Loppuraportti 1.8.2006-31.8.2008

Loppuraportti 1.8.2006-31.8.2008

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska Projektisihteeri Sanna Hiltula 24.9.2008

Loppuraportti Fimosnumero 113 215 Diaarinumero 06673

Kiitokset yhteistyökumppaneillemme rahoittajille, yrityksille ja asiantuntijatahoille. Erityiskiitokset ISTO-hankkeessa toimineille ikääntyville käyttäjäarvioitsijoille. Teidän osallisuutenne ja aktiivisuutenne on ollut hankkeen onnistumisen kannalta hyvin merkittävä tekijä.

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 1. ISTO-HANKKEEN KUVAUS... 2 1.1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE... 2 1.2 HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO... 4 1.3 HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ... 5 1.4 HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄ... 5 2. ISTO-HANKKEEN TAVOITTEET... 6 2.1 KESKEISET TOIMENPITEET... 6 2.1.1 Toimenpide 1 - Esteettömyysarvioinnit... 7 2.1.1 Toimenpide 2 - hankkeessa tuotetut esteettömyyttä sekä itsenäistä suoriutumista edistävät prototyypit ja suunnitelmat... 9 3. HANKKEEN TULOKSIA...11 3.1 IKÄÄNTYVIEN HAASTATTELUN TULOKSISTA...11 3.2 TULOKSIA ESTEETTÖMYYSARVIOINNEISTA...17 3.3 TULOKSIA JA KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA ESTEETTÖMYYTTÄ SEKÄ ITSENÄISTÄ SUORIUTUMISTA EDISTÄVISTÄ PROTOTYYPEISTÄ JA SUUNNITELMISTA...18 3.4 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA KUIVAJÄRVEN RETKEILYALUEELLE...25 3.5 ESTEETÖN VAELLUSSOVELLUS...26 3.6 YHTEISTYÖN ONNISTUMISESTA...29 3.7 HANKKEEN AIKANA TUOTETTU MATERIAALI...35 4. SELVITYS RAHOITUKSESTA JA KUSTANNUSTEN TOTEUTUMISESTA...36 4.1 HYVÄKSYTTY KUSTANNUSARVIO VERRATTUNA TOTEUTUNEISIIN KUSTANNUKSIIN...36 4.2 RAHOITUSSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN...37 5. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN...38 5.1 ISTO-HANKKEEN SEMINAARIT...38 5.2 MUU TIEDOTTAMINEN JA MEDIANÄKYVYYS...40 6. OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA...43 7. SELVITYS HANKKEEN JATKOTOIMENPITEISTÄ JA TOTEUTUSVASTUUSTA...46 VIITTEET...48 LIITTEET...49

1 TIIVISTELMÄ ISTO Itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevat toimintaympäristöt hankkeen päätavoitteena oli kehittää ikääntyvien matkailijoiden palvelumalli sekä tuottaa hyvän arjen ylläpitämiseen liittyviä lähipalvelu- ja osallisuuskäytänteitä. Tavoitteisiin pyrittiin kahden toimintalinjan kautta: 1) Kehitetään ja analysoidaan matkailuyritysten esteettömiä palvelukokonaisuuksia ikääntyville matkailijoille Oulun Eteläisen alueella. Kehittämisen kohteina olivat erityisesti luonto- ja vaellusreitit sekä kalastus ja vesillä liikkuminen. 2) Kartoitetaan/kehitetään ja tuotetaan niitä palveluja ja/tai tuotteita, jotka turvaavat arjen toimintojen (esimerkiksi pienimuotoinen puutarhanhoito ja kotitarveviljely) jatkumisen ikääntymisen myötä esiin tulevista rajoitteista huolimatta. ISTO-hanketta toteutettiin kahden erityyppisen toimenpiteen kautta. Esteettömyysarviointeja tehtiin yhdessä hankkeessa koulutettujen ikääntyvien käyttäjäarvioitsijoiden kanssa kahdeksaan kohteeseen. Näiden lisäksi yhdessä kohteessa pilotoitiin Invalidiliiton esteettömyysarviointilomakkeisto. Toisena toimenpiteenä tuotettiin esteettömyyttä sekä itsenäistä suoriutumista edistäviä prototyyppejä ja suunnitelmia. Prototyyppejä valmistettiin istutuslaatikoista, penkistä, pihakalusteista, esteettömästä huussista ja helppokulkuisesta laiturista. Suunnitelmia syntyi istutuslaatikkokokonaisuudesta, pukuhuoneen penkistä, esteettömästä grillimökistä ja jahtitornista. Hoitohuoneen kaikuisuuteen vastattiin sisustussuunnitelmalla sekä akustiikkalevysuunnitelmalla. Ikääntyvien käyttäjäarvioitsijoiden osallisuus oli aktiivista koko hankkeen ajan. Heitä oli mukana hankkeen toiminnassa noin 15 henkilöä. Tietoa esteettömyydestä ikääntyvät vievät eteenpäin verkostoissaan. Oulaisten ikäihmisten neuvosto esitti ISTO-hanketta Vuoden vanhusteoksi. Yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston kanssa tuotettiin Metsähallitukselle esteettömyyssuunnitelma Peuranpolun Kuivajärven retkeilymaastoon. Samaan kohteeseen tuotettiin myös esteetön vaellussovellus. Esteettömän vaellussovelluksen tarkoitus on antaa käyttäjälle lisätietoa vaellusreitin varrella olevista historiallisista kohteista, alueen kasvillisuudesta tai muuten alueeseen liittyvistä kohteista. Sovellukseen tehtiin käytettävyystutkimus, jonka toteutti Oulun Eteläisen instituutti. ISTO-hankkeessa tehtiin yhteistyötä ikääntyvien henkilöiden, hyvinvointi- ja matkailupalveluja tarjoavien yritysten, kuntien, Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten yksikön, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston, Oulun Eteläisen instituutin, ISAK - Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskuksen / Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Invalidiliiton, Metsähallituksen sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmien kanssa. Hanketta rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liitto X-Branches ohjelma (Uudet palvelukonseptit), Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Metsähallitus sekä alueen yksityiset yritykset. Hankkeen hallinnoijana toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska. ISTO-hankkeen toiminta-aika oli 1.8.2006 31.8.2008.

2 1. ISTO-HANKKEEN KUVAUS ISTO Itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevat toimintaympäristöt hanke kehitti esteetöntä matkailua ja hyvää arkea Oulun Eteläisen alueella. Hanketta rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liitto X-Branches ohjelma (Uudet palvelukonseptit), Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Metsähallitus sekä alueen yksityiset yritykset. Hankkeen hallinnoijana toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska. ISTO-hankkeen toiminta-aika oli 1.8.2006 31.8.2008. 1.1 Hankkeen tausta ja tarve Ikääntyneiden merkitys erilaisia palveluita käyttävänä kuluttajaryhmänä kasvaa. Vaikka elinikä nousee, suurin osa ikääntyneistä on aktiivisia ja kykeneviä asumaan kotona. Hyttisen tutkimuksen mukaan tulevaisuuden ikääntyvät näkevät vanhusten hoidon tärkeänä kehittämiskohteena toimintakykyyn liittyvät seikat (85,5 % vastanneista). [1] Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2007 2010 korostetaan elinympäristön laatua. Asuinympäristöltä halutaan monipuolisia palveluja ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia terveellisesti, turvallisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Toimintalinjaksi on valittu mm. hyvinvointipalvelujen kehittäminen langatonta teknologiaa ja ihmisten omatoimisuutta lisäten. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisen haasteina on mm. itsenäisen selviytymisen tukeminen. [2 ja 3] Oulun Eteläisen aluekeskusohjelmien (vuosille 2001 2006 ja 2007 2010) sekä Oulun Eteläinen 2015 kehittymissopimuksen päätavoitteina ovat alueen elinkeinojen ja osaamisen edistäminen. Toiminta tapahtuu kehittämisverkostojen ja - ympäristöjen kautta, joita ovat mm. hyvinvointi-, matkailu-, puuteollisuus-, kulttuuri- ja kansainvälistymisen verkostot. Niiden tehtävänä on kehittää alan yritys- ja tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteistyössä alan yrittäjien, toimijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. [4] Laadukas itsenäinen selviytyminen on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun monialainen keihäänkärki, jonka perusta on ammattikorkeakoulun vuoden 2003 alussa julkistetussa teknologiastrategiassa. Keihäänkärki on osa monitieteistä hyvinvointiteknologiaa, jossa mm. puuteknologia yhdistetään sosiaali- ja terveysalan osaamiseen. Siinä keskitytään puusta joko kokonaan tai osittain tehtyjen huonekalujen ja apuvälineiden suunnitteluun, testaukseen, kehittämiseen, tuotantoon ja markkinointiin. Tavoitteena on, että huonekaluista ja apuvälineistä saadaan kauniita ja arkielämää helpottavia. Lisäksi ne sopivat eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten käyttöön (design for all). [5] Eläkkeelle jäävillä henkilöillä on tulevaisuudessa aikaa toteuttaa toiveitansa, joita he eivät voineet työelämässä ollessaan toteuttaa. He haluavat olla myös entistä enemmän päättämässä, minkälaisia palveluja he käyttävät, kuka palvelut tuottaa ja miten/missä he asuvat [6]. Noin puolet ikääntyvistä toivookin parannuksia harrastus- ja virkistystoiminnan saatavuuteen sekä niiden laajentamiseksi entisestään [1]. Ikääntyneiden varallisuustaso on hyvä, ja lisäksi heillä on aikaa toteuttaa erilaisia harrastuksia. He voisivat toimia alu-

3 eellisten matkailualan palvelutuottajien reserveinä, kun varsinainen matkailukausi on ohitse. Samalla ikääntyville henkilöille voitaisiin luoda uusia elämyksiä ja tuottaa vaihtoehtoisia liikuntapalveluja perinteisten liikuntapalvelujen tilalle. Oulun Eteläisen alueen matkailustrategia 2004 2010 kehottaa miettimään toimenpiteitä, jolla kesäsesonkia voidaan pidentää. [7] Oulun Eteläisen alueen matkailu ja ikääntyneet Matkailu on nousemassa Pohjois- Pohjanmaalla palvelusektorin merkittäväksi toimialaksi. Pohjois- Pohjanmaan elinkeinostrategian mukaan matkailualan työpaikkojen lukumäärän ennustetaan kasvavan 4000 6000 työpaikalla vuoteen 2020 mennessä. Oulun Eteläisen matkailullinen vetovoima koostuu kolmesta matkailualueesta: Suomen keskipistealueesta, Kalajoen matkailukeskuksesta ja alueesta sekä Ylivieskan ostosmatkailualueesta. Suurin osa matkailuyrityksistä on nuoria mikro- ja pk-yrityksiä, joiden toiminnan kehittäminen ja kansainvälistäminen ovat matkailustrategian mukaan tärkeitä painopistealueita yritysten kilpailukyvyn edistämisessä. [7] Palvelut 2020-raportin mukaan tulevaisuuden matkailijat ovat aikaisempaa vaativampia palveluiden suhteen. He vaativat yksilöllistä ja teema- ja toimintapainotteista palvelua lomansa aikana. Kysyntää on esim. terveys-, ympäristö- ja turvallisuuspalveluille. Matkailualan on osattava hyödyntää erilaisia teknologisia palveluita tuotanto- ja palveluprosessien kehittämisessä. [8] Hyvän arjen toimintojen jatkuminen Hyvin suunniteltu, toteutettu sekä ylläpidetty ympäristö ja ympäristössä toimimista tukevat palvelut luovat esteettömyyttä. Ympäristö ja palvelu ovat hyvää muun muassa silloin, kun se ottaa huomioon kaikki ihmiset ja heidän mahdollisuudet liikkua, kuulla, nähdä tai ymmärtää ympäristöään ja palveluja. Esteetön ympäristö luo turvallisuuden tunnetta ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan. Hyvä toimintakyky turvaa hyvän arjen jatkumisen elämän eri vaiheissa. Ikääntyvien uusien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien kautta myös sosiaaliset verkostot laajentuvat. Niillä on todettu olevan syrjäytymistä ja turvattomuutta ehkäiseviä vaikutuksia. Uusien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien käyttöönottaminen helpottuu esim. vertaisohjaajien koulutuksen avulla. Ikääntyneet, jotka perehdytetään ensin uuteen liikunta- tai osallistumismuotoon, innostavat omalla osallistumisellaan ja ohjauksellaan passiivisen ikääntyjän mukaan toimintaan. Ikääntyvien parissa toimivat kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat tukea toiminnan kehittämiseen, jatkuvuuden turvaamiseen, ohjaajien kouluttamiseen sekä ohjaustyössä jaksamiseen ja työn kehittämiseen.

4 1.2 Hankkeen henkilöstö ja organisaatio ISTO-hankkeen hallinnoijana toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan yksikkö. Projektin vastuuhenkilönä oli CENTRIAn tutkimus- ja kehitysjohtaja Antti Lauhikari. Hankkeessa toimi projektivastaavana Anne Savikoski ja projektisihteerinä Sanna Hiltula, jotka vastasivat projektisuunnitelman mukaisesta hankkeen toteutuksesta sekä tiedottamisesta, seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista. Prototyyppien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi projekti-insinöörinä Maija Löytynoja. CENTRIA Tutkimus ja kehitys on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun alueellinen kehittäjä, joka tuottaa asiakkailleen lisäarvoa kehittämällä yhdessä asiakasyrityksen kilpailukykyä. CENTRIAlla on käytössään koko ammattikorkeakoulun henkilöstön osaaminen, laboratoriopalvelut sekä innokkaat opiskelijat, jotka täydentävät merkittävästi asiantuntijoiden työpanosta alueen yritysten hyväksi. CENTRIA Tutkimus ja kehitys tarjoaa hyvinvointialaan liittyvää tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa. Palvelut on suunnattu hyvinvointialan toimijoille sekä hyvinvointipalvelujen käyttäjille niin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, järjestöille ja yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin. Toiminnan keskeisiä osa-alueita ovat erilaiset koulutukset sekä hyvinvointialan hankkeet. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen erityisesti Oulun Eteläisen alueella hyvinvointialan tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla. Tavoitteena on edistää hyvinvointialaan liittyvää asiantuntijuutta ja osaamista sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa toteutetaan moniammatillisia, työelämä- ja käyttäjälähtöisiä hankkeita yhteistyössä alueen kuntien, yrittäjien, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Keskeisiä osa-alueita ovat hyvinvointiyrittäjyys, perhetyö, itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja esteettömyys sekä vanhustyö. ISTO-hankkeen rikkaus oli moniammatillinen henkilöstö. Projektin varsinaisista työntekijöistä toinen oli matkailu- ja ravitsemusalan ammattilainen ja toinen sosiaalialan ammattilainen. Lisäksi hankkeessa työskenteli puutekniikan insinööri. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja CENTRIAn etuutena hankkeen toteuttajana on moniammatillinen osaaminen. Hankkeessa hyödynnettiin muun muassa mediatiimin osaamista vaellussovelluksen, www-sivujen, esite- ja muun tiedotusmateriaalin toteutuksessa. Hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeässä asemassa oli laaja asiantuntijaverkosto. IS- TO-hankkeessa tehtiin yhteistyötä ikääntyvien henkilöiden, hyvinvointi- ja matkailupalveluja tarjoavien yritysten, kuntien, Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikön, Oulun yliopiston arkkitehtuuri osaston, Oulun Eteläisen instituutin, ISAK - Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskuksen / Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Invalidiliiton, Metsähallituksen sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmien kanssa.

5 1.3 Hankkeen ohjausryhmä ISTO-hankkeen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Antti Lauhikari, tutkimus ja kehitysjohtaja, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska Leena Raudaskoski, sosiaalialan yliopettaja, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö Maria Juurikka, ohjelmapäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Aini Ojala, osastonjohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulaisten yksikkö Tuula Aitto-oja, suunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Myöhemmin Haapaveden opisto) Tapio Romppainen, yritysjäsen, Fysiotiimi Asiantuntijajäsenenä Timo Ekroos, projektijohtaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ ISAK Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Tapio Romppainen, varapuheenjohtajana Leena Raudaskoski ja sihteerinä Sanna Hiltula. Ohjausryhmän pöytäkirjojen tarkastajana toimi puheenjohtaja. Ohjausryhmä kokoontui ISTO-hankkeen aikana kaikkiaan kuusi kertaa: 2.2.2007, 19.4.2007, 5.9.2007, 1.2.2008, 7.4.2008 ja 24.9.2008. 1.4 Hankkeen projektiryhmä ISTO-hankkeen projektiryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Reeta Limingoja, projektisuunnittelija, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska Kaija Heikkinen, sosiaalialan lehtori, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieska Kaija Arhio, yliopettaja, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieska Tuula Aitto-oja, suunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Myöhemmin Haapaveden opisto) Ulla Kemi, eläkeläinen, Oulainen Merja Haapakorva-Kallio, projektikoordinaattori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Terveysalan Oulaisten yksikkö Satu Pinola, projektisuunnittelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulaisten yksikkö Projektiryhmän tehtävänä oli muun muassa suunnitella, seurata ja arvioida hankkeen etenemistä. Projektiryhmätyöskentely oli aktiivista 2007 vuonna. Projektiryhmä tapasi hankkeen aikana yhdeksän kertaa: 11.12.2006, 22.1.2007, 22.2.2007, 14.3.2007, 4.5.2007, 16.8.2007, 20.9.2007, 16.11.2007 ja 11.4.2008.

6 2. ISTO-HANKKEEN TAVOITTEET ISTO-hankkeen päätavoitteena oli kehittää ikääntyvien matkailijoiden palvelumalli sekä tuottaa hyvän arjen ylläpitämiseen liittyviä lähipalvelu- ja osallisuuskäytänteitä. Hankkeen aikana oli tavoitteena pilotoida livinglab-mallin mukaisesti matkailuun sekä lähipalvelu- ja osallisuuskäytänteisiin liittyviä palveluja Oulun Eteläisen alueella. Pilotoinnin jälkeen näitä palveluja voidaan markkinoida myös muille erityisryhmille kansallisesti ja kansainvälisesti. ISTO- hankkeeseen valittiin kaksi toimintalinjaa: 1. Kehitetään ja analysoidaan matkailuyritysten esteettömiä palvelukokonaisuuksia ikääntyville matkailijoille Oulun Eteläisen alueella. Kehittämisen kohteina ovat erityisesti luonto- ja vaellusreitit sekä kalastus ja vesillä liikkuminen. 2. Kartoitetaan/kehitetään ja tuotetaan niitä palveluja ja/tai tuotteita, jotka turvaavat arjen toimintojen (esimerkiksi pienimuotoinen puutarhanhoito ja kotitarveviljely) jatkumisen ikääntymisen myötä esiin tulevista rajoitteista huolimatta. Päätavoite jakaantui seuraaviin alatavoitteisiin: Oulun Eteläisen alueen matkailuyritysten kilpailukyvyn parantaminen uusien, ikääntyviä kiinnostavien palveluratkaisujen avulla sekä markkinoinnin kehittäminen Esteettömyyttä edistävien palvelujen/tuotteiden tuottaminen käyttäen mahdollisimman paljon puu-materiaalia Uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen sekä jo olemassa olevien soveltaminen Markkinoilla olevien ratkaisujen käytettävyyden arviointi Ikääntyvien aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen luomalla uusia vaikutus-, osallisuus- ja harrastusmahdollisuuksia Monialainen ja eri organisaatioiden/yritysten välisen yhteistyön konkretisoituminen (esim. matkailuala, sosiaaliala, terveydenhuolto, puuala, informaatiotekniikka, muotoilu) Oulun Eteläisen alueesta saadaan ikääntyneitä eurooppalaisia kiinnostava matkailukohde 2.1 Keskeiset toimenpiteet Hankkeen kohderyhmänä olevia ikääntyviä lähestyttiin heti hankkeen alkuvaiheessa ikäihmisten järjestöjen kautta. Alkuhaastattelussa kartoitettiin ikääntyvien kiinnostusta luontomatkailua kohtaan, kokemuksia esteettömistä palveluista matkailuyrityksissä, kotiympäristön virikkeellisyyttä ja ISTO-hankkeeseen osallistumisinnokkuutta. Käytännössä kaikki halukkaat pääsivät mukaan pilottiryhmään. Hankkeen seminaareissa ikääntyvät käyttäjäarvioitsijat pääsivät syventymään esteettömyyden maailmaan asiantuntijaluentojen avulla sekä saivat työkaluja kohteiden esteettömyyden arviointiin. Käyttäjäarvioitsijoita koulutettiin noin 20 henkilöä. Yhteistyöyrityksiin tehtiin yhteydenottoja myös heti rahoituksen varmistuttua tammikuussa 2007. Joidenkin yritysten kanssa yhteistyö oli koko hankkeen pituinen, joidenkin

7 yhteistyötahojen kohdalla puhutaan yksittäisestä kehittämiskohteesta ja kestoltaan yhteistyö oli muutamia kuukausia. Hankkeen alussa oli helpompi saada mukaan matkailualanyrityksiä. Koulutus Ohjaus Tiedotus Arviointi Palautteet 1. Sitouttaminen Haastattelut Pilotointiryhmän valinta Seminaarit ym. tilaisuudet 2. Pilotointi Palveluketjun toimivuus Fysiologiset rajoitteet Apuvälineet (materiaalit, valaistus, käytettävyys, esteettisyys jne.) Turvallisuus Opasteet 3. Jatkokehitys Tuotteistaminen (tekniset ratkaisut, palvelukonseptit) Kv-toiminta 2.1.1 Toimenpide 1 - Esteettömyysarvioinnit ISTO-hankkeen toimintana ovat olleet esteettömyysarvioinnit, joilla on lähinnä kartoitettu tämänhetkistä tilannetta palveluympäristöissä ja annettu neuvoja sekä ohjeistusta kohti esteettömiä palveluja. Arviointitilanteessa yhtä lukuun ottamatta oli mukana hankkeessa koulutettuja ikääntyviä käyttäjäarvioitsijoita. Esteettömyysarviointeja tehtiin yhdeksään kohteeseen. Tässä esimerkki pääsisäänkäynnin ja aulatilan arvioinnista eräässä yhteistyöyrityksessä:

8 Käyttäjäarvioitsijoiden palaute Le-parkkipaikan merkki on sijoitettu vain asfalttiin, joten paikan löytäminen on hankalaa. Kulku parkkipaikalta on vaikeaa apuvälineitä käyttävältä henkilöltä teiden kynnyksien ja korokkeiden vuoksi. Sisäänkäynnin ritiläosan raot ovat liian suuret. Sisäänkäynti on muuten tasainen ja kynnyksetön sekä ovet toimivat automaattisesti. Palvelutiski on korkea, jolloin esimerkiksi pyörätuolissa olevan on vaikea asioida. Myöskään kahvilan linjastossa toimiminen ei ole mahdollista ilman avustusta. Aulassa on lasten leikkipaikka. Havaittavuuden kannalta lasiseinät ovat hankalia. Valaistus koko aulatilassa on hyvä. Aulassa ei ole tarjolla korkeampia tuoleja ajatellen esimerkiksi reumaatikkoa. Apuvälineiden kanssa nojatuoleille pääsy on hankalaa mattojen vuoksi, jossa myös pöydät liian matalia. Aulassa pienet pyöreät pöytäryhmät eivät myöskään palvele pyörätuolin käyttäjää, koska pöydän halkaisijan pienuudesta johtuen pöydän jalka on tiellä ja haittaa pöydän ääreen pääsemistä. Tuolit sekä nojatuolit ovat mukavia ja tukevia istua. Sisustus on viihtyisä. Pylväät erottuvat ympäristöstä mustan värinsä ansiosta.

9 Toimenpidesuositukset Pysäköintialueella le-paikat merkitään maahan maalatun symbolin lisäksi näkyvälle korkeudelle asennetuilla kiinteillä pystyopasteilla. Teiden ja kulkuväylien korotus luiskataan joltakin kohdalta helpottamaan apuvälineiden ja esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Sisäänkäynnin ritilän vaihtaminen pienempirakoisemmaksi. Palvelutiskiin lisätään/tehdään matalampi osa (700-800mm), jotta myös lyhytkasvuiset ja pyörätuolia käyttävät voisivat asioida tiskillä itsenäisesti. Matalamman tiskin osalta huomioidaan myös riittävä polvitilan korkeus (väh. 670mm) ja syvyys (väh. 600mm). Palvelupisteiden yhteyteen lisätään paikat kepeille ja muille apuvälineille. Lasten leikkipaikalla parannetaan lasiseinien kontrastia myös pystysuunnassa esim. värikkäällä tarranauhalla, jotta lasipinnan reuna olisi helpompi havaita. Aulatilaan lisätään muutama korkeampi tuoli/istuin (550 mm). Esteettömyysarviointiraportin rakenne oli aina sama. Raportti alkoi esteettömyysarvioinnin taustatiedoilla. Ennen varsinaista arviointiosuutta oli yleistä tietoa arviointikohteesta ja esteettömyydestä. Lopussa oli liitteenä Suunnittelun lähtökohdat osio, jonka sisältöä muokattiin kohteen mukaan. Esteettömyysarviointiraportti käytiin läpi yhdessä yrittäjän kanssa. 2.1.1 Toimenpide 2 - hankkeessa tuotetut esteettömyyttä sekä itsenäistä suoriutumista edistävät prototyypit ja suunnitelmat Hankkeessa tuotetut prototyypit suunniteltiin käyttäjiltä tai yrittäjiltä nouseviin tarpeisiin. Puutarhan hoito tuo mielekkyyttä arjen askareisiin. Myös puutarhaterapia on yleistymässä. Korotetuille istutuslaatikoille ilmeni tarvetta, jotta ikääntyvät voisivat jatkaa puutarhaharrastustaan mahdollisista liikuntarajoitteista huolimatta. Istutuslaatikoista tehtiin monta suunnitelmaa ja kahdesta yksinkertaisesta mallista tehtiin prototyypit yhteistyöyritykselle koekäyttöön. Istutuslaatikoista kerättiin myöhemmin käyttäjäkokemuksia. Toinen tarpeellinen tuote oli puistonpenkki. Tavoitteena oli kehittää ulkoilureittien varrelle soveltuva penkki, joka palvelee mahdollisimman monenlaisia käyttäjiä. Tuotteen materiaaliksi valittiin puu, koska hankkeen tavoitteena oli käyttää prototyyppien materiaalina nimenomaan puuta. Suunnitelmia syntyi useampia ja yhdestä rakennettiin prototyyppi. Tässä mallissa on ylösnostettavat käsituet. Prototyyppi oli koekäytössä kesän 2007 Kärsämäellä erään ulkoilureitin varrella ja se joutui ilkivallan kohteeksi. Penkki oli myös esillä Intoa elämään potkua saparoon Hyvinvointipäivillä Kärsämäellä ja siitä saatiin pääosin hyvää ja rakentavaa palautetta. Yritykseltä nousi tarvetta suunnitella esteetön laituri vaikeakulkuiseen jokirantaan. Laituria tulee käyttämään muun muassa vanhusten palvelukodin asukkaat. Ranta osoittautui erittäin hankalaksi muun muassa vedenpinnan suurten korkeusvaihteluiden vuoksi, joten päädyttiin helppokulkuiseen ratkaisuun yhdyssiltoineen, muttei täysin esteettömään laituriin. Laiturin rakennus toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa.

10 Neljäntenä kohteena oli suunnitella esteetön huussi laavun yhteyteen matkailualan yritykselle Sydänmaan kylälle Kärsämäelle. Huussin yhteyteen tarvittiin myös yhdyssilta ja luiska ojan ylitystä varten. Esteetön huussi rakennettiin kesällä 2007 ja käyttäjäkokemuksia kerättiin elokuussa 2008. Huussista tuli miellyttävä ja toimiva kokonaisuus. Rakennukseen tehtiin myös tavallinen huussi. Tarvetta nousi esteettömän grillimökin suunnittelulle. Tälle tuotteelle ei kuitenkaan lopulta löytynyt varsinaista kohdetta, mutta rakennuksesta on valmiit suunnitelmat mahdollista myöhempää toteutusta tai käyttöä varten. Tuotteelle olisi kuitenkin tarvetta varsinkin matkailualan yrityksissä, koska miltään valmistajalta ei vastaavaa tuotetta löydy valikoimistaan. Hoiva-alan yritykseen Haapavedelle suunniteltiin esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja rakennuksen sisätiloihin, kuten esimerkiksi luiskaratkaisuja, kaiteita ja toiminnallisia virikkeitä. Yhteistyöyritykseen Sieviin suunniteltiin kaikumista estäviä ratkaisuja hoitohuoneeseen. Huoneessa oli siis ongelmana kaikuminen ja siitä pääosin johtuva epämiellyttävä tunnelma. Huoneeseen suunniteltiin akustiikkalevyt ja pienimuotoinen sisustussuunnitelma, jonka avulla huoneesta tulisi viihtyisämpi ja esteetön. Yleistä tarvetta ilmeni esteettömälle jahtitornille. Sellainen on kuitenkin aika mahdotonta toteuttaa pienimuotoisena rakennelmana, joten suunnitelma syntyi jahti-/luonnon tarkkailutornista. Tuote jäi toteuttamatta suuren koon vuoksi. Yhteistyöyritykseen Oulaisiin toivottiin toimivia ja esteettömiä pihakalusteita. Kalusteet suunniteltiin pääasiassa liikuntaesteisille ja ikääntyville. Istuimia valmistettiin erikorkuisia ja värinsä ansiosta kalusteet erottuvat hyvin ympäristöstä.

11 3. HANKKEEN TULOKSIA ISTO-hanketta toteutettiin kahden toimintalinjan kautta, joiden toimenpiteiksi muotoutuivat esteettömyysarvioinnit sekä itsenäistä suoriutumista tukevien tuotteiden suunnittelu, rakentaminen ja testaus. Esteettömyysarviointeja tehtiin yhdeksään eri kohteeseen. Prototyyppejä valmistettiin istutuslaatikoista, penkistä, pihakalusteista, esteettömästä huussista ja helppokulkuisesta laiturista. Suunnitelmia syntyi istutuslaatikkokokonaisuudesta, pukuhuoneen penkistä, esteettömästä grillimökistä ja jahtitornista. Hoitohuoneen kaikuisuuteen vastattiin sisustussuunnitelmalla sekä akustiikkalevysuunnitelmalla. Yhteistyöyrityksiä hankkeen toiminnassa oli mukana 12. Ikääntyvien käyttäjäarvioitsijoiden osallisuus oli aktiivista koko hankkeen ajan. Heitä oli mukana noin 15 henkilöä hankkeen toiminnassa. Tietoa esteettömyydestä ikääntyvät vievät eteenpäin omissa verkostoissaan. Oulaisten ikäihmisten neuvosto esitti ISTO-hanketta Vuoden vanhusteoksi. Alatavoitteita tarkastellessa alueen yritykset ovat saaneet arvokasta käyttäjälähtöistä palautetta esteettömyysarviointien kautta. Heillä on siis mahdollisuus kehittää palvelujaan ja hyötyä esteettömyydestä jopa kilpailutekijänä. Puu-materiaalin hyödyntämisessä esteettömissä tuotteissa onnistuttiin. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin useampia prototyyppejä esteettömän ympäristön toteutukseen sekä mielekkään arjen jatkumiseen. Hankkeessa on onnistuttu hyödyntämään moniammatillista osaamista ja on luotu laajat yhteistyöverkostot. Tietoteknologiaa hyödynnettiin lähinnä markkinoinnin kehittämisessä eli www-sivujen esteettömyyttä parantaen (hankkeen omat ja erään yhteistyöyrityksen nettisivut). Vaellussovellusta kehitettiin pda-laitteelle, jonka käytettävyydestä tehtiin käytettävyystutkimus. Helppokulkuisen laiturin osalta punnittiin teknologian hyödyntämistä laiturin esteettömässä toteutuksessa. Huollon, käytettävyyden, kalleuden ja kohderyhmän vuoksi ei päädytty teknologisiin ratkaisuihin tässä kohteessa. Ikääntyvää eurooppalaista väestöä varten Oulun Eteläisen alueella on paljon tarjottavaa. Verkostoitumalla voidaan päästä esteettömiin palvelukokonaisuuksiin. Erityisen tärkeää on satsata markkinointiin ja etenkin etukäteistiedon saamiseen kohteesta. Liikuntarajoitteisen asiakkaan tulisi pystyä etukäteen tutustumaan kohteeseen ja vakuuttua kohteen esteettömyydestä. Suomessa ei ole standardoitu mikä on esteetön, joten palvelun markkinointi esteettömänä on hankalaa. 3.1 Ikääntyvien haastattelun tuloksista ISTO-hankkeen kohderyhmän toiveet ja tarpeet selvitettiin teemahaastattelujen avulla hankkeen alkuvaiheessa. Haastattelun teemoiksi valittiin esteettömät palvelut matkailuyrityksissä ja kotiympäristön virikkeellisyys. Lisäksi kartoitettiin halukkuutta osallistua ISTO-hankkeen toimintaan. Haastattelujen perusteella valittiin pilottiryhmäksi ikääntyviä

12 henkilöitä, jotka olivat valmiita testaamaan piloteiksi valittuja kohteita ja kehittämään niitä yhdessä matkailuyrittäjien, palvelutuottajien ja asiantuntijoiden kanssa. Käytännössä kaikki halukkuutensa haastatteluissa ilmoittaneet pääsivät mukaan pilottiryhmään. Haastattelujen tarkoituksena oli muun muassa löytää keinoja, joilla ikääntyvät saadaan mukaan erilaisiin toimintoihin, sekä kartoittaa syitä, joiden takia ennen aktiivit ihmiset jäävät pois toiminnasta. Haastattelun apuna käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi yhteensä 34 henkilöä. Haastateltavat olivat pääasiassa Oulaisista, Kalajoelta ja Kärsämäeltä, mutta myös Rautiosta, Reisjärveltä ja Sievistä. Haastateltavat olivat 49 85-vuotiaita, noin puolen ollessa alle 65- vuotiaita. Haastateltavista naisia oli 35 % (n=12) ja miehiä 65 % (n=22). Haastateltavista 8 käyttää apuvälinettä liikkumiseen ja kolme tarvitsee avustajaa päivittäisissä toiminnoissa. Yleisin käytetty apuväline oli kyynärsauvat (n=4). Esteettömät palvelut matkailuyrityksissä Lähes kaikki haastateltavat (yhtä lukuun ottamatta) olivat jonkin verran kiinnostuneita liikkumisesta luonnossa. Paljon kiinnostuneiden osuus oli 59 % (n=20). Kiinnostus luontoretkiin ja luontomatkailuun ei ollut yhtä huomattavaa kuin yleinen kiinnostus luonnossa liikkumiseen, kun suurin osa oli vain vähän kiinnostunut (ks. Kuvio 1). Paljon luontoretkistä ja luontomatkailusta kiinnostuneita oli 32 % vastaajista (n=11). Tulosten mukaan 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat olivat kiinnostuneempia sekä luonnossa liikkumisesta yleensä että luontoretkistä ja luontomatkailusta kuin nuoremmat. Jotakin apuvälinettä käyttävät ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevat (n=8) olivat useammin vain vähän kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta sekä luontoretkistä ja luontomatkailusta, kun heitä verrattiin ilman apuvälinettä suoriutuviin. 20 15 LKM 10 19 5 11 3 0 en lainkaan vähän paljon Oletteko kiinnostunut luontoretkistä/luontomatkailusta? Kuvio 1. Kiinnostus luontoretkiin ja luontomatkailuun (n=33).

13 Selkeästi eniten luonnossa liikkumista ja luontomatkailua edistävä tekijä oli oman fyysisen/henkisen terveyden parantaminen (ks. Kuvio 2). Myös hyviä liikenneyhteyksiä kohteeseen pidettiin tärkeänä luonnossa liikkumista ja luontomatkailua edistävänä tekijänä. Jotakin apuvälinettä käyttävien ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevien (n=8) luonnossa liikkumista ja luontomatkailua edisti mainittujen tekijöiden lisäksi erityisesti myös avustajan saatavuus sekä hyvä tiedon saanti ja näin ollen rajoitti muun muassa avustajan puute sekä esteettömien luontokohteiden kaukainen sijainti. oman fyysisen/henkisen terveyden parantaminen 13 hyvät liikenneyhteydet kohteeseen 8 esteettömän luontomatkailukohteen sijainti lähellä kotia 4 hyvä tiedon saanti 2 avustajan saaminen mukaan 2 esteettömien luontokohteiden runsas tarjonta hyvä seura 1 1 0 2 4 6 LKM 8 10 12 Kuvio 2. Eniten luonnossa liikkumista ja luontomatkailua edistävät tekijät (n=31). Oman fyysisen/henkisen terveydentilan huonontuminen koettiin luonnossa liikkumista ja luontomatkailu rajoittavaksi tekijäksi (ks. Kuvio 3). Lisäksi rajoittavina tekijöinä koettiin muun muassa informaation puute esteettömistä kohteista sekä luontokohteiden vähyys erityisryhmille.

14 oman fyysisen/henkisen terveydentilan huonontuminen 11 luontokohteiden vähyys erityisryhmille 4 informaation puute esteettömistä luontokohteista 3 esteettömien luontokohteiden sijainti kaukana kotoa 2 huono taloudellinen tilanne aikaisempi epämieluisa matkakokemus liikenneyhteyksien puute ei mikään avustajan puute 1 1 1 1 1 0 2 4 6 8 10 LKM Kuvio 3. Eniten luonnossa liikkumista ja luontomatkailua rajoittavat tekijät (n=25). Haastattelussa ikääntyviltä kysyttiin, mitä he haluaisivat luonnossa tehdä, vaikka heillä ei tällä hetkellä olisikaan siihen mahdollisuutta tai toimintakykyä. Avointen kysymysten perusteella eniten haastateltavia kiinnostivat luonnon antimet; marjastus, sienestys ja kalastus. Suurin osa haastateltavista oli kiinnostunut kävelystä, patikoinnista tai vaeltamisesta sekä osa myös luontopoluista (ks. Kuvio 4). Luontomatkailuaktiviteeteista sellaisia, joihin haastateltavista noin kolmannes ei pysty osallistumaan olivat lumikenkäily, melonta, soutu, moottorikelkkailu ja hiihto. Moni luontomatkailuaktiviteetti jää myös apuvälinettä käyttäviltä ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevilta kokematta, koska he eivät pysty osallistumaan aktiviteettiin. Apuvälinettä käyttäviä ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevia kiinnosti eniten kävely/patikointi, sauvakävely, marjastus, soutu, uinti ja hevosajelu/rekiretki sekä vähiten moottorikelkkailu, kalastus ja ratsastus. Yleisesti vähiten houkuttelevina pidettiin melontaa, linturetkiä, mönkijäsafaria, moottorikelkkailua, hevosajelua/rekiretkeä sekä ratsastusta. Tärkeänä luonnossa liikkumisessa pidettiin hyvää seuraa ja seurustelua ystävien ja omaisten kanssa (n=5). Lisäksi luonnon kauniista maisemista ja äänistä nauttimista pidettiin keskeisenä (n=5) ja lintujen ja eläinten seuraaminen koettiin mukavana tekemisenä (n=3). Myös luonnossa hiljentyminen ja ajatusten lepuuttaminen olivat keskeisellä sijalla. Luonnossa liikkumiseen halutaan liittää eväiden syöminen (n=6), muun muassa makkaroiden paistaminen ja kahvittelu.

15 25 20 15 10 5 0 Kävely/patikointi Sauvakävely 22 20 7 15 15 24 9 18 7 13 2 13 9 2 1 1 Melonta Soutu Kalastus Marjastus Linturetket Uinti Mönkijäsafari Hevosajelu/rekiretki Ratsastus Hiihto Lumikenkäily Moottorikelkkailu Pyöräily Rullaluistelu Kuvio 4. Luontomatkailuaktiviteetit, jotka haastateltavat kokevat houkuttelevina (n=30). Haastateltavista suurin osa matkustaa yleensä perheen/puolison kanssa (38 %, n=13), neljäsosa (n=8) yhdistyksen/järjestön kanssa, viidesosa ystävien kanssa (n=6) ja loput yksin. Myös jotakin apuvälinettä käyttävät ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevat matkustavat yleisimmin perheen/puolison kanssa. Lähes kaikki haastateltavat haluaisivat matkailuaktiviteetin kestävän joko tunnista kahteen tuntiin tai kolmesta viiteen tuntiin (70 %, n=24). Retkellä luonnossa haluttaisiin viipyä pitempään. Yli puolet haastateltavista koki yhden päivän retken olevan sopivin (n=18) ja noin kolmannes piti kahdesta kolmeen yötä kestävää matkaa sopivimpana (n=9). Jotakin apuvälinettä käyttävät ja/tai avustajaa päivittäin tarvitsevista ainoastaan yksi oli valmis yöpymiseen muiden katsoessa yhden päivän matkan olevan sopivin. Suurin osa haastateltavista haluaisi matkalla mieluiten majoittua joko mökkiin (n=16) tai hotelliin (n=8). Luontoretkelle tai luontomatkalle lähtemisen kannalta etukäteistiedon saaminen koettiin tärkeäksi tai välttämättömäksi 85 % mielestä (n=29). Haastateltavien mukaan esteettömiä luontomatkailukohteita ja palveluita markkinoitaessa kannattaisi markkinointikanavana käyttää erityisesti sanomalehtiä tai jonkin jäsenyhdistyksen lehteä, tapahtumia ja kokouksia (ks. Kuvio 5).

16 8 6 LKM 4 8 6 6 2 3 4 0 internet ystävät, sukulaiset, tuttavat jonkin jäsenyhdistyksen lehti sanomalehdet jäsenyhdistyksen tapahtumat, kokoukset Kuvio 5. Tärkeimmät markkinointikanavat esteettömiä luontomatkailukohteita ja - palveluita markkinoitaessa (n=27). Kotiympäristön virikkeellisyys Haastateltavilta kysyttiin, mistä kotiaskareista he nauttivat. Eniten haastateltavat nauttivat pihan ja puutarhan hoidosta sekä leipomisesta ja ruuanlaitosta (n=6). Esille nousivat myös tavalliset kotityöt, käsityöt ja lukeminen (n=3) sekä lastenlasten kanssa leikkiminen. Yli puolet haastateltavista piti omaa toimintakykyään kohtalaisena ja noin kolmannes hyvänä. Kuitenkin osa oli joutunut luopumaan joistakin kotiaskareista (n=8) tai heillä oli kotiaskareiden tekemistä rajoittavia tekijöitä (n=13). Osa haastateltavista oli joutunut luopumaan lenkkeilystä ja pyöräilystä. Lisäksi esille nousi yksittäisinä siivous, puutarhan hoito, polttopuiden pilkkominen, pitkät kävelylenkit, urheilu yleensä, metsästys, kalastus ja ruuanlaitto. Näiden kotiaskareiden tilalle oli tullut erilaisia ajanvietteitä, kuten karaoke, lukeminen, ristikoiden teko, keskusteluryhmät ja käsityöt. Lisäksi jollakin oli TV:n katselu ja tietokoneen käyttö lisääntynyt tai kävelyn tilalle oli tullut sauvakävely, uinti tai kuntopyörällä ajaminen. Haastateltavilta kysyttiin myös, mikä heitä auttaa selviytymään arjessa. Useamman kohdalla nousi esille asianmukaiset siivousvälineet ja keittiötyökalut, ihmissuhteet: ystävät, perhe ja lapset, henkilökohtainen avustaja sekä apuvälineet. Lisäksi yksittäisinä nousivat esille keskusteluryhmät, positiivinen ajattelutapa, fysioterapia ja laitoshoitojaksot.

17 3.2 Tuloksia esteettömyysarvioinneista ISTO-hankkeessa tehtiin esteettömyysarviointeja yhdeksään eri kohteeseen, joissa mukana oli hankkeessa koulutettuja ikääntyviä käyttäjäarvioitsijoita. Arvioinnit tehtiin seuraaviin kohteisiin: Kartanohotelli Törmänhovi, Oulainen Kärsämäen kunta Camping-Hiekkasärkät Oy, Kalajoki Rautalohi, Rautio Kallenkartanon asumisyksikkö, Sievi Kalajoen Hiekkasärkät Oy, Kalajoki Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy, Kalajoki Hotelli Käenpesä, Ylivieska Taukokangas, Oulainen Yhdessä kohteessa, jossa käyttäjäarvioitsijoita ei ollut mukana, pilotoitiin Invalidiliiton ESKEH-projektin esteettömyysarviointi lomakkeisto. ISTO-hankkeen projektihenkilöstö koki, että käyttäjiä olisi hyvä olla mukana arviointitilanteessa. Lomakkeistosta on vaikeaa saada kaikenkattavaa. Oulun Eteläisen alueen kahdeksaan muuhun kohteeseen tehtiin arviointi yhdessä ikääntyvien arvioitsijoiden kanssa. Heidän osallisuuttaan ja aktiivisuuttaan kuvaa paljon se, että jokaiseen kohteeseen saatiin sopiva ryhmä kasaan ja harvoin ikääntyvät käyttäjäarvioitsijat kieltäytyivät osallistumasta. Heitä oli aktiivisesti mukana hankkeen toiminnassa noin 15 henkilöä. Ainoastaan yksi henkilö jättäytyi kesken hankkeen pois toiminnasta. Hankkeessa koottiin 14 sivun pituinen Suunnittelun lähtökohdat liiteosio, joka sisältää rakennusmääräyksiä ja ohjeita esteettömän ympäristön toteutukseen. Osio liitettiin osaksi kohteen esteettömyysarviointiraporttia. Arvioinnista tuotettu raportti käytiin yrittäjän edustajan kanssa läpi kuvien avulla. Arvioinnin kohteet olivat hyvin erilaisia. Vasta rakennetuissa kohteissa havaittiin isojakin puutteita. Esimerkkinä huoltorakennuksiin pääsy itsenäisesti oli vaikeaa puutteellisten pitkospuiden ja liian jyrkän luiskan sekä tasanteen puuttumisen vuoksi. Esteettömän huoneen pesuhuone/wc oli liian ahdas ja tavaroiden sijoittelussa ei ollut otettu huomioon erilaisia käyttäjiä. Erityisen haastavia esteettömyyden kannalta ovat saunatilat. Erään hoitokodin tiloja haluttiin toteuttaa esteettömiksi ja mielekästä arkea tukeviksi. Kohteeseen ei tehty arviointia vaan päädyttiin suunnitelmaan, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota mm. käsijohteiden/kaiteiden sijoitteluun. Yrittäjän toivomuksena oli saada käytäville puolapuita ja muita kuntouttavia virikkeitä mielekkään arjen turvaamiseen. Suunnitelmaa aiotaan hyödyntää sekä olemassa olevassa hoitokodissa, mutta myös uudessa Iihin valmistuvassa hoitokodissa. Hankkeen tuomaa asiantuntijuutta esteettömyydestä vietiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille osana vanhustyön opintoja. He tuottivat yhteensä

18 seitsemän esteettömyysarviointia. Arviointitilanteissa oli mukana iäkäs henkilö. Arviointien kohteita olivat muun muassa kirjastot, terveyskeskukset, palvelukodit ja iäkkään pariskunnan koti. Yksi sosionomiopiskelija suoritti kolme opintopistettä vapaasti valittavia opistoja ISTO-hankkeessa. Hän oli mukana haastattelujen teossa sekä avustajana ensimmäisessä esteettömyysarvioinnissa. Lisäksi Hyvinvointitiimissä oli sosionomiopiskelija kahdeksan viikon harjoittelussa syksyllä 2007. Hän oli osittain mukana ISTO-hankkeen tapahtumissa. Opinnäytetöitä aiheeseen liittyen valmistui yksi: Anna metsän houkuttaa, anna polun viedä Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle (Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala). Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, terveysalan Oulaisten yksikössä oli tekeillä opinnäytetyö aiheena: Teknologia esteettömyyden ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukena. Opinnäytetyö ei ole hankkeen aikana valmistunut. 3.3 Tuloksia ja käyttäjäkokemuksia esteettömyyttä sekä itsenäistä suoriutumista edistävistä prototyypeistä ja suunnitelmista Tässä luvussa esitellään ISTO-hankkeessa tuotetut esteettömyyttä sekä itsenäistä suoriutumista edistävät prototyypit ja suunnitelmat. Prototyypeistä on kerätty käyttäjäkokemuksia, jotka toimivat hankkeen tulosten arviointina. Istutuslaatikko Istutuslaatikoita tehtiin kaksi erilaista prototyyppiä, jotka sijoitettiin koekäyttöön yhteistyöyritykseen. Laatikot soveltuvat pyörätuolilla liikkuville ja ihmisille, joiden on vaikea kurottautua alas. Näkövammaiset on myös huomioitu suunnittelussa, kun materiaalit erottuvat muusta ympäristöstä. Korkeus on sopiva (80cm ja 90cm) käyttäjäryhmää ajatellen. Toisessa laatikossa saa jalat laatikon alle, eli pääsee ikään kuin pöydän ääreen. Materiaalina käytettiin lämpökäsiteltyä mäntyä sekä kuusta ja pintakäsittelynä Tikkurilan Valtti puuöljyä. Istutuslaatikoista tehtiin myös istutuslaatikkokokonaisuus-suunnitelmia, jotka nousivat suunnittelun kohteeksi puutarhaterapiaan liittyvistä tarpeista.

19 Yhteistyöyrityksen palautetta: Istutuslaatikot ovat olleet käytössä. Olemme käyttäneet niitä kukkien istutukseen. Kukat ovat rehottaneet niissä hyvin ja olemme saaneet hyvää palautetta ulkopuolisiltakin kävijöiltä. Emme ole juureksia laittaneet niihin kasvamaan. Katsotaan ensi kesänä jos saisimme vaikka salaattia istutettua. Puiston penkki Prototyyppi oli testikäytössä kesällä 2007. Penkki soveltuu mahdollisimman monelle käyttäjälle. Suunnittelussa huomioituja kohteita: istuinkorkeus 50cm, selkänojan kaltevuus pieni (helpottaa ylösnousua), erottuu muusta ympäristöstä sekä käsinojat, jotka saa käännettyä ylös. Materiaaleiksi suositellaan lämpökäsiteltyä mäntyä ja lehtikuusta (protossa lehtikuusen tilalla käytettiin mäntyä) sekä pintakäsittelynä puuöljyä. Penkkiä jatkokehitettiin testauksen jälkeen, jolloin suunniteltiin kestävämpää versiota rautarungolla. Lopuksi tultiin siihen tulokseen, että prototyypin kaltainen penkki soveltuu paremmin pihakalusteeksi kuin yleisille paikoille. Materiaali ei ole tarpeeksi kestävää yleisille kulkureiteille. Lisäksi on suunniteltu pukuhuoneeseen soveltuva penkki ikäihmisille. Käyttäjäkokemuksia penkistä saatiin yhteensä 17 kpl ja palaute oli pääasiassa hyvää. Seitsemässä palautteessa nousi esille, että penkillä on hyvä istua. Eniten kiitosta sai penkin hyvä korkeus (n=6) ja katsottiin, että penkki on sopivan korkea, jotta jalat yltävät hy-

20 vin maahan. Tätä palautteen mukaan helpottaa myös penkin istuinosan pyöreä reuna. Yhden palautteen mukaan penkille on hyvä mennä istumaan ja myös hyvä nousta ja yhden palautteen mukaan penkin käsinojien pidentäminen antaisi paremmin tukea ylösnoustessa. Toiseksi eniten kiitosta sai penkin hyvä selkänoja, jonka katsottiin olevan sopivasti pystyssä ja sopivan suora (n=4). Toisaalta kolme palautteen antaneista katsoi penkin olevan heille liian korkea ja kaksi piti selkänojaa liian pystynä. Lisäksi kolmessa palautteessa pidettiin penkin istuinosaa liian lyhyenä. Penkin ulkonäköön tai käytettyyn materiaaliin otettiin vain vähän kantaa. Kolmessa palautteessa penkkiä pidettiin kauniina ja sopusuhtaisena sekä yhdessä palautteessa penkkiä pidettiin tukevan tuntuisena. Yhden palautteen mukaan penkki on oikein hyvä iäkkäille ihmisille. Koettiin, että iäkkäälle ihmiselle penkit ovat tärkeitä levähdyspaikkoja ja antavat uskallusta lähteä liikkeelle. Pihakalusteet CENTRIAn aiemmin suunnittelemia tuotteita kehitettiin esteettömiksi ja tukemaan itsenäistä suoritumista. Kalusteita lähdettiin jatkokehittämään värin vaihdolla. Kalusteet sulautuivat hyvin rakennuksen väritykseen, mutta kun niiden väriä tummennettiin hieman, niin ne erottuvat ympäristöstään paremmin ja vaikuttavat kodikkaammilta. Valkoiset osat säilyivät ennallaan ja toiseksi sävyksi tuli suklaan ruskea. Maalipinta oli kestänyt säärasituksia hyvin, niin sitä oli tarpeetonta lähteä muuttamaan. Asukkaiden mielestä kalusteet olivat miellyttäviä istua, joten malliakaan ei nähty järkeväksi muuttaa. Tuoleja valmistettiin muutama kappale korkeampana. Näin löytyy sopivampaa istuinta myös reumaatikolle ja henkilöille, joilla on jäykät nivelet. Reumaatikolle sopiva istuinkorkeus voi olla jopa 55cm. Korkeammalta istuimelta ylös nouseminen voi myös olla helpompaa. Koska ihmisiä on monen kokoisia ja pituisia, niin tarjolla on hyvä olla useamman korkuisia istuimia. Yhteistyöyrityksen asiakkaat ovat kokeneet pihakalusteiden mallin hyvänä. Tummempi väri soveltuu paremmin ympäristöön kuin aiempi väritys.

21 Helppokulkuinen laituri jyrkkään joenrantaan Rantaan oli mahdotonta suunnitella täysin esteetöntä laituria, koska veden pinnan ja maan raja ero on todella suuri. Tämän vuoksi suunniteltiin käytännöllinen kokonaisuus kulkusiltoineen, mutta laiturille ei pääse pyörätuolilla loivien portaiden vuoksi. Materiaaliksi suositeltiin kestopuuta. Laiturin suunnitelmia täydensi rakennusinsinöörin osaaminen. Hankkeen toiminta-aikana ei ehditty saamaan käyttäjäkokemuksia helppokulkuisesta laiturista, koska sen toteutus sijoittui hankkeen viimeiselle kuukaudelle.

22 Esteetön huussi Huussi on rakennettu sekä testattu hankkeen käyttäjäarvioitsijan kanssa. Rakennuksessa on kaksi erillistä puuceetä, eli tavallinen ja esteetön huussi. Esteettömään huussiin kulku on vaivatonta yhdyssillan avulla. Huussi on tilava ja suhteellisen toimiva.

23 Esteettömän huussin testauksesta annettiin seuraavanlaista palautetta yrittäjälle: Kulku laavupaikalle ja esteettömälle huussille on suhteellisen tasainen, mutta vaatii hieman kovuutta lisää. Kaide tulisi lisätä kulkuväylän laitaan, mieluummin molemmin puolin (90cm ja mahdollisesti lisäksi 70cm), jolloin turvallisuus paranee. Huussin pitkospuiden/luiskan kaltevuus on sopiva. Luiska on tasainen eikä lautojen välit ole liian suuret, joten huussille on helppo edetä itsenäisesti myös pyörätuolia apuvälineenä käyttävän henkilön. Valkoiset kaiteet erottuvat hyvin ympäristöstään kesäaikaan. Huussi on kaunis ulkomuodoltaan eikä muistuta perinteistä ulkohuussia. Ovien kahvat kannattaa sijoittaa noin 90cm korkeuteen. Niin sanottu lankavedin sijoitetaan esteettömän huussin oven sisäpuolella 80cm korkeudelle. Ovien hakojen asettelua tulee madaltaa. Esteettömän huussin sisällä on kaksi istuinta. Musta istuin erottuu toista paremmin taustastaan. Käsinojat toimivat ainakin uutuuttaan hyvin. Kahvaa pitää pystyasennossa hiukan nostaa, joka vaatii hoksaamista, jotta sen saa käännettyä vaaka-asentoon. Selkänojaksi ja käsitueksi tarkoitettu laudoitus ei erotu taustastaan, joten väritystä kannattaa vaihtaa. Istuimen toiselle puolelle kaivattiin tukea, joten lisätään kiinteä tuki lähemmäs istuinta (käsinojien keskinäinen etäisyys toisistaan 60cm). Esteettömässä huussissa on hyvä olla kaiteet ympäri tilaa. Lisätään taustastaan väriltä erottuva katkeamaton kaide ainakin 90cm korkeuteen (lisäksi voisi olla toinen kaide 70cm korkeudella). Huussissa voisi olla ripustuskoukkuja 120cm korkeudella lattiasta. Käsienpesupaikka on paras sijoittaa esteettömästä huussista tultaessa vasemmalle puolelle nurkkaan, jolloin vesi on helppo ohjata luontoon. Käsienpesu-paikan sopiva korkeus on 80cm lattiasta, polvitilaa vähintään syvyydeltään 60cm ja korkeudeltaan 67cm. Nuotiopaikkaa tulisi vielä tasoittaa ja kovettaa. Tähän käy hyvin kivituhka. Paikalle on suunniteltu lisää katettua tilaa, jossa voisi pyörätuolia apuvälineenä käyttävät henkilöt oleskella. Nuotiopaikalla kun ollaan, halkoja pitäisi olla myös apuvälineiden kanssa liikkuvan saavutettavissa. Pinon halkoja voisi sijoittaa tulevaan katokseen 90cm korkeudelle. Nuotiopaikalla tulee muistaa, että tilaa on tarpeeksi, joten sitä ei kannata rakentaa ahtaaksi. Tulisijan sopiva korkeus on 75-85cm, jonka läheisyyteen olisi hyvä päästä myös apuvälineiden kanssa turvallisesti.

24 Esteetön grillimökki Esteettömästä grillimökistä ovat piirustukset valmiina. Grillimökki soveltuu mahdollisimman monille käyttäjille. Suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon pyörätuolia apuvälineenä käyttävät henkilöt - ei kynnyksiä tai rakoja ja tilaa on riittävästi. Tilaa on varattu useammalle pyörätuolia apuvälineenä käyttävälle henkilölle. Tarvittaessa lisää tilaa saadaan nostamalla penkit seinää vasten. Materiaalina hirsi ja lattiassa on laudoitus sekä tulisijan ympärillä laatoitus. Akustiikkalevy ja sisustusratkaisut Hoitohuoneessa ongelmana oli kaikuminen. Ratkaisuna hankitaan joko olemassa olevat akustiikkalevyt tai tehdään prototyypit, jotka sijoitetaan koekäyttöön. Sisustusratkaisuilla voidaan myös estää kaikumista. Hankkeessa tehtiin pienimuotoinen sisustussuunnitelma huoneeseen. Hankkeen aikana akustiikkalevyjä ei nähty järkeväksi valmistaa, koska niitä on markkinoilla olemassa laajalti.

25 Esteetön jahtitorni/ tarkkailutorni Esteettömästä jahtitornista tehtiin suunnitelmat ja piirustukset. On vaikeaa suunnitella täysin esteetöntä jahtitornia, joka on helposti siirrettävissä ja kooltaan suhteellisen pieni. Tornin rakentaminen ja kohde olivat epävarmaa, joten se jäi suunnitelmatasolle. 3.4 Esteettömyyssuunnitelma Kuivajärven retkeilyalueelle ISTO-hankkeessa toteutetiin yhteisrahoitteinen tutkimus yhteistyössä Oulun yliopiston Arkkitehtuuri osaston kanssa: Designia itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukeviin palveluympäristöihin. Suunnitelman syventäviin opintoihinsa liittyen Metsähallitukselle toteutti Eero Renell. ISTO-hankkeen päätavoitteiden mukaisesti suunnitelma keskittyi osaltaan parantamaan esteettömän matkailukonseptin luomista. Esimerkkikohteena työssä on Peuranpolkuniminen luontopolku, jonka n. 115 kilometrin pituinen verkosto sijaitsee mm. Reisjärven kunnan alueella. Suunnitelmassa on keskitytty arkkitehtuuriltaan kokonaisvaltaisen esteettömän ja mahdollisimman saavutettavan luontomatkailukohteen luomiseen. Pääpaino suunnitelmassa on esteettömän osa-alueen suunnitteleminen Kuivajärvi-nimisen luontokohteen yhteyteen. Suunnitelmien on kuitenkin tarkoitus toimia myös yleisohjeistuksena erityisesti Peuranpolun esteettömien palveluiden kehittämisessä. Tämän vuoksi suunnitelmassa Renell on laatinut esteettömän malliston, jonka tarkoituksena on toimia paitsi esteettömän rakentamisen esimerkkinä myös alueen yhtenäisen visuaalisen ilmeen esimerkkinä (ja siten identiteettinä). Suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys mahdollisimman monitahoisesti ja pohdittu esteettömyyteen liittyviä ongelmia niin toiminnallisia kuin esteettisiä. [9]