Laatija/Tarkastaja/Hyväksyjä SuviKu Asiakirjanro RAU 6001 Päivämäärä 26.06.2015 Projekti nro. 1510016966 Suunnittelun vastuuhenkilö Suvi Kuoksa RAU KASAVUOREN KOULUKESKUS
SISÄLTÖ 1. G0 JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 4 1.1 Tiedot rakennushankkeesta 4 1.2 Hankinnat ja työt 5 1.2.1 Hankintojen ja töiden yleiset vaatimukset 5 1.2.2 Rakennusautomaatiotyöt 5 1.2.3 Järjestelmien edellyttämien tilojen yleiset vaatimukset 6 1.3 Tuotteet 6 1.3.1 Tuotteiden yleiset vaatimukset 6 1.3.2 Tyyppihyväksytyt, standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut tuotteet 6 1.3.3 Järjestelmään liitettävät sähkötuotteet 6 1.3.4 Rakennusautomaatiotuotteet 7 1.3.5 Vaihtoehtokelpoisuus toteutettavissa järjestelmissä 7 1.3.6 Tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset 7 1.4 Tuotteiden toimitus 7 1.4.1 Toimituksen perusvaatimukset 7 1.4.2 Toimitusajat ja -ajankohdat 7 1.4.3 Pakkaus, kuljetus ja siirrot 7 1.4.4 Toimitustarkastus 7 1.4.5 Varastointi ja suojaus työmaalla 7 1.5 Pintakäsittely 8 1.5.1 Pintakäsittelyn perusvaatimukset 8 1.5.2 Valmiiksi pintakäsitellyt tuotteet 8 1.5.3 Puhdistus työmaalla tapahtuvaa pintakäsittelyä varten 8 1.6 Asennustoleranssit 8 1.7 Asennustyö 8 1.7.1 Asennustyön yleiset vaatimukset 8 1.7.2 Käytettävyyden, puhdistettavuuden ja huollettavuuden vaatimukset rakentamisen ja käytön aikana 8 1.7.3 Eristettävyyden yms. vaatimukset 8 1.7.4 Esteettiset vaatimukset 9 1.7.5 Äänitekniset vaatimukset 9 1.7.6 Selvitykset 9 1.7.7 Asennus- ja työolosuhteet 9 1.7.8 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit 9 1.7.9 Tuotteiden kiinnitys ja kannatus 9 1.7.10 Läpiviennit 10 1.7.11 Laitteiden asennusaikainen merkitseminen 10 1.7.12 Peittyvät työsuoritukset 10 1.8 Tuote- ja asennusmallit 10 1.8.1 Järjestelmien ja tuotteiden merkinnät 10 1.8.2 Laitemerkinnät 10 1.8.3 Valmistajan kilvet 11 1.8.4 Alakatot 11 1.9 Laadunvarmistus ja käyttöönotto 11 1.9.1 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset 11 1.9.2 Tiiviyskokeet 11 1/29
1.9.3 Rakennusaikainen käyttö 11 1.9.4 Aloituskokous 12 1.9.5 Työpiirustusten tarkastus ja sisältö 12 1.9.6 Ohjelmien ennakkotarkastus 12 1.9.7 Loppupiirustusten tarkastus 12 1.9.8 Laite- ja asennustapatarkastukset 12 1.9.9 Toimintatarkastukset 13 1.9.10 Yhteiskoekäyttö 13 1.9.11 Toimintakokeet 13 1.9.11.1 Toimintakokeiden edellytykset 13 1.9.11.2 Toimintakokeiden hylkäysperusteet 14 1.9.11.3 Toimintakokeiden suoritus 15 1.9.12 Ohjelmiston toimivuustarkastus 15 1.9.13 Käyttöhenkilökunnan koekäyttö 15 1.9.14 Säädöt ja mittaukset 16 1.9.15 Järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet 16 1.9.16 Tarkistusmittaukset 16 1.9.17 Viranomaisten tmv. tarkastukset 16 1.9.18 Luovutus- ja käyttöasiakirjat 16 1.9.19 Vastaanottotarkastus 17 1.9.20 Vastaanotto 17 1.9.21 Käyttöönotto 17 1.9.22 Käyttö- ja huolto-ohje, huoltokirja ja huoltosuunnitelma 17 1.9.23 Takuuhuollot 18 1.9.24 Käytön opastus 18 1.9.25 Ylläpitoa palvelevat tarvikkeet ja varaosat 19 1.9.26 Takuuajan toimenpiteet 19 1.9.27 Konedirektiivin mukainen dokumentointi 19 2. J7 JÄRJESTELMÄ 19 2.1 Kohteen yleiskuvaus 19 2.2 Rakennusautomaation yleiset vaatimukset 20 3. J712 Käyttöliittymä 21 3.1 Järjestelmän käyttö 21 3.2 Grafiikkakuvien määrittely 21 3.3 Trendi seurantaohjelmat 22 3.4 Raporttiohjelmat 22 4. J713 Säätö ja automaatiotoiminnot 22 4.1 Ohjelmointi 23 4.2 Säätöjärjestelmät 23 4.3 Säätöohjelmat 23 4.4 Mittausten ja säätöjen tarkkuusvaatimukset 23 4.5 Ohjausjärjestelmät 24 4.6 Aikaohjelmat 24 4.7 Jaksottaisen käytön ohjaus 24 4.8 Ehto-ohjelmat 24 4.9 Hälytys- ja ilmoitusjärjestelmät 25 5. J715 Kenttälaitteet 25 5.1 Säätöventtiilit 25 5.2 Toimilaitteet 25 5.3 Jäätymissuojaus 26 5.4 Mittauslaitteet 26 5.5 Ulkoanturit 26 5.6 Vesianturit 26 5.7 Huoneanturit 27 5.8 Kanava-anturit 27 5.9 Lämpömittarit 27 5.10 Paine- ja paine-erolähettimet 27 5.11 Paine-erokytkimet 27 5.12 Paine-eromittarit 27 2/29
5.13 Ilmavirran mittauslaitteet 27 5.14 Termostaatit 28 5.15 Huonesäätimet 28 6. J716 Materiaalit ja mekaaniset vaatimukset 28 6.1 Laitteiden mekaaninen suojaus 28 6.2 Kotelointi 28 7. J717 Kaapelointi ja apuenergia 28 7.1 Kaapelointi 28 7.2 Laite- ja kaapelimerkinnät 29 7.3 Apuenergia 29 7.4 Sähköiset vaatimukset 29 3/29
1. G0 JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET KOHTEEN JÄRJESTELMÄN TOTEUTTAJALLA ON OLTAVA KOKEMUSTA AU- TOMAATIOJÄRJESTELMIEN TOTEUTUKSESTA JA TOTEUTUKSESSA ON KÄYTETTÄVÄ STANDAR- DOIDUN ALAN LAITEVALMISTAJAN TUOTTEITA. Urakka sisältää kohteen vanhan osan muutosalueen ja uudisosan (laajennusosan) rakennusautomaatiojärjestelmälaitteet, kenttälaitteet ja niiden väliset tiedonsiirtolaitteistot, materiaalit sekä työt ja asennukset suunnitelmien mukaisesti. Rakennukset liitetään kohteen nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään ja sen valvomoon, minkä vuoksi urakkaan sisältyvien rakennusautomaation järjestelmälaitteiden on sovelluttava liitettäväksi nykyiseen järjestelmään (Schneider Electricin Atmostech valvomo ja alakeskuksiin). Valvomosta hälytykset ja etäkäyttö toteutetaan nykyistä hälytystensiirto- ja etäkäyttötapaa käyttäen. Rakennusautomaatiourakoitsijan urakkaan sisältyy nykyisten rakennusautomaatiolaitteiden irtikytkeminen järjestelmästä niiltä osin jotka uusitaan siten, että niiden purkaminen ei aiheuta vahinkoa järjestelmälle. Purkualue koskee vanhan osan muutosaluetta, eli C-D osaa. Rakennusautomaatiourakkaan sisältyy nykyisen valvomon päivitys uusien kohteiden grafiikkakuvilla, sekä purettujen laitteiden poistaminen grafiikalta ja ohjelmista. Uudet grafiikat pyritään laatimaan nykyistä grafiikkaa vastaaviksi ja ne tulee laatia siten, että niitä voidaan etäkäyttää Internet selaimella. Rakennusautomaatiourakoitsija laatii valvonta-alakeskusten välisestä tiedonsiirrosta laitteilleen ja kohteeseen parhaiten soveltuvaa protokollaa käyttäen väyläsuunnitelman siten, että siinä esitetään urakoitsijan käyttämät väyläprotokollat, kaapelityypit ja kaikki väyläkomponentit huomioiden laite-etäisyydet ja sijoituspaikat. Suunnitelmassa esitetty kokonaisuus sisältyy urakkaan kaapeleita ja viiden vetämistä lukuun ottamatta. Suunnitelma hyväksytetään tilaajalla ja sen toimivuudesta vastaa urakoitsija. Rakennusautomaatiourakoitsijan urakkaan eivät sisälly putkityöt (PU) eivätkä sähkötyöt (SU), vaan rakennusautomaatiolaitteisiin liittyvät putki- ja sähkötyöt sisältyvät kyseisiin urakoihin avustavina töinä siten, että suunnitelmissa esitetyt uudet venttiilirungot, verkostoanturit jne. saadaan asennettua ja suunnitelmissa esitetyt uudet kaapelit vedettyä sekä vahvavirtaa sisältävät kaapelit kytkettyä alakeskukseen, ryhmäkeskukseen tai kenttälaitteeseen. Kaikessa RAU-toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman ja paikallisten viranomaisten määräyksiä. RAU-järjestelmät ja laitteet valitaan ja toteutetaan huomioimalla mm. esteetön kulku, laitteiden helppo ja selkeä käytettävyys, käyttäjästä riippumaton järjestelmän helppo muunneltavuus, järjestelmien energia- ja ympäristöystävällisyys sekä kohtuuhintaisuus unohtamatta kuitenkaan laitteiden ja tarvikkeiden laadulle asetettuja vaatimuksia. 1.1 Tiedot rakennushankkeesta Rakennuskohde: Kasavuoren koulukeskus. Rakennuspaikka: Osoite: Kasavuorentie 1. 02700 KAUNIAINEN Kaupunginosa - Kortteli: - Tontti: - Rakennuttaja: osoite yhteyshenkilö: Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10. 02700 KAUNIAINEN Tomi Salminen (RAU) puhelin: 050 5004124 sähköposti: tomi.salminen@kauniainen.fi Rakennuttajakonsultti: - 4/29
osoite - yhteyshenkilö: - puhelin: - sähköposti: - RAU-suunnittelu: Ramboll Finland Oy osoite: Säterinkatu 6 02601 Espoo yhteyshenkilö: Suvi Kuoksa puhelin: 0400 819832 sähköposti: suvi.kuoksa@ramboll.fi 1.2 Hankinnat ja työt 1.2.1 Hankintojen ja töiden yleiset vaatimukset RAU hankintoihin ja -töihin kuuluvien velvoitteiden toteuttajasta käytetään tässä RAU työselityksessä nimitystä urakoitsija ja tämän velvoitteista urakka. Em. määrittely koskee myös urakoitsijan alihankintoja ja -töitä. Urakassa noudatetaan rakentamista koskevia lakeja, asetuksia, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita kuten, Maankäyttö ja rakennuslaki ( MRL), Terveydenhoitolaki, Työturvallisuuslaki, Maankäyttöja rakennusasetus (MRA), Suomen rakennusmääräyskokoelman (SRakMK) osat A1..A3, B1..B10., C1..C6, D1..D7, E1..E9, F1..F2 ja G1..G2 sekä normeja, standardeja ja ohjeita. Lisäksi noudatetaan rakennusvalvontaviranomaisen ja muun tarkastavan yhteisön (esim. Helsingin Energia, Helsingin Vesi yms.) hanketta koskevia vaatimuksia sekä rakennuttajan, projektin johdon laatimia asiakirjoja Työturvallisuusasiakirja, Rakentamisen johtaminen ja Urakkasisältö. Urakkaa koskevat "Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 urakoitsijalle kuuluvat velvoitteet. Urakkaan kuuluvat em. velvoitteiden lisäksi kohteen kaupallisissa asiakirjoissa ja niissä nimetyissä rakennuttajan omissa ohjeissa, RAU-työselostuksen urakoitsijalle kuuluvissa osissa, luvuissa, kohdissa ja alakohdissa sekä RAU suunnitelmissa tms. RAU-sopimusasiakirjoissa selostetut tuotteet hankintoineen ja asennuksineen sekä niiden tarkastuksiin, käyttöönottoon ja takuuaikaan liittyvät velvoitteet. Urakassa noudatetaan Talotekniikka RYL 2002:n nimetyn kohdan vaatimustekstin vaatimuksia sekä siihen liittyvien selostustekstien vaatimuksia, kun Talotekniikka RYL 2002:n kohdan numeroon viitataan RAU-sopimusasiakirjoissa. Urakassa noudatetaan Talotekniikka RYL 2002:n vaatimuksia niiden velvoitteiden osalta, joita ei ole RAU-sopimusasiakirjoissa yksilöity. Urakoitsija suunnittelee ja toimittaa kaikki järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnan kannalta välttämättömät lisälaitteet, varusteet, kiinnikkeet ja kannakkeet, vaikka yksityiskohtaa ei urakkaasiakirjoissa olisi erikseen mainittu. Laitoksen on luovutettaessa oltava täydessä toimintakunnossa ja lopputulokselle asetettujen vaatimusten on täytyttävä. Urakoitsijan tehtäväksi kuuluvat yksityiskohtaiset työpiirustukset urakkaan kuuluvista järjestelmistä ja laitteista on lueteltu kohdassa 1.10.2. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jokin suunnittelijan vaatimus tai toteutustapa sovellu hänen laitteilleen eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta, jos ohjelmanmukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää omille laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa. 1.2.2 Rakennusautomaatiotyöt Rakennusautomaatiourakkaan (RAU) kuuluvat työt on esitetty tässä RAU-työselostuksessa seuraavissa osissa, luvuissa ja kohdissa: G0 Järjestelmien yleiset laatuvaatimukset ja J7 Automaatiojärjestelmät. 5/29
Urakoitsijan edustajalla on oltava työmaalla käytettävissään Talotekniikka RYL 2002. 1.2.3 Järjestelmien edellyttämien tilojen yleiset vaatimukset Työn aikana tulee urakoitsijoiden yhteisesti varmistaa eri järjestelmien asennustilojen riittävyys sekä asennusjärjestys hyvissä ajoin ennen kullakin alueella alkavia asennustöitä. 1.3 Tuotteet 1.3.1 Tuotteiden yleiset vaatimukset RAU-tuotteiden on täytettävä niille suunnitelma-asiakirjoissa asetetut vaatimukset. RAU-tuotteista on oltava suomenkieliset asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, tyyppihyväksytyistä tai standardinmukaisista tuotteista hyväksyntätodistukset, sekä tuoteselosteet, joiden perusteella niiden ympäristövaikutukset voidaan arvioida. Samantyyppiset RAU-tuoteryhmät, kuten peltimoottorit, anturit, valitaan saman valmistajan tuotteista, ellei ole toisin mainittu. RAU-järjestelmät ja -tuotteet sekä niiden kanssa asennettavat oheislaitteet valitaan siten, että niiden käyttökustannukset ovat edulliset. Suunnitelma-asiakirjoissa nimetyt RAU-tuotteet ovat esimerkkejä rakennuttajan edellyttämästä laatutasosta ja / tai ominaisuuksista. Suunnitteluvaiheessa nämä tavoitteet täyttävänä RAUtuotteena käytetty tuote on RAU-asiakirjoissa esitetty merkinnällä: esim. mallia ; Firma Oy (= tai vastaava) Kun toteutuksessa halutaan käytettävän vain tiettyä RAU-tuotetta on se hankkeen teknisissä asiakirjoissa esitetty merkinnällä: mallia; Firma Oy Urakoitsija voi vaihtaa suunnitelma-asiakirjoissa määriteltyjen tuotteiden, materiaalien, liitostapojen tms. tilalle muita vastaavaksi katsomiaan. Niiden on kuitenkin teknisten, toiminnallisten, ulkonäöllisten sekä käyttöön ja huoltoon liittyvien ominaisuuksien osalta läheisesti vastattava sopimusasiakirjoissa määriteltyjä vaatimuksia. Mikäli suunniteltu tuote, materiaali, liitostapa tms. on standardin mukainen tai tyyppihyväksytty on vaihdettavankin sitä oltava tai siitä on esitettävä vastaavat selvitykset. RAU-tuotteille, materiaaleille, liitostavoille tms., jotka toteuttaja haluaa toteutuksessaan vaihtaa, toteuttaja esittää kirjallisesti em. ominaisuuksien osalta alkuperäisen ja vaihdokin vertailutiedot vastaavuuden todentamiseksi. Em. vaihdolle on urakoitsijan saatava ensin tekninen ja taloudellinen hyväksyminen muilta urakoitsijoilta, jos vaihto vaikuttaa näiden velvoitteisiin. Sen jälkeen, ennen hankintaan ryhtymistä on vaihdolle saatava vielä tilaajan hyväksyminen. Vastaavuudesta vastaa teknisesti ja taloudellisesti vain vaihtamista esittänyt urakoitsija. 1.3.2 Tyyppihyväksytyt, standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut tuotteet Tuotevalinnoissa käytetään tyyppihyväksyttyjä tai standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja tai virallisen laadunvalvontamenettelyn piirissä olevia hyväksymismerkinnällä varustettuja RAUtuotteita. Tyyppihyväksyntä- ja standardinmukaisuusmerkintöjä ei saa poistaa. Kaikista työmaalle toimitettavista tarvikkeista tulee urakoitsijan toimittaa tyyppihyväksyntä ym. vastaavat todistukset ja selostukset sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. 1.3.3 Järjestelmään liitettävät sähkötuotteet RAU-järjestelmään liitettävät vahvavirtasähkölaitteet ja -tarvikkeet ovat nimellisjännitteeltään yleensä enintään 400/230 V, 50 Hz ja niiden on sovelluttava TN-S- johdinjärjestelmään. Sähkölaitteiden, -keskusten ja -tarvikkeiden kotelointiluokan on oltava käyttöpaikan tilaluokan mukainen ja niiden pintakäsittelyn sen kestävyysluokan mukainen. Sähkötarvikkeiden on täytettävä kyseistä laitetta tai tuotetta koskevien standardien vaatimukset. Sähkömoottorien hyötysuhde ilmoitetaan standardin IEC 60034-2 mukaisesti määriteltynä. Hyötysuhteen on oltava uuden hyötysuhdeluokituksen mukaisesti luokassa EFF 1. 6/29
1.3.4 Rakennusautomaatiotuotteet Rakennusautomaatiotuotteiden kotelointiluokan on oltava käyttöpaikan tilaluokan mukainen ja pintakäsittelyn tilaluokan kestävyysluokan mukainen. Rakennusautomaatiolaitteiden on täytettävä kyseistä laitetta tai tarviketta koskevien standardien vaatimukset. 1.3.5 Vaihtoehtokelpoisuus toteutettavissa järjestelmissä Toteutuksessa käytettävien RAU-tuotteiden on teknisiltä, toiminnallisilta sekä ulkonäköön, ja huoltoon liittyviltä ominaisuuksiltaan oltava sopimusasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisia. Toteutuksessa käytettävät RAU-järjestelmät ja tuotteet sekä niiden kanssa asennettavat oheislaitteet valitaan siten, että niiden muodostaman kokonaisuuden käyttökustannukset ovat tilaajan kannalta edulliset. Vaihtokelpoisina esitettävien RAU-järjestelmien ja tuotteiden käyttökustannukset osoitetaan tarvittaessa tilaajan kannalta yhtä edullisiksi kuin suunnitelmaasiakirjoissa esitettyjen ratkaisujen. 1.3.6 Tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset Urakoitsijan toimitettavaksi velvoitettavat työpiirustukset on esitetty kohdassa 1.10.2 Urakoitsijan varmistaa, että työmaalla on mapitettuna 1 sarja ajan tasalla olevia työpiirustuksia. Urakoitsija hyväksyttää laatimansa piirustukset tilaajalla ennen työmaalle toimittamista. Urakoitsija laatii muiden urakoitsijoiden käyttöön tarvittavat erikois- ja työpiirustukset. Urakoitsija laatii piirustukset ja tarkistetut tekniset erittelyt toisten urakoitsijoiden töihin liittyvistä tuotteistaan ja asennuksistaan sekä näiden kytkennän edellyttämät sähkö- ja rakennusautomaatiopiirustukset. Urakoitsija merkitsee välittömästi kaikki työn aikana suunnitelmiin tehdyt lisäykset tai poikkeamat ja asennustekniset muutokset työmaalla säilytettävään kopiosarjaan. Urakoitsija täydentää piirustuksiin tms. myös asennetut RAU-tuotteet tyyppimerkintöineen ja säätöarvoineen. Ennen luovutusta urakoitsija piirtää näiden tietojen pohjalta puhtaaksi tarkepiirustukset. Näistä kopioidaan luovutuspiirustukset. 1.4 Tuotteiden toimitus 1.4.1 Toimituksen perusvaatimukset Urakoitsija toimittaa tarvittavat tiedot asennukseen tulevista tuotteistaan sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa muille urakoitsijoille ja tilaajalle. 1.4.2 Toimitusajat ja -ajankohdat RAU-tuotteiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikatauluun. Tarpeetonta varastointia alueella pyritään välttämään. 1.4.3 Pakkaus, kuljetus ja siirrot RAU-tuotteiden on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä pakkauksen sisällöstä ja käsittelystä. RAU-tuotteita käsitellään kuljetuksen ja siirtojen yhteydessä valmistajan ohjeiden mukaisesti. 1.4.4 Toimitustarkastus Työmaalle saapuvat RAU-tuotteet tarkastetaan asiakirjojen mukaisuuden ja ulkonäön osalta mahdollisten puutteiden ja kuljetusvaurioiden toteamiseksi. Mikäli RAU-tuotteiden suojaus tai pintakäsittely on vaurioitunut kuljetuksessa, korjataan ko. RAU-tuotteet alkuperäistä vastaavaksi. 1.4.5 Varastointi ja suojaus työmaalla RAU-tuotteita on käsiteltävä valmistajan esittämällä tavalla. 7/29
Urakoitsija vastaa siitä, että RAU-tuotteet varastoidaan noudattaen valmistajan antamia ohjeita siten, ettei tarvikkeiden laatu pääse huononemaan. Varastointiolosuhteiden tulee vastata ko. rakennustyön ja RAU-järjestelmän puhtausluokan vaatimuksia sekä varsinaisessa työmaavarastoinnissa että asennuspaikalla tapahtuvassa välivarastoinnissa. 1.5 Pintakäsittely 1.5.1 Pintakäsittelyn perusvaatimukset RAU-tuotteiden pintakäsittelyn on vastattava asennusympäristön rasitusluokkaa ja kestävyysluokkaa (mahdolliset pintakäsittelyn korjaustavat Katso SFS EN ISO 12944-1 -8) 1.5.2 Valmiiksi pintakäsitellyt tuotteet Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden tulee olla suojamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Laitteiden läpiviennit pidetään suljettuina kaikissa varastoinnin vaiheissa. Keskeneräiset asennukset suojataan siten, että ne eivät pääse likaantumaan, vahingoittumaan tai kostumaan asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. 1.5.3 Puhdistus työmaalla tapahtuvaa pintakäsittelyä varten Maalattaviksi määrätyistä RAU-tuotteista kuten huoneantureista yms. poistetaan irtonainen aines, lika, rasva, pöly ja ruoste. Puhdistustavan ja -asteen on vastattava RAU-tuotteiden käyttökohteen edellyttämää lopullista pintakäsittelyä. Työmaalla ja asennustyön aikana RAU-tarvikkeet eivät enää saa likaantua sisäpuoleltaan. Jos näin kuitenkin käy, kuuluu puhdistus asentavalle urakoitsijalle riippumatta siitä, mikä taho on sisäpuoliset epäpuhtaudet saanut aikaan. 1.6 Asennustoleranssit Urakoitsijan on asennuksissaan noudatettava myös sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija urakka-aikana rakennuttajan kautta toimittaa. Urakoitsijan on ennen asennustensa aloittamista ao. kohteessa vaadittava ko. piirustukset käyttöönsä riittävän ajoissa. Huoneantureiden ym. näkyvien RAU-laitteiden asennukset tehdään symmetrisesti ympäröiviin rakenteisiin ja rakennusosiin nähden, ellei muuta ole esitetty. 1.7 Asennustyö 1.7.1 Asennustyön yleiset vaatimukset Urakoitsijan on käytettävä hankkeen eri tehtävien vaativuuden edellyttämiä asentajia. Tarvittaessa tekijöiden vaatimuksia vastaava ammattitaito on osoitettava todistuksin, joiden perusteella työlupa hankkeessa voidaan antaa. 1.7.2 Käytettävyyden, puhdistettavuuden ja huollettavuuden vaatimukset rakentamisen ja käytön aikana Ennen työtehtävän aloittamista on urakoitsijan todettava asennustila ja -alusta työturvallisuuden ja puhtausvaatimusten osalta asennustyölle riittävän valmiiksi. Urakoitsijan on myös asennuksillaan turvattava RAU-järjestelmille ja -laitteille huollon, turvallisen käytön ja puhdistettavuuden edellyttämät tilat ja kulkureitit. Urakoitsijan on varattava asennuksillaan riittävät turvaetäisyydet RAU-tuotteiden omille ja muiden toimittamille sähkökeskuksille tms. Asennettujen kaapeleiden ja liittimien päät suojataan väliaikaisesti asennustyön keskeytyessä. Kaapeleissa ei saa kulkea jännite tai virta asennustyön tai keskeytyksen aikana. Samoin suojataan ja suljetaan alakeskuskotelot pölyltä. 1.7.3 Eristettävyyden yms. vaatimukset Kukin toteuttaja huomioi omia tuotteita asentaessaan riittävät asennustilat LVI-tuotteiden eristystöille. 8/29
1.7.4 Esteettiset vaatimukset Näkyviin jäävien laitteiden (säätölaitekotelot) ja kaapelien asennuksen on noudatettava yleensä huoneen seinämien linjoja pysty- ja vaakalinjoja sekä verhousten saumalinjoja. Näkyviin jäävissä yhdensuuntaisiksi tarkoitetuissa laite ja kaapeliasennuksissa kaikkien laitteiden ja kaapelien on silmämääräisesti katsottuna oltava yhdensuuntaisia ja samassa tasossa. Huoneanturien sijoituksessa toimitaan kuitenkin ensisijaisesti mittausalueen määräämän paikan mukaisesti, ja toissijaisesti esteettisin perustein. Asennusten, kaapelien ja kytkentöjen siistiminen on osa asennustyötä. Kytkennät siistitään siten, että ylimääräiset parit tai johtimet päätellään, kytkentärasiat kiinnitetään yhdenmukaisesti ja pois näkyvistä, asennusalustaan ei jätetä näkyviä läpivientireikiä, vaan ne peitetään asennuslistalla tai korokerasialla. 1.7.5 Äänitekniset vaatimukset RAU- tuotteet ja -asennukset eivät saa heikentää rakenteiden ääneneristävyyttä alle rakenteen vaatimustason. RAU-tuotteet tulee asentaa siten, ettei niiden toiminnasta aiheudu tärinää tai runkoääntä. RAU-tuotteiden aiheuttama, vaatimukset ylittävä, äänitaso vaimennetaan äänenvaimentimin ja äänieristyksin. Äänitasovaatimukset ovat SRakMK C1:n ja sisäilmastoluokkien mukaiset. 1.7.6 Selvitykset Urakoitsija selvittää työn suoritukseen vaikuttavien rakennusalueella, ulkona tai sisällä olevien laitteiden ja kaapelien täsmällisen sijainnin ennen asennustyön aloittamista. Muiden urakoitsijoiden kanssa selvitetään ja sovitaan samassa vaiheessa yhteisesti tarkoituksenmukainen asennustilojen käyttö ja asennusjärjestys. Urakoitsijan tulee tässä vaiheessa ottaa huomioon myös myöhemmin kohteeseen valittavien aliurakoitsijoiden ja/tai -hankkijoiden (esim. eristystyöt, rakennuttajan erillishankinnat) asennustyön tilantarve sekä käytön ja huollon tilantarpeet. 1.7.7 Asennus- ja työolosuhteet Työolosuhteet ja muut asennustyön suoritukseen vaikuttavat seikat selvitetään hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Urakoitsija seuraa aktiivisesti sovitun työmaan aikataulun puitteissa valmistuvien tilojen valmistumista ja suojauksia omien asennustensa kannalta ja reklamoi tarvittaessa puutteista. Asennustöiden puhtausluokkavaativuus on P2, sisäilmastoluokka S3 (ilmanvaihto/lämmitys). Urakoitsijan tulee järjestää työmaalle pätevä työnjohto, joka huolehtii ja vastaa siitä, että asentajilla on käytettävissään yksityiskohtaiset ja viimeisimmät tiedot asennettavista laitteista piirustuksineen. Pätevä työnjohto tarkoittaa, että urakoitsija nimeää tätä työtä varten työnjohtajan, joka on tarvittaessa käytettävissä kokopäivätoimisesti ja on myös selvillä toisten urakoitsijoiden laitteiden sijoituksista ja työvaiheista. 1.7.8 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit Kantaviin rakennusosiin saa tehdä tai jättää aukkoja tai syvennyksiä, jota ei ole merkitty reikäpiirustuksiin, vain rakennesuunnittelijan suostumuksella. Ei-kantaviin rakenteisiin tulevien reikäpiirustuksiin merkitsemättömien asennusaukkojen ja kuljetusaukkojen ja reittien tarve esitetään rakenteen tekijälle riittävän ajoissa ennen toteutuksen aloittamista. 1.7.9 Tuotteiden kiinnitys ja kannatus RYL 2002 mukaisesti. 9/29
1.7.10 Läpiviennit RYL 2002 mukaisesti. 1.7.11 Laitteiden asennusaikainen merkitseminen Urakoitsija merkitsee kaikki RAU-laitteet välittömästi niiden tultua asennetuiksi paikoilleen vähintään asennusaikaisin merkinnöin. Asennusaikaisen merkinnän on sisällettävä RAU-tuotteesta suunnitelmissa käytetty tunnus ja alakeskus, mihin se liitetään. RAU-laitteiden asennusaikaiset merkinnät on poistettava jälkiä jättämättä ennen vastaanottotarkastusta. 1.7.12 Peittyvät työsuoritukset Peittyvät työsuoritukset (alakattojen yläpuoliset asennukset, eristysten alle jäävät asennukset) tarkastutetaan ennen niiden peittämistä. Rakennuttajalle ilmoitetaan ajankohta, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja asennustyön oikea suoritustapa voidaan todeta. Tiiviys ja painekokeet tehdään ennen ko. asennuksen paikalla eristämistä tai peittämistä. Tarkastuksen yhteydessä todennetaan, että peittyvät laitteet ovat myöhemmin tarkastettavissa ja huollettavissa asennettujen tarkastusluukkujen tms. kautta. Ennen peittämistä kaikki suunnitelmista poikkeamiset tallennetaan loppupiirustuksia varten. 1.8 Tuote- ja asennusmallit Tuote- ja asennusmallien pohjalta kirjataan, millaisia tuotteita käytetään ja millaista asennustyön laatua noudatetaan RAU-toteutuksen toistuvissa suorituksissa. Malleja ja malliasennuksia tehdään esim. seuraavista: - kohteessa ei suoriteta tuote- tai malliasennuksia Malliasennusten perusteella sovitaan hankkeessa useaa urakoitsijaa koskien, millaista suoritusjärjestystä ja toteutuksen laatua yhteisesti noudatetaan toteutuksen toistuvissa suorituksissa. Urakoitsija osallistuu malliasennuksien toteuttamiseen omien tehtäviensä osalta. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. 1.8.1 Järjestelmien ja tuotteiden merkinnät RAU-tuotteiden merkinnöissä käytetään merkintätapaa, joka on yhdenmukainen kaikille järjestelmien osille. RAU-järjestelmät ja niiden osat koodataan suunnitelmissa esiintyvän laitetunnusjärjestelmän mukaisesti. Merkinnöistä on selvittävä; laitteista RAU-suunnitelmassa käytetty laitetunnus tekninen osoite laitteen nimi palvelualue ryhmäkeskuskilpiin kaiverretaan laitetunnus ja palvelualue Viranomaisten vaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä merkitään mm. seuraavat laitteet: ilmanvaihdon pysäytyskytkin, jota käytetään ulkopuolelta tulevissa hälytystilanteissa. alakeskuksen sisäiset varoitus- ja opastuskilvet ulkoiselle vahvavirralle ym. 1.8.2 Laitemerkinnät Urakoitsija merkitsee kaikki hankintaansa kuuluvat RAU-laitteet, sekä kaikki suunnitelmissa esitetyt käyttöön jäävät vanhat RAU-laitteet laitekilvin. Laitekilvet tehdään kerrosmuovista, kaiverrettu peiliteksti on musta ja pohja valkoinen. Kilpi kiinnitetään ruuvein, tarroin tai nippusitein. 10/29
Laitekilvet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne jäävät paikoilleen, vaikka ko. laite irrotettaisiin ja vaihdettaisiin. Kiinnitysalusta on puhdistettava liasta ja pölystä. Piiloon jäävät laitteet merkitään lisäksi laitteen asennuspaikan ilmaisevin merkinnöin alakattoon tms. luukkuun. Uudet kilvet asennetaan mm. : säätö- ja kenttälaitteet impulssinantoelimet kenttäväyläliityntä puhaltimet pumput ryhmäkeskuskytkimet alakeskukset riviliitinkotelot säätölaitekotelot Keskusten ja koteloiden kilpikoon tulee olla vähintään 50 x 70 x 2 mm. Kilven päänimikkeen (laiteen tunnus) tekstikoon tulee olla 20 mm ja muiden tekstien osalta 15 mm. Kilvestä tulee ilmetä kotelosta suunnitelmassa käytetty tunnus sekä järjestelmän tunnus ja nimi. Urakoitsija käy läpi laitteidensa asennuspaikat merkiten ne asennusaikaisin laitemerkinnöin siten, että muut urakoitsijat tai aliurakoitsijat voivat niiden perusteella suorittaa omia kaapelointi- ja laiteasennuksiaan. 1.8.3 Valmistajan kilvet Venttiilit ym. laitteet varustetaan metallisin valmistajan laitekilvin, joista selviää valmistaja, valmistustyyppi ja -vuosi sekä laitteen tehoa ilmentävät tekniset arvot. 1.8.4 Alakatot Alakatoissa olevat luukut merkitsee urakoitsija näkyvällä tavalla, mikäli luukun takana on asennettu RAU laite. Merkinnästä tulee käydä ilmi luukun taakse asennettu RAU laite. Merkintätapa on hyväksytettävä rakennuttajalla. Mikäli alakatossa on irroitettavia osia, on merkintä kiinnitettävä kiinteään runko-osaan, ei irroitettavaan levyyn. 1.9 Laadunvarmistus ja käyttöönotto 1.9.1 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset Koko rakentamisen ajan jatkuvalla todentamisella varmistetaan sopimusasiakirjoissa määrättyjen vaatimusten toteutuminen sekä RAU-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelmien mukainen toiminta. Todentamisen tulokset kirjataan tarkastus- ja katselmuspöytäkirjoihin. RAU-järjestelmän ja laitteiden on luovutuksen yhteydessä oltava sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisia ja toimittava niissä esitetyllä tavalla. Tarkastuksissa todetaan RAU-järjestelmien ohjelman mukainen toiminta. 1.9.2 Tiiviyskokeet Putkien ja kanavien tiiviys varmistetaan silmämääräisesti RAU laiteasennusten jälkeen. RAUtuotteiden, venttiilien ja vesianturien pintojen on oltava kuivia vuotojen paikallistamiseksi ja tarkastettavat läpiviennit, liitokset ja laitteet oltava näkyvissä. Tiiviyskokeissa todetut viat ja vuotokohdat korjataan ja tarkastetaan uudelleen. 1.9.3 Rakennusaikainen käyttö Ennen rakennusaikaista käyttöä on käyttöönotettaville RAU-järjestelmille tehtävä itselleluovutus. Ennen rakennusaikaista käyttöä varmistetaan, että tiloissa voidaan käyttää laitteita suunnitelmien edellyttämällä tavalla. 11/29
Rakennusaikaiseen käyttöön otettavista RAU-laitteista tehdään käyttöönottoilmoitus rakennuttajalle. Urakoitsija huolehtii, että työaikainen lämmitys voidaan hoitaa rakennustyön edistymisen ja laaditun työaikataulun mukaisesti talon omilla lämmityslaitteilla. 1.9.4 Aloituskokous Aloituskokouksessa käydään läpi urakkaohjelmassa esitetyt työmaajärjestelyt, sekä sovitaan urakoitsijan laitevalintoja ja työpiirustuksia koskevista tarkastuksista, dokumentoinnista, koulutuksesta, pisteteksteistä, näytöistä, raportoinnista, grafiikkakuvien sisällöstä ym. periaatteista. Aloitusneuvottelu suoritetaan ennen urakoitsijan toteutussuunnittelun ja asennustöiden aloittamista, jolloin urakoitsijalla on mahdollisuus täydentää toteutuksen lähtötietoja. 1.9.5 Työpiirustusten tarkastus ja sisältö Ennen asennusten aloittamista tulee urakoitsijan toimittaa työpiirustuksensa rakennuttajan tarkastettavaksi. Piirustusten tarkastuksessa todetaan piirustusten sisällön vastaavuus suunnitelmiin ja huomioidaan mahdolliset ristiriidat suunnittelun ja toteutuksen välillä, sekä todetaan työpiirustusten taso ja riittävyys. Urakoitsija on velvollinen työpiirustuksia laatiessaan täydentämään niitä muiden urakoiden kytkentä, kaapeli tai laitetiedoin ja selvittämään laiteasennustensa sijoitukset ja tilatarpeet kohteessa. Ellei urakoitsija ole sopinut tilankäytöstä muiden urakoitsijoiden kanssa, on urakoitsija velvollinen muuttamaan ao. asennukset omalla kustannuksellaan siten, että kaikki asennustyö voidaan teknisesti ja tarkoituksenmukaisesti suorittaa. Työpiirustukset sisältävät: valvonta-alakeskusten sisäiset kytkentätiedot ja johdotukset jäätymissuojatermostaatin kytkentäkaavio liitin, johto ja kytkentätiedoin alakeskusten layout kuva keskuksen sisäisistä laitesijoituksista ja kotelonkoosta, sulakkeista, syötöstä kenttälaitteiden kytkentä- ja johdotustiedot alakeskusten input-/output-liityntätiedot venttiililuettelo; venttiilien ja moottorien tekniset tiedot laiteluettelo tilantarpeet (alakeskukset, keskukset jne.) määrittely kaapelointi- ja kytkentäpiirustukset tila-/huonesäätö- ja ohjauslaitteista tiedonsiirtoväylän ja siihen liittyvien kenttäväylien rakenteen dokumentointi (tarkennettu järjestelmäkaavio) automatiikan kaapelointisuunnitelmat (kaapeliluettelo) 1.9.6 Ohjelmien ennakkotarkastus Ennen ohjelmien käyttöönottoa tulee urakoitsijan toimittaa ohjelmistosuunnitelmansa tarkastettavaksi tai kutsua ohjelmistokatselmus, jossa esittää rakennuttajalle hyväksyttäväksi; raporttipohjat ja raportointiperiaatteet grafiikkamallit ja käyttöliittymän ulkoasun mahdolliset poikkeamat toimintaselostuksen mukaiseen ohjelmaan Ohjelmistotarkastuksessa todetaan ohjelmistosuunnitelman toimitus verrattuna urakka asiakirjoissa sovittuun ja todetaan ohjelmistodokumentoinnin taso ja riittävyys, sekä mahdolliset ristiriitaisuudet suunniteltuun toimintaan nähden. 1.9.7 Loppupiirustusten tarkastus Vähintään kaksi viikkoa ennen luovutusta urakoitsija toimittaa loppupiirustukset rakennuttajan tarkastettavaksi. Loppupiirustukset tulee olla täydennetyt ja korjatut työnaikaisin muutoksin. 1.9.8 Laite- ja asennustapatarkastukset Asennustapa- ja laitetarkastuksia tehdään koko rakentamisvaiheen ajan toteutuksen etenemisen edellyttämässä järjestyksessä. Tarkastukset suoritetaan rakennuttajan edustajan läsnä ollessa urakoitsijan pyynnöstä työn etenemisen mukaisesti. Rakennustarkastusviranomainen ja muu yh- 12/29
teisö, jonka hyväksyntää asennustyö edellyttää kirjaa aloituskokouksessa tai myöhemmin ne tarkastukset, joihin aikoo hankkeen aikana osallistua. Asennustapa- ja laitetarkastuksissa todennetaan, että RAU-tuotteet, materiaalit ja asennustavat ovat sopimusasiakirjojen mukaisia. RAU-tuotteiden käyttö-, huolto- ja työturvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon vaatimusten mukaisesti. RAU-tuotteet tulee voida huoltaa asennettujen huolto-ja tarkastusluukkujen sekä irrotettavissa olevien alakattolevyjen kautta. 1.9.9 Toimintatarkastukset Varmistaakseen työnsä laadun urakoitsija tekee RAU-järjestelmille ja laitteille ensin omat toimintatarkastukset eli ns. itselle luovutuksen. Urakoitsijan tekemissä toimintatarkastuksissa käydään läpi yksityiskohdittain järjestelmällisesti RAU- järjestelmien ja -laitteiden toimintakokeissa tarkastettavat toiminnot. Toimintatarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseen ryhdytään välittömästi. Toimintatarkastusten pohjana toimii urakoitsijan suorittamat laite- ja pistekoestukset, jotka urakoitsija suorittaa yhdessä ko. järjestelmien toteuttamiseen osallistuneiden muiden urakoitsijoiden kanssa. Toimintatarkastuksista ja piste- ja laitetestauksista luovutetaan urakoitsijan allekirjoittama tarkastuspöytäkirja rakennuttajalle. 1.9.10 Yhteiskoekäyttö Yhteiskoekäytössä tutkitaan TATE-järjestelmien toimintaa käyttäjien ja urakoitsijoiden toimesta ennen vastaanottoa. Varmistetaan toteutuksen valmius ja toisaalta käyttäjien riittävä valmius ja urakoitsijoilta saatu koulutus järjestelmien käyttöön. Urakoitsijat varmistavat yhteiskoekäytön aikana toimittamiensa järjestelmien ja laitteiden toiminnan ja tekevät tarvittavat muut toimenpiteet kokeiden suorittamista varten ja raportoivat sekä dokumentoivat tarkastuksen. Yhteiskoekäytön edellytyksenä on: ei keskeneräisiä työsuorituksia, laitos käytössä normaalitoiminnoilla käyttöhenkilökunnalle on annettu käyttökoulutus ohjelmistopäivitykset ja tallenteet on tehty toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu säädöt, mittaukset ja automatiikan hienoviritykset on suoritettu ja dokumentoitu Yhteiskoekäyttö sovitaan urakoitsijoiden yhteisesti ehdottomana ajankohtana. Yhteiskoekäytön ensimmäisessä vaiheessa kaikki talotekniset järjestelmät kierrettään fyysisesti läpi ja varmistutaan, että ne ovat normaalissa käyttötilassaan ja viimeistelty valmiiksi. Paikallistetaan eri osajärjestelmien, sähkökeskuksien, VAK:en, huonelaitteiden jne. sijainnit. Tähän kierrokseen osallistuvat kaikki TATE-urakoitsijat. Toisessa vaiheessa tarkastelu tapahtuu rakennusautomaatiojärjestelmän avulla valvomosta käsin. Käydään läpi kaikki osajärjestelmät, tarkastetaan niiden lopullinen toimivuus. Tässä tarkastelussa on läsnä AU ja järjestelmien käyttäjät sekä rakennuttajan edustajat, muut urakoitsijat ovat valmiudessa osallistua mahdollisiin eteen tuleviin selvityksiin. Lisäksi kaikkien urakoitsijoiden on osallistuttava yhteiseen sähkökatkotestiin. 1.9.11 Toimintakokeet Rakennuttajan valvomat toimintakokeet pidetään rakennuttajan läsnä ollessa urakoitsijan tekemien toimintatarkastusten ja yhteiskoekäyttöjen jälkeen. Toimintakokeet dokumentoidaan ja urakoitsijan vastattavaksi katsottavat virheet ja puutteet listataan muistioon. 1.9.11.1 Toimintakokeiden edellytykset Seuraavat toimenpiteet tulee olla tehty ennen kuin toimintakoevalmius on saavutettu: Rakenteet ja tilat 13/29
konehuoneet, sähkökeskukset ja valvomotilat ovat valmiit ja alustavasti siivotut sekä pölyävät rakennustyöt on tehty ja kaikki muut tilat alustavasti siivottu pölyttömiksi rakennuksen muut tilat ovat sellaisessa kunnossa, että toimintakoe ja sen jälkeen säätö ja viritystyöt voidaan aloittaa ts. seinät, ovet, ikkunat yms. rakennusosat on asennettu paikoilleen Putkilaitteet verkosto ja laitteet on asennettu lopullisesti verkosto on huuhdeltu ja esisäädetty ja ilmattu eristystyöt on pääosin tehty mittarit, hälytykset, varolaitteet ja ohjauskeskukset on asennettu urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty pyörimissuunnat on tarkastettu lämmönjako tapahtuu oikeassa lämpötilassa ja paineessa Ilmanvaihtolaitteet kaikki koneet ja laitteet on asennettu puhaltimet ja kanavat on puhdistettu sekä huoltoluukut on asennettu paikoilleen venttiilit, säleiköt ja suodattimet on asennettu urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset, mm. painekokeet on tehty pyörimissuunnat on tarkastettu Sähkölaitteet talojohto on asennettu ja kytketty sähkönsyöttö tapahtuu lopullisilla laitteilla ja lopullisia siirtoyhteyksiä myöten kaikki sähkökeskukset ja johdotukset on asennettu siten, että virta tulee koneelle ja säätölaitteille lopullista kytkentää myöten ja lopullista nousujohtoa myöten konehuoneiden valaistus toimii moottoreiden lämpösuojat on viritetty hälytykset on kokeiltu pyörimissuunnat on tarkastettu pakkokytkennät on tarkastettu turvakytkimet ja ohjaukset on asennettu keskukset ja ohjauskytkimet on merkitty ainakin alustavasti Rakennusautomaatiolaitteet säätö- ja valvontalaitteet on lopullisesti asennettu perusviritys on tehty siten, että toimintakokeen jälkeen laitteet voidaan jättää toimimaan automaattisesti ohjaukset ja pakkokytkennät, sekä varo- ja hälytyslaitteet on tarkastettu toimiviksi valvontalaitteiden ohjelmointi on tehty ja testattu käyttöohjeet ovat valmiit ja toimitettu asianomaisille hälytykset on kokeiltu ja alustavasti merkitty rakennusautomaatiolaitteet ovat lopullisesti asennetut ja kytketyt Toimintakokeiden teknisen toteutuksen osalta vastuullinen koordinoija (vetäjä) on rakennusautomaatiourakoitsija, joka huolehtii siitä, että LVISA-urakoitsijat suorittavat etukäteen toimintakokeiden edellyttämät valmistavat tehtävät. Varsinaisessa toimintakokeessa on oltava mukana edustaja jokaiselta urakoitsijalta. 1.9.11.2 Toimintakokeiden hylkäysperusteet Toimintakokeita ei tehdä, mikäli jokin em. kohtien tehtävistä on kesken tai tekemättä. Toimintakoe voidaan keskeyttää, mikäli toiminnallisia puutteita havaitaan. Mikäli uusintatoimintakokeita joudutaan pitämään edellä lueteltujen syiden perusteella, ne tehdään uusintatoimintakokeen aiheuttaneen urakoitsijan kustannuksella. Ensimmäinen uusintatarkastus pidetään aikaisintaan yhden viikon kuluttua. 14/29
Toimintakokeiden jälkeen urakoitsija tekee säätöpiirien ja raja-arvojen lopulliset testaukset ja viritykset. 1.9.11.3 Toimintakokeiden suoritus Rakennuttaja tarkistaa urakoitsijan edustajien läsnä ollessa, että toimintakokeiden em. edellytykset ovat olemassa. Toimintakokeet kohdistuvat mm. seuraaviin seikkoihin: Instrumentointi ja merkinnät säätimet, toimilaitteet ja anturit asennettu suunnitelmien mukaisesti ja oikein lopulliset merkinnät tehty mittarit ohje- ja raja-arvoineen pumppujen ja puhaltimien laitekilvet kanavien, putkistojen, säätöventtiilien merkinnät ja liikesuunnat pumppujen ja puhaltimien pyörimissuunnat. Hälytykset ja varolaitteet pakkokytkennät ja lukitukset jäätymisvaaratermostaatit iv hätäpysäytys lämpötila, paine- ja paine-erohälytykset erillishälytykset Ohjaukset ja pakkokytkennät sulkupeltien toiminnat käsi-, aika- ja termostaattiohjaukset laitteiden väliset pakkokytkennät ja rinnankäytöt toimilaitteiden ajosuunnat jäätymisvaaratermostaatit lämpöreleiden toiminnat ohjelmalliset toiminnot Säätötoiminnot lämmönjakolaitteiden säätö lämmityspatterin säätö sarjasäätö iv-koneilla paluuvesisäätö seisonta-aikana säätöportaiden oikea järjestys ja toiminta oikeat asetusarvot säätö ja viritys suoritettu 1.9.12 Ohjelmiston toimivuustarkastus Ohjelmiston toimivuustarkastuksen edellytyksenä on, että toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu, järjestelmän ohjelmointi loppuun saatettu sekä säädöt ja viritykset tehty. Ohjelmiston toimivuustarkastuksessa tarkastetaan mm.: grafiikkakaaviot pistetekstit työselityksen mukaiset raportit ja tulostukset jatkohälytysten yms. toimintojen toimivuus järjestelmän käyttäjätunnukset ja käyttöoikeudet järjestelmän toiminta poikkeustilanteissa 1.9.13 Käyttöhenkilökunnan koekäyttö Koekäytössä tutkitaan järjestelmän toimintaa normaaleissa käyttöolosuhteissa käyttäjän henkilökunnan toimesta, jolloin urakoitsijat eivät ole läsnä. Koekäyttö voidaan suorittaa, kun yhteyskoekäyttö on onnistuneesti suoritettu. Koekäyttö aika on kaksi viikkoa, minä aikana laitoksen tulee toimia itsenäisesti ja häiriöttä yhtäjaksoisesti käyttäjien käyttäessä ja tarkkaillessa laitoksen tilaa. Koekäytön yhteydessä havaitut puutteet urakoitsija korjaa vastaanottoon mennessä. 15/29
1.9.14 Säädöt ja mittaukset RAU-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelman mukainen toiminta säädetään ja mitataan, kun toimintakokeet on hyväksytty ja ilmamäärät ja vesimäärät on lopullisesti säädetty. Viritys ja säätö suoritetaan askelvastekokeella, jonka aikana säätöpiirien toimintaa seurataan trendi seurannalla siten, että piirin huojuminen tai toimilaitteen liike saadaan rauhoitettua viritysparametreja muuttamalla. Säätöpiirien toiminta viritetään myös ilmanvaihtokoneiden tai pumppujen eri nopeuksien aikana, sekä seis tilassa. Urakoitsija liittää virityksen jälkeen kaikki hienosäädetyt säätöpiirit historiaseurantaan ja toimittaa rakennuttajalle dokumentit trenditulostein säätöpiirien virityksestä. Virityspöytäkirjaan kirjataan virityksen aikaiset olosuhteet ulkolämpötila, kaukolämmön lämpö ja paine jne. Mittaustulokset ja asetetut säätöarvot kirjataan mittauspöytäkirjaan ja merkitään valvomografiikalle. Rakennuttajan edustaja tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjat nimikirjoituksellaan. Lisäksi suoritetaan tarkastusmittauksia pistokokeina rakennuttajan edustajan läsnäollessa. 1.9.15 Järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet Urakoitsijan tulee varata itselleen riittävä aika kuormituskokeiden suorittamiselle. Kuormituskokeet voidaan aloittaa hyväksyttyjen toimintakokeiden, hyväksyttyjen säätöjen ja mittausten sekä muiden rakennusautomaatiotoimintojen virityksen sekä niissä havaittujen puutteiden korjauksen jälkeen. Kuormituskokeilla varmistetaan RAU-järjestelmien kokonaistoiminta ja koekäyttöohjelman mukaisissa vaihtuvissa kuormitusolosuhteissa. Kuormituskokeita seurataan erillisin digitaalisin urakoitsijan toimittamin tiedonkeräys ja analysointilaittein sekä rakennusautomaatiojärjestelmästä toimintoja tarkkailemalla. Tulokset analysoidaan ja niiden pohjalta tehdään päätökset kokeiden hyväksymisestä tai tarvittavista korjaustoimenpiteistä ja uusintakokeista. 1.9.16 Tarkistusmittaukset Kuormituskokeiden yhteydessä sekä eri laadunvalvontavaiheissa tehdään tarkistusmittauksia pistokoeluonteisesti. Mittauksissa todetaan, että asetusarvot ja säädön lopputulos vastaavat toisiaan ja että laitteiden ja järjestelmän toiminta vastaa eri käyttötilanteiden mukaisia olosuhteita. 1.9.17 Viranomaisten tmv. tarkastukset Urakoitsija hoitaa oma-aloitteisesti yhteydet rakennustarkastusviranomaisiin ja muihin yhteisöihin, joiden hyväksyntää RAU-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät ja hyväksyttää ne. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytysti suoritettu lopputarkastustilaisuuteen mennessä. 1.9.18 Luovutus- ja käyttöasiakirjat Urakoitsijat toimittavat seuraavat asiapaperit yms. tilaajan edustajalle lopputarkastus-tilaisuuden yhteydessä. Rakennusautomaatiourakoitsija toimittaa seuraavat asiakirjat vähintään kolmena sarjana Dokumentoinnin yleiskuvaus, dokumenttiluettelo. Järjestelmän yleiskuvaus. Ohjelmatiedot, varatallenteet, ohjelmalistaukset. Laitteiden täydelliset kytkentä-, työ- ja asennusohjeet Laitteiden täydelliset ohjelmointi ja käyttöohjeet Työpiirustukset, joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset (välittömästi laitevalintojen jälkeen korjataan ja täydennetään asiakirjat vastaamaan valittujen laitteiden toimintaa, kaapelointia ja kytkentöjä siten, että asiakirjat ovat työmaalla hyvissä ajoin käytettävissä). Huolto-ohjeet (huollon tarve ja suoritustapa) ja huoltosuunnitelma takuuajalle. 16/29
Laite-esitteet, materiaali- ja tuotekansio, 3 sarjaa tyyppihyväksyntäpäätöksistä ym. laadunvarmistus-selvityksistä. Laiteluettelo Kytkentä- ja toimintakaaviot. Toimintaohjeet keskeytyksien ja häiriöiden varalta. Käyttöohjeet; aikaohjelmien, asetusarvojen, raja-arvojen ja trend-seurannan muutosohjeet. Tarkastusasiakirjat; koekäyttö, virityspöytäkirjat trend ajoineen, pistetestauspöytäkirja. 1.9.19 Vastaanottotarkastus Rakennuttaja suorittaa ennen vastaanottotarkastusta ennakkotarkastuksia (lueteltu yllä, aloituskokouksessa sovitaan tarkastusten määrä), joihin kohdetta hoitanut työnjohtaja urakoitsijan edustajana osallistuu. Ennakkotarkastusten tavoitteena on; saadaan lopputuloksesta toimiva laitos todeta työn tulos sopimuksen mukaiseksi todeta virheet ja puutteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa todetaan työn eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti. Urakoitsijan tulee osallistua vaadittuihin tarkastuksiin ja toimittaa niihin tarvittavat mittalaitteet RAU-järjestelmien ja -laitteiden toiminnan ja suoritettujen säätötöiden ja kalibrointien tarkistamiseksi pistokokein. Urakoitsijan tulee suorittaa ennen tarkastusta sen edellyttämät oman työn tarkastukset. Vastaanottotarkastuksessa todetaan, että urakoitsijan suoritus vastaa sopimusasiakirjojen vaatimuksia. Urakan vastaanottotarkastus pidetään sen jälkeen, kun urakoitsijan suorituksen lisäksi muiden urakoitsijoiden RAU-järjestelmiin liittyvät suoritukset ovat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Kohdetta hoitanut työnjohtaja osallistuu vastaanottotarkastukseen yhtenä urakoitsijan edustajana. 1.9.20 Vastaanotto Vastaanotto edellyttää sovittujen ennakkotarkastusten ja itselle luovutuksen ja omatarkastusten hyväksyttyä suoritusta, sekä niissä laadittujen virhe- ja puutelistojen mukaisten töiden suoritusta, jolloin urakoitsija varmistaa urakkasuorituksensa virheettömyyden ennen vastaanottoa. Urakoitsija pyytää kirjallisesti vastaanottoa, kun valmius on saavutettu. Vastaanottotilaisuudessa todetaan urakan valmius ja että kaikki edeltävät tarkastukset ovat suoritettu, koulutus annettu, hyväksytty loppudokumentointi ja ohjelmatallenteet luovutettu. Tämän jälkeen suoritetaan virallinen vastaanotto. Tarkastuksissa ja vastaanottomenettelyssä rakennuttajalta huomaamatta jääneet virheet ja puutteet eivät vapauta urakoitsijaa vastuusta ja korjausvelvoitteesta myöhemmin. 1.9.21 Käyttöönotto Rakennus voidaan ottaa käyttöön, kun rakennusvalvontaviranomainen on sen käyttöön hyväksynyt ja muut osapuolet, joiden tarkastusta ja hyväksyntää käyttöönotto edellyttää, ovat antaneet siihen luvan. Rakennusvalvontaviranomaisen ym. vaatimukset käyttöönotolle on kirjattu rakennusluvassa, aloituskokouksen pöytäkirjassa ja / tai työaikaisissa virallisissa tarkastus- ja katselmuspöytäkirjoissa. Jos rakennus otetaan vaiheittain käyttöön, noudatetaan kunkin vaiheen osalta erikseen kuvattua menettelyä. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottoon liittyen tekniselle käyttäjälle kuittausta vastaan käyttöä palvelevat tarvikkeet ja varaosat. Tarvikkeet ovat tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne toimitetaan teknisen käyttäjän osoittamaan paikkaan. 1.9.22 Käyttö- ja huolto-ohje, huoltokirja ja huoltosuunnitelma Urakoitsija laatii kiinteistökohtaiset RAU-järjestelmien ja -laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet ja täydentää osaltaan huoltokirjan LVI 01-10302, RT 18-10713, KH 90-00275 ja ST 96.74 ohjeiden 17/29
mukaisesti ja tekee huoltosuunnitelman takuuajalle. Huoltosuunnitelma hyväksytetään rakennuttajalla. Huoltosuunnitelmassa tulee esittää; määräajoin laitteille tehtävät tarkastukset ja huollot, niihin liittyvät toimenpiteet, suoritusohjeet ja toimenpiteiden suositeltavan toistovälin. asetusarvojen seuranta sekä säätö-, varo- ja hälytystoimintojen kokeilu (toimintaohje, mitä tarkistetaan tai kokeillaan ja miten) kuten jatkohälytyksien ja iv:n hätäpysäytyksien testausja toimintaohjeet. yksityiskohtaiset huolto- ja korjausohjeet toimenpiteistä, jotka käyttöhenkilökunta voi tehdä itse yksityiskohtaiset käyttö-ohjeet käyttöhenkilökunnalle ja tilojen käyttäjille (tilakohtaiset säätölaitteet, ilmanvaihdon ja valaistuksen lisäaikapainikkeet jne.) toimintaohjeet käyttöhenkilökunnalle automaatiojärjestelmän poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle varaosaluettelot ja yhteystiedot varaosien toimittajista PC- ja ohjelmistotiedot, asennetut ohjelmistot ja niiden lisenssinumerot, VAK:ien ohjelmarevisiot sekä varmuuskopiointiohjeet luovutuskansioluettelon kansiokohtaisilla sisällysluetteloilla varustettuina luettelot luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista, kuten mustepatruunoista ja kirjoitinpapereista tiedot takuuajan töiden ja huoltojen vastuuhenkilöistä yhteystietoineen 1.9.23 Takuuhuollot Takuuajan huoltoja suoritetaan kaksi/takuuvuosi. Takuuhuollon päivämäärät sovitaan vastaanotossa. Urakoitsija pitää huoltopäiväkirjaa, joka toimii myös käyttäjien muistiona havaituista huoltotarpeista. Huoltokäynnistä ilmoitetaan kohteen vastuuhenkilölle hyvissä ajoin. Jokaisesta takuuhuoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen kiinteistönhoitajan kuittaus huoltoraporttiin, jolla osoitetaan kirjallisesti tehdyt toimenpiteet; käynnin syy (vikahuolto/ennakkohuolto) ja ajankohta havaitut viat suoritetut korjaustoimenpiteet ennakkohuollossa suoritetut tarkastukset, viritykset, kalibroinnit, ohjelmistokorjaukset yms. havaitut ongelmat vanhoissa laitteissa/korjausehdotukset Mikäli kohteessa ilmenee kiireellistä huoltoa vaativa tilanne, tulee urakoitsijan ryhtyä toimenpiteisiin sen korjaamiseksi viimeistään seuraavan vuorokauden (10h kuluessa) aikana ilmoituksen vastaanotosta. 1.9.24 Käytön opastus Urakoitsija antaa käyttäjän kanssa sovittuna aikana tekniselle käyttäjälle ja muulle kiinteistönhoitohenkilökunnalle opastusta asennettujen RAU-järjestelmien ja -laitteiden toimintaan, käyttöön ja huoltoon. Koulutusta annetaan ajallisesti 4h vastaanoton jälkeen ja 2h/takuuvuosi, yhteensä 8h. Koulutuksen tavoitteena on käyttöhenkilöstön itsenäinen toiminta vastaanoton jälkeen laitteistojen käytössä sekä pienehköissä laite- ja pistelisäyksissä ja grafiikkamuutoksissa. Urakoitsija on velvollinen antamaan tarvittavaa lisäkoulutusta, jos em. koulutustavoite ei toteudu. Koulutus tulee sisältää esim. am. kokonaisuuksia: järjestelmien yleisesittely laiteyksiköt ohjelmistot valvonnan periaatteet sovellutusesimerkkejä dokumentointi ja sen käyttö; luovutusasiakirjojen esittely käyttötoimenpiteet tulostuspyynnöt ohjelmaparametrin muutokset (aikaohjelmien ajat, raja-arvot) vianhaku järjestelmästä varmuuskopion teko 18/29
käyttäjän toimenpiteet häiriö/hälytystilanteissa käyttäjätasot raportointi ohjelmien käyttö ja käyttöönotto valvontapisteisiin ja grafiikkaan liittyvät ohjelmointityöt perusohjelmistoihin liittyvät ohjelmointitoimenpiteet ym. muut ko. järjestelmään liittyvät erityisohjelmointitoimenpiteet Urakoitsija huolehtii kaikista koulutuksesta aiheutuvista materiaali- yms. kustannuksista. Koulutus järjestetään pääsääntöisesti kohteessa, yhteisesti sovituissa tiloissa. Urakoitsija on velvollinen esittämään pyydettäessä yksityiskohtaisen koulutussuunnitelman. Rakennuttaja määrää koulutukseen osallistuvien koulutettavien määrän. Urakoitsija kerää koulutuksessa läsnäolleiden tiedot ja kuittauksen todistukseen, jonka toimittaa rakennuttajalle. 1.9.25 Ylläpitoa palvelevat tarvikkeet ja varaosat Urakoitsija toimittaa seuraavat käyttöä palvelevat tarvikkeet ja varaosat tekniselle käyttäjälle kuittausta vastaan käyttöönoton yhteydessä. rakennusautomaatiourakoitsija 2 vaihtosarjaa kutakin sulakekokoa jokaiseen säätökeskukseen Urakoitsija toimittaa valvomoon kaikkiin urakkaan kuuluviin kirjoittimiin yhden sarjan värikasetteja/ patruunoita sekä 2000 arkkia kirjoitinpaperia kirjoitinta kohden. 1.9.26 Takuuajan toimenpiteet Takuuhuoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Takuuhuollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Urakoitsija korjaa takuuaikana urakkasuorituksiaan koskevat virheet, viat ja puutteet. Takuuhuoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät takuuhuoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet. Takuuajan töistä laaditaan ja ylläpidetään huoltokirjan liitteeksi ja täydennykseksi päiväkirjaa, josta käy ilmi mm. - urakoitsijan antamien takuiden alkamis- ja päättymispäivämäärät - urakoitsijan yhteystiedot takuukorjausten tilaamiseksi - takuuajan käytönopastustilaisuuden päivämäärät - historia luettelo suoritetuista takuukorjauksista - havaitut puutteet RAU-laitteiden käytössä. Takuuajan päättyessä pidetään takuutarkastus. Takuutarkastuksessa todetaan, että urakoitsija on täyttänyt takuuajan velvoitteensa kuten takuuajan huollot, takuuajaksi sovitut toimenpiteet ja että järjestelmä on toiminut moitteettomasti. Käyttöhenkilökunnan edellytetään mahdollisimman nopeasti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamista mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä välittömästi takuuhuoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. 1.9.27 Konedirektiivin mukainen dokumentointi Urakoitsijat toimittavat konedirektiivin mukaiset vaatimuksenmukaisuusvakuutukset. 2. J7 JÄRJESTELMÄ 2.1 Kohteen yleiskuvaus Kohde koostuu lentokenttäalueella sijaitsevista kunnossapitorakennuksista HK070, HK071, HK077 ja HK078, sekä uudesta pelastusasemasta HK172. Näiden välille luodaan kaapelikanaaleita hyödyntäen tiedonsiirtoverkko. 19/29