KAAVOITUSKATSAUS SIIKAJOEN KUNTA. Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksynyt

Samankaltaiset tiedostot
KAAVOITUSKATSAUS SIIKAJOEN KUNTA. Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksynyt

KAAVOITUSKATSAUS 2012

KAAVOITUSKATSAUS SIIKAJOEN KUNTA. Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksynyt..

KAAVOITUSKATSAUS 2013

KAAVOITUSKATSAUS 2014 ALAVIESKAN KUNTA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

KAAVOITUSKATSAUS 2009

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS. Haapaveden kaupunki. Laatinut: Haapaveden kaupunki ja Sweco Ympäristö Oy. Haapaveden kaupunginhallitus hyväksynyt..

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä:

KAAVOITUSKATSAUS 2019

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

KAAVOITUSKATSAUS 2017 Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksynyt:..

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7.

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen.

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

KAAVOITUSKATSAUS

KAAVOITUSKATSAUS 2015

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

KAAVOITUSKATSAUS 2019

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

Kaavoituskatsaus 2016

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

KAAVOITUSKATSAUS. Haapaveden kaupunki. Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksynyt Laatinut: Haapaveden kaupunki ja Sweco Ympäristö Oy

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2018

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVOITUSKATSAUS. Haapaveden kaupunki. Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksynyt Laatinut: Haapaveden kaupunki ja Sweco Ympäristö Oy

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

A Asemakaavan muutos. Kärpäsen koulun tontti Kärpänen. Lahti.fi OAS A (5) D/757/ /2017. Puh.

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KH , Liite 1. Tekla , liite no 1 LAPINLAHDEN KUNTA

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka

VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2017 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS. Haapaveden kaupunki. Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksynyt Laatinut: Haapaveden kaupunki ja Sweco Ympäristö Oy

A Asemakaava. Orvokkitie 7, Nikkilä. Lahti.fi Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 SAVITAIPALEEN KUNTA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAMUUTOKSET LEMIN PUOLEINEN OSA-ALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

KAAVOITUSKATSAUS 2015 SIIKAJOEN KUNTA Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksynyt 29.4.2015 37

Laatinut: Merja Ojanperä, AIRIX Ympäristö Oy Kannen kuvat: Suomen Ilmakuva Oy, Siikajoen kunta Raportin muut kuvat: AIRIX Ympäristö Oy, jollei toisin mainita SIIKAJOEN KUNTA Siikasavontie 1 A 92400 RUUKKI

Mitä on kaavoitus? Kaavoituksella eli maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Suunnittelun tavoitteena on edistää mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta ja toimivuutta rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä eräät muut lait. Kaavoituksen vuorovaikutusmenetelmistä yksi on MRL 7 :n mukainen kaavoituskatsaus, jossa esitellään lyhyesti perustietoja kaavoituksesta sekä kerrotaan Siikajoen kunnan kaavoitusasioista. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. (MRL 7 ) Millaisia kaavoja on olemassa? Alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ranta alueelle laadittavaa asemakaavaa, joka käsittelee pääasiassa loma asutuksen järjestämistä, kutsutaan ranta asemakaavaksi. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia oman alueensa maankäytön suunnittelusta. Kunnat voivat laatia kaavoja itse tai käyttää apuna asiantuntijoita (esim. konsultteja). Asemakaavan tai ranta asemakaavan laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja. Kunnat kuitenkin hyväksyvät kaikki yleis ja asemakaavat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Tämä koskee kaikkea kaavoitusta. Tavoitteiden tarkistaminen on tehty ja tarkistetut tavoitteet tulleet voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. 3

Maakuntakaava Maakuntakaava on koko maakunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja. Siikajokea koskee Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava, joka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005 ja kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Uudistaminen etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa (1. vaihekaava) käsitellään: energiantuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö (soiden käyttö, geologiset muodostumat, suojelualueiden päivitykset) liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne) ja logistiikka alueiden merkintöjen päivitykset. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 2.12.2013. Toisessa vaiheessa (2. vaihekaava) käsitellään: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumarata alueet. Pohjois Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta. Osallistumis ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.3. 26.4.2013. 3. vaihekaavan teemana on: kiviaines ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana. Lisätietoja: Pohjois Pohjanmaan liitto (esim. http://www.pohjois pohjanmaa.fi/). Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaavalla osoitetaan periaatteet tarkemmalle suunnittelulle. Joissain tapauksissa yleiskaava on rakentamista suoraan ohjaava kaavamuoto. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa alueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. Siikajoen yleiskaavatilanne on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa. 4

Asemakaava Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun taso. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa yksityiskohtaisesti eri alueiden käyttötarkoitukset, esimerkiksi viheralueet, asumisen alueet, teollisuuden ja palvelujen alueet sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Rantaasemakaavalla ohjataan pääasiassa loma asutuksen järjestämistä ranta alueille. Oikeusvaikutteisuus Osayleiskaavat voidaan laatia oikeusvaikutteisena ja oikeusvaikutteettomina. Siikajoella osayleiskaavat laaditaan pääsääntöisesti oikeusvaikutteisena, jolloin niillä on maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitetut oikeusvaikutukset. Oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa on käytännössä pidettävä valtuuston tahdonilmauksena halutusta kehityksestä. Asemakaavat laaditaan aina oikeusvaikutteisina. Vaikutusten arviointi Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset. Kaavoituksessa tulee arvioida ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Lisäksi tulee arvioida yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin apuna käytetään kaavaprosessin alussa laadittuja selvityksiä. Miten kaavoitukseen voi osallistua? Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Myös viranomaiset sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat osallisia. Jokainen voi siis vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maankäyttö ja rakennuslaissa säädetään kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta sekä viranomaisten yhteistyöstä. Tavoitteena on turvata kansalaisten tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua suunnitelmien valmisteluun. kaavaprosessi Vireilletulokuulutus Osallistumisarviointisuunnitelma (OAS) ja Valmisteluvaiheen eli luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe Hyväksyminen Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta kuulutetaan esim. paikallisissa lehdissä. Prosessin aluksi laaditaan osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa vuorovaikutus on käyty läpi. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten (MRL 62 ja MRA 30 ). Luonnoksen nähtävilläolon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävilläolon aikana. Siikajoella kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto oikeuteen. 5

Mikä on kaavatilanne Siikajoen kunnassa? Siikajoella valtuusto on vuonna 2014 hyväksynyt seuraavat yleis ja asemakaavat: Yleiskaavat Siikajoen Navettakankaan tuulivoimayleiskaava Navettakankaan alue, joka on n. 262 ha, sijaitsee valtatie 8 eteläpuolella, noin 8 km Revonlahdelta Raaheen päin. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu kahdeksan tuulivoimalaa. Kaavan laatimisesta tehtiin kaavoitussopimus Siikajoen kunnan ja Voimayhtiö Revontuuli Oy välillä, hankevastaavana hankkeessa toimiin tällä hetkellä Kangastuuli Oy. Siikajoen valtuusto on hyväksynyt 5.2.2014 9 tekemällä päätöksellä Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan. Kaavasta on valitettu, eikä kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa (tilanne 1.3.2015). Siikajoen Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus Vartinojan alueella on yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen mahdollistava osayleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi 1.2.2012. Osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi 12.4.2012. Kaavan laajentamisesta tehtiin kaavoitussopimus Siikajoen kunnan ja Intercon Energy Oy:n välillä, hankevastaavana oli TerraWinD Oy. Kaavatyötä tehtiin samanaikaisesti YVA menettelyn kanssa. Vartinojan tuulipuiston muutoksessa ja laajennuksessa osoitettiin kuusi uutta tuulivoimala aluetta sekä kahden tuulivoimala alueen osalta muutos. Valtuusto hyväksyi 14.5.2014 pitämässään kokouksessa Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaavasta on valitettu, eikä kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa (tilanne 1.3.2015). Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaava Isonevan alue sijaitsee noin 5 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Kaavan laatimisesta tehtiin kaavoitussopimus Siikajoen kunnan ja Intercon Energy Oy:n välillä, hankevastaavana oli Terrawind Oy. Kaavatyötä tehtiin samanaikaisesti YVA menettelyn kanssa. Isonevan alueelle osoitettiin 23 uutta tuulivoimala aluetta. Tuulivoima alueella tuotettu sähköenergia tullaan syöttämään 110 kv voimajohtoyhteydellä Vartinojalle rakennettavan muuntoaseman kautta. Valtuusto hyväksyi 14.5.2014 pitämässään kokouksessa Isonevan tuulipuiston osayleiskaavan. Kaavasta on valitettu, eikä kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa (tilanne 1.3.2015). Siikajoella on vireillä ja lähiaikoina alkavat seuraavat yleis ja asemakaavatyöt: Yleiskaavat Mastokankaan tuulipuistohanke Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan alueella sijaitsevalle Mastokankaan hankealueelle. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVA:n arviointiohjelma oli nähtävillä 30.1. 14.3.2014 ja arviointiselostus 23.2. 26.4.2015. Kaavatyötä tehdään yhteystyössä Raahen kaupungin kanssa. Siikajoen kunta ja Raahen kaupunki kuuluttavat hankkeen vireilletulosta ja asettavat kaavojen yhteisen osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville vuoden 2015 maalis huhtikuun vaihteessa. Alustavan aikataulun mukaan yhteinen kaavaluonnos on nähtävillä alkukesällä 2015 ja kaavaehdotus, joka laaditaan Siikajoen kunnan ja Raahen kaupungin alueille erillisinä, syksyllä 2015. Kaava alueelle suunnitellaan enintään 15 tuulivoimalaitosta. Hanke on pienentynyt merkittävästi YVA vaiheessa. Mastokankaan sijainti, kuva OAS:sta 6

Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava Kangastuuli Oy suunnittelee Navettakankaan tuulipuiston laajennusta. Suunnittelualue on n. 3100 ha ja sijoittuu n. 4km Revonlahden kylältä Raahen suuntaan. Alueelle suunnitellaan rakennettavaksi korkeintaan n. 60 kpl tuulivoimaloita. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVA:n arviointiohjelma on nähtävillä 16.2. 17.4.2015. Siikajoen kunta kuulutti hankkeen vireilletulosta joulukuussa 2014 ja osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtäville 15.12.2014 30.1.2015. Kangastuulen hankealueeseen rajoittuu kaksi muuta suunnitteilla olevaan tuulivoimahanketta, Karhukangas ja Isonevan laajennus. Hankkeiden kaavoitusmenettelyt ovat erilliset, mutta pyritään mahdollisuuksien mukaan yhteen sovittamaan YVA ja kaavoitusmenettelyn aikana. Karhukankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Hyötytuuli Oy suunnittelee Karhukankaan alueelle tuulivoimalahanketta. Suunnittelualue on n. 780 ha ja sijoittuu n. 5km Revonlahden kylältä Raahen suuntaan. Alueelle suunnitellaan rakennettavaksi 13 16 kpl tuulivoimaloita. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVA:n arviointiohjelma on nähtävillä 16.2. 17.4.2015. Siikajoen kunta kuulutti hankkeen vireilletulosta joulukuussa 2014 ja osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtäville 15.12.2014 30.1.2015. Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laajennus Intercon Energy Oy suunnittelee Isonevan laajentamista (Isoneva II). Laajennus on kahdessa eri alueessa ja käsittäisi yhteensä n. kuusi voimalaa. Hanke rajautuu Isonevan tuulivoimapuiston yleiskaavaan, joka valtuusto on hyväksynyt 14.5.2014, mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVA:n arviointiohjelma on nähtävillä 16.2. 17.4.2015. Siikajoen kunta kuulutti hankkeen vireilletulosta joulukuussa 2014 ja osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtäville 15.12.2014 30.1.2015. Selite: Kuva: Kangastuulen, Karhukankaan ja Isoneva II kaavoitushankkeiden vireilletulo kuulutuksesta. Tekijä: Ramboll 7

Ruukin Asemanseudun asemakaavan muutokset Kouluhanke, korttelit 102 ja 56 sekä 54 Ruukin koulukeskuksen rakennushanke on käynnissä Ruukin taajamassa. Uusi koulukeskus rakennetaan nykyisen yläkoulu/lukiorakennuksen paikalle. Korttelin 102, tontti 4, rakennusoikeus ylittyy ja pihajärjestelyt tulevat muuttamaan myös tonttien 1 3 käyttötarkoituksen. Hankkeelle on haettu poikkeamislupaa ELYkeskukselta. Asemakaava muutetaan hankekaavoituksena korttelin 102 ja korttelin 56 osalta sekä niihin rajoittuvan LP ja katu sekä kevyenliikenneväylän osalta. Korttelin 54 ja siihen liittyvän torialueen osalta tutkitaan mahdollisuus rivitalorakentamiseen puretun työväentalon paikalle. Kaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma on tehty. Kaava tulee vireille huhtikuussa 2015. Luonnos on nähtävillä alkukesästä 2015 ja ehdotus syksyllä 2015. Paloasemahanke, kortteli 20 Ruukin taajaman paloaseman rakennushanke on meneillä korttelissa 20. Paloasema tarvitsee suoran liittymän Tuomiojan tiehen, liittymälupa vaatii kaavamuutoksen. Kaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma on tehty. Kaava tulee vireille huhtikuussa 2015 ja luonnos on nähtävillä alkukesästä 2015 ja ehdotus 2015. Kärkiniemen alue Kärkiniemeen osoitettiin Ruukin asemanseudun osayleiskaavassa n. 3,5 ha:n suuruinen alue merkinnällä AP 2, Pientalovaltainen asuntoalue, jolla on asema kaavan muutostarve. Osayleiskaavatyön yhteydessä pidettiin tärkeänä, että alueen virkistyskäyttömahdollisuudet otetaan huomioon uusien pientalotonttien sijoittelussa mm. siten, että uusien rantatonttien rakentaminen ei estä rannan ulkoilureitin toteuttamista. Alue on osittain tulvauhan alaista aluetta, mikä tulee huomioida kaavatyössä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut alueen tulvakorkeusarviosta lausunnon 22.4.2009. Lausunnon mukaan tulvavahingoille alttiiden rakenne osien tulee Kärkiniemen alueella olla vähintään korkeuden N60 +48,00 m yläpuolella. Samassa yhteydessä tutkitaan myös Pekkalantien varren rakentamismahdollisuuksia osayleiskaavan palautteen mukaisesti. Asemakaavan tarkistaminen Ruukin Asemanseudun asemakaavan muutokset niiltä osin, joilta kaava ei ole ajan tasalla, käynnistetään kun ajantasaisuusarviointi on valmis. Paavolan asemakaavat Kaavan tarkistaminen Paavolan Kirkonseudun asemakaavan muutokset niiltä osin, joilta kaava ei ole ajan tasalla, käynnistetään kun ajantasaisuusarviointi on valmis. Asemakaava, Paavolan Sikosaari Paavolan Sikosaari on osoitettu Paavolan osayleiskaavassa asuinalueeksi. Sikosaareen on laadittu maankäyttösuunnitelma ja rakentamistapaohjeet. Lisäksi alueelle on laadittu osalle alueen teistä rakennussuunnitelmat, jonka pohjalta osa teistä on rakennettu. Suunnitelmat ovat ohjeena laadittaessa asemakaavaa alueelle. Kaavatyö käynnistetään keväällä 2015. Revonlahdella asemakaavan muutos Siikajoella on käynnissä vt8 ja mt 807 liittymä ja kevyen liikenteen järjestelyihin liittyvä kaavamuutos ja laajennustyö Revonlahden alueella. Kaavamuutostyöhön liittyen alueelta on laadittu tiesuunnitelma, joka asetetaan nähtäville keväällä 2013 yhdessä kaavaluonnoksen kanssa. Tie ja kaavasuunnittelun lähtökohtana on kohteesta vuonna 2012 laaditun Siikajoen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet. 8

Siikajoenkylän asemakaava Asemakaavan tarkistaminen Siikajoenasemakaavan muutokset niiltä osin, joilta kaava ei ole ajan tasalla, käynnistetään kun ajantasaisuusarviointi on valmis. Asemakaavan ajantasaistaminen Maankäyttö ja rakennuslaki velvoittaa kuntia arvioimaan asemakaavojen ajantasaisuutta (MRL 60 ). Vuoden 2013 alussa tulee sovellettavaksi maankäyttö ja rakennuslain säännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Tuolloin merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen asemakaavan ajantasaisuus on kunnassa arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia voidaan myöntää alueelle. Siikajoen kunnan eri asemakaava alueilla (Siikajoenkylällä, Revonlahdella, Ruukissa ja Paavolassa) tullaan tekemään asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi. Ensimmäisessä vaiheessa arviointi tehdään Ruukin asemakaava alueille. Arvioinnin lopputuloksena saadaan karttaote kaavojen toteutuneisuudesta, raportti asemakaavojen ajantasaisuudesta sekä luettelo toimenpiteistä, joihin kunnan tulisi arvioinnin perusteella ryhtyä. Kaavahankkeiden aikataulut Seuraavassa kaaviossa on esitetty Siikajoen meneillään olevien yleiskaavatöiden aikataulut. Kaaviosta näkyy myös asukkaiden ja maanomistajien osallistumismahdollisuudet: 2014 2015 2016 2017 Mastokankaan tuulipuistohanke Kangastuulen tuulipuistohanke Karhukankaan tuulipuistohanke Isonevan tuulipuiston laajennus YVA prosessi YVA prosessi YVA prosessi YVA prosessi Ruukin Asemanseudun asemakaavan muutos (Koulukeskus, Kärkiniemi, Paloasema) Sikosaaren asemakaavoitus Asukkaiden vaikuttamismahdollisuus (kaavasta voi jättää luonnosvaiheessa mielipiteen tai ehdotusvaiheessa muistutuksen) 9

Muut maankäytön suunnitelmat Asemakaava alueiden viheralueiden hoitosuunnitelma Siikajoella on laadittu viheralueiden hoitosuunnitelma Ruukkiin, Siikajoenkylälle ja Paavolaan sekä Revonlahden taajamaan. Tunelin maankäyttösuunnitelma Siikajoen osuuskunta tutkii rantarakentamismahdollisuuksia Tunelin alueella. Rantayleiskaavassa alue on osoitettu LV merkinnällä, jossa on rakennusoikeutta 500 k m2. Kärkiniemen liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma, opinnäytetyö Opinnäytetyön tavoitteena on turvata ja kehittää Kärkiniemen urheilu ja vapaa ajan toimintoja. Työ valmistuu keväällä 2015 ja on käytettävissä alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Mitä muita maankäyttöön liittyviä asiakirjoja Siikajoella on? Rakennusjärjestys Raahen seutukunnassa on valmisteltu Raahen kaupungin ja Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien yhteinen rakennusjärjestys. Uusi Raahen seutukunnallinen Rakennusjärjestys hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa (Siikajoen kunnanvaltuusto 15.12.2010 116) ja se tuli voimaan Siikajoen kunnan osalta 28.2.2011. Muut suunnitelmat ja selvitykset kunnassa Kuntastrategia Siikajoelle laadittiin Siikajoen ja Ruukin kuntien yhdistymisen jälkeen maankäyttöstrategia, joka hyväksyttiin 2008 kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Maankäyttöstrategia on päivitetty 2011, jolloin strategia muutettiin kuntastrategiaksi. Kulttuuriympäristöohjelmat Joki virtaa Vanhan Siikajoen kunnan kulttuuriympäristöohjelma on valmistunut keväällä 2010. Tekijänä on Tapani Tommila. Työ on tehty diplomityönä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osastolle. Ruukin kulttuuriympäristö sekä kulttuuriympäristöön liittyvä kokemusperäinen tieto ja sen hyödyntäminen suunnittelussa on valmistunut vuonna 2006. Tekijänä on Irene Kujala. Työ perustuu Kujalan aluetieteen pro gradu tutkielmaan, joka on tehty Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitokselle. Tulvavaaraselvitys Ruukin Asemanseudun osayleiskaavahankkeeseen liittyen Siikajoella tehtiin kesällä 2011 Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000. Tekijänä Insinööritoimisto Pekka Leiviskä. 10

Voimassa olevat kaavat Yleiskaavat Siikajoella on voimassa seuraavat osayleiskaavat (suluissa hyväksymispäivämäärä): Jokivarren osayleiskaava (Siikajoen valtuusto 18.6.2013 104, kuulutettu voimaan tulleeksi 6.8.2013) Ruukin Asemanseudun osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen valtuusto 24.4.2013 237, kuulutettu osittain voimaan tulleeksi 20.6.2013) Vartinojan tuulipuiston osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen valtuusto 1.2.2012 4, kuulutettu voimaan tulleeksi 12.4.2012) Saarikosken ohjeellinen osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (Siikajoen valtuusto 19.1.2011 6, kuulutettu voimaan tulleeksi 10.3.2011) Revonlahden osayleiskaavan muutos, oikeusvaikutteinen (Siikajoen valtuusto 22.4.2009 64, kuulutettu voimaan tulleeksi 11.6.2009) Paavolan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen valtuusto 29.8.2007 115, kuulutettu voimaan tulleeksi 25.10.2007) Revonlahden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Ruukin kunnanvaltuusto 25.6.2001 69) Siikajoen osayleiskaava, Siikajoen kylän keskeiset alueet, oikeusvaikutteinen (Siikajoen kunnanvaltuusto 3.4.2001 56), osayleiskaavan muutos (Siikajoen valtuusto 18.6.2013 105, kuulutettu voimaan tulleeksi 6.8.2013 ) Siikajoen rantayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen kunnanvaltuusto 7.10.1999 67, Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus vahvistanut 1.6.2001, saanut lainvoiman 2004) Asemakaavat Siikajoen kunnassa on voimassa olevia asemakaavoja seuraavissa taajamissa: Paavola Revonlahti Ruukki Siikajoenkylä Asemakaavoja on laadittu eri aikoina ja kullekin alueelle on tehty runsaasti asemakaavojen muutos ja laajennustöitä. Voimassa olevat asemakaavat on koottu kaavayhdistelmiksi. Nämä löytyvät asemakaavayhdistelmästä osoitteesta http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/siikajoki/ Ranta asemakaavat Järvelänjärven ranta asemakaava (valtuuston hyväksymä 11.3.2009, saanut lainvoiman 29.4.2009) Tauvon ranta asemakaava (kunnanvaltuuston hyväksymä 22.2.2005 41) 11

Mistä saan lisätietoa Siikajoen kaavoitusasioista? Siikajoen kunnan kotisivuilta (http://www.siikajoki.fi) löytyvät ajankohtaiset kaavoitushankkeet. Paikkatietopalvelimelta (http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/siikajoki/) löytyy tietoa kunnan voimaan tulleista yleis ja asemakaavoista. Sivuilta on linkki ajantasakaavoihin sekä viheralueiden hoitosuunnitelmiin. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun (http://www.ely keskus.fi/) sivuilta löytyy tietoa mm. suunnittelujärjestelmästä, maankäyttö ja rakennuslaista sekä asetuksesta. Lisätietoja Siikajoen kunnan maankäyttösuunnitelmista voi kysyä: Merja Ojanperä, maanmittausinsinööri puh. 040 3156 234 merja.ojanpera@siikajoki.fi SIIKAJOEN KUNTA 12

Jokivarren osayleiskaava, ranta alueen muutos 2013 Kaavat, joilla ei lainvoimaa (tilanne 1.3.2015) Yleiskaavat, valtuusto hyväksynyt, ei lainvoimaa: 1 2 3 Navettakankaan tuulivoimavoimaosayleiskaava Vartinojan tuulivoimapuiston muutos ja laajennus Isonevan tuulivoimapuiston yleiskaava 2 3 1