POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014 Valtuusto 16.12.2013
Organisaatio 2014 1
Sisällys SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 8 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN... 17 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA... 30 KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE...30 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2013...32 TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...33 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE 2014...34 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016...35 TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...35 HINNOITTELUN PERUSTEET...36 KONSERNIOHJAUS... 38 TOIMINTATAVOITTEET... 41 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...41 STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET...41 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...44 TULOSLASKELMAOSA... 47 KÄYTTÖTALOUSOSA... 51 YHTYMÄHALLINTO...51 MEDISIININEN TULOSALUE...56 OPERATIIVINEN TULOSALUE...59 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...63 PSYKIATRIAN TULOSALUE...67 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...71 OULASKANGAS-VISALAN TULOSALUE...73 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...76 INVESTOINTIOSA... 79 RAHOITUSOSA... 86 LIITTEET... 88 2
Yleistä SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on myös edistää väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Palvelut järjestetään tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3
Yleistä 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Opetus- ja tutkimustoiminta Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. 4
Yleistä Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ovat alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia vuosille 2010-2015 tukeutuu vahvasti omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Sairaanhoitopiirin strategiaa ja sääntöjä uusitaan tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia (mm. tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, ns. sote-laki). Omistajaohjauksen tärkeimpiä näkökulmia ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus. Siinä korostuvat seuraavat asiat: kuntalaisten omaehtoista terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomelle Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla ja kunnissa työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellinen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti. 5
Yleistä Kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan sopimalla työnjaosta kuntien/yhteistoimintaalueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen saumattomien hoitoketjujen turvaamiseksi. Kumppanuuden rakentamista kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä vahvistetaan. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Erityisvaltionosuutta ja vtr-tutkimukseen liittyviä tuloksia (vaikuttavuus) hyödynnetään omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin tilojen ja kiinteistöjen tarve ja omistusvaihtoehdot selvitetään Investoinnit suunnitellaan ja yhteen sovitetaan koko alueen palvelujärjestelmä huomioon ottaen. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (suoritteet, episodit) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. 6
Yleistä Tuottavuuden kehitys Oulun yliopistollisessa sairaalassa v. 2008-2012 (THL) Terveydenhuollon kustannukset ( /asukas) PPSHP:n alueella v.2012 7
Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin 403 000 asukasta, asukastiheys 11 as / km 2 - maapinta-ala 36 900 km 2 = 12 % Suomen maa-alasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2013 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. 8
Alue, väestö ja palvelujen tarve Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes 190 000 asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli 400 959 (ilman Reisjärveä) ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä noin 739 500 henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1000 3000 henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin 421 000 (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa 757 000 asukkaaseen vuonna 2020, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 15 000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan poikkea suuresti koko maan keskimääräisestä tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. 9
Alue, väestö ja palvelujen tarve PPSHP:n jäsenkuntien väestönkehitys 1990-2012 ja ennuste 2012-2040 (Tilastokeskus) Kansansairauksien indeksi v. 2010 PPSHP:n alueella (Tilastolähde: KELA, Suomi=100) Sydämen vajaatoiminta 171,2 202,5 Sepelvaltimotauti 129,2 150,2 Astma 122,9 132,4 Verenpainetauti 117,3 134,3 Psykoosit Nivelreuma 113,6 123,5 109,1 121,5 vakioimaton vakioitu Diabetes Kansantautiindeksi 98 110,2 123 139,2 Suomi =100 kaikissa ryhmissä 100 100 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 10
Alue, väestö ja palvelujen tarve Sairastavuusindeksi, vakioitu (THL 2012) vv. 2008-2010 kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, TULE-sairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia (alzhaimertauti), koko maa = 100) 26-90 91-100 101-109 110-124 125-159 PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 11
Alue, väestö ja palvelujen tarve Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2010 kunnittain (Indeksissä: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit. Tilastolähde KELA ) Reisjärvi Haapavesi Sievi Nivala Utajärvi Siikajoki Muhos Kuusamo Vihanti Yli-Ii Kärsämäki Siikalatva Vaala Alavieska Oulainen Merijärvi Haapajärvi Pyhäntä Pyhäjärvi Ii Tyrnävä Pudasjärvi Ylivieska Haukipudas Raahe Taivalkoski Pyhäjoki Oulu Liminka Oulunsalo Kalajoki Kempele Kiiminki Lumijoki Hailuoto 76 82 85 79 169 164 167 140 165 158 164 157 152 156 129 154 163 153 153 157 152 165 152 151 150 155 149 157 149 154 146 146 145 141 145 144 132 143 99 142 167 142 127 141 101 141 130 141 149 139 151 135 106 131 131 130 133 127 125 125 102 118 152 115 180 186 187 184 196 183 PPSHP SUOMI 100 100 123 139 0 25 50 75 100 125 150 175 12
Alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Terveydenhuoltolaki ja valmisteilla olevat kuntauudistus ja hallintolaki (ns. SOTE-laki) muuttavat PPSHP:n alueen palveluverkostoa. Potilaan terveysongelman hoito yksinkertaistuu rajaaitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Paras-puitelain seurauksena tilanne on muuttunut ja erilaiset yhteistoiminta-alueet ovat ottaneet yhä enemmän vastuuta palvelujen järjestämisestä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on 1.1.2008 toimintansa aloittanut puitelain vaatimukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Väestöpohja Kallion alueella on noin 33 500. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien sopimat tehtävät. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan (entiset Pulkkilan, Piippolan, Kestilän ja Rantsilan kunnat) kuntien kaikista laissa säädetyistä kansanterveys- ja sosiaalipalveluista ja niiden hallinnosta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Haapaveden kaupunki nykyisen vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Alueen asukasluku on noin 15 000. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa (Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki väestöpohja vajaat 35 000 asukasta. Vihanti on yhdistynyt Raaheen 1.1.2013) asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä 1.1.2011 lukien myös kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Palvelurakennetta kehitetään avo- ja kotihoitopainotteiseen suuntaan. Palveluprosesseissa tavoitteena on saumattomuus ja rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä. Erikoissairaanhoidossa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa Oulun eteläisenalueen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pyritään vastaamaan palvelutarpeeseen nykyistä paremmin ja pitemmälle omalla alueella. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet Oulun eteläisellä alueella. Myös laboratorio- ja radiologiapalveluja on tarpeen tarkastella yhteisesti. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon toimintana tarjotaan anestesiologian, kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, kardiologian, reumatologian, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla sekä suun terveydenhuollossa. Synnytystoiminta Raahen sairaalassa lakkasi vuoden 2012 kesäkuussa ja synnytykset hoidetaan lähinnä Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa. 13
Alue, väestö ja palvelujen tarve Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi-, leikkaussali- ja sisätautivalmiuden. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen kuuluvat Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta, joista Reisjärven kunta on kuulunut Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin vuoden 2013 alusta alkaen. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on runsaat 19 000. Kuntayhtymän toiminta käynnistyi vuoden 2010 alusta. Kuntayhtymälle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta muodostivat SoTe yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen, jolloin kaikki Merijärven sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kalajoen kaupungin järjestettäväksi. Himangan kunta liittyi Kalajokeen 1.1.2010. Väestöpohja yhteistoiminta-alueella on vajaat 14 000 asukasta. Kalajoen yhteistoiminta-alueella koko sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden. Päivystystoiminta virka-ajan ulkopuolella järjestetään yhteistyössä Oulaskankaan sairaalan, Raahen sairaalan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa. Kalajoki tekee yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi erikoissairaanhoidon osalta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Oulunkaarella vuonna 2010 käynnistyneen yhteistoiminta-alueen muodostavat Iin, Pudasjärven, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Alueen väestöpohja on vajaat 28 000 asukasta (heistä noin 3400 asuu Simon kunnassa, joka kuuluu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin). Yhteistoiminta-alueessa on mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat uudistettu strategia vuosille 2011-2016 sekä valtuustokaudelle 2011-2013 laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma sekä kunnittain tehtävät vuosittaiset järjestämissopimukset. Yhteistyökysymyksiä ja jatkossa sovittavia asioita yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ovat peruserikoissairaanhoidon järjestämistapa ja käytänteet erityisesti Oulu pohjoisen alueella (Kuusamo- Oulunkaari- Oulu ja Lakeuden alueen kunnat), tietojärjestelmien ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, apuvälinehuolto, hoitotarvikkeet) yhteistyö. Oulun seudun eteläisten kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä = Lakeuden alue) osalta yhteistoiminta-aluetta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ei ole. Alueella on yhteensä noin 44 000 asukasta. Kunnat vastaavat toistaiseksi itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä PPSHP:n, Oulun, muiden lähiyhteistoiminta-alueiden sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Oulun seudulle syntyi vuoden 2013 alusta uusi kaupunki, Oulu. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat 28.6.2010 kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkasivat 31.12.2012 ja ne yhdistetttiin perustamalla uusi kunta 1.1.2013. Uuden kunnan nimi on Oulu ja se on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. 31.12.2012 liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli 190 847. 14
Alue, väestö ja palvelujen tarve Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole päätetty yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Molemmat kunnat ovat puitelain mukaisia pitkien etäisyyksien kuntia. Myös Oulaisten kaupunki järjestää ja pääosin tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut itse. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii (vuoden 2013 alusta) 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoaa laajasti erikoissairaanhoitoa omalle alueelleen. Molemmat sairaalat palvelevat myös koko sairaanhoitopiiriä. Myös Kuusamon ja Oulun kaupungeissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Myös Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Oulun kaupunki on vastannut itse suurimmasta osasta psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirin alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn ja on ensiarvoisen tärkeää kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosaluerajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Yhteistyötä perusterveydenhuoltoon tiivistetään hoidonporrastuksen tarkentamiseksi. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois-Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. 15
Alue, väestö ja palvelujen tarve Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan alueen kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen alueen terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet mukaan lukien Kallio-kuntayhtymän toiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. 16
Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoin kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskeluterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 (16.10.2006) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy pääasiassa kunnan asukkaiden palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Valtionosuudet määritellään kunnille sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, joka ottaa huomioon muun muassa kunnan eri ikäryhmien koon ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen on pääosin kuntien itsensä ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän kiinnitetty huomiota palvelujen saannin tasapuoliseen turvaamiseen kaikille kansalaisille asuinalueesta riippumatta. Hallitusohjelma Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyn- 17
Palvelujen järjestäminen tämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla tai sote-alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtävistä kunnat ja sote-alueet vastaavat yhdessä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnan tai sote-alueen tehtäviin. Päivystys toteutetaan yhteistyössä erva-alueen kanssa. Erva-alueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien ja sote-alueiden päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Peruspalveluohjelma Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kuitenkin kasvavan suhteellisen maltillisesti, nimellisesti runsaat 4 prosenttia. Toimintamenojen volyymin olete- 18
Palvelujen järjestäminen taan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa suunnilleen väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Kuntatalouden rahoituksen ja riittävän henkilöstön saatavuuden kannalta on olennaista, että työvoiman niukkuuden oloissa kuntauudistuksen osana kehitetään palvelurakenteita ja -prosesseja mm. tietotekniikkaa hyväksikäyttäen niin, että jatkossa suhteellinen henkilöstötarve olisi nykyistä vähäisempi. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on Peruspalveluministeri allekirjoittanut elokuussa 2013 asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Valmisteilla on myös asetus valtionavusta terveyden tutkimukseen. Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Lainsäädäntöä palvelujen järjestämisestä on valmisteltu pitkään kuntarakenneuudistuksen rinnalla ja sen odotetaan valmistuvan lausunnolle piakkoin. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. 19
Palvelujen järjestäminen Erikoissairaanhoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisää kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. Lainsäädännössä jo lähiajan tavoitteena on että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin kokonaisuuden, jolloin myös olisi mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain (SOTE-laki) valmistelu on kuitenkin edelleen kesken. TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Toimenpiteet vuosille 2014-2016 Pohjois-Pohjanmaan kunnat/alueet järjestävät terveydenhuollon keskeiset palvelut terveydenhuoltolain mukaisesti tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Palveluita tarkastellaan ja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena yhteistoimintaalueittain tai kunnittain. Kunnat, kunta-ryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä. Tietohallinnon kehittämistä jatketaan koko Pohjois-Suomen (OYS erva-alueen) yhteisenä hankkeena. PPSHP:n ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmien välinen lähetehoitopalautejärjestelmä on saatu kattamaan koko sairaanhoitopiirin alue. Seuraavassa vaiheessa toimintaa laajennetaan kattamaan myös PPSHP:n ja OYS erva-alueen keskussairaaloiden välinen liikenne, yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ja työterveyshuolto. PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut, mukaan lukien tietoliikenneyhteydet, tehdään yhteensopiviksi. Tavoitteena on, että potilaiden hoidossa tarvittavat tiedot ovat kaikilta osin käytettävissä riippumatta siitä, missä terveydenhuollon yksikössä tiedot ovat syntyneet ja missä potilasta hoidetaan. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Terveydenhuollon alueellinen neuvonta- ja informaatiopalvelu (puhelinpalvelu) toimii valtioneuvoston asetuksessa n:o 1019 määritellyllä tavalla. Toimintaa kehitetään vastaamaan alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin tarpeita. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä sosiaalialan toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Terveydenhuollon yksiköiden toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on erityisesti henkilöstön joustavan yhteiskäytön avulla vähentää vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista. Tämä työ tulee jatkumaan koko suunnitelmakauden. Hoitoonpääsy turvataan siten omia toimintoja kehittämällä. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Yhteistyöhön liittyy myös suunnitelma erityisvastuualueella keski- 20
Palvelujen järjestäminen tettävästä hoidosta. Erva-alueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toteuttamiseen eri hankkeiden kautta. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu osallistumaan kahteen laajaan KASTE-hankkeeseen: Terveempi Pohjois-Suomi 2, ja AVAUS. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistuu useisiin pienempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt pitkän aikavälin suunnitelman sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (tulevaisuuden sairaala 2030) vastaamaan hoidon vaatimuksia ja tarpeita. Tässä yhteydessä korostuu entisestään työjaosta sopiminen niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää BusinessOulu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä edistetään poikkihallinnollista ja poikkitoimijaista yhteistyötä hyödyntäen myös järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo esille tärkeitä hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat jatkossa kuntien hyvinvointityötä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi otetaan käyttöön työkaluja kaikilla tasoilla erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tunnistamiseksi. Varhainen puuttuminen mielenterveys- ja päihdeongelmiin lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vähentää myös yli sukupolvien jatkuvaa syrjäytymisuhkaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan alueella tiivistetään kuntien yhteistyötä. Uusia seulontoja otetaan käyttöön asiantuntijasuositusten mukaisesti koko alueella samanaikaisesti. Laajojen seulontapalveluiden hankinnassa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön esim. kilpailuttamisessa. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistetaan entisestään. Toiminnallisiin hoito- ja palveluketjuihin liittyvien ns. A- ja B-tason neuvottelukäytäntöjen edelleen kehittäminen ja taloudenhallinnan kytkeminen toimintakäytäntöjen muutokseen on kustannusnousupaineissa entistä tärkeämpää. Sähköisten palveluiden ja Omahoitoalustan käyttöönotto sekä kehittämishankkeissa kehitettävät uudet innovaatiot lisäävät poikkitoimijaisuutta ja korostavat asiakasta oman hoitonsa päävastuullisena toteuttajana. Ammattihenkilön rooli on tukea ja vahvistaa omahoidon toteutumista. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistamiseksi otetaan käyttöön suunnitelmakauden aikana koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Hyvä Vastaanotto - toimintamalli, joka on laajennettavissa myös suun terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Työote on asiakaslähtöinen terveyshyötymallin mukaisesti. Sovittuja hoitokäytäntöjä ja työnjakomalleja noudatetaan kaikilla toimijatasoilla yksityinen sektori ja työterveyshuolto mukaan luettuna. Hoitoketjutyön painopisteessä ovat Kytke-hankkeessa kehitetyt asiakaslähtöiset toimintamallit (saattohoito, aivohalvauspotilaan kuntoutus, psykoosiasiakkaan hoito) ja lisäksi lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät toimintamallit sekä kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla tai syynä. 21
Palvelujen järjestäminen Hoitoketjuihin sisällytetään kuntouttavan ja terveyttä edistävän työn näkökulma. Hoitoketjut laajennetaan tulevaisuudessa hyvinvointiketjuiksi, joissa näkyy poikkihallinnollinen ja toimijainen verkostotyö. Tämän toteuttamiseksi nimetään alueellinen kehittämisryhmä, joka selvittää asiakaslähtöisen kuntouttavan työn yhtymäpinnat hoitoketjuihin ja laajemmin hoitoprosesseihin. Tähän liittyen on myös tarpeen tarkistaa ja yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen terapia- ja apuvälinepalveluiden myöntämiskriteerit. Kuntouttavaan toimintaan liittyen laajennetaan edelleen seudullisen apuvälinekeskuksen toimintaa ja selvitetään huoltosopimuksen yhteiskilpailutuksen mahdollisuudet. Selvitetään ja toteutetaan myös sosiaalihuollon apuvälineiden liittäminen osaksi terveydenhuollon hankintarengasta. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisenä toimintarajapintana ovat mm. ikääntyneet, vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat, joille tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen, mikä mahdollistuu sote-ammattilaisten ja asiakkaan yhteistyönä. Kytke-hankkeessa käytetty ammattilaisten keskinäisen viestintä asiakkaan luvalla -toimintamalli nopeuttaa palvelua ja sen käyttöönottoon liittyviä ratkaisuja on tarpeen selvittää. Painopiste on avohuollon kehittämisessä eikä laitospalveluiden suhteellista osuutta lisätä väestönkasvun suhteessa. Nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatio että poliklinikkatoimintaa. Mielenterveyspalvelut järjestetään Oulun alueella toiminnallisena kokonaisuutena yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Kontinkangas-Peltola alueella kehitetään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian osastohoito Peltolassa on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun lopussa 2013. Oulun eteläisellä alueella laaditaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, jossa selvitetään myös Visalan sairaalan ja Raahen psykiatrisen osaston sekä KPSHP:n roolit sekä päihdekuntoutuksen järjestäminen tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten perus- ja erityistason mielenterveyspalveluja kehitetään vastaamaan palvelutarpeeseen riittävän varhain. Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvistä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palveluohjauksesta. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestämisestä vastaa kunta ja erikoissairaanhoidon tulee olla yhteydessä asumiseen liittyvissä järjestelyissä kuntaan. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen jatkuu perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arvioinnilla sekä toiminnan kehittämisellä hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin raportointia toiminnastaan (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toimintansa kehittämisessä. Selvitetään mahdollisuus nimetä erikoisalakohtaisesti erikoissairaanhoidon lääkärit, joiden tehtävä on seurata oman erikoisalansa lähetevirtaa ja huolehtia hoidon porrastuksen toteutumisesta. Läheteseurannan keskittäminen antaa tietoa osaamistarpeista ja ohjaa näin koulutussuunnittelua. Lähetteissä tulee olla kaikki hoidon tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot ja puutteelliset lähetteet palautetaan lähettävälle taholle riippumatta siitä, mistä lähete on lähtenyt (terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityissektori). Tiukalla lähetteiden toimintaohjauksella on sekä koulutuksellinen että asiakkaiden hoitoon pääsyyn liittyvä tasa-arvoistava tavoite. Jatkossa kehitetään myös strukturoitua lähetettä, mikä ohjaa toimintaa ja tukee erityisesti hoidon kiireellisyysarviota. 22