Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa kuitenkin, että velkakeskustelussa on syytä pitää mielessä suhteellisuus. Suomen velat ovat rahasummina suuria, mutta niiden voidaan todeta olevan hoidettavalla tasolla. 3
Syksyllä 2008 Yhdysvalloista vyörynyt finanssikriisi käänsi kansantaloudet jyrkkään alamäkeen myös Euroopassa. Tulojen supistuessa ja työttömyyden kasvaessa valtiontaloudet joutuivat ahdinkoon, ja julkiset velat alkoivat nousta nopeasti. Samalla monissa maissa huomattiin kotitalouksienkin velkojen kasvaneen huolestuttavalle tasolle, kun matalat korot olivat kiihdyttäneet asuntomarkkinoita. Kansainvälinen velkapelkoinen ilmapiiri on levinnyt suomalaiseenkin keskusteluun, vaikka meillä velkatasot ovat vielä hyvin hallinnassa ja moniin muihin maihin verrattuna erittäin kohtuullisia. Liika velkojen mystifiointi on yhteiskunnan kehityksen kannalta haitallista. Käteistalouteen emme voi palata. Monet velat ovat sellaisenaan suuria rahasummia, mutta järkevästi niitä suhteuttaen voimme Suomen velkojen todeta olevan täysin hoidettavalla tasolla. toteaa Uotila. Suomen valtionvelka runsaat 40 % bruttokansantuotteesta Suomen valtionvelka oli maaliskuun lopussa 85 miljardia euroa. Valtiokonttorikin tiedotteissaan muistuttaa tämän olevan 15 631 euroa asukasta kohden, vauvasta vaariin. Pintapuolisesti katsoen tämä tuntuu suurelta rahamäärältä. Kuitenkin suhteessa kansakuntamme yhden vuoden kotimaisiin tuloihin eli bruttokansantuotteeseen se on vain runsaat 40 prosenttia. sanoo Uotila. Monessa muussa maassa vastaava tunnusluku liikkuu 100 prosentissa tai sen yli. Valtionvelkaa ei onneksi tarvitse koskaan maksaa kokonaan takaisin. Erääntyvät lyhennykset voimme helposti hoitaa uusilla obligaatioemissioilla niin kauan kuin luottokelpoisuutemme on riittävä. Toki jatkuva valtionvelan nousu on joskus pysäytettävä, mutta Suomessa me voimme tätä kään- 4 Cash Management 4/2013
nepistettä odotella melko rauhallisin mielin ainakin neljä, viisi seuraavaa vuotta. Käytännössä se vaatii monien nykyisten menojen harkittua leikkausta, koska osa menoista kasvaa vääjäämättä ja tulojen kasvu lienee melko verkkaista. Toivottavasti hallitus tekee tämän tarveharkintaisesti ja kasvumahdollisuuksia kohtuuttomasti rasittamatta. Uotila jatkaa. Velkakeskustelussa huomioitava myös rahoitussaamiset Valtionvelan suuruutta kauhistellessa olisi syytä katsoa myös taseen toiselle puolelle. Suomen valtiolla on nytkin runsaat 60 miljardia euroa rahoitussaamisia. Ne ovat myönnettyjä lainoja, tehtyjä talletuksia, osakesalkun markkina-arvo, jne. Viime vuonna valtionvelasta piti veronmaksajien maksaa kaksi Lauri Uotila, Danske Bankin johtava neuvonantaja 5
miljardia euroa korkomenoja. Velkapelkoiset pitävät tätä huikeana taakkana veronmaksajille ja miettivät, mitä kaikkea mukavampaa noillakin miljardeilla voisi tehdä. Tällöin jää huomaamatta, että esimerkiksi viime vuonna valtio kirjasi tulopuolelle korkoja, osinkoja sekä muita voiton tuloutuksia jopa 300 miljoonaa euroa enemmän kuin velan korkomenot. Verotuloja emme siis joutuneet korkokuluihin käyttämään. huomauttaa Uotila. Kotitalouksien velanhoito menot hallinnassa Kotitalouksilla on tällä hetkellä rahalaitoksista otettua velkaa yhteensä noin 115 miljardia euroa, eli enemmän kuin valtiolla. Valtaosa eli 87 miljardia kotitalouksien velasta on asuntolainoja. Suhteessa kaikkien kotitalouksien vuotuisiin nettotuloihin tämä velkakanta on runsaat 100 prosenttia. Vertailuksi mainittakoon, että Tanskassa ja Hollannissa, näissä onnellisuustutkimusten huippumaissa, kotitalouksien velat suhteessa vuosituloihin ovat 250-300 prosenttia. Toki velka-asteet meillä ja muualla ovat näitä lukuja korkeammatkin, jos ne lasketaan vain talouksille, joilla velkaa on. Esimerkiksi Suomessa melkein puolet kotitalouksistamme on täysin velattomia. sanoo Uotila. Kotitalouksienkin velkoihin pätee se, että itse velkakanta ei meitä paina, vaan velanhoitomenot eli korot ja lyhennykset ratkaisevat. Lohdullista onkin huomata, että jo kolmen vuoden ajan kotitalouksien vuotuiset korkomenot ovat olleet vain 2,5 prosenttia suhteessa vuosituloihin. Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että lainakorot pysyvät hyvin matalina tulevinakin vuosina. Uotila arvioi. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on selvästi velkoja suurempi Valtion tapaan kotitalouksillamme on velan ohella myös rahoitusva- 6 Cash Management 4/2013
rallisuutta. Pelkästään pankkitalletuksia yksityishenkilöillä on runsaat 80 miljardia euroa. Kun talletuksiin lisätään erilaiset rahastosäästöt ja muut arvopaperit, on kotitalouksiemme finanssivarallisuus selvästi velkoja suurempikin. On tosin selvää, että velat ja varallisuus jakautuvat melko epätasaisesti. Toisilla on velkaa ja toisilla on varallisuutta. On kuitenkin niitäkin, joilla on sekä velkaa että rahavarallisuutta. Kaiken kaikkiaan, kun tarkastelee Suomen nykyisiä velkatasoja riittävän monipuolisesti suhteuttaen, voi todeta niiden olevan verraten kohtuullisella tasolla. Välitöntä aihetta huoleen ei siis ole, mutta muutaman vuoden päästä Suomenkin on syytä pysäyttää velkaantumisen nousu. Tämä vaatii säästämisen lisäämistä. toteaa Uotila. 7