi. Koko prosessi on liian pitkä, ja sitä pitäisi lyhentää etenkin EU:n kansalaisten osalta. Italian kansalainen Valitukset koskivat erityisesti monimutkaisia byrokraattisia menettelyjä, kuten kalliita käännösvaatimuksia. Erityisiä vaikeuksia aiheuttivat toisessa EU-maassa asuvan henkilön siviilisäätyä koskevat menettelyt (avioliitto, avioero, oleskeluilmoituksen tekeminen, lapsen syntymä tai nimet). Ihmisiltä vaadittiin toisinaan asiakirjoja, joita heidän alkuperämaassaan ei anneta. Myös tutkintotodistusten tunnustaminen voi

olla ongelmallista. Usein ongelmia aiheuttavat myös kaksinkertainen verotus, EU:n kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden erilainen kohtelu asunnon saannissa sekä EU:ssa opiskelevien paikallisten ja muualta tulleiden opiskelijoiden erilaiset mahdollisuudet saada rahoitusta ja apurahoja. EU maasta toiseen liikkuvista vain pieni vähemmistö (12 prosenttia) ilmoitti tulleensa syrjityksi kansallisuuden perusteella. Tämä sopii yhteen sen kanssa, mitä kyselyyn vastanneet ajattelevat kotimaahansa tulevista muista EU:n kansalaisista. Useimmat suhtautuivat tähän myönteisesti. He yhdistivät liikkumisvapauden kulttuurien monimuotoisuuteen (70 prosenttia), erilaiseen näkökulmaan (56 prosenttia), EU identiteetin muodostumiseen (55 prosenttia), keskinäiseen ymmärtämykseen (54 prosenttia) ja talouskasvuun (44 prosenttia). Joidenkin mielestä EU:n kansalaisten liikkuvuus auttaa myös vähentämään työvoiman eriarvoisuutta EU maissa ja luo uutta osaamista ja uusia investointimahdollisuuksia, kun taas vain 27 prosenttia yhdistää vapaan liikkuvuuden väestönkasvuun. Alle viidesosa (18 prosenttia) ajattelee, että ihmisten tulo muista EU maista aiheuttaa ongelmia. Suurimmat huolenaiheet liittyivät rajallisten resurssien, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon jakamiseen. EU:n kansalaisten liikkuvuus voi tuoda työmarkkinoille kokemusta, osaamista ja valmiuksia, joiden avulla yritykset saavuttavat parempia tuloksia. Kyproksen kansalainen 9 KANSALAISTEN AJATUKSIA Kyselyyn vastanneet ehdottivat muun muassa seuraavaa: edistetään yhtenäisiä menettelyjä eurooppalaisten asiakirjojen myöntämiseksi kaikilla virallisilla kielillä EU maiden välillä otetaan käyttöön EU:n yhteinen henkilökortti autetaan kansalaisia tehokkaammin heidän saapumispaikassaan koulutetaan paikallishallinnon henkilöstöä otetaan käyttöön sähköinen väline parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen kansalaisten kesken tiedotetaan paremmin siitä, kehen ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa.

Pitäisikö rikoksesta syytetyille lapsille ja heikossa asemassa oleville aikuisille annettavaa suojelua (suojatoimet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi) soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa? Kyllä 73 % 10 Ei vastausta 17 % Ei 10 %

Kansalaiset yksilöinä Kyselyyn vastanneista 2 prosenttia oli kokenut lapsen huoltajuuteen liittyviä ongelmia toisessa EU-maassa; 57 prosenttia ei ollut kohdannut tällaisia ongelmia, mutta merkittävä vähemmistö (41 prosenttia) jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Ongelmat tiivistyivät usein siihen, minkä maan kansallisia sääntöjä sovelletaan, kun vanhemmat ovat eri maiden kansalaisia. Ongelmia aiheuttaa myös se, että joissakin EU maissa ei hyväksytä tiettyä toisessa maassa tunnustettua henkilö- tai perheoikeudellista asemaa, kuten samaa sukupuolta olevan kumppanin oikeudellista asemaa. Olen eronnut, ja minulla on kolme ihanaa lasta, mutta yhteishuoltajuudesta ei ole laadittu yhteisiä sääntöjä. Tilanne on kauhea. Italian kansalainen Kansainvälisten parien on hyvin vaikea päästä yhteisymmärrykseen välimatkan, kieliongelmien, sopimuksen täytäntöönpanijan valinnan jne. takia. Ranskan kansalainen 11 Vastaajista noin 73 prosenttia kannatti ajatusta lapsille ja heikossa asemassa oleville aikuisille annettavan suojelun (suojatoimet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi) soveltamisesta kaikissa EU maissa. Tästä asiasta eri mieltä olevien pääasiallinen peruste oli, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti. Heidän mukaansa oikeudet ja suojelu kuuluvat kaikille eivätkä vain tietylle ryhmälle. Joidenkin mielestä tämä asia pitäisi jättää kunkin maan omaan päätäntävaltaan. Ei vain lapset ja heikossa asemassa olevat aikuiset, vaan jokainen EU:n kansalainen! Alankomaiden kansalainen Useimmilla EU mailla saattaa jo olla tällaisia suojatoimia, mutta ellei näin ole, parhaat käytännöt olisi yhdenmukaistettava. Bulgarian kansalainen

Noin 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että niiden, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi EU:n alueella, on saatava rahallinen korvaus kärsimästään vahingosta asuinpaikasta riippumatta. Eriäviä näkemyksiä oli kuitenkin siitä, minkä tahon näitä korvauksia pitäisi maksaa: valtion, rikoksentekijän vai yksityisen vakuutusyhtiön. Ihmisten pitäisi itse hoitaa vakuutusturvansa tavanomaisten rikosten varalta sekä kotimaassa että muissa EU maissa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Kyllä, kaikille uhreille pitäisi maksaa korvauksia kärsitystä vahingosta rikoksen tapahtumapaikasta ja tekijästä riippumatta. Portugalin kansalainen 12 Olemme vielä kaukana EU:sta, jossa kaikki jäsenvaltiot tarjoavat riittävän suojan rikoksesta epäillyille ja syytetyille. EU:n kansalaisilta evätään vuosittain sadoissa tapauksissa oikeus tulkkipalveluihin tai oikeudelliseen neuvontaan, eivätkä he saa tietoa oikeuksistaan. Nämä oikeudet ovat erityisen tärkeitä ulkomailla. [ ] Toivomme, että komissio sopii yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa jäljellä olevia toimenpiteitä koskevista tehokkaista direktiiveistä, joilla vahvistetaan tuhansien EU:ssa joka vuosi pidätettävien ihmisten oikeuksia. Järjestö Mielestäni kaikkia EU:n kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa. Kreikan kansalainen

KANSALAISTEN AJATUKSIA Vaikka useimmat ihmiset hyväksyivät sen, että rikoksen uhreja on kohdeltava tasavertaisesti EU:n alueella ja että heidän pitäisi saada jonkinlainen korvaus, menettelytavoista ei oikeastaan päästy yksimielisyyteen: Toisten mielestä valtion pitäisi vastata korvausten maksamisesta. Toisten mielestä rikoksentekijä on korvausvelvollinen, tai jos kyse on pienestä rikkeestä, vahingot korvataan henkilövakuutuksesta. 13

Onko pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa koskaan tuottanut sinulle ongelmia? Kyllä 13 % 14 Ei vastausta 25 % Ei 62 %

Kansalaiset kuluttajina Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista (24 prosenttia) oli kohdannut ongelmia tehdessään verkko ostoksia toisesta EU maasta. Jotkin yritykset eivät esimerkiksi halua toimittaa lähetyksiä tiettyihin EU maihin tai hyväksyä ulkomaisia pankki- tai luottokortteja. Toimituskulut saattavat yksinkertaisesti olla liian kalliit, ja myös takuita on hankala hyödyntää niihin liittyvien kustannusten takia. Verkkomyyntisivustoilla saatetaan myös edellyttää puhelinnumeron tai postiosoitteen antamista tietyssä kansallisessa muodossa. Siksi muissa maissa asuvien on mahdotonta antaa tarvittavia tietoja. Monilla verkkosivustoilla ei tarjota mahdollisuutta toimittaa tavaroita omaan asuinmaahani. Portugalin kansalainen 15 Hotellin varaaminen alennuksella turvallisen maksujärjestelmän avulla oli mahdollista vain kohdemaan kansallisten pankkien kautta. Belgian kansalainen Kansallisten verotusjärjestelmien erot voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti niille, jotka tekevät liiketoimintaansa liittyviä hankintoja muista EU maista. Yksi kymmenestä (13 prosenttia) oli kohdannut ongelmia avatessaan pankkitilin toisessa EU-maassa, sillä pankit vaativat asiakirjoja ja takauksia, joita juuri maahan saapuneiden oli vaikeaa ja toisinaan jopa mahdotonta toimittaa. Erityisen yleistä tämä oli toisessa EU-maassa asuneiden keskuudessa (22 prosenttia).

Jotkin pankit edellyttävät, että mahdollisten asiakkaiden on täytynyt asua maassa määrätyn ajanjakson ajan ja/tai että heillä on aiempia luottotietoja. Tämä tuottaa ongelmia niille, jotka tarvitsevat pankkitilin ostaakseen kiinteistön ulkomailta tai hallinnoidakseen sitä siellä mutta eivät halua tehdä ilmoitusta pysyvästä oleskelusta asianomaisessa maassa. Pankit eivät hyväksy muista maista saatavia tulotietoja, eivät hyväksy muissa maissa olevaa omaisuutta vakuudeksi [eivätkä] myönnä lainoja kiinteistön ostamiseen muista maista. Puolan kansalainen Kaikki on hyvin, jos sinulla on työpaikka. Ellei sitä ole, tilanne on pulmallisempi. Näin ei saisi olla; kaikilla kansalaisilla pitäisi olla oikeus pankkitiliin. Kreikan kansalainen 16 Useimmat kyselyyn vastanneista (60 prosenttia) olivat välttyneet ongelmilta yrittäessään ostaa kiinteistön, vaikka huomattava osa vastaajista (37 prosenttia) jättikin vastaamatta tähän kysymykseen. Pieni vähemmistö (3 prosenttia) totesi kohdanneensa esteitä. Jotkut sanoivat tulleensa syrjityiksi kansallisuuden perusteella yrittäessään ostaa kiinteistön ulkomailta erityisesti Välimeren alueen ja Itä Euroopan jäsenvaltioissa. Ongelmia aiheuttaa se, ettei tunne maan paikallisia menettelyitä ja löydä tietoa niistä. [ ] Joissakin maissa on notaareja, toisissa ei, on erityyppiset maksut ja verot, on allekirjoitettava arveluttavia lomakkeita jne. Ruotsin kansalainen

Toinen este on asuntolainan saamisen vaikeus siinä EU-maassa, jossa kiinteistö sijaitsee, ellei se ole ostajan työskentely tai asuinvaltio. Pankit kieltäytyvät usein hyväksymästä muissa EU maissa maksettavia tuloja ja etuuksia. Kansalaisten voi myös olla hankala saada kotimaassaan asuntolainaa ulkomailla sijaitsevaa kiinteistöä vastaan, ja usein vaikeuksia tuottavat pitkälliset menettelyt, epäselvät vaatimukset ja eri kielten aiheuttamat viestintäongelmat. KANSALAISTEN AJATUKSIA verkkokuluttajien parempi informointi ja suojelu paremmat toimituspalvelut EU:n alueella toisesta EU maasta tehtäville verkko ostoksille valituksenteon helpottaminen esimerkiksi korottamalla eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn kynnysarvoa mahdollisuus tehdä verkko ostoksia EU:ssa kaikkien EU:n pankkien kautta tai kaikilla luottokortilla. 17

Oletko opiskellut tai opiskeletko parhaillaan toisessa EU-maassa? Ei 67 % 18 Ei vastausta 2 % Kyllä 31 %

Kansalaiset opiskelijoina ja työntekijöinä Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista (31 prosenttia) opiskeli tai oli opiskellut toisessa EU-maassa. Naisten osuus (40 prosenttia) oli huomattavasti suurempi kuin miesten (25 prosenttia). Noin puolet 18-30-vuotiaista mainitsi kokemuksen ulkomailla opiskelusta. Koska kunnollisten viestintäyhteyksien luominen kahden yliopiston välille (Rooma ja Tukholma) oli hankalaa, taloudellinen tuki jäi hyvin pieneksi ja minun oli vaikea yhdenmukaistaa opintosuunnitelmaani. Italian kansalainen 19 Muista EU maista tulevien opiskelijoiden vaikutuksista omaan maahan vastaajat mainitsivat yleisimmin kulttuurin rikastuttamisen (74 prosenttia) ja melko paljon harvemmin monikielisyyden (65 prosenttia) ja oppimismahdollisuuksien lisääntymisen (39 prosenttia). Vain 5 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi muista EU maista tulevien opiskelijoiden olevan esteenä heidän opinnoilleen (pääasiassa koska he joutuvat jakamaan nykyiset resurssit suuremman opiskelijajoukon kanssa).

Onko sinulla ollut vaikeuksia saada opiskelujaksosi hyväksytyksi? Ei74 % 20 Kyllä 21 % Ei vastausta 5 %

Joidenkin vastaajien mukaan erilaisiin näkökulmiin tutustumisesta on monenlaista hyötyä. Vaihto-ohjelmia pidettiin usein tärkeänä ja innostavana osana opintoja, ja niiden katsottiin tarjoavan myönteisiä kokemuksia ja uusia valmiuksia (kielitaito, avoimuus, monikulttuurisuus) sekä vastaanottavan maan opiskelijoille että vaihto opiskelijoille. Jos meillä on vain yksi näkökulma historiaan, maantietoon tai maailmantapahtumiin, meiltä puuttuu kokonaisvaltaisempi tietämys, jonka ulkomailta tuleva voi tarjota. Irlannin kansalainen He tarjoavat meille kokemuksia omasta kulttuuristaan oman maansa ulkopuolella ja saavat itse puolestaan kokemuksia uudesta kulttuurista. Ruotsin kansalainen 21 Noin viidesosa (21 prosenttia) nykyisistä tai entisistä opiskelijoista kertoi, että heillä oli ollut vaikeuksia saada opintojaksonsa hyväksytyksi toisessa EU-maassa. Suurimmat ongelmat olivat turha byrokratia (kuten vaatimukset virallisten asiakirjojen käännättämisestä) ja lyhyet määräajat asiaankuuluvien tietojen toimittamiseksi. Määräajat opintopisteiden ilmoittamiseksi omalle yliopistolleni eivät olleet riittävät siihen nähden, miten kauan arvosanojeni käsittely isäntämaassa kesti. Saksan kansalainen

Oletko koskaan etsinyt töitä toisesta EU maasta? Ei vastausta 8 % 22 Kyllä 40 % Ei 52 %

Merkittävä osa kyselyyn vastanneista (40 prosenttia) oli etsinyt töitä toisesta EU maasta. Lähes neljäsosa (24 prosenttia) totesi, että heillä oli ollut vaikeuksia yrittäessään löytää työtä toisen EU maan julkiselta sektorilta. Toisinaan syynä oli se, ettei heillä ollut kyseisen maan kansalaisuutta tai etteivät he olleet eläneet siellä riittävän kauan. Toiset mainitsivat tiedon puutteen ja epäselvät työhönottomenettelyt. Ranskan julkishallinnon työpaikkoja haetaan kilpailumenettelyissä, jotka ovat hyvin kulttuurisidonnaisia ja suosivat oman maan kansalaisia eivätkä välttämättä tuo ilmi valmiuksia työn hoitamiseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Haastatteluihin osallistuminen, työnhaun yhteensovittaminen asunnon ja koulujen etsimisen kanssa, lasten sopeutuminen uuteen kieleen jne. edellyttävät investointeja. Espanjan kansalainen 23 Toisesta EU maasta ovat todennäköisemmin etsineet töitä 18-45 vuotiaat (47 prosenttia) kuin 46-65 vuotiaat (29 prosenttia) tai yli 65 vuotiaat (20 prosenttia).

Saitko työttömyysetuuksia kotimaastasi etsiessäsi työtä toisesta EU maasta? Ei 82 % 24 Kyllä 11 % Ei vastausta 7 %

Yli kolmannes (36 prosenttia) oli sitä mieltä, että hallinnolliset vaikeudet saattaisivat estää heitä hakemasta työtä toisesta EU maasta. Muita vastaajien mainitsemia seikkoja olivat: epätietoisuus verojen laskutavasta toisessa EU-maassa ja omassa kotimaassa ja siitä, mikä vaikutus tällä olisi heidän taloudelliseen tilanteeseensa kielivaikeudet huoli palkkaeroista ja heikommin palkatun työn saamisesta kotimaassa tilapäisen ulkomailla työskentelyn jälkeen sosiaaliturvan saatavuus ero perheestä/ystävistä ja paikallisesta verkostosta. Minulla on vammainen lapsi enkä ole varma terveydenhuollosta ja koulunkäyntimahdollisuuksista. Alankomaiden kansalainen 25 Hieman yli kymmenesosa (11 prosenttia) niistä, jotka olivat etsineet työtä toisesta EU maasta, oli saanut työttömyysetuuksia kotimaastaan. Useimmat (82 prosenttia) kuitenkin totesivat, etteivät olleet saaneet etuuksia. Sain työttömyysetuuksia Ranskassa, mutta ne loppuivat etsiessäni työtä Skotlannista. En saanut tukea täällä enkä ulkomailla, ikään kuin olisin ollut kansalaisuudeton. Se oli hyvin rankkaa aikaa. Ranskan kansalainen

Mikä olisi mielestäsi sopivan pituinen ajanjakso kotimaasta saataville työttömyysetuuksille? Ei vastausta 15 % Enemmän 32 % 26 6 kuukautta 37 % 3 kuukautta 16 %

Joidenkin mielestä oli epäoikeudenmukaista, että he olivat maksaneet veroja yhdessä EU-maassa ja että heidän sosiaalietuutensa lakkasivat pelkästään toiseen maahan muuttamisen takia. Toisesta EU maasta työtä etsineiltä kysyttiin myös, miten pitkään ihmisten pitäisi heidän mielestään saada työttömyysetuuksia kotimaastaan. Hieman yli kolmannes (37 prosenttia) oli sitä mieltä, että kuusi kuukautta oli sopiva aika, ja vastaava osuus (32 prosenttia) kannatti pidempää ajanjaksoa. Pieni vähemmistö (16 prosenttia) piti kolmea kuukautta sopivana. Jäin työttömäksi kotimaassani. Päätin muuttaa toiseen EU maahan työttömyysetuuksista saamani taloudellisen tuen turvin. Valitettavasti oleskelu kotimaan ulkopuolella rajasi näiden etuuksien saannin kolmeen kuukauteen, mutta minulla oli onnea ja löysin siinä ajassa työpaikan. Espanjan kansalainen 27

EU:n kansalaisena sinulla on lukuisia oikeuksia, joiden kautta voit saada äänesi kuuluviin EU:ssa. Mitä seuraavista oikeuksista todennäköisimmin käyttäisit? Valitse yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista: Osallistuisin Euroopan parlamentin vaaleihin kotimaassa 66 % 68 % 66 % Kirjoittaisin EU:n toimielimille tai elimille tuodakseni epäkohtia esiin 51 % 48 % 49 % 28 Allekirjoittaisin tai organisoisin eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jolla pyydetään Euroopan komissiota esittämään säädösehdotus tietystä asiasta Osallistuisin Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin asuessani toisessa EU-maassa 52 % 48 % 49 % 57 % 39 % 47 % Kantelisin Euroopan oikeusasiamiehelle 44 % 41 % 41 % Vetoaisin Euroopan parlamenttiin 37 % 36 % 36 % Osallistuisin puoluetoimintaan asuessani toisessa EU-maassa 30 % 20 % 24 % Toisessa EU-maassa asuvat Kotimaassa asuvat Kaikki vastaajat

Kansalaiset ja demokratia Useimmat ihmiset (66 prosenttia) totesivat, että pääasiallinen keino ilmaista mielipiteensä EU asioista on osallistuminen Euroopan parlamentin vaaleihin kotimaassa. Yli puolet ajatteli, että poliittinen ohjelma EU:n kansalaisten käytännön elämän helpottamiseksi (58 prosenttia) tai EU:n talouden vahvistamiseksi (52 prosenttia) motivoisi heitä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Lähes puolet motivoituisi ohjelmasta EU:n sosiaalisten erojen poistamiseksi (47 prosenttia) ja ohjelmasta EU:n kansainvälisen painoarvon lisäämiseksi (46 prosenttia). Neljäsosa vastaajista mainitsi motivoituvansa, jos Euroopan parlamentin jäseneksi tai Euroopan komission puheenjohtajaksi asettuisi ehdolle kiinnostava henkilö. Kansalaiset käyttäisivät useimmiten jotakin seuraavista tavoista saada äänensä kuuluviin EU:ssa: osallistuisivat Euroopan parlamentin vaaleihin omassa maassaan (66 prosenttia) allekirjoittaisivat tai organisoisivat eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jossa pyydetään Euroopan komissiota esittämään säädösehdotus tietystä asiasta (49 prosenttia) kirjoittaisivat EU:n elimille tuodakseen esiin epäkohtia (49 prosenttia) osallistuisivat Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin asuessaan toisessa EU-maassa (47 prosenttia). 29 Vastaajat mainitsivat myös joitakin muita tapoja vaikuttaa EU:hun: kanteleminen Euroopan oikeusasiamiehelle (41 prosenttia) vetoaminen Euroopan parlamenttiin (36 prosenttia) osallistuminen puoluetoimintaan toisessa EU-maassa asuttaessa (24 prosenttia). Kuten kaaviosta ilmenee, kansalaiset, jotka asuivat tai olivat asuneet toisessa EU-maassa ( Toisessa EU-maassa asuvat ) sanoivat todennäköisemmin käyttävänsä oikeuttaan osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin toisessa EU-maassa (57 prosenttia) kuin ne, jotka eivät olleet koskaan asuneet ulkomailla ( Kotimaassa asuvat ) (47 prosenttia).

Jos asuisit toisessa EU-maassa, olisiko mielestäsi perusteltua saada äänioikeus asuinmaasi kansallisissa vaaleissa? Jos asuisit toisessa EU-maassa, olisiko mielestäsi perusteltua menettää äänioikeus sen maan kansallisissa vaaleissa, jonka kansalainen olet? Ei 18 % Kyllä 31 % 30 Kyllä 72 % Ei 62 % Ei vastausta 10 % Ei vastausta 7 %

Vastaajien enemmistön mielestä heille pitäisi myöntää äänioikeus siinä EU-maassa, joka on heidän asuinmaansa (72 prosenttia). He perustelivat tätä paremmalla integroitumisella, EU:n kansalaisten syrjimättömällä kohtelulla ja demokraattisella oikeudella osallistua kansalliseen politiikkaan, jolla on vaikutusta heidän arkielämäänsä. Monet kyselyyn vastanneet olivat myös sitä mieltä, että verovelvollisuus edellyttää oikeutta poliittiseen edustukseen. Verotus ja edustus ovat avaintekijöitä. Jos olet verovelvollinen jossain maassa, sinulla on oltava äänioikeus kyseisen maan parlamenttivaaleissa. Jos maksat veroja kahteen maahan, on oltava myös äänioikeus molemmissa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen 31 Yli kuusi kymmenestä vastaajasta (62 prosenttia) oli sitä mieltä, ettei pelkkä asuminen toisessa EU-maassa ole peruste äänioikeuden menettämiselle kotimaan kansallisissa vaaleissa. Merkittävä vähemmistö (31 prosenttia) piti sitä kuitenkin perusteltuna tietyissä olosuhteissa. Miehet ja ne, jotka eivät olleet koskaan asuneet toisessa EU-maassa, pitivät sitä todennäköisemmin perusteltuna kuin EU:n ulkopuolella asuvat. Toiset huomauttivat, että monet esimerkiksi verotuslainsäädäntöä, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat kotimaan päätökset vaikuttavat edelleen toiseen maahan muuttaviin ihmisiin. Lisäksi moderni viestintätekniikka helpottaa kotimaan tapahtumien seuraamista. Äänioikeuden menettäminen on perusteltua vain, jos saa äänioikeuden uudessa asuinmaassa, ja asiaan vaikuttaa myös asumisen kesto. Jos se kestää korkeintaan vuoden, en pidä sitä perusteltuna. Saksan kansalainen

Vain pienelle vähemmistölle vastaajista oli ollut kansallisuudestaan konkreettista haittaa heidän käyttäessään poliittisia oikeuksiaan EU:n kansalaisena. Enemmistö ei ollut koskaan kokenut tällaisia haittoja (69 prosenttia), ja hiukan alle neljännes ei vastannut kysymykseen (23 prosenttia). Suurimmiksi esteiksi demokraattiselle osallistumiselle mainittiin seuraavat seikat: äänioikeuden menettäminen kotimaassa siitä huolimatta, ettei saa äänioikeutta uudessa asuinmaassa aikaa vievät menettelyt äänestämiseen tarvittavien asiakirjojen saamiseksi paikallishallinnon henkilöstön puutteellinen tietämys tiedon puute muulla kuin paikallisella kielellä puutteelliset tiedot oikeudesta osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin toisessa EU-maassa asumisen aikana. 32 EU:n ulkopuolella asuvat EU:n kansalaiset mainitsivat myös, että heidän oli vaikea osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin, koska heidän kotimaansa EU:ssa ei ollut hoitanut tarvittavia teknisiä järjestelyjä. KANSALAISTEN AJATUKSIA Vastaajat tekivät useita ehdotuksia kansalaisten demokraattista osallistumista koskevien esteiden poistamiseksi: poistetaan sellaiset nykyiset kansalliset säännöt, joilla evätään kansalaisilta äänioikeus kotimaassa heidän asuessaan ulkomailla tarjotaan enemmän ja parempaa tietoa vaalioikeuksista kehitetään sähköistä äänestämistä.

EU:n laajuisia oikeuksia koskeva tieto ja tuki Noin puolet kyselyyn vastanneista hyödyntäisi TV:tä (52 prosenttia) ja verkkoyhteisöjen sivustoja (49 prosenttia) hankkiakseen tarvitsemansa tiedon oikeuksistaan EU:ssa. Tässä oli jonkin verran kansallisia eroja. Kolmessatoista EU-maassa kyselyyn osallistuneiden todennäköisin vastaus oli TV, ja heidän osuutensa vaihteli 42 prosentista (Luxemburg) 64 prosenttiin (Malta). Kolmessatoista muussa jäsenvaltiossa ensisijainen vaihtoehto olivat verkkoyhteisöjen sivustot, ja näiden vastaajien osuus vaihteli 34 prosentista (Yhdistynyt kuningaskunta) 68 prosenttiin (Kreikka). Noin 34 prosenttia kannatti ajatusta verkkokeskustelufoorumin ( Europedia ) perustamisesta, jotta ihmiset voisivat vaihtaa keskenään kokemuksia EU:n laajuisista oikeuksista ja keskustella niistä. Merkittävä vähemmistö mainitsi radion (28 prosenttia) ja esitteet (24 prosenttia). Alle viidennes vastaajista kannatti julisteiden käyttöä (17 prosenttia). Kymmenesosa totesi, ettei tarvitse lisätietoa (10 prosenttia). 33 Euroopan komissio ylläpitää verkkosivustoa, jossa on tietoa EU kansalaisen oikeuksista ja kansallisista säännöistä ja menettelyistä, joiden avulla voit hyötyä oikeuksistasi kansallisella tasolla (Sinun Eurooppasi). Millä muulla tavoin haluaisit saada tarvitsemaasi tietoa EU:n kansalaisen oikeuksista? TV:stä Verkkoyhteisöjen sivustoilta Verkkokeskustelufoorumilta ( Europedia ), jossa voit jakaa kokemuksiasi ja keskustella muiden kanssa oikeuksistasi EU:ssa Radiosta Esitteistä 24 % 28 % 34 % 49 % 52 % Julisteista 17 % En tarvitse lisätietoa Jostakin muualta 8 % 10 %

Yli kuusi kymmenestä vastaajasta (63 prosenttia) kannatti ajatusta verkkopalvelusta, josta saisi tietoa siitä, onko ongelma parasta ratkaista paikallisella tai kansallisella tasolla vai unionin tasolla. Puolet (50 prosenttia) kannatti tehostettua kansallista yhteyspistettä, josta kansalaiset saavat apua saapuessaan uuteen EU maahan. Moni vastaajista ei tuntenut EU:n nykyisiä tieto- ja tukipalveluja eli SOLVIT-verkkoa, Europe Direct palvelua ja Sinun Eurooppasi neuvontaa. Vastaajat mainitsivat myös, etteivät he saaneet palautetta kyseisille elimille esittämistään kysymyksistä tai valituksista. Osa kyselyyn vastanneista totesi tunteneensa itsensä neuvottomaksi EU:n lainsäädäntöön liittyvien ongelmien takia, eivätkä nämä vastaajat tienneet, pitikö ongelmissa kääntyä paikallisten virkamiesten, valtionhallinnon vai EU:n toimielinten puoleen. 34 Lehdissä pitäisi antaa näistä oikeuksista enemmän tietoa kaikille EU:n kansalaisille sekä päivittää taajaan tietoja Euroopan unionissa tehdystä työstä. Espanjan kansalainen Olisi hienoa, jos EU:lla olisi oma lehti. Itävallan kansalainen Euroopan kansalaisten neuvontapisteiden perustaminen keskikokoisiin ja suuriin eurooppalaisiin kaupunkeihin olisi hyödyllistä ja toisi eurooppalaisen hallinto- ja oikeusjärjestelmän lähemmäs kansalaisia. Romanian kansalainen

EU kansalaisuus ja EU:n tulevaisuus Lähes seitsemälle kymmenestä (67 prosentille) kuulemiseen osallistuneesta EU:n kansalaisuus merkitsee ennen kaikkea tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin. Tässä oli kuitenkin kansallisia eroja: kun kreikkalaisista osallistujista 79 prosenttia oli tätä mieltä, tšekeistä vain 39 prosenttia liitti nämä asiat yhteen. Hiukan yli puolet kaikista kuulemiseen osallistuneista (51 prosenttia) yhdisti EU:n kansalaisuuden yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan. Tässäkin kansalliset erot olivat suuria: mielipiteet vaihtelivat itävaltalaisten, ranskalaisten ja romanialaisten 64 prosentista ruotsalaisten 31 prosenttiin. Usein mainittiin myös lisäoikeudet (43 prosenttia), osallistuminen yhteisön elämään/ kansalaistoimintaan (40 prosenttia) ja poliittinen aktiivisuus (26 prosenttia). Mitä EU:n kansalaisuus merkitsee sinulle? Yhdistätkö sen (yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä): 35 Tunteeseen Euroopan unioniin kuulumisesta 73 % 65 % 67 % Yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan Lisäoikeuksiin Yhteisön elämään/kansalaistoimintaan osallistumiseen 56 % 50 % 51 % 46 % 43 % 43 % 44 % 39 % 40 % Poliittiseen aktiivisuuteen Johonkin muuhun 9 % 13 % 12 % 28 % 25 % 26 % Toisessa EU-maassa asuvat Kotimaassa asuvat Kaikki vastaajat

Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin siitä, miten he haluaisivat Euroopan unionin kehittyvän lähitulevaisuudessa ja millaisessa Euroopan unionissa he haluaisivat asua vuonna 2020. Tärkeimpiin osallistujien korostamiin seikkoihin kuuluivat poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen edistäminen, sosiaaliunionin kehityksen tukeminen yhteisen sosiaalipolitiikan avulla, syrjinnän ja epätasa arvon torjuminen ja vauraan unionin rakentaminen. Monet järjestöt korostivat EU:n kansalaisuuden merkitystä ja tarvetta lisätä tiedottamista ja tehostaa erityisoikeuksien toteutumista. 36 Kolmasosa niistä osallistujista (31 prosenttia, 3 286 vastausta), jotka kuvailivat omin sanoin, miten he haluaisivat EU:n kehittyvän lähitulevaisuudessa ja millainen sen pitäisi olla vuonna 2020, näkee EU:n poliittisena unionina. Enemmän kuin joka kymmenes toivoi vastauksessaan EU:sta sosiaaliunionia (13 prosenttia, 1 360 vastausta) ja nykyistä vahvempaa, yhdennettyä talousliittoa (13 prosenttia, 1 333 vastausta). EU:n identiteetin ja EU:n laajuisten oikeuksien vahvistamisesta sekä kansalaisiin keskittymisestä esitettiin monia erilaisia ajatuksia (12 prosenttia, 1 227 vastausta). Alle kymmenesosa esitti Euroopan unionista kielteisiä huomioita (9 prosenttia, 929 vastausta) ja halusi esimerkiksi EU maiden palaavan pelkästään hallitustenväliseen yhteistyöhön. Mainitut pääaiheet: Poliittinen unioni 31 % Sosiaaliunioni Vahvempi, yhdennetty talousliitto 13 % 13 % Eurooppalaisen identiteetin luominen 12 % Kielteiset huomautukset 9 %

Kun kaikilla on eri maissa samat oikeudet ja jokainen tuntee oikeutensa kussakin EU maassa, elämä on paljon helpompaa. Espanjan kansalainen Lisäoikeudet ja vastuut. Liettuan kansalainen Kansainväliset vaikutusmahdollisuudet ja esimerkin näyttäminen ilmastopolitiikassa. Monikulttuurisuus ja mahdollisuus oppia useita kieliä ja vaihtaa näkemyksiä. Suomen kansalainen Yhteiset arvot, yhteiset oikeudet. Belgian kansalainen Tuemme aktiivisesti yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarjoamaa uutta välinettä, jolla tuodaan uusia ajatuksia EU:n politiikkaan ja toteutetaan Euroopan demokratiaprosessia Järjestö 37 Muita ajatuksia, joita osallistujat mainitsivat Poliittinen unioni otsakkeen alla olivat poliittinen yhdentyminen (46 prosenttia) liittovaltio (29 prosenttia), demokratian tukeminen (17 prosenttia) ja kansalaisten suora osallistuminen (8 prosenttia).

60 % 58 % 56 % 55 % 48 % Poliittinen unioni otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen 8 % 46 % Poliittinen unioni 17 % 29 % Poliittisen yhdentymisen jatkaminen EU:n liittovaltio Demokratian tukeminen Kansalaisten suoran osallistumisen tehokkaampi kehittäminen ja helpottaminen 38 Ennen kuolemaani toivoisin näkeväni Euroopan liittovaltion. Kyproksen kansalainen Vastaukset vaihtelivat melko paljon kansallisuuden mukaan niiden keskuudessa, jotka kannattivat etenemistä kohti poliittista unionia. Ne vastaajat, jotka kaikkein todennäköisimmin kannattivat poliittisen yhdentymisen jatkamista, olivat itävaltalaisia (96 prosenttia), espanjalaisia (84 prosenttia) ja italialaisia (80 prosenttia). Vähiten vaatimuksia poliittisesta unionista esittivät Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin (22 prosenttia), Unkarin (21 prosenttia) ja Slovenian (20 prosenttia) kansalaiset. 96 % Poliittinen unioni: mielipiteet kansallisuuksittain 84 % 80 % 68 % 67 % 67 % 66 % 66 % 65 % 41 % 40 % 40 % 34 % 31 % 29 % 27 % 26 % 26 % 22 % 22 % 21 % 20 % AT ES IT EL DK CZ RO CY DE BG FR FI NL BE LU IE PT PL LV SK MT LT EE UK SE HU SI Kansalaisten sosiaaliunionia koskevissa ehdotuksissa esitettiin vaatimuksia yhtenäisestä eurooppalaisesta terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmästä (44 prosenttia), syrjinnän ja/tai eriarvoisuuden torjumisesta (edellinen 28 prosenttia, jälkimmäinen 27 prosenttia).

Sosiaaliunioni otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen 44 % Sosiaaliunioni 27 % 28 % Yksi yhtenäinen eurooppalainen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmä Syrjinnän torjuminen Eriarvoisuuden torjuminen Vuonna 2020 haluaisin elää EU:ssa, jonka hallintomenettelyt ovat yhtenäisemmät ja jossa erityisesti terveyspalvelujen tarjoaminen sekä tutkintotodistusten ja ammattipätevyyksien tunnustaminen on yhtenäisempää. Bulgarian kansalainen Sosiaaliunionia tuettiin erityisen voimakkaasti Tanskan (55 prosenttia), Bulgarian ja Kyproksen (45 prosenttia) kansalaisten ja erityisen vähän Yhdistyneen kuningaskunnan (8 prosenttia), Luxemburgin ja Latvian (kumpikin 6 prosenttia) kansalaisten vastauksissa. 39 Sosiaaliunioni: mielipiteet kansallisuuksittain 55 % 45 % 45 % 41 % 40 % 40 % 38 % 32 % 32 % 28 % 27 % 24 % 24 % 23 % 22 % 20 % 19 % 19 % 18 % 18 % 17 % 15 % 13 % 11 % 8 % 6 % 6 % DK BG CY ES EL EE IE AT RO PT SI SE DE BE LT IT FR MT FI CZ SK NL PL HU UK LU LV Ehdoton enemmistö niistä osallistujista, jotka vastauksissaan kannattivat vahvempaa talousliittoa, vaati taloudellista yhdentymistä (67 prosenttia), yhden talous- ja rahaliiton perustamista ja suvereniteetin siirtämistä unionitasolle. Jotkut painottivat vahvaa, vakaata talousliittoa, jonka menettelytavat perustuisivat kestävää kehitystä koskevaan politiikkaan, demokraattisiin arvoihin ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen (23 prosenttia), kun taas kymmenesosa haluaisi siirtää EU:lle enemmän rahoitusalaa koskevia valvontavaltuuksia.

Vahvempi, yhtenäisempi talousliitto otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen: 23 % Taloudellinen yhdentyminen 67 % Talousliitto 10 % Vauras EU Rahoitusalaa koskevien valvontavaltuuksien lisääminen 40 Vahvempaa, yhtenäisempää talousliittoa tuettiin erityisen voimakkaasti Kyproksen (61 prosenttia), Latvian (46 prosenttia), Liettuan (37 prosenttia) ja Tanskan (36 prosenttia) kansalaisten vastauksissa ja vähiten Yhdistyneen kuningaskunnasta ja Ruotsista (kumpikin 13 prosenttia), Unkarista (12 prosenttia) ja Virosta (alle 11 prosenttia) olevien vastaajien keskuudessa. 61 % 46 % Vahvempi, yhdennetty talousliitto: mielipiteet kansallisuuksittain 37 % 36 % 35 % 34 % 30 % 29 % 28 % 28 % 27 % 27 % 26 % 25 % 23 % 21 % 18 % 17 % 17 % 16 % 16 % 15 % 15 % 13 % 13 % 12 % 11 % CY LV LT DK MT FI NL AT RO IT ES EL LU CZ DE BG IE PL BE SI FR SK PT UK SE HU EE

EU:n kansalaisuudesta olisi tultava jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusaseman todellinen perusta Puolan kansalainen On kiireesti toteutettava toimia ja määriteltävä vakavasti otettava ja aktiivinen talouskasvua edistävä politiikka. Portugalin kansalainen Oikeusasioita koskevat yhteiset arvot. Maiden välinen vapaakauppa, jossa globalisaatiota kuitenkin hillitään ympäristön suojelemiseksi. Tuotteita ei pitäisi joutua siirtelemään ympäri maailmaa valmistusvaiheessa. Se aiheuttaa monenlaista vahinkoa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen 41 Kansalaisilla pitäisi olla valtuudet valita komission puheenjohtaja suoraan [ ]. Espanjan kansalainen demokraattisempi EU ja suorilla vaaleilla valittu Euroopan komissio. Yhdennetty veropolitiikka ja poliittinen tuki. Sosiaalisten oikeuksien parempi siirrettävyys ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen. Turhan byrokratian vähentäminen kaikilla aloilla, rajoitusten vähentäminen. Järjestäytyneen rikollisuuden jatkuva torjuminen yhdenmukaistamalla kriminaali politiikkaa ja vahvistamalla nykyisiä toimielinrakenteita (Eurojust, Europol, Frontex, CEPOL). Belgian kansalainen

KANSALAISKUULEMISET Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta 42 Euroopan komissio järjestää sekä eri puolilla EU:ta että internetissä kansalaiskuulemisia, jotka ovat osa laajaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ja monet muut komission jäsenet vierailevat pienissä ja suurissa kaupungeissa eri puolilla unionia kuuntelemassa kansalaisten huolenaiheita. Kuulemiset ovat avoimia tilaisuuksia 200-500:lle kaikkia eri elämänaloja edustaville kansalaisille. Moniin tilaisuuksiin osallistuvat myös valtion- tai paikallishallinnon edustajat tai kansanedustajat. Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding järjestää kansalaiskuulemisia eri puolilla Eurooppaa. EU:n kansalaisuuden on oltava enemmän kuin vain käsite, hän toteaa. Siitä on tultava todellisuutta 500 miljoonalle kansalaisellemme. Vaikka näiden kuulemisten ei olekaan tarkoitus korvata virallisia kuulemistilaisuuksia ja päätöksentekomenettelyjä, niiden tavoitteena on edistää aitoa eurooppalaista julkista keskustelufoorumia, jossa kansalaiset voivat jakaa ajatuksiaan EU:n kansalaisuudesta ja EU:n tulevaisuudesta. Kansalaiset on otettava mukaan rakentamaan uutta eurooppalaista kotiamme, hän lisää.

Ensivaikutelmat Kolme ensimmäistä kansalaiskuulemista Cádizissa (Espanjassa 27. syyskuuta 2012), Grazissa (Itävallassa 5. marraskuuta 2012) ja Berliinissä (Saksassa 10. marraskuuta 2012) antoivat arvokkaan käsityksen EU:n laajuisia oikeuksia, toimintalinjoja ja hallintoa koskevista kansalaisten näkemyksistä ja tuottivat runsaasti ideoita. Talouskriisi oli voimakkaasti esillä näissä keskusteluissa. Kansalaiset kertoivat huolensa sen välittömästä vaikutuksesta yrityksiin ja yksityisiin kansalaisiin, erityisesti nuoriin. Monet heistä korostivat pankkien vastuuta ja vaativat tiukempaa valvontaa sekä pankkialan taloudellista tukea talouden elvyttämiseksi. Samalla tuettiin yksimielisesti näkökantaa, jonka mukaan koulutukseen ja tutkimukseen tehtävien investointien lisääminen on kestävän kasvun välttämätön edellytys. Kuulemiseen osallistuneet korostivat, että EU:n on toteutettava tehokkaampia toimia työllisyyden vauhdittamiseksi erityisesti helpottamalla työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopan unionissa. Kansalaiskeskustelu Cádizissa: Miten Espanja ja EU selviytyvät talouskriisistä? 43 Ihmiset korostivat myös hyvin monenlaisia eri aloja, joilla EU:n on heidän mielestään toteutettava lisätoimia niiden oikeuksien lujittamiseksi, joita he voivat EU:n kansalaisina hyödyntää käytännön elämässä. Näihin aloihin kuuluivat vapaa liikkuvuus, vaalioikeudet, eurooppalainen kansalaisaloite, heikompiosaisten asema, kielellinen monimuotoisuus ja sukupuolten tasa arvo. Keskusteluissa nousi esiin seuraavia käytännön ajatuksia: eurooppalainen henkilökortti, jotta vältetään toisessa jäsenvaltiossa asumiseen liittyvät hallinnolliset vaikeudet toimenpiteet, joilla autetaan vammaisia selviytymään erilaisista vaikeista käytännön tilanteista toimenpiteet rajat ylittävissä tilanteissa syntyvien verotuksellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komission jäsen László Andor kansalaiskuulemisessa Napolissa. Kansalaiskuulemisissa osoitettiin myös se, että tiedottamista EU:n laajuisista oikeuksista on parannettava. Ihmiset haluavat enemmän tietoa oikeuksistaan, mutta myös siitä, miten hyödyntää niitä käytännössä ja kenen puoleen kääntyä silloin, kun näitä oikeuksia on heidän mielestään loukattu.

Toinen toistuva aihe oli EU:n kansalaisten osallistuminen EU:n demokraattiseen toimintaan. Keskusteluissa painotettiin sitä, millä keinoin voidaan torjua poliittista välinpitämättömyyttä ja edistää toisessa EU-maassa asuvien kansalaisten täysimääräistä osallistumista. Jotkut vaativat näille henkilöille äänioikeutta kansallisissa vaaleissa. 44 Euroopan parlamentin jäsen Dagmar Roth-Behrendt ja komission varapuheenjohtaja Viviane Reding osallistuivat kansalaiskuulemiseen Berliinissä. Kansalaiskuulemisissa vahvistui käsitys siitä, että tarvitaan julkisia foorumeita, joissa voidaan keskustella Euroopan tulevaisuudesta. Osallistujat kävivät merkittävää keskustelua Eurooppa hankkeen tulevaisuudesta. He vaativat erityisesti EU:n päätöksentekoprosessin avoimuuden lisäämistä ja vahvemman eurooppalaisen identiteetin edistämistä. Euroopan kansalaisuudella on oltava poliittiselle unionille samanlainen merkitys kuin eurolla on rahaliitolle. Kuulemisissa korostettiin, että Euroopan tason poliittisten puolueiden valitsemat komission puheenjohtajaehdokkaat vuoden 2014 vaaleissa olisivat jo askel kohti vahvempaa poliittista unionia ja demokraattisempia toimielimiä. Osallistujat keskustelivat myös pitkän aikavälin tavoitteista, kuten Euroopan liittovaltiokehityksestä, ja vaativat komission puheenjohtajan valitsemista suorilla vaaleilla sekä Euroopan parlamentin lainsäädäntövallan vahvistamista. Kansalaiskuulemisiin voi tutustua Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/european-debate/ Komissio ottaa ne huomioon työssään. Miten voimme tavoittaa tavalliset kansalaiset, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja joiden mielestä EU:n aloitteet eivät koske heitä? Itävallan kansalainen, Graz Emme halua, että EU etenee kahdella eri nopeudella. Haluamme olla EU:ssa samanarvoisia. Espanjan kansalainen, Cádiz Pitäisikö tällaisia kansalaiskuulemisia järjestää enemmän? 92,1 % Kyllä, 7,9 % Ei. Osallistujatutkimus, Berliini, Saksa