Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka Pirkko E. Brander dosentti, johtava lääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jukka Lojander LT, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala, keuhkosairauksien poliklinikka Olli Polo professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS, keuhkosairauksien klinikka Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan pääosin erikoissairaanhoidossa. Potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa tämä ei ole hoidon porrastuksen kannalta tarkoituksenmukaista. CPAP-hoidon pitkäaikaisseuranta onnistuu yleensä perusterveydenhuollossa. Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta kuuluu kuitenkin erikoissairaanhoitoon. Seurannassa tarkastetaan CPAP-laitteen käyttötunnit ja toimivuus sekä naamarin kunto. Lisäksi tulee seurata CPAP-hoidon haittavaikutuksia, uniapnean oireita ja liitännäissairauksia. Uusimmat CPAP-laitteet tallentavat muistiinsa käyttötunnit, hengityskatkosten esiintymisen ja naamarin ilmavuodon. Kirjallisuutta 1 Young T, Shahar E, Nieto FJ ym; Sleep Heart Health Study Research Group. Predictors of sleep-disordered breathing in communitydwelling adults: the Sleep Heart Health Study. Arch Intern Med 2002;162:893 900. 2 Saaresranta T, Anttalainen U, Brander P ym. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Julkaistu 24.11.2010. http://www. terveysportti.fi/media/hoi/ hoi50088.pdf 3 Swedish Sleep Apnea Registry Svenska Sömnapnéregistret. http://www.kvalitetsregister. se/register/ovriga_omraden/ swedish_sleep_apnea_registry_-_ svenska_somnapneregistret. Luettu 19.6.2012. 4 Anttalainen U, Polo O, Vahlberg T, Saaresranta T. Reimbursed drugs in patients with sleep-disordered breathing a static-chargesensitive bed study. Sleep Med 2010;11:49 55. 5 Hedner J, Grote L, Bonsignore M ym. The European Sleep Apnea Database (ESADA) report from 22 European sleep laboratories. Eur Respir J 2011;38:635 42. 6 Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN- D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10:468 75. 7 Drager LF, Queiroz EL, Lopes HF, Genta PR, Krieger EM, Lorenzi- Filho G. Obstructive sleep apnea is highly prevalent and correlates with impaired glycemic control in consecutive patients with the metabolic syndrome. J Cardiometab Syndr 2009;4:89 95. Vertaisarvioitu VV Obstruktiivisen uniapnean hoito jatkuvaa positiivista hengityspainetta ylläpitävällä CPAP-laitteella aloitettiin Suomessa vuonna 1987. Hoitomuodon tarjonta lisääntyi 1990-luvulla, kun hoidon vaikuttavuus kävi ilmeiseksi ja laitteita alkoi olla paremmin saatavilla. Hoidon saatavuutta paransi myös Suomessa kehitetty unipatjamenetelmä, joka mahdollisti vaivattoman ja kustannustehokkaan taudinmäärityksen. Suppea unirekisteröinti ja CPAP-hoidon aloittaminen otettiin nopeasti osaksi keuhkosairauksien yksiköiden toimintaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tarjonta kääntyi kysynnäksi CPAP-hoitoa ei enää tarvinnut vain tarjota, vaan sitä tultiin aktiivisesti hakemaan. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on viime vuosikymmeninä tunnustettu kansantaudiksi. Sen arvioidaan olevan yhtä yleinen kuin diabetes tai astma (1), ja uniapneapotilaita on Suomessa arviolta 200 000. Valtaosa potilaista on työikäisiä, ja suurimmalla osalla uniapnea on diagnosoimatta (2). Ruotsissa CPAP-laitteen käyttäjiä on arvioitu olevan 100 000 eli 1,1 % väestöstä (3). Suomessa CPAP-hoitoa käyttää 25 000 30 000 potilasta eli noin 0,5 % väestöstä (kuvio 1), pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon seurannassa. Hoidon tarve olisi kuitenkin vähintään 100 000 potilaalla. Tähän tarpeeseen on vaikea vastata nykyisin resurssein ja keskittämällä seuranta erikoissairaanhoitoon. Uniapneapotilailla on runsaasti liitännäissairauksia, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia (4,5). Runsas liitännäissairastavuus ei johdu vain yhteisistä riskitekijöistä, kuten lihavuudesta, vaan uniapnea näyttää olevan myös muiden sairauksien itsenäinen riskitekijä (6,7). Hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea lisää ennenaikaista kuolleisuutta, ja mm. liikenneonnettomuuksien riski on lisääntynyt (2). Onnettomuuteen joutuminen ei ole suoraan yhteydessä yöllisten hengityskatkosten tiheyteen tai koettuun päiväväsymykseen. Asianmukaisesti hoidettujen uniapneapotilaiden liikenneonnettomuusriski ei oleellisesti eroa muun väestön riskistä (2). Koska lihavuus on uniapnean hoidon tärkein riskitekijä, lihavuuden yleistyminen johtaa vääjäämättä uniapnean esiintyvyyden lisääntymiseen. Laihduttaminen ja painonhallinta onkin liikapainoisen uniapneapotilaan hoidon perusta. Uniapneakiskolla ja leikkaushoidoilla voidaan hoitaa vain määrättyjä potilaita. Uniapnean tehokkain hoitomuoto on edelleen yli 30 vuotta sitten kehitetty ylipainehengityshoito eli nenän kautta naamarin välityksellä toteutettava CPAP-hoito (8), ja hoitoa käyttävien potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. CPAP-hoito on kustannustehokasta: siitä aiheutuva lisäkustannus (incremental cost effectiveness ratio, ICER) laatupainotteista elinvuotta (quality-adjusted life years, QALY) kohden laskettuna on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi nivelreuman hoidosta tai hyperkolesterolemian hoidosta primaaripreventiossa aiheutuvat kustannukset (9). Hoitamattomana uniapnea lisää terveydenhuoltopalvelujen käyt- 3001
katsaus Kuvio 1. CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden määrä 100 000:ta asukasta kohti vuosina 2000, 2010 ja 2012. Siniset pylväät kuvaavat tilannetta alueellisesti vuonna 2000 valtakunnallisen uniapneaohjelman mukaan (27), punaiset viivat koko maan arvioitua keskiarvoa vuosina 2010 ja 2012. CPAP-hoidossa arvioitiin olevan 22 000 potilasta (0,4 % väestöstä) vuonna 2010 ja 27 500 (0,5 %) vuonna 2012. Alueittain vuonna 2000 HUS Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 0 100 200 300 400 500 600 CPAP-käyttäjiä / 100 000 asukasta 8 Sullivan CE, Issa FG, Berthon-Jones M, Eves L. Reversal of obstructive sleep apnoea by continuous positive airway pressure applied through the nares. Lancet 1981;i:862 5. 9 Ayas NT, FitzGerald JM, Fleetham JA ym. Cost-effectiveness of continuous positive airway pressure therapy for moderate to severe obstructive sleep apnea/hypopnea. Arch Intern Med 2006;166:977 84. 10 Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost work days prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130 6. 11 Ronald J, Delaive K, Roos L, Manfreda JH, Kryger MH. Health care utilization in the 10 years prior to diagnosis in obstructive sleep apnea syndrome patients. Sleep 1999;22:225 9. 12 Albarrak M, Banno K, Sabbagh AA ym. Utilization of healthcare resources in obstructive sleep apnea syndrome: a 5-year follow-up study in men using CPAP. Sleep 2005;28:1306 11. 13 Banno K, Manfreda J, Walld R, Delaive K, Kryger MH. Healthcare utilization in women with obstructive sleep apnea syndrome 2 years after diagnosis and treatment. Sleep 2006;29:1307 11. Koko maan keskiarvo vuonna 2010 Koko maan keskiarvo vuonna 2012 töä ja poissaoloa työstä jo vuosia ennen diagnoosia (10,11). CPAP-laitteella hoidettujen uniapneapotilaiden terveyspalvelujen käyttö näyttää vähenevän diagnoosia seuraavien 2 5 vuoden aikana verrattuna diagnoosia edeltävään aikaan (12,13). Miksi uniapnean CPAPhoitoa pitää seurata? Useimmiten uniapnea on koko loppuiän sairaus, joskin huomattava laihtuminen voi johtaa löydösten ja oireiden merkittävään korjaantumiseen (14). Kuten muissakin kroonisissa sairauksissa, uniapneapotilaillakin hoitovasteen ja hoidon haittojen arviointi ja tarvittaessa hoidon tehostaminen sekä hoitoon liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttävät seurantaa. Säännölliset seurantakäynnit kannustavat potilasta laitteen säännölliseen käyttöön, jolloin laitehoidosta saadaan paras mahdollinen terveyshyöty (15,16). Painon noustessa uniapnean oireet saattavat palata, koska hoitopaine ei enää ole riittävä estämään yöllisiä hengityskatkoja tai osittaista ylähengitysteiden ahtautumista. Vuosien mittaan potilaalle voi tulla muitakin yöllisiä hengityshäiriöitä, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan, keuhkoahtaumatautiin tai liikapainoon liittyviä, eikä CPAP-hoidon terveyshyöty tällöin ole enää riittävä. Itsesäätyvän CPAP-laitteen käyttö ei vähennä seurannan tarvetta. Painetta säätävän algoritmin toimivuus edellyttää naamarin riittävää tiiviyttä (17). Unenaikainen hengityshäiriö voi myös liitännäissairauksien kehittymisen tai vaikeutumisen takia muuttua niin, että CPAP-hoito ei enää riitä (18). Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (19). Asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta liittyvässä muistiossa todetaan, että perusterveydenhuollosta luovutettavat apuvälineet ovat yleensä tavallisimpia perusapuvälineitä (20). CPAP-laite naamareineen on uniapnean perusapuväline ja yksi tavallisimmista käytössä olevista apuvälineistä, ja sitä koskevat säädökset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden laitteiden luovutuksesta (21) ja huollosta sekä käytön opetuksesta ja seurannasta (22). Tämän mukaan terveydenhuollolla on velvollisuus ohjata CPAP-laitteen käyttöön hoitoa aloitettaessa ja myös velvollisuus seurantakäynneillä mm. huolehtia tarvittaessa laitteen säätämisestä ja valvoa, että potilas käyttää laitetta asianmukaisesti. Missä seurataan? Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan laajamittaisesti erikoissairaanhoidossa. Tätä on perusteltu mm. CPAP-laitehoidon vaatimalla erityisosaamisella. Kuitenkin esimerkiksi diabeteksen insuliinipumppuhoitoa toteutetaan perusterveydenhuollossa. Nykyiset CPAP-laitteet ovat helppokäyttöisiä eikä niitä tarvitse huoltaa. Näin ollen vaatimus seurannan järjestämisestä erikoissairaanhoidossa ei ole perusteltu (23,24). Useimmissa keuhkoklinikoissa neljännes tai jopa kolmannes lähetteistä on nykyään uniapneaepäilyn takia tehtyjä, joten seurattavien potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja erikoissairaanhoito tarjoaa asian tuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta (19). 3002
tieteessä Uniapnea on koko loppuiän sairaus. 14 Tuomilehto H, Gylling H, Peltonen M ym; Kuopio Sleep Apnea Group. Sustained improvement in mild obstructive sleep apnea after a diet- and physical activity-based lifestyle intervention: postinterventional follow-up. Am J Clin Nutr 2010;92:688 96. 15 Berg S. Obstructive sleep apnoea syndrome: current status. Clin Respir J 2008;2:197 201. 16 Rosenberg R, Doghramji P. Optimal treatment of obstructive sleep apnea and ecessive sleepiness. Adv Ther 2009;26:295 312. 17 Teschler H, Berthon-Jones M, Thompson AB, Henkel A, Henry J, Konietzko N. Automated continuous positive airway pressure titration for obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:734 40. 18 Saaresranta T, Anttalainen U, Polo O. Kaksoispaineventilaatio kroonisessa hengitysvajauksessa. Näin hoidan. Duodecim 2011;127:1797 807. 19 Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. http://www.finle. fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 20 Koskela A. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Muistio 19.12.2011. http://www. stm.fi/c/document_library/get_fi le?folderid=2664824&name=dl FE-17021.pdf 21 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 19.12.2011. http://www.finle.fi/fi/ laki/alkup/2010/20100629 22 Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 24.6.2010/629. http://www.finle.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629 23 Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ ym. Clinical guideline for the evaluation, management and long-term care of obstructive sleep apnea in adults. J Clin Sleep Med 2009;5:263 76. 24 Martinez-García MA, Catalán Serra P. Is sleep apnoea a specialist condition? The role of general practioners. Breathe 2010;7:145 56. 25 Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81 99. 26 Brander PE, Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suom Lääkäril 2006;61:1127 32. 27 Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002 2012. Julkaisuja 2002: 4. www.stm.fi/julkaisut/2002 28 Dellacà R, Montserrat JM, Govoni L, Pedotti A, Navajas D, Farré R. Telemetric CPAP titration at home in patients with sleep apnea-hypopnea syndrome. Sleep Med 2011;12:153 7. Uniapnean valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan CPAP-hoidon ohjaus, hoitotuloksen arviointi ja alkuvaiheen seuranta toteutetaan erikoissairaanhoidossa (2). Ongelmat ilmaantuvat yleensä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana hoidon aloittamisesta, jolloin potilas tarvitsee enemmän tukea ja seurantaa. CPAP-hoidon vakiinnuttua ja hoidon sujuessa hyvin uniapneaa voidaan pääsääntöisesti seurata perusterveydenhuollossa (24) (taulukko 1). Seurannasta huolehtivat yleensä erityiskoulutetut hoitajat lääkäriä tarvittaessa konsultoiden (2,23,25). Uniapnean seuranta voidaan yhdistää potilaan muiden kontrollikäyntien yhteyteen. CPAP-hoidon seurannan keskittämisestä yhden terveyskeskuksen tai kuntainliiton sisällä saattaa olla hyötyä. Tällöin naamarien ja muiden kulutustarvikkeiden jakelu voidaan keskittää yhteen paikkaan ja hoitajalle kertyy laitteista riittävästi kokemusta. Jos potilas toimii erityistä vireyttä vaativassa ammatissa, kuten ammattiautoilijana, veturinkuljettajana, lennonjohtajana tai valvomotyöntekijänä, CPAP-hoidon onnistumista, tehoa ja hoitoon sitoutumista tulee arvioida säännöllisesti erikoissairaanhoidossa (2). Helmikuussa 2012 tehdyssä sähköpostikyselyssä, johon vastasi 20 keuhkosairauksien ylilääkäriä 30:sta kyselyn saaneesta, vastanneiden yksiköistä 40 % oli siirtänyt kriteerit täyttävien potilaiden seurannan perusterveydenhuoltoon tai aluesairaaloihin. Kaksi yksikköä oli siirtänyt kaikki soveltuvat potilaat perusterveydenhuollon seurantaan, ja yksi yksikkö oli siirtänyt osan potilaista aluesairaalan seurantaan, mutta ei terveyskeskuksiin. Alueellisesti siirrosta, koulutuksesta ja käytännön menettelytavoista oli sovittu yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Kaikki CPAP-hoidossa olevat potilaat olivat erikoissairaanhoidon seurannassa 60 %:ssa vastanneista yksiköistä. Ainoastaan kolme yksikköä ei nähnyt tarvetta siirtää, koska keuhkopoliklinikan resurssit riittivät seurantaan; kaikki muut keuhkosairauksien yksiköt suunnittelivat seurannan siirtoa joko vuonna 2012 tai lähivuosina. Terveyskeskuksissa seurannasta huolehtivat useimmiten erityiskoulutetut uniapneahoitajat. Kahdessa terveyskeskuksessa diabeteshoitajan seurannassa olevien uniapneapotilaiden CPAPhoidon seuranta oli diabeteshoitajien vastuulla. Erityisiä ongelmia ei yleensä kyselyn mukaan ollut ilmennyt niissä paikoissa, joissa seurantaa Taulukko 1. Yleisimmin käytössä olevat ja alueellisesti sovitut kriteerit siitä, milloin uniapneapotilaan CPAP-hoidon seuranta voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. AHI = apneahypopneaindeksi. Tasapaineinen tai itsesäätyvä CPAP-laite ollut käytössä vähintään vuoden Käyttötunteja vähintään 4 h/vrk viimeisellä seurantakäynnillä AHI < 10 itsesäätyvää CPAP-laitetta käyttävillä CPAP-hoito sujunut ongelmitta viimeisellä seurantakäynnillä tai mahdolliset ongelmat ratkaistu Potilas ei työskentele erityistä vireyttä vaativassa ammatissa kuten ammattiautoilijana oli siirretty perusterveydenhuoltoon. Yhdessä oli sovittu, milloin potilas voidaan siirtää perusterveydenhuollon seurantaan. Yleisimmin käytetyt kriteerit on esitetty taulukossa 1. Mitä perusterveydenhuollossa tulisi seurata? CPAP-hoitoa käyttävää uniapneapotilasta tulee seurata säännöllisesti, kuten muitakin kansantauteja sairastavia. Kannanotto potilaan työ- ja ajokykyyn kuuluu yleensä perusterveydenhuollon tehtäviin. Erityistä vireyttä vaativassa ammatissa toimivien potilaiden työ- ja ajokyvyn arviointi edellyttää osalla potilaista erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia (26). Jos hoito sujuu hyvin eivätkä liitännäissairaudet vaadi tiheämpää seurantaa, seurantaväliksi riittää kaksi vuotta. Pelkkä käyttötuntien seuranta ei riitä (2). Osalla uniapneapotilaista hoitomotivaatio heikkenee vuosien kuluessa, samoin kuin muissakin kroonisissa sairauksissa, ja tämä voi johtaa hoidon epäonnistumiseen. Asianmukaisista käyttötunneista (vähintään 4 h/vrk) huolimatta potilaan vointi voi eri syistä heiketä niin, että tilanteeseen on puututtava. CPAP-hoitoa käyttävän potilaan seurannan sisältöjä on lueteltu taulukossa 2 (2,23). Uusimmat CPAP-laitteet mahdollistavat myös apneahypopneaindeksin (AHI) ja sentraalisten apneoiden määrän seurannan. CPAP-laitteen tarkistus suositellaan yleensä tehtäväksi viiden vuoden välein. Asianmukaisesti huollettuna naamari kestää tavanomaista käyttöä ainakin kaksi vuotta. 3003
katsaus Taulukko 2. CPAP-hoidon seuranta perusterveydenhuollossa lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Lääkäri seuraa potilasta pääsääntöisesti muiden lääkärissäkäyntien, kuten liitännäissairauksien hoidon tai työterveyshuollon tarkastuskäyntien yhteydessä. Seurattava asia Lääkäri Hoitaja Uniapneaoireiden uudelleen ilmaantuminen Muutokset riskitekijöissä: erityisesti painon muutos, muita nenän tukkoisuus, univaje, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai muiden uniapnealle altistavien sairauksien oireet, tupakointi, alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö CPAP-laitteen käyttötunnit CPAP-laitteen ilmoittama AHI ja sentraalisten apneoiden lukumäärä CPAP-hoidon haittavaikutukset Hoitolaitteen kunto Naamarin ja kiinnitysremmien kunto Liitännäissairastavuus: erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, masennus, obstruktiiviset keuhkosairaudet Terveyskeskus hankkii seurannassaan oleville potilaille laitehoitoon liittyvät kulutustarvikkeet. Laitteiden uusimisessa on erilaisia käytäntöjä. Osassa maata CPAP-laite siirtyy perusterveydenhuollon omaisuudeksi, kun potilas siirtyy perusterveydenhuollon seurantaan, ja kukin terveyskeskus hankkii rikkoutuneen tilalle sairaanhoitopiirin uuden hankintapäätöksen mu- kaisen laitteen. Toisin paikoin uusittavien laitteiden jakelu on keskitetty. Seurannassa suurena apuna ovat kyselylomakkeet, joilla kartoitetaan uniapnean oireita, CPAP-hoidon haittavaikutuksia ja liitännäissairastavuutta. Jo lähitulevaisuudessa etäseuranta auttanee CPAP-potilaiden seurannassa. CPAPlaite lähettää keräämänsä tiedot hoidosta vastaavaan yksikköön, ja potilas voi täyttää kyselylomakkeita nettiyhteyden kautta. Telemetria mahdollistaa tulevaisuudessa myös kotona olevan potilaan CPAP-laitteen säätämisen hoitavasta yksiköstä käsin (28). Hoito-ongelmien ratkaisu perusterveydenhuollossa Kun hoidon alkuvaiheen ongelmat on saatu ratkaistuksi, hoito sujuu useimmiten hyvin. Ongelmien ilmetessä potilaan tukeminen ja ohjeiden kertaaminen (taulukko 3) onnistuu erityiskoulutetun hoitajan tai perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. CPAP-paineen uudelleenmääritystä tai paineen muuttamista oireiden perusteella voidaan tarvita, jos oireet lisääntyvät uudelleen alkuvaiheen jälkeen tai potilas lihoo tai laihtuu merkittävästi. Myös erityistilanteissa työkyvyn ja ajoterveyden arvioinnin yhteydessä voidaan tarvita paineen säätämistä (2). Mikäli nenän tukkoisuus haittaa CPAP-laitteen käyttöä huolimatta huolellisesta nenän hoidosta, syynä voi olla nenän virtausvastuksen Taulukko 3. Pitkäaikaisen uniapnean CPAP-hoidon aikana ilmeneviä ongelmia ja ehdotuksia niiden hoidosta. Ongelma Nenän tukkoisuus Nenäverenvuoto Ihon painevaurio Suun kuivuminen Naamarin ilmavuoto CPAP-laitteen ääni häiritsevä Paine tuntuu liian pieneltä, ei saa tarpeeksi ilmaa Kuorsaus CPAP-hoidon aikana Käyttötunnit lisääntyneet voimakkaasti Käyttötunnit alle 4 h/vrk Päiväväsymys lisääntynyt hoidon aikana Mahdollisia syitä ja hoitoehdotuksia Nenän kortikosteroidi- ja ipratropiumbromidi-suihkeet, nenän keittosuol ahuuhtelut nenäkannun avulla, kostutin, nenäpolyyppien poisto A-vitamiinitipat, nenäöljy, kostutin Keinoiho, naamarin pukemisen tarkistaminen, naamarin vaihto toisen tyyppiseen Naamarin vaihto nenä-suunaamariin, kostutin; onko hoitopaine riittävä vai kuorsaako potilas? Naamarin pukemisen tarkistaminen (usein liian tiukalla), kostutinkokeilu laitteiden käyntiääni hiljainen; häiritsevä ääni usein seurausta naamarin ilmavuodosta Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? Hoitopaineen nosto; onko potilas lihonut? onko potilaalla muita väsymystä aiheuttavia sairauksia, mitä oireita potilaalla on? Syiden selvittäminen (muuttunut perhetilanne, masennus, sydämen vajaatoiminnan myötä sentraalinen uniapnea, johon tavallinen CPAP-hoito vaikuttaa huonosti) onko potilas lihonut merkittävästi ja hoitopaine ei riitä, onko muita oireita, onko potilaalla muita väsymystä tai hiilidioksidin kertymistä aiheuttavia sairauksia? 3004
tieteessä Taulukko 4. Tilanteita, joissa CPAP-hoidon seurannasta on syytä konsultoida erikoissairaanhoitoa, mikäli oireet jatkuvat tavallisten muiden sairauksien kartoituksesta ja hoidosta huolimatta, ks. myös ongelmanratkaisuehdotuksia taulukossa 3. AHI = apnea-hypopneaindeksi. Tilanne tai oire Mahdollisia syitä Potilas siirtynyt hyvää vireystilaa vaativiin työtehtäviin, esim. ammattiautoilijaksi Päiväväsymyksen lisääntyminen, vaikka CPAP-laitteen raportoima AHI < 10 Sydämen vajaatoimintapotilaalla hoidon aikana Nenän tukkoisuus konservatiivisesta hoidosta (nenäsuihkeet, nenän keittosuolahuuhtelut, lämminvesikostutin) huolimatta Hiilidioksidin kertyminen eli hyperkapnia, syynä esim. lihavuuteen tai keuhko ahtaumatautiin liittyvä ventilaatiovajaus Sydämen vajaatoimintaan liittyvä sentraalinen väsymys lisääntyy ja/tai AHI > 15/h apnea vajaatoiminnan optimaalisesta hoidosta huolimatta ja/tai käyttötunnit alle 4 h/vrk lisääntynyt nenän virtausvastus Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tarja Saaresranta: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK), luentopalkkioita (Orton-säätiö, Petrea (Kela), Professio Finland, ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä (pj). Ulla Anttalainen: Matka-, majoitustai kokouskuluja (Boehringer Ingelheim), luentopalkkioita (ResMed Finland Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Pirkko E. Brander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca), matka-, majoitustai kokouskuluja (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Jukka Lojander: Luentopalkkioita (Astra Zeneca, ResMed Finland Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Eli Lilly Finland Oy, Roche). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. Olli Polo: Lääketieteellinen johtaja Unesta Oy, luentopalkkioita (Res- Med Finland Oy), tekijänpalkkiot (Galenos), osakkeet (Unesta Oy), matka-, majoitus- tai kokouskuluja (Nycomed Oy). Uniapnean Käypä hoito -työryhmä. suureneminen makuulla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatio on tuolloin aiheellinen (taulukko 4). Rutiininomaisia unirekisteröintejä ei seurannassa tarvita. Mikäli oireet eivät vähene CPAP-hoidon aikana tai ne pahenevat alkuvaiheen hyvän vasteen jälkeen, tulee pitää mielessä muiden tavallisten sairauksien mahdollisuus oireiden aiheuttajana; näitä ovat esimerkiksi diabetes, sydämen vajaatoiminta, hypotyreoosi, keuhkoahtaumatauti ja masennus. Tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa (taulukko 4). Lopuksi Uniapnean, kuten muidenkin kansantautien, seurannan tulisi kuulua pääosin perusterveydenhuoltoon riippumatta siitä, hoidetaanko uniapneaa CPAP-laitteella vai ei. Kasvavien potilasmäärien vuoksi kaikkien CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden seuranta vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Vakiintunutta CPAP-laitehoitoa voidaan hyvin seurata perusterveydenhuollossa, kuten monin paikoin maassamme jo tehdäänkin. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care 3005
english summary Tarja Saaresranta MD, PhD Department of Pulmonary Diseases, Turku University Hospital E-mail: tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen Pirkko E. Brander Jukka Lojander Olli Polo Increasing follow-up of obstructive sleep apnoea patients in primary care Obstructive sleep apnoea syndrome (OSAS) is a major public health problem. The number of patients requiring therapy is steadily increasing. In Finland, pulmonologists or trained nurses in pulmonary clinics have traditionally been responsible for the follow-up of OSAS patients treated with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) devices. The aim of this article is to encourage primary care clinicians to take an active role in the long-term follow-up of their CPAP-treated patients. However, professional drivers and people in other professions needing high vigilance levels should still be followed-up by the specialized clinics. Regular follow-up visits should include monitoring adherence to therapy (hours of CPAP use) and maintenance of the therapeutic response in terms of symptoms and comorbidity and possible adverse effects of the nasal CPAP therapy. Proper functioning of the CPAP device and interfaces should also be checked. The newest CPAP devices provide not only information on hours of use but also statistics on episodes of hypopnoea or obstructive or central apnoea and mask leak during treatment. 3005a