AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT 03.12.2013 T TUDIA GNRALIA INI OTILAINN ARITHTI AFA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi 040 849 0427 AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT: Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. tudia Generalia Turun anomien toimittajille 3.12.2013, Turku MITÄ TULVAIUUDTA PUHUTAAN? TÄMÄ HTI LÄHITULVAIUU AUAINN TULVAIUU UTOPIAT JA DYTOPIAT Tulevaisuuksia on yhtä monia kuin sen ennustajiakin. Menneen kehityksen ja ennusteiden valossa voidaan kuitenkin hahmottaa erilaisia tulevaisuuden asumisen mahdollisia kehityspolkuja. Tämä esitys pyrkii kartoittamaan pikemminkin lähitulevaisuuden asumisen mahdollisia kehitysnäkymiä, kun pitkän aikaulottuvuuden ennusteita. sityksessä eritellään jo nyt paikoin toteutuneita ratkaisumalleja, jotka joiltain osin vastaavat tulevaisuuden asuntorakentamisen moninaisiin haasteisiin. sityksessä korostetaan kaupunkimaisen asuntorakentamisen ratkaisuja.
NÄÖULMIA AUNTORANTAMIN HAATIIIN? IÄÄNTYVIN MÄÄRÄ AVAA PRHMUODOT RILAITUVAT AUMINN JA NTO MONIPAIAITUU LIIUVUU LIÄÄNTYY, AUPUNGITUMINN JATUU PINTN AUNTOUNTIN MÄÄRÄ AVAA N JA VAPAA-AJAN UHTT MUUTTUVAT AUNTOVARALLIUUDN MRITY MUUTTUU NRGIA- JA LUONNONVARARIII YILÖN JA RILAITUMIN AJAN IINNOUU un 1900-luvun asuntorakentamisen päätavoitteena oli riittävien asumisolojen turvaaminen kaikille, 2000-luvun asuntosuunnittelussa etsitään ratkaisuja hyvin toisenlaisiin haasteisiin. Minkälaisiin haasteisiin? Ainakin asuntovarallisuuden merkityksen muutos, luonnonvarakriisi, energiakriisi sekä information ja teknologian muutos luovat kaikki joitain haasteita asuntorakentamiselle. hkä yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että yhä erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asukaslähtöisten ja monimuotoisten asumisen vaihtoehtojen luomiseen. Asumistoiveiden, elämäntapojen, työelämän ja toimintatapojen monimuotoistuminen vaikuttaa tulevaisuuden asuntosuunnitteluun. Asumisen tarpeet, toiveet ja tavoitteet yksilöllistyvät. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2012. aatavilla: http://www.stat.fi/til/asas/2012/asas_2012_2013-05-22_fi.pdf amassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti. Vuonna 1960 asuntokunnan keskikoko oli 3,34 henkeä ja vuonna 2011 enää 2,07 henkeä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. IN=1798-6745. yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta 2010. Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: 20.1.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_kat_001_fi.html>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2012. aatavilla: http://www.stat.fi/til/asas/2012/asas_2012_2013-05-22_fi.pdf
vuosi YHÄ UAMMAT AUVAT YIN 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. IARVO VUONNA 2011 UURIN OA (42%) YINAUVITA 35 64 -VUOTIAITA uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2011. aatavilla: http://www.stat.fi/til/ asas/2011/01/asas_2011_01_2012-10- 24_tau_001_fi.html uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. rityisesti yksinasuminen on kasvussa. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) Yksinasujia onkin monenlaisia: eri-ikäisiä ja eri tuloluokissa. Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntapa, mutta se saattaa sisältää myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskin. Asumisen kalleus uomessa ajaa erityisesti yhden hengen taloudet ahtaalle. simerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on uutisoinut, että yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän ja että köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen talouksien lisääntyminen on pieneltä osin tilastoharhaa. simerkiksi osittain eri paikoissa asuvien vanhempien luona asuvilla lapsilla on vain yksi virallinen kotiosoite, joka näkyy tilastoissa, jolloin toinen vanhempi voi tilastoissa näkyä yhden hengen taloutena. ärkkäinen, irkka-liisa 2010. Yksin asuminen uomessa. Teoksessa Hänninen, akari; Palola, lina; aivonurmi, Maija (toim.) 2010. Mikä meitä jakaa? osiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski. [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/ tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. IN=1798-6745. yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta 2010. Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: 20.1.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA AUMIN YHTIÖLLIYY IMRINÄ LOPPUIRI-RROTALO HLINGIN ARABIANRANNAA loppukiriblogi.blogspot.com YHTIÖAUMINN YHTIÖLLINN AUMINN AII AUMINN OIAALIIA ONTATJA LUOVAT JA MAHDOLLITAVAT AUMIN ONPTIT JAAMIN TAI VAIHDANNAN ULTTUURIN MAHDOLLITAVAT AUMIN PALVLUT JOUTOA (JA TÄVIÄ RATAIUJA) JATTUJN, YHTITN TILOJN MYÖTÄ? Yksinäisyyden tai yksin asumisen haittapuolien yhteiskunnallinen havaitseminen antaa syyn olettaa, että tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja luovat ja mahdollistavat asumisen konseptit sekä esimerkiksi jakamisen tai vaihdannan kulttuurin mahdollistavat asumisen palvelut tuovat uusia näkymiä asumiseen. Yhteisöllisen asumisen kasvua on povailtu uomessa jo vuosikymmeniä, mutta yhteisöllinen asuminen on vielä varsin harvinainen asumismuoto uomessa, ja se liittyy useimmiten erityisasumiseen. "Yhteisölliset" eli erimerkiksi jaettavia yhteistiloja ja mahdollisesti asukkaiden yhteistoimintaa sisältävät kerrostalot, rivitalot ja korttelikokonaisuudet ovat vielä harvinaisuuksia. Viime vuosikymmenenä uomessa on kuitenkin noussut esiin useita mielenkiintoisia kansallisia pioneerikohteita, kuten Aktiiviset eniorit ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Loppukiri eli senioreille tarkoitettu yhteisöllinen kerrostalo Arabianrannassa tai oti kaupungissa ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta, joka on yhteisöllinen kerrostalo Jätkäsaaressa. Pylvänen, Riikka; Helamaa 2012. Askeleita kohti yhteisöasumista. elvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Julkaisu 6. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu.
IÄRYHMIN UHTLLINN HITY UOMA VUOINA 1950, 1975, 2003, 2015, 2030 Valtioneuvosto 2004. Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Tulevaisuudessa pienten asuntokuntien asukkaista suuri osa on ikääntyneitä. enioreiden suuri määrä on uomessa aivan lähitulevaisuutta, ja vanhusten suhteellisen suuren määrän aika koittaa vuosina 2020 2040. (s. Mikkola ja Rasila 2006.) eniorien ja jälkeenpäin vanhusten suuri määrä tulevaisuudessa on myös asuntosuunnittelun ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta merkittävää. eniorit ovat tärkeä ryhmä esimerkiksi asumisen palveluiden kuluttajina, asunnonvaihtajina ja 2. asunnon omistajina. Ikääntyneet asukkaat edustavat yhä monimuotoisempaa väestönryhmää, joka vaatii diversiteettiä myös asumisen ratkaisuihin. Vanhusten suuri määrä taas haastaa asuinympäristöjemme esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä lisää asumiseen liittyvien palveluiden suosiota ja erilaisia palvelu- sekä laitosasumisen tarvetta. Mikkola, ati; Rasila, Heidi 2006. enioriasuminen uomessa ja ulko-mailla. Teoksessa Tuppurainen, Yrjö (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen hanke: Loppuraportti 2006. 14 49. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://herkules.oulu.fi/isbn9514281594/isbn9514281594.pdf>. Taulukko: Valtioneuvosto 2004. Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j29-vaeston-ikarakenteen-muutos/pdf/fi.pdf>. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1960 YINAUVAT AHDN HNILÖN AUINUNNAT PRHT 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. Asuntokuntien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän kuin väestön määrä. Jopa sellaisilla alueilla, joilla väestö vähenee, asuntokuntien lukumäärä nousee. Menneen kehityksen valossa voi olettaa, että pienasuntokuntien määrä myös lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. (Vainio ym. 2012, 21.) lämänvaihemallin perinteinen kolmivaiheinen jäsennys, ydinperhe ja sitä edeltävä ja sen jälkeinen vaihe, on nykyään saanut rinnalleen lukuisan joukon erilaisia muunnelmia ja sekamuotoja. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>.
1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RI PRHTYYPPIN OUU PRHITÄ 1) VUOINA 1950-2010 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % Berg, Mari-Anna. 2012 uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? aatavilla: http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2012-01-25_tkpaiva_berg.pdf Asuntosuunnittelun tilanjakoa on pitkään määritellyt käsitys ydinperheestä ja sen tarpeista. Ydinperheiden määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti ja ydinperheen rinnalle on syntymässä uusien perhemuotojen kirjo. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, eri kotitalouksissa asuvien perheenjäsenten muodostamia perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheitä. (ukko 2006, 38.) Tulevaisuudessa on lisäksi yhä enemmän perhe- ja asumismuotoja, joita tilastoilla ei pysty yksiselitteisesti mittaamaan. ukko, Heikki 2006. Asuntokuntien koon kehitys uomessa suurperheistä yksinasujiksi. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 82. Taulukko: Berg, Mari-Anna. 2012 uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: http://www.stat.fi/ajk/ tapahtumia/2012-01-25_tkpaiva_berg.pdf PRHT RILAITUVAT + PRHT, JOIA AUAIDN MÄÄRÄ AUNNOA MUUTTUU TITYIÄ AIAJAOA Uusperheeseen voi kuulua lapsia, jotka saattavat asua tai vierailla toisen vanhemman luona säännöllisesti. Myös entisten puolisoiden lapset voivat asua satunnaisesti uusperheen luona. Nämä tilanteet luovat moninaisia haasteita ja tarpeita asunnon tiloille. un asuinhuoneiden ja tavaroiden säilytyksen tarve vaihtelee, kaikkien lapsien (myös säännöllisesti asuntoa "vaihtavien" lapsien) oma huone saattaa olla taloudellisesti mahdoton ratkaisu. Tyhjillään oleva huone voi myös käyttämättömänä heijastaa "vaillinaisuuden tunnetta." Moninaistuvien perherakenteiden myötä asunnon pientilat, kuten alkovit ja parvet vaativat uutta huomiota asuntosuunnittelussa. Helander, Henna. 2009. Citytalo-konsepti: Uusioperheet ja asumisen muuttuvat tilat. RY. Rakennettu Ympäristö 4/2009.
PRHT RILAITUVAT + LAAJNNTUT PRHMALLIT OLMN UUPOLVN PRHT Tilastojen ulkopuolelle saattavat jäädä useamman sukupolven perheet. Nykyään harvinaiseksi käynyt asumismuoto, jossa lähisukulaiset asuvat lapsiperheen kanssa, on ollut aikanaan yleinen uomessa. Todennäköisesti lähitulevaisuuden senioreiden kysyntä suuntautuu yhä enemmän yhteisöllistä elämänmuotoa mahdollistaviin asuntoratkaisuihin ja asuntoratkaisuihin, jossa isovanhemmat tai ikääntynyt omainen voi asua omaisten läheisyydessä. Useamman sukupolven edustajia tai eri sukulaisia yhdistävien, laajennettujen perheiden laadukasta elämistä varten asunnolta vaaditaan paitsi mahdollista koon muunneltavuutta, myös asukkaiden yksityisyyden hallinnan mahdollistavia tilaratkaisuja. (Dhalmann 2011, 83.) Dhalmann, Hanna 2011. Yhden uhka, toisen toive? - omalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa? Residential preferences and patterns of omali and Russian immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen laitos, maantieteen osasto. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/25901>. MAAHANMUUTTO TILATOUN MUAAN ULOMAILTA UOMN MUUTTI VUODN 2012 AIANA 31 280 HNÄ, JOA ON UURIN MÄÄRÄ UOMN ITNÄIYYDN AIANA uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. uomi joutuu monien maiden tapaan varautumaan väestön vanhenemiseen ja siitä aiheutuvaan työvoiman tarpeeseen. Globaalin maailman osaajia houkuttelevia tekijöitä ovat paitsi sosiaalisen ympäristön suvaitsevaisuus, myös asumisen vetovoimaisuus ja sen kustannustaso. Onkin syytä pohtia, millaisella asuinympäristöillä saamme houkuteltua ulkopuolista työvoimaa turvaamaan yhteiskuntamme tulevaisuuden toiminnot. VTT:n tutkimuksen mukaan uomeen tulevat siirtolaiset tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä on noin 50 000 asuntoa, joiden sijainti keskittyy uomessa pääosin kasvavien kuntien alueelle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. (Vainio ym. 2012.) Ulkomaalaisten asukkaiden määrän lisääntyessä kasvaa myös heidän roolinsa suomalaisessa asumisessa. Miten kulttuurierot tulisi ottaa huomioon suomalaista kaupunkimaista asumista kehitettäessä? Maahanmuuttajat ovat monessa mielessä hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta erityisesti suomalaisesta kantaväestöstä eroava ikä- ja perherakenne vaikuttaa maahanmuuttajien asumistarpeisiin. Dhalmannin ym. (2010) laatiman RT-ideakortin mukaan joidenkin maahanmuuttajien kohdalla keskimääräinen perhekoko on huomattavasti kantaväestön perhekokoa suurempi. uuren tai laajennetun perhemallin lisäksi asumisessa on huomioitava moniin kulttuureihin kuuluva yhteisöllinen asumistapa. Yhteisöllisissä kulttuureissa perheen, suvun ja myös naapuruston kanssa vietetään runsaasti aikaa, ja joihinkin kulttuureihin kuuluu jopa riippuvuus vastavuoroisen avun verkostoista. (Dhalmann ym. RT-ideakortti, 2010.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2012]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. Dhalmann, Hanna 2010. RT-Ideakortti. Lisääntyvä maahanmuutto ja asumisen suunnittelu. 2010. RT-ideakortisto. Rakennustietosäätiö. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
W C TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN VÄLILLÄ JOUTAVAT AUNTOOOT IVUAUNTO- MAHDOLLIUUDT IVUAUNTO TAI LIÄTILA AUNTO JOUTAVAT AUNTOOOT N JA AUMIN YHDITÄMIN MAHDOLLIUU AL./ AL./ AUAIDN YITYIYYDN HALLINNAN MAHDOLLITAVIA TILARATAIUT Asunnot on nähty perinteisesti yksikköinä, joissa on tietty, muuttumaton neliömäärä ja huoneluku. Asunnoissa on yleensä myös vain yksi varsinainen ulko-ovi. dellä esitettyjen teemojen haasteisiin voitaneen vastata esimerkiksi joustavien asuntokokojen myötä, joka johtaa usein myös erilaisiin asivuasuntoratkaisuihin. HM Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen muutoksiin, vaan asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. W C PH HH IT T IÖ P H IVUA./ HH/ W IV UA UNT O / P H AL./ AL./ AL./ AL./ P H A L A L P H T P A L A L HM AM TP TP T P A L P H V H/ V A R T P P H HH/ IVUA./ T P A L IT T IÖ AL./ AL. AL./ VAR IV UA UNT O / TP TP / AL IVUA./ AL. VAR IVU- AUNTO / AL IVUA./ Asunnon koon supistamista tai laajentamista on helppo moittia nimittämällä se nykyrakentamisessa epärealistiseksi ratkaisuksi. Asunnon koon joustavuuden asettamat tavoitteet korostavat ennakoivan suunnittelun merkitystä. un asunnosta on mahdollista erottaa huonetiloja tai huonetilakokonaisuuksia, voi erotettavia osia käyttää esimerkiksi sivuasuntona, vuokra-asuntona, harrastus-, työ- tai elämystilana tarpeen mukaan. Mikäli asunnot suunnitellaan jo alunperin eri tilanteisiin joustaviksi, ei asuntoja yhdisteltäessä tai erotettaessa tarvitse tehdä suuria muutoksia märkätiloihin. uva: otilainen 2013.
P H P H IV UA./ AM HH HM HM AM AM AM / AM HM AM HH/ V A R IT T IÖ P H HH HH V A R/ V H P H TP IVUA/ IVUA/ AL./ T P V H/ VAR P H IV UA./ P H IT T IÖ V H/ HH AULA / HH IVUA/ IVU- AUNTO IT T IÖ uva: otilainen 2013. IV UA./ TP IVUA/ IVUA/ / PH ITTIÖ + VAR IVUA/ P H P H P H H H P H HH IVUA/ IT T IÖ W C P H IT T IÖ P H V H IT T IÖ IVUA/ P H IV UA./ W C V H/ V A R/ H H IT T IÖ V H/ T P TP + uva: otilainen 2013. A AM HM TP AM
INOT TÄVÄÄN RANTAMIN? HYVÄ LÄMMÖNRITY HYVÄ ILMANPITÄVYY LÄMMÖN TALTNOTTO RANTAMIN LAATU PAIIVINN VIILNTÄMINN 120 100 HUONITOJN IMÄÄRÄINN PINTA-ALA (m 2 ) m 2 UUIA AUNNOIA UOMA 1970 2010 80 60 JOUTAVUU 40 20 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. uomessa on kiinnitetty huomiota asuinrakentamisen kestävyyteen erityisesti rakentamisen energiatehokkuuden näkökulmasta. nergiamääräyksillä voidaan vähentää asumisen energian kulutusta neliötä kohden. estävässä rakentamisessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee osin asuntojen pinta-alojen laajentuessa ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi. nergiankulutuksen mittaaminen asuinneliötä kohden on siis auttamattoman vajavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. IN=1798-6745. yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta 2010. Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: 20.1.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN IÄLLÄ ALL BUILDING AR PRDICTION ALL PRDICTION AR WRONG tewart Brand. 1994. How Buildings Learn. nergiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkailta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliömäärä asukkaan arjessa taipuu. iten asuntoratkaisuiden joustavuus nousee asuntorakentamisen tärkeäksi avainasiaksi. teward Brand on osoittanut osuvasti jäykkien ratkaisujen lyhytikäisyyden ja kestämättömyyden kirjassaan How Buildings Learn. Pystyykö joustava asuntorakentaminen vastaamaan sellaisiinkin tulevaisuuden haasteisiin, mitä emme pysty vielä ennustamaan? Brand, tewart. 1994. How Buildings Learn.
AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT PARVIMAHDOLLIUU AL. AL. TP AL./ VAR säilytyskalusteet TP TP AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU AL. P TP TP AL. 2!250 150 2!000 TP AL. TP RIOIORU 5m Päivittäinen tai viikoittainen muunneltavuus asunnossa voi tapahtua esimerkiksi asunnon sisäisillä muunto-osilla tai kalusteilla. Teknisen muunneltavuuden esimerkkejä ovat kalusteseinät, taiteseinät, liukuseinät ja paljeseinät, kääntyvät ovet, seinälle nostettavat sängyt, istuimet ja tasot, avautuvat ja liikuteltavat kalustejärjestelmät sekä esimerkiksi erilaiset tilanjakajat. TÄ TTO. 2!250 150 2!000 RIOIORU 5m RIOIORU 5m uva: otilainen 2013. YHDN AVOIMN TILAN RATAIU / R. TÄ TTO. TÄ TTO. MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT 2!250 150 2!000 RIOIORU 5m YHDN AVOIMN TILAN RATAIU /. TÄ TTO. TÄ TTO. Toisaalta, tekninen/fyysinen asunnon muunneltavuus saattaa edellyttää asukkaalta liian vaikeita toimenpiteitä, tai toimintoja, joita vain hyväkuntoiset asukkaat voivat tehdä. Lisäksi tekniset ratkaisut voivat vanheta nopeasti. iksi on merkittävää tarkastella myös toista joustavuuden ilmenemismuotoa: monikäyttöisyyttä. uva: otilainen 2013.
H H H H MONIÄYTTÖIYY: NUTRAALIHUONT kuva: Neuvonen (toim.) 2006. IMRI UOMALAINN AUPUNIRROTALO VUODLTA 1891. IT T IÖ H H V H/ V A R P H V H/ V A R kuva: Arkkitehtuuritoimisto Talli P H IMRI TÖÖLÖLÄIAUNNON ONPTI ARITHTUURI- JA MUOTOILUTOIMITO TALLI Asunnon joustavuuden ei tarvitse perustua asunnon fyysisesti muunneltaviin osiin, vaan asunnon tilat voivat olla myös itsessään monikäyttöisiä. Tila joustaa paremmin mahdollisiin muutoksiin, jos sen luonne on ns. neutraali. Neutraalin tilan perusominaisuus on tilan riittävä koko. 1800-luvun lopun kaupunkilaisasunto mahdollisti mielenkiintoisella tavalla asunnon joustavan käytön, sillä kamareilla tai saleilla oli useita käyttötarkoituksia ja ne olivat kooltaan samankaltaisia. Vasemmalla alhaalla näkyy toisinto monikäyttöisen 1800-luvun lopun asunnon tilahierarkiasta: Ilonen ym. (2006, 56 57) esittävät ns. neutraaleihin monikäyttöisiin huoneisiin perustuvan "töölöläisasunnon" konseptin, jossa monikäyttöiset huoneet sijoittuvat asunnon ulkokehälle, ja joiden väliseen tilaan sijoittuu liikennettä ohjaava hallimainen sisäänkäynti aputiloineen. aarikangas, irsi (2002): Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. uomalaisen irjallisuuden eura. Ilonen, Pia; Lukander, Minna; Niska, Ari / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy 2006. Helsinkiläinen kerrostaloatlas 2006. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006/6. Neuvonen, Petri (toim.) 2006. errostalot 1880-2000 arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Rakennustietosäätiö. uvat: Neuvonen 2006, Ilonen ym. 2006, otilainen 2013. 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012..Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011. aatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90785/tr25_12.pdf Viime vuosina on nähty useita kansallisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt) asumista. ehitysvammaisten henkilöiden laitossijoitukset alkoivat uomessa 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1990-luvulta alkaen laitospaikatovat vähentyneet nopeasti. Monessa muussa maassa avopalveluiden kehittäminen on huomattavasti pidemmällä, kuin uomessa. 1990-luvulla perinteisen laitoksen rinnalle on kehittynyt ryhmäkoti-niminen asumisratkaisu. Ryhmäkodilla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa yhteistilojen yhteydessä sijaitsee asukkaiden huoneet. Viime vuosina uomessa on yleistynyt ryhmäkotimalli, jossa yhdessä asumisyksikössä on yleensä 15 asukasta. Onko tällainen asumismuoto toimintatapojen ja päivärytmien valossa lähempänä "pienlaitosta" kuin kotia? Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT VALTIONUVOTON PRIAATPÄÄTÖN MUAAN HITYVAMMALAITOT PURTAAN UOMA VUOTN 2020 MNNÄ: RYHMÄODITA TI AUNTOVROTOAJATTLUA Mietola, Reetta; Teittinen, Antti; Vesala, Hannu. 2013. ehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. kansainvälisiä esimerkkeijä ja vertailu uomeen. uomen Ympäristö 3/2013. aatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40351/y3_2013_ehitysvammaisten_asuminen_final.web.pdf?sequence=1 Hintsala usanna; Mietola, Reetta. 2013. Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. ARA -asumisen rahoitus ja kehittämiskeskusken raportteja 6/2013. aatavilla: http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_julkaisut/aran_raportteja_julkaisusarja/vain_me_ja_tavallinen_kerrostalo(26517) uomen Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Päämääränä on, ettei uomessa kukaan kehitysvammainen asu laitoksessa enää vuonna 2020. Hallitus on sitoutunut kehittämään palveluita, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten asumisen lähiyhteisössä. Palveluiden järjestämisessä avainasemassa ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka asettavat laitosasumisen lakkauttamisen tavoitteet ja aikataulut yhdessä palvelujen saatavuuden ja soveltamisen varmistamisen kanssa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen. 2012. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. osiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1839843>. RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT uva: ampo Vallius ARAn rahoittaman ja koordinoiman Arjen keskiössä -hankkeen myötä mm. asuntoverkostoajattelu on noussut pääteemaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumista kehitettäessä. Asumista ei voida erottaa lähipalveluista ja vapaa-ajasta tai työnteosta. Hintsala ja Mietola (2013) mukaan "asuntoverkostolla tarkoitetaan erillisten asuntoratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan tai epävirallisten sosiaalisten verkostojen kautta. Asuntoverkosto on korttelia laajempi kokonaisuus ja asuntoverkosto voi sisältää useamman korttelikokonaisuuden." Hintsala, usanna; Mietola, Reetta. 2013. Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013. [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_julkaisut/aran_raportteja_ julkaisusarja/vain_me_ja_tavallinen_kerrostalo(26517).>. uva: ampo Vallius.
TULVAIUUDN AUMIN TMA PALVLUJN INTGROINTI AUMIN IMRINÄ ZÜRICHIIN LUOTU AUMIMALLI "JAM" AUMINN PALVLUT Norvasuo, Markku. 2008. Hybriditalo vai james? ahden konseptin yhteisistä teemoista aatavilla: http://urba.fi/sites/default/files/pdf-artikkelit/ytb9914_norvasuo_2.pdf simerkiksi edellä esitetyt teemat johtavat siihen, että eräs tulevaisuuden asumisen kehitysnäkymä on asumisen ja palvelujen integrointi, jonka kehittäminen myös tukee apua tarvitsevan ihmisen kotona asumista. URBA -hankkeessa asukkaiden jatkuvaluonteista, asumiseen liitettyä ja arkielämää tukevaa lähipalvelua Norvasuo (2010) konseptiryhmineen kutsuu jamespalveluksi. Nimi juontuu Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. Tärkeä kehittämisalue asumispalveluissa olisi julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen jakamisen lisäksi asukkaiden palvelujen välittäminen muille asukkaille. Lehtonen, Hilkka 2010. aupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja James-konsepti. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) 2010. Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. Norvasuo, Markku. Hybriditalo vai james? ahden konseptinyhteisistä teemoista. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) 2010. Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. uva: James Wohnen mit ervice. Zürich Albisrieden. [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://www.james.ch/standorte/zuerich-albisrieden.html>. UBIII TNIIA 2000 2010 2015 2020 INTRNTIIN YHDITYNIDN TAVAROIDN MÄÄRÄ IHMITN MÄÄRÄ vans 2011. Yhteiskunta muuttuu parhaillaan kohti niin sanottua ubiikkia verkostoyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka toimii älykkäästi ympäristöön sulautettuna. Tulevaisuudessa todennäköisesti nähdään yhä enemmän reaalisen ja virtuaalisen maailman sulautumista yhteen myös asumisen ratkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja lisääntyminen, arkipäivän älykkäät ratkaisut, tekniikan integroituminen asumiseen sekä elinympäristöön lisäävät asumisen mahdollisuuksia, mutta myös luovat uusia, ennakoimattomia asuntorakentamiseen liittyviä haasteita. vans, Dave. 2011. The Internet of Things. How the Next volution of the Internet Is Changing verything. Cisco Internet Business olutions Group (IBG). [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://www.cisco.com/web/about/ac79/docs/innov/iot_ibg_0411final.pdf>.
A YILÖN RI TOIMINTOJN AMANAIAITUMINN esim. Mannermaa 2008. Tekniikan kehittymisen myötä ihminen voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa. Aika- ja paikkasidonnaisuudet ovat murtuneet, ja tämä näkyy tarkasteltaessa etenkin asunnon ja työpaikan tilojen käyttöä ja toimintoja. Työ ylittää varsinaisen työajan rajat ja sekoittuu vaihtelevasti vapaa-ajan lomaan. Lisäksi työ on jo nyt hajautunut monipaikkaiseksi. (Vartiainen 2004.) Tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Työ koostuu yksintyöskentelystä, ei-reaaliaikaisesta viestinnästä, virtuaalisesta kommunikoinnista verkossa sekä fyysisistä kohtaamisista muiden kanssa. (Vartiainen 2004.) Näissä eri tietotyön moodeissa työskenteleminen edellyttää erilaisia työtiloja. rityisesti yksintyöskentelyvaihe olisi mahdollista siirtää ainakin osin työpaikalta asunnon tiloihin. uomessa olisi erityisesti potentiaalia vähentää työmatkaliikennettä, eli lisätä etätyön määrää hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yksintyöskentely vaatinee useimmiten rauhaa ja keskittymistä eli häiriöttömän työympäristön. Voidaanko etätyön mahdollisuuksia parantaa joustavammilla asumisen ratkaisuilla, sivuasuntoratkaisuilla tai asuinympäristöjen jaettavilla "etätyöhubeilla"? Mannermaa, Mika 2008. Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. Vartiainen, Matti 2004. Hallitse hajautettu organisaatio: paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Talentum. uva: Iltalehti 14.4.2005 / Jouko. MONIÄYTTÖIYY, YHTIUNNAN TOIMINTOJN VARIAATIO: RROORUDN RIAIAITUMINN NOTO esim. PARVIMAHDOLLIUU Mannermaa 2008. AL./ VAR säilytyskalusteet TP PARVIMAHDOLLIUU TP 5 m 5 m kuva: Paulo Barcellos Jr. Yksilön eri toimintojen samanaikaistumisen lisäksi kasvaa yhteiskunnan toimintojen eriaikaistuminen. Yhteiskunnan tiloja ja asuinympäristöä saatetaan käyttää vuorokauden rytmissä yhä vapaammin ja hajautetummin. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös asuinympäristöille ja asunnoille sekä niiden suunnittelulle. Mannermaa, Mika 2008. Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. uva: New York City at night/paulo Barcellos Jr. [Viitattu: 20.11.2013]. aatavilla: <http://commons.wikimedia.org/wiki/file:new_york_city_at_night_hdr.jpg>.
TULVAIUUDN AUMIN TMA TOIMINTOJN HYBRIDIT ÄYTTÖTAROITUIN OITTAMINN RANNUA, ORTTLITOA Ä ALULLITI OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY! Asumisen, työn ja vapaa-ajan lomittuminen samaan elinympäristöön lisää lämmitetyn rakennuksen käyttötasoa, monipuolistaa asuinympäristöä sekä vähentää liikkumisen tarvetta. Työn, elämysten ja palveluiden tilojen sekä harrastusmahdollisuuksien lisääminen asuinympäristöissä voi olla paitsi kestävän kehityksen, myös asukkaiden elämänlaadun puolesta merkittävää, sillä tutzerin ja Freyn tutkimuksen mukaan pitkät matkustus- ja odottamisajat vähentävät asukkaiden päivittäistä onnellisuutta merkittävästi. (tutzerin ja Freyn tutkimukseen viittaa Alanen ym. 2010, 11.) Asunnon kokonaisvaltainen käytettävyys tarkoittaa yksityisen asunnon ulkopuolisten tilojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia, jonka ansiosta asumisen reviiri hahmotetaan asunnon tasoa laajempana tilojen ja toimintojen verkostona, joka lisää yksittäisen asunnon laatutekijöitä. Asunnon kokonaisvaltainen asumisen käytettävyys edellyttää asuinympäristöä, jossa yksityinen ja julkinen tila liukuvat toistensa lomaan huokoisten puoliyksityisten ja -julkisten tilojen kautta. Alanen, Olli; askinen, Tuuli; Laitio, Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Onnela, atu ilfverberg Outi; Vassinen, imo 2010. Onnellisuuspoliittinen manifesti. Demos. WWF. Helsinki. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://demos.fi/files/onnellisuusmanifesti_nw.pdf>. uvat: otilainen 2013. JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ ITOLLINN YHTIUNTA TOLLINN YHTIUNTA JÄLITOLLINN YHTIUNTA DYTOPIA UTOPIA?? YITYINN YITYINN YITYINN YITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN JULINN JULINN JULINN JULINN Asuinympäristössä asukkaat muodostavat erilaisia reviireitä. Ihminen tasapainoilee jatkuvasti itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden välillä, ja yksityisyys tuleekin nähdä osana sitä prosessia, jossa asukkaat säätelevät vuorovaikutustaan. (yttä 2004, 18 19.) Yksityinen tila on hallinnassa oleva oma tila. Toissijaiset reviirit ovat puoliyksityisiä tai -julkisia tiloja. Puoliyksityinen alue on ensisijaisesti omassa hallinnassa, mutta se ei esimerkiksi ole visuaalisesti niin suojattua tilaa kuin täysin yksityiseksi koettu tila. (Hasu 2009, 55.) Puolijulkisella tilalla on taas oma tärkeä roolinsa puoliyksityisen ja julkisen välisenä osana. dellä mainittujen reviirien perustasoilla on erilaisia sävyjä, ja niiden väliltä löytyy lukuisia välimuotoja. yttä, Marketta 2004. Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Helsinki. Hasu, ija 2009. oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.
JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ A B C uva C uva Tietgenkollegiet. uva on lainaus (22 ) lähteestähttp:// tietgenkollegiet.dk/livet-pa-kollegiet/ uvat Bing Maps. uva on lainaus (22 ) lähteestä http://www.bing.com/maps/ Tämänhetkisessä asuntotuotannossa talotyyppi usein määrittää, millaisia reviireitä asuinympäristö tarjoaa. A) Rivi- ja pientaloissa omassa hallinnassa oleva alue rajautuu usein ensin omaan kuistiin, omaan pihaan ja lopulta omaan pihakatuun. Näiden rajapintojen kautta on luontevaa luoda yhteyksiä ympäröivään elinpiiriin. B) errostalossa yksityinen reviiri päättyy usein eteiseen, joka avautuu julkiseen porraskäytävään, jota ei voi osoittaa omakseen. Reviirien ei kuitenkaan tarvitse olla talotyyppikohtaisia. C) Myös kerrostalossa voidaan korostaa puoliyksityisen ja -julkisen reviirin merkitystä suunnittelun keinoin. uvat: Bing Maps. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://www.bing.com/maps/>. uva C:: Tietgen kollegiet. [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: <http://tietgenkollegiet.dk/>. TULVAIUUDN AUMIN TMA PUOLIJULITN TILOJN HITTÄMINN YITYINN AUINYMPÄRITÖÄ TÄRITÄ OVAT "HIOT OIAALIT UHTT" JOTA PRUTUVAT UIN PUOLIYITYIN TAI PUOLIJULIN TILAN TOITUVAAN JAAMIN AUINYMPÄRITÖN LÄHIONTATIN ON HUOMATTU LIÄÄVÄN AUAIDN UBJTIIVITA HYVINVOINTIA HÄIMÄLLÄ YINÄIYYTTÄ esim. Hyyppä (2002) yttä (2004) PUOLIYITYINN!PUOLIJULINN JULINN Parhaimmillaan asuinympäristön puolijulkinen tila toimii lähiyhteisön satunnaisten kohtaamisten otollisena näyttämönä. Puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit, satunnaiset tapaamiset ja spontaani yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä. (Hasu 2009, 145 148.) Ns. heikot sosiaaliset suhteet perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen, kuten esimerkiksi naapuriasukkaiden tapaamiseen pihalla tai postilaatikolla. simerkiksi Hyyppä (2002) terveystutkijana näkee yhteyden nimenomaan heikkojen sosiaalisten siteiden ja yksilöiden terveyden välillä. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) yttä, Marketta 2004. Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Hyyppä, Markku. 2002. linvoimaa yhteisöstä. osiaalinen pääoma ja terveys. P-ustannus. Hasu, ija 2009. oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.
PAIALLIYHTIÖN TOIMINTA; mm. AUPUNIVILJLY IMRI AUPUNIVILJLY.FI PROJTIT uva aupunkiviljely.fi. aatavilla: kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/ Puolijulkiset "kohtaamisen" tilat liittyvät myös jakamis- ja vertaistalouden ajan nousuun. Vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvat projektit ja hetkelliset pop up- tapahtumat tarvitsevat oman alustan, kuhunkin tilanteeseen sopivan paikan. uvat: aupunkiviljely.fi. [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: <kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/>. Heikki aukkomaa/i. [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: <http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540864976.html>. AUNNOT OON MUAAN VUOTN 2011 uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrän kasvu heijastuu myös uusien asuntojen kysyntään, mutta silti asuntokuntien koon kehityksessä on paljon suurempi muutos kuin asuntojen koon kehityksessä. Pieniä asuntoja rakennetaan kuitenkin määrällisesti eniten. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
AUNTOUNNAT JAAANTUVAT OON MUAAN RRO- JA PINTALOIHIN VUOINA 2011 2012 VALMITUNITA VAINAITI AUTUITA RROTALOAUNNOITA AUI VUONNA 2012 YHDN TAI AHDN HNILÖN AUNTOUNTA 89% ssa 64% VUONNA 2012 NOIN UOMALAIITA AUI UITNIN PINTALOIA, PARITALOIA JA RIVITALOIA...ILLÄ IMRII PINTALOAUNNOIA AUU UIMMITN VÄHINTÄÄN 3 HNILÖÄ uomen virallinen tilasto (VT): Asuntokunnat ja asuinolot 2012. aatavilla: http://www.stat.fi/til/asas/2012/asas_2012_2013-05-22_fi.pdf Vuoden 2012 lopussa kerrostaloasuntoja oli jopa 44 % kaikista asunnoista. Vuosina 2011 2012 valmistuneista vakinaisesti asutuista kerrostaloasunnoista 89 prosentissa asui vuoden 2012 lopulla yhden tai kahden henkilön asuntokunta. ilti jopa yli puolet suomalaisista, 64 % suomalaisista asuu pientaloissa, paritaloissa tai rivitaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä asuntokuntia, kuin rivi- ja pientaloissa. simerkiksi vuonna 2012 rakennetuissa pientaloasunnoissa asui useimmiten vähintään 3 henkilöä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2012.) rityisesti lapsiperheiden asuntojen verrattaen suuret kokonaisneliömäärät yhdistettyinä keskustan korkeaan hintatasoon johtaa lapsiperheiden muuttamiseen keskusta-alueilta halvemmille reuna-alueille. uomessa on nähtävissä jyrkkä, kaksijakoinen kategorisointi asumisen mahdollisuuksista: asuminen urbaanisti ja tiiviisti palveluiden läheisyydessä tai väljästi ja luonnonläheisesti keskusta-alueiden ulkopuolella, mutta samalla epäekologisesti pitkien ajomatkojen päässä päivittäin tarvittaviin palveluihin. Näiden kahden vastapoolin välimuotoja, omaehtoisempia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja ei ole juuri saatavilla. Ihmisten toiveita asunnon joustavuudesta, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta tulisi pyrkiä yhdistämään monimuotoisemman monikerrosrakentamisen vaihtoehtojen kautta. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2012. Yleiskatsaus 2012, 2. [Viitattu: 2.12.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/ asas/2012/01/asas_2012_01_2013-10-18_kat_002_fi.html>. UOMI AUPUNGITUU... VUOTN 2030 MNNÄ AUNTOTUOTANNOTA NOIN AI OLMAOAA (67 %) ITTYY NIMNOMAAN HLINGIN, TAMPRN, TURUN, LAHDN, JYVÄYLÄN JA OULUN UTUUNNILL Lähde: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. AUNTOTUOTANTOTARV ALUITTAIN < 1 1,0-2,5 2,5-4,5 > 4,5 uva: VTT. aatavilla: http://www.vtt.fi/img/news/2012/alueet_asuntotuotantotarve.png Parhaiten asukkaita houkuttelevat tulevaisuudessa alueet, joilla on riittävästi monipuolista yritystoimintaa ja osaamista sekä toimiva infrastruktuuri. Tällaisia alueita ovat uomessa Helsingin metropolialue ja suuret yliopistokaupunkiseudut. VTT:n tutkimus vahvistaakin, että asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa keskittyy Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. (Vainio ym. 2012, 20, 29.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2012]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. uomen aluekehittämisstrategia 2020 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 23/2010. [Viitattu: 15.7.2012]. aatavilla: <http://www.tem.fi/files/26330/aluhittamitratgia_2020.pdf>. uva: VTT. [Viitattu: 15.7.2013]. aatavilla: http://www.vtt.fi/img/news/2012/alueet_asuntotuotantotarve.png
...UOMI MYÖ HAJAANTUU MATALIINTN TAIA VOIMAN I TARVIT ITTYÄ AMAA UHTA UIN PAIOJN: PNDLÖINTI MUOAA ALUITA JA AUMITA ULOPNDLÖIVIN OUU (%) UNNITTAIN 8,4-21,5 21,6-30,2 30,3-40,6 40,7-57,2 57,23-90,0 uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot 2009. aatavilla: http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/03/tyokay_2009_03_2011-10-06_tie_001_fi.html Liikkuvampi ja ajallispaikallisesti hajautuneempi elämäntapa mahdollistaa asumisessa ristiriitaisten toiveiden samanaikaisen toteutumisen. Työvoiman ei tarvitse keskittyä samassa suhteessa kuin työpaikkojen. uomessa pendelöinti onkin lisääntynyt nopeasti (uomen virallinen tilasto: Työssäkäyntitilastot 2009), ja se on osaltaan mahdollistanut yhdyskuntarakenteen hajautumisen. un toivottu tai kustannuksiltaan saavutettava asumisratkaisu puuttuu oman työn läheisyydestä, asuntoa voidaan hakea entistä kauempaa, jos matkustaminen kodin ja työpaikan välillä on helppoa. Pendelöinnin aiheuttamassa monipaikkaisuudessa tunnistetaan erityisesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Asumisen sijaintiin ja sitä kautta päivittäiseen liikkumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä, joita yksityinen ihminen voi tehdä. (askinen ym. 2009, 30.) uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot 2009. [Viitattu: 18.7.2012]. aatavilla: <http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html>. askinen, Tuuli; uittinen, Outi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Riala, Maria 2009. Portinvartijat eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista. itra 282. [Viitattu: 11.6.2012]. aatavilla: < http://www.demos.fi/files/demoshelsinki_portinvartijat.pdf>. uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot 2009. [Viitattu: 15.7.2013]. aatavilla: http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/03/ tyokay_2009_03_2011-10-06_tie_001_fi.html TARVITAAN VTOVOIMAITA URBAANIA AUINYMPÄRITÖÄ "IHMIN MITTAAAVAN" MUAINN YMPÄRITÖ, JOA AA OLLA YITYITIA AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT Henkilöautoliikenteen kokonaan poistamiseen ei yhdyskunnissa päästä pitkälläkään aikavälillä, eikä sitä tarvitse tavoitellakaan. en sijaan on tavoiteltava henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä. Tässä tavoitteessa tärkeässä osassa on kaupunkiasumisen vetovoimaisuus. Vetovoimaisilla kaupunkiasumisen konsepteilla voi olla lopulta suuri merkitys kestävän kehityksen kannalta, sillä monien tutkimustulosten mukaan kaupunkirakenteen tiiviydellä ja kaupunkiseudun energiankulutuksella on suora yhteys. uvat: otilainen 2013.
TULVAIUUDN AUMIN TMA IHMIN MITTAAAVA AUPUNIAUINYMPÄRITÖIÄ Rakennusmassojen sopusointuiset suhteet sekä julkisivun yksityiskohdat voivat luoda rakennuksen lähiympäristöön mittakaavaa, johon ihminen voi samaistua. Mittakaava ja tilojen jäsentely, turvallinenkaupunki.fi. [Viitattu: 23.5.2012]. aatavilla:<http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/rikoksiaja-ilkivaltaa-ehkaiseva-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/territoriaalisuus/mittakaava-ja-tilojen-jasentely>. uvat: otilainen 2013. AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT TOIMINNALLIT MAHDOLLIUUDT YHTNOPIVUU AUAAN LÄMÄNTAPAAN TULVAIUUDN AUMIN TMA OMAHTOIUU TRRITORIOT Mahdollisuus muokata ja personalisoida asumisen tilaa on tärkeää asukkaan ja asuinympäristön yhteensopivuuden tunteen aikaansaamiseksi. simerkiksi alonen ym. (2011) tuo esiin lukuisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet elinympäristöön kohdentuvien vaikutusmahdollisuuksien sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden. Pihat ovat oleellinen osa pientaloasumista - niitä arvostetaan ja muokataan omaan persoonaan ja elämäntapaan sopiviksi. Tärkeä tekijä pientalomaisten laatutekijöiden toteutumisessa kaupunkimaisessa asuinympäristössä on asunkohtaiset ulkotilat. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) alonen, Heidi; Lappalainen, anna; Lahtinen, Marjaana; Nevala, Nina; Lehtelä, Jouni; nibbs, Luke; Morawska, Lidia; Reijula, ari 2011. isäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa - kirjallisuuskatsaus 7.12.2011. Työterveyslaitos. [Viitattu: 23.5.2012]. aatavilla: <http://www. tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlf-6129.pdf>. uva: otilainen 2013.
AUNTOTAINN ULOTILA TRAOITUNA "PORTAANA" TP TP TP TP T T A U I Y L Ö JA A L A TP TP T TP LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. HH/ VAR LIITRI LIITRI simerkiksi terassoidut kerrostalotyypit integroivat kerrostalon ja pientalon positiivisia ominaisuuksia, sillä asuntokohtaiset LIITRI LIITRI LIITRI ulkotilaterassit sallivat pientalomaisen tontin kaupunkiasunnossa. Terassoidulta pihaportaalta on avarat näkymät ympäröivään kaupunkiin, ja se on valoisa ja yksityinen. Pihaporras on myös erillään ulkopuolisten kulkureiteiltä. un ulkotila on asunnon huonetilaa korkeampi, se ei varjosta sisätilaa. Pihaportaiden suunnittelussa tulee huomioida säänsuojaus, sillä ne voivat olla tuulisia ja sateen armoilla. Pihaportaiden ongelmana voi olla myös se, että alakerran ulkotilaan on suora näkyvyys. uva: otilainen 2013. HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI IVUA. / AUNTOTAINN ULOTILA MAAN VÄLINÄ "TAUNA" T HH/ VAR IVUA./ LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI TP HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. Rakennusmassan väliin muodostuvan asuntokohtaisen ulkotilan etuja ovat yksityisyys ja suojatut näkymät. Massan välisessä taskussa asuntokohtainen ulkotila on intiimi ja suojassa säältä. Ulkotilaa voi hyödyntää myös kylmien varastojen sijoittamisessa asunnon yhteyteen. uva: otilainen 2013.
AULA AL./ AL./ AL./ AL./ 1-2 1-2 AL./ AL./ TP TP AL./ AL./ AULA 1-2 AL 1-2 AULA 1-2 1-2 1-2 1-2 AULA AL./ AL./ AL./ 1-2 AULA AL./ AL./ AULA AL./ RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN UUDIAUNTOTUOTANNON UHD OLMAAOLVAAN RANNUANTAAN Vainio, Belloni. 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. aatavilla: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf Monipuolinen asuntotarjonta vaatii uomen verrattaen monotyyppisen asuintarjonnan vuoksi tietoista talotypologian uudistamista. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2012]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. IMRI RROPJATA 1:250 RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN AHDN AUNNON JAAMA AULA AHDN AUNNON JAAMA AULA T HM VM Pyrkimys monipuoliseen asuntotuotantoon ei ole suinkaan uusi. simerkiksi ahri ja Pyykönen (1984) toivat esiin jo miltei kolmekymmentä vuotta sitten tiettyjen asuinrakentamisen ratkaisujen hallitsevuuden ja uusien ratkaisujen etsinnän tarpeen: "Tulevaisuuden asuntoarkkitehtuuri näyttää muutaman vuosikymmenen tähtäimellä joutuvan taustatekijöidensä aiheuttamiin muutospaineisiin. [...] Pidemmällä tähtäimellä, ehkä 1990 -luvulla, taustasyyt antavat aiheen osottaa suoranaisia murrosilmiöitä. Uusi jälkiteollisen ajan arkkitehtuuri tulee etsimään muotojaan lukuisten yritysten ja erehdysten kautta." Onneksi viime vuosina arkkitehtuuritutkimuksen kiinnostus eri typologianäkökulmia kohtaan on ollut merkittävää. ahri, sko; Pyykkönen, Hannu 1984. Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu. Rakennuskirja Oy. Helsinki. uvat: otilainen 2013.
OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUA- LÄHTÖIYY? LÄHTÖTANA MONIPUOLIUU JOUTAVUU RI AUNTOJN N AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY Mikäli asuntorakentamisen tulevaisuuden tärkein kehitettävä teema tulisi pukea yhdeksi sanaksi, olisi tuo sana mielestäni "asukaslähtöisyys." uluttajan eli asukkaan aseman muutoksesta passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi puhuvat lukuisat aikamme yhteiskunnalliset keskustelut, raportit, julkaisut ja artikkelit. Onko tämän päivän asuntorakentamisessa tarjolla yksilöllisiä ratkaisuja? rokforsin (2006, 21) mukaan "asukkaan valintamahdollisuudet asumisensa suhteen ovat kohdistuneet pitkälti erilaisiin sisustusvaihtoehtoihin, mutta todellisten tilallisten vaihtoehtojen kehittäminen on ollut vielä vähäistä." amaa näkökulmaa tuo esiin myös Autio, Huttunen ja Autio (2011, 29): "kovin mielikuvituksellisia ratkaisuja ei asuntomessuilla tai asuntomarkkinoilla ylipäätänsäkään tarjota, vaan yksilöllisyys liittyy ideaaleihin kuten merinäköalaan ja keittiön varustelutasoon." Voimme toivoa, että asukkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen on tulevana aikana asuntorakentamisessakin menestymisen edellytys. Asukaslähtöisyys voidaan nähdä laajana käsitteenä, joka lisää monella eri tasolla asukkaiden valinnan mahdollisuuksia asumisessa. Voisiko asukaslähtöisyys pitää sisällään esimerkiksi seuraavia teemoja? MONIPUOLIUU: Asumismuotojen ja asuntotypologian monipuolistaminen on lähtökohta. MATRIAALIT, DTALJIT, MITOITU: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttaminen niin, jotta jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Materiaalien ominaisuudet; tapa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakentamisen yksityiskohtien ja detaljien viesti. JOUTAVUU AUNNOIA: Asunnoon muutettavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys, monireittisyys, yleispätevyys... JOUTAVUU AUNTOJN N: Asuntojen yhdistäminen, jakaminen tai uudelleensijoittelu, huoneistojakauman säätelymahdollisuudet, sivuasunnot, samaan tilayksikköön toteutettavat erilaiset pohjaratkaisut. MONIPUOLIT AUNTOTAIT ULOTILAT: Pientalomaiseen rakentamistapaan kuuluvien laatutekijöiden hyödyntäminen: monipuolisten toimintojen, itseilmaisun ja harrastusten mahdollistaminen asuntokohtaisten ulkotilojen myötä, asuntokohtaisen ulkotilan toiminta purkurivyöhykeenä. AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY: Asumisen reviirin hahmottaminen asunnon sisäosan tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana: edellyttää puolijulkisia ja puoliyksityisiä tiloja rakennus-, kortteli- ja aluetasolla. OITTUNT TOIMINNOT: Asumisen, työn ja vapaa-ajan toimintojen lomittuminen samaan elinympäristöön. TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT: Asuinympäristöjen korkean laadun tavoittelu ihanteellisen tiiviysasteen (ks. Urbaani Onni -hanke) ja toiminnan mahdollistavien viherympäristöjen yhteisvaikutuksena. UTOMOITAVUU JA YHTIHITTLY: Avoimen asuntorakentamisen tavoite, massakustomointi, vorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu, toimijoiden vastavuoroinen oppiminen, asukkaiden kokemustiedon huomioiminen suunnitteluratkaisuissa. AUMIN JA PALVLUJN YHDITÄMINN: Asuminen rakennetun tilan ja palvelutarjonnan kokonaisuutena. OONAIVALTAINN TÄVYY: Asukaslähtöisyyden vuoksi tehtävät nykyiset valinnat eivät saa aiheuttaa ongelmia tai tarpeettomia kustannuksia tuleville asukkaille: edellisten lisäksi huomioitava myös ekologinen kestävyys, kuten tekninen pitkäikäisyys, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, uusiutuvien energiamuotojen suosiminen. rokfors; arin 2006. Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintyö. Teknillisen koulun arkkitehtiosaston tutkimuksia. Arkkitehtuuri II. Teknillinen korkeakoulu. Autio; Minna, Huttunen; aisa ja Autio; Jaakko (2011) Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla. ulutustutkimus.nyt 5/2. Urbaani Onni -hankkeen tulostiivistelmät. [Viitattu: 23.5.2012]. aatavilla: <http://ytk.aalto.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urbaani_onni/>. uva: otilainen 2013.