Miten voin vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen Matti Kärkkäinen puuntuottaja, emeritusprofessori Perjantai 25.11 klo 18.00-n. 21.00 Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki Lauantai 26.11 klo 10.00-13.00 Sokos Hotelli Kaarle, Kauppatori 4, Kokkola
Ensin huonot uutiset Vai ovatko ne sittenkään niin huonoja uutisia, kun metsätalous on pitkäaikaista toimintaa. Kvartaali on metsätaloudessa 25 vuotta! Matti Kärkkäinen 2016 2
Yksityismetsien reaalitulos 1991-2015 Euroa/ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 (elinkustannusindeksillä deflatoitu) 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus 3
Metsämaan hinta Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Maanmittauslaitos 4
Metsämaan hintatilasto Maan hinnassa kaksi käännepistettä, 1993 (heikko) ja 2005 (vahva). Tuolloin hinnat karkasivat elinkustannusindeksistä. Vuonna 1993 osa metsänomistajista sai alkaa käyttää metsävähennystä uusilla tiloilla. Vuonna 2005 kaikki metsänomistajat saivat alkaa käyttää metsävähennystä ostamillaan tiloilla. Matti Kärkkäinen 2016 5
Mikä metsävähennys? Metsänomistajakohtainen metsävähennys on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Jos tilan hinta on 100 000 euroa, 60 000 euroa tulevista nettotuloista on verovapaata siten, että vuosittain saa käyttää metsävähennykseen 60 % metsätalouden pääomatulosta. Matti Kärkkäinen 2016 6
Tulkinta Metsämaan hintakehitys viittaa siihen, että verojen välttelyä rakastava Suomen kansa on valmis maksamaan metsämaasta ylihintaa saadakseen verottomia tuloja. Toisin sanoen osa lyhytaikaisesta verohyödystä on valunut metsämaan hintaan. Metsämaan ostamisen kannattavuus on heikentynyt. Matti Kärkkäinen 2016 7
Vaikea keksiä muita selityksiä kuin metsävähennyksen valuminen hintoihin UPM ym. ovat myyneet hyväpuustoisia tilojaan. Totta, mutta vaikutus markkinoihin pieni. Metsärahastot ym. ovat maksaneet älyttömiä hintoja ja nostaneet hintatasoa. Totta, mutta miksi käännepisteet 1993 ja 2005? Nyt myytävät tilat ovat puustoisempia kuin ennen. Ei totta, pikemminkin päinvastoin. Matti Kärkkäinen 2016 8
Voittajat ja häviäjät Metsämaan hinnan 2 4 % nousu vuodessa on hyödyttänyt vanhojen tilojen myyjiä (tila ostettu ennen 1993) tai jotka ovat saaneet tilan muuten kuin ostamalla. Pieniä häviäjiä ovat ne, jotka yrittävät maksaa kalliit tilansa puunmyyntituloilla. Suuria häviäviä ovat mielensä muuttajat. Matti Kärkkäinen 2016 9
Mielensä muuttaja Paljon metsää omistava ostaa 2016 metsätilan ja maksaa 100 000 euroa. Katuu vuonna 2017 ja myy tilansa samalla hinnalla. Ei luovutusvoittoa. Verottaja lisää 60 % tilan hinnasta luovutusvoittoon. Kassasta on maksettava vero 34 % x 60 000 euroa = 20 400 euroa. Pitkällä aikavälillä tilanne tasoittuu, mutta harva ymmärtää monimutkaisia säädöksiä. Matti Kärkkäinen 2016 10
Lopputulos Metsävähennystiloja tulee myyntiin niukalti, koska myyjät eivät halua maksaa mielestään turhia kassamenoja luovutusvoitosta. Tarjonnan pieneneminen pitää hinnat korkealla. Lähivuosina voi olettaa, että metsätilojen nousu jatkuu. Joskus hintojen kohoaminen lakkaa. Muutos voi olla äkillinen, kun (siis kun) tulee kiinteistövero Metsään.fi-järjestelmän mahdollistaessa veron tarkan kohdentamisen. Matti Kärkkäinen 2016 11
Onko sijoittajalla vaihtoehtoja? Tilastojen valossa metsään sijoittaminen ei ole ollut edullista vaihtoehtoihin verrattuna. Nykyhetken markkinakorot kuitenkin suosivat metsäsijoittamista: puuttuu hyviä sijoituskohteita. Erilaisiin kollektiivisiin metsäsijoituksiin kannattaa suhtautua varauksellisesti: alhaiset nettotulot eivät kestä kalliiden johtajien palkkoja. Matti Kärkkäinen 2016 12
Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit 1986 2012 Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus 13
Hyvät uutiset Suomen tähänastinen kehitys antaa aiheen optimismiin. Suomi on elänyt metsästä. Puulla on menekkiä tulevaisuudessakin. Äänekosken tehdasta rakennetaan, vanhojen tehtaiden kapasiteettia on lisätty ja lisäksi suunnitelmia on niin paljon, että jokin/jotkin niistä toteutuvat. Puun tuonti ei ole vakava uhka. Matti Kärkkäinen 2016 14
30 Havutukin markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016: LÄhde: Luonnonvarakeskus Vuosi 15
Mäntykuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 18 16 14 12 10 Milj. m 3 8 6 4 2 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 16
14 12 10 8 6 4 2 Kuusikuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 17
10 Koivukuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 18
Raakapuun tuonti 1955 2015 25 Milj. m 3 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 19
Puun kysynnän lisäys milj. m 3 Stora Enso Varkaus 1,1 UPM Pietarsaari & Kymi 1,3 Metsä Group Äänekoski 4 Pohjois-Suomen investointikaavailut n. 2 Kuopio (Finnpulp) 4-6 (epävarma) Matti Kärkkäinen 2016 20
Painopiste metsien hoitoon Uuden metsämaan ostaminen on nykyisin vähemmän edullista kuin jo omistuksessa olevan metsämaan tehokkaampi hyödyntäminen. Kannattaa olla realistinen, millä on taloudellista arvoa. Vain puunmyynnistä saa rahaa, muusta ehkä hyvää mieltä ja kuntoa.
Metsäntuotteiden arvo 2014 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu 12 51 1 15 53 78 17 Teollisuuden ainespuu 1840 0 500 1000 1500 2000 Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus Arvo milj. 22
Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen 2016 23
Perusniksit Matti Kärkkäinen 2016 24
Keskeiset viestit talouden kannalta 1 Vähennä metsätalouden laiskaa pääomaa. 2 Hoida taimikkosi. 3 Tee johdonmukaisia päätösketjuja. 4 Raha tulee puunmyynnistä. Hyvä mieli voi tulla muustakin. Matti Kärkkäinen 2016 25
1 Laiskan pääoman käsite Kun konsultti joutuu rahoittajan vaatimuksesta saneeraamaan jotakin tuotannollista yritystä, erityistä huomiota kiinnitetään laiskaan pääomaan. Se on kiinni ylisuurissa tuotteiden, välituotteiden ja raaka-aineiden varastoissa, se on kiinni harvoin tai ei lainkaan käytetyissä koneissa ja laitteissa, se on yrityksen kannalta heikosti tuottavia tai tarpeettomia rönsyjä vierailla toimialoilla, se on edustussaunoja ja Lapin matkailukohteiden viikko-osakkeita ja mitä liekään. Matti Kärkkäinen 2016 26
Laiskan pääoman vapauttaminen Joskus talousongelmat ratkeavat pelkästään sillä, että tarpeeton kama myydään ripeästi pois yrityksestä. Keino tehoaa tosin usein huonosti siksi, että yrityksen joutuessa vaikeuksiin koko elinkeinoelämä saattaa olla lamassa, eikä kukaan halua ostaa järjellisellä hinnalla mitään. Matti Kärkkäinen 2016 27
Laiska pääoma metsissä Käsite on selvä: pääoma, joka on kiinni metsätaloudessa turhaan tai ei tuota riittävästi. Metsätaloudessa laiskasta pääomasta puhutaan harvoin. Taimikonhoito kallistuu, jos se tehdään myöhässä, ja tulos heikkenee. Jos ei harvenneta, luonnonpoistuma kasvaa ja järeyskehitys hidastuu Myös metsissä on laiskaa pääomaa! Matti Kärkkäinen 2016 28
Myöhässä olevat työt 2016 Ensiharvennukset Taimikonhoito 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 ha 100 ha Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 29
Talous Laiskaa pääomaa on kiinni 500 700 milj. kantorahatuloina mitaten. Pääoma on todella laiskaa, koska harvennus lisää välittömiä tuloja, nopeuttaa järeän puusadon kypsymistä ja lisää määrää. Lisäharvennukset mahtuvat markkinoille, koska vuotuinen harvennuspinta-ala on sentään 400 000 500 000 ha. Etenkään ensiharvennuksia ei kannata lykätä hinnan takia: aikaikkuna on pieni, ennen kuin latvukset alkavat supistua ja elpymiskyky heiketä. Matti Kärkkäinen 2016 30
Riskien vähentäminen harvennuksissa Erityisesti korkeilla paikoilla ja reunametsissä on otettava huomioon tuulituhojen riski. Puusto, jota on harvennettu vähin erin taimikkovaiheesta saakka, kestää voimakkaita tuulia paremmin kuin metsä, jota on alettu harventaa vasta varttuneella iällä. Laiskan pääoman poisto ajoissa lisää tuulenkestävyyttä. Suurten puiden poisto lisää jäljelle jäävien tuulituhojen riskiä. Tämä on ongelma jatkuvassa kasvatuksessa. Matti Kärkkäinen 2016 31
2 Taimikon hoito heikentynyt Hoida taimikkosi! Matti Kärkkäinen 2016 32
Taimikonhoitotarpeen muutos Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 33
Kiertoajan nettotulojen nykyarvo, E-S, VT kylvömännikkö, korko 3 % Nykyarvo, /ha Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 34
Edellisen kuvan selitykset Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 35
Istutuskuusi, MT, ensiharvennustulos Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 36
Varhaisperkaus on tärkeä Matti Kärkkäinen 2016 37
Perattujen ja perkaamattomien kuusien kehitys Huotarilla (2011) Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 38
Varhaisperkauksen vaikutus kuusen tyviläpimitan kasvuun Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 39
3 Ole edes johdonmukainen! Jos istuttaa kalliilla hinnalla (tuore kangas ja paremmat maat), on istutuspäätöksellään sitoutunut huolehtimaan varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta. Jos kylvää (kuivahko kangas ja heikommat maat), sama juttu. Jos ei tee jälkitöitä, talousajattelu on mielipuolista. Ensin tehdään kalliit investoinnit, sitten tuhotaan ne! Matti Kärkkäinen 2016 40
Metsänuudistamisen niksit
Ennakointi tärkeää Uudistamisen kustannusten alentaminen, uuden puuston tuottojen lisääminen ja lähimetsiköiden nettotuottojen lisääminen voidaan aloittaa hyvissä ajoissa ennen päätehakkuuta. Monet toimet eivät ole aikakriittisiä: ne voidaan tehdä, vaikka uudistamisvuotta ei olisi vielä päätetty. Matti Kärkkäinen 2016 42
Kustannusten alentaminen uudistusalalla Ruohon- ja heinäntorjunta Vesakontorjunta Siemensyntyisten lehtipuiden torjunta Hallantuhojen torjunta Matti Kärkkäinen 2016 43
Ruohon- ja heinäntorjunta Hakattava metsä pidetään täystiheänä hakkuuseen saakka, jolloin aluskasvillisuus ei pääse rehevöitymään ennakolta. Viimeisestä lannoituksesta on oltava aikaa ainakin 10 15 vuotta, jotta lannoituksen rehevöittävä vaikutus on heikentynyt. Matti Kärkkäinen 2016 44
Vesakontorjunta Haavat ja muut vaikeat lehtipuut kaulataan viimeistään 5 10 vuotta ennen hakkuuta, jolloin rungot ovat kuolleita uudistamisvaiheessa eivätkä aiheuta juurivesoja. Pienet lehtipuut raivataan 4 6 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin kannot ovat joko kuolleet tiheässä metsässä tai vesoneet raivauskelpoisiksi hakkuuseen mennessä. Matti Kärkkäinen 2016 45
Matti Kärkkäinen 2016 46
Siemensyntyiset lehtipuut Havupuiden uudistusaloilla säästöpuut eivät voi olla lehtipuita, jos halutaan minimoida perkaustyö. Lehtipuut poistetaan päätehakkuussa myös reunametsiköistä hakkuukoneen ulottuvuuden rajoissa, koska reunapuut vastaavat valtaosasta siemennyksestä. Varjoisan metsän lehtipuut eivät paljoa siemennä. Matti Kärkkäinen 2016 47
Hallatuhojen vähentäminen Kuusen istutusalat suunnitellaan siten, että kylmä ilma pääsee virtaamaan pois kuin täyttyvästä lammikosta. Helpoissa tapauksissa riittää kanavan tekeminen puustoon ja alikasvokseen. Vaikeissa tapauksissa joudutaan avaamaan suppa tms. kaivinkoneella siten, että kylmä ilma voi valua pois. Uudistusalan muoto tärkeä. Matti Kärkkäinen 2016 48
Lähimetsiköiden nettotuotot Viljelyalan reunametsiköiden tuulituhojen välttäminen onnistuu parhaiten aloittamalla siedätys jo 20 vuotta ennen viljelyalan päätehakkuuta: puusto kasvatetaan normaalia harvempana, jolloin puut sopeutuvat tuuleen ja kehittävät tasapainoisen juuriston. Sama koskee kuusen paahdetuhoja: siedätys ennen päätehakkuuta. Matti Kärkkäinen 2016 49
Yksi yrittämisen este säilynyt Puuntuottajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen, ja vapaus on lisääntynyt vuosien mittaan. Uudistuksissa on unohdettu yksi asia, joka rajoittaa voimakkaasti yrittäjän vapautta: hirvi. Kun ongelma on luotu lainsäädännön avulla, eduskunnan kautta on hoidettava myös sen poistaminen. Matti Kärkkäinen 2016 50
Ylisuuren hirvikannan vaikutuksia Rajoittaa mahdollisuuksia tuottaa laadukkaita männyn ja rauduskoivun tyvitukkeja. Estää käytännössä haavan viljelyn. Edistää maannousemasienen aiheuttamaa lahoa, kun lahokuusikoissa puulajia ei voi vaihtaa hirvituhojen riskin vuoksi. Lisää kuusen viljelyä mailla, joilla mänty kasvaisi paremmin. Karuilla mailla ei saada yhtään kuusitukkia. Vähentää syksyisin ulkoilumahdollisuuksia hirvikärpäsen aiheuttaman haitan vuoksi. Hirven organisoitu suuren mittakaavan salametsästys erittäin kannattavaa oikeustapausten valossa. Matti Kärkkäinen 2016 51
Hirvikannan kehitys 1930-1990 T. Nygrénin väitöskirjan 2009 mukaan Matti Kärkkäinen 2016 52
Huomattavaa Talvikanta on paljon pienempi kuin kesällä taimikkoja vaurioittava eläinmäärä. Syksyllä 2015 talvikanta oli noin 88 000 hirveä, mutta männyn ja rauduskoivun taimikkoja rouskuttaa kesällä noin 150 000 eläintä. Nykyinen tavoiteltu talvikanta n. 80 000 hirveä on metsätalouden 3-4 kvartaalin jaksolla (75 100 vuotta) äärimmäisen korkea. Sama koskee koko jääkauden jälkeistä aikaa. Matti Kärkkäinen 2016 53
Hirvikanta 3000-kertaistunut 1900- luvun alusta Kun nykyisin myytävät huippulaatuiset männyn tyvitukit syntyivät 100 vuotta sitten, koko Suomessa oli hirviä noin 30. Korkein arvio ajankohdalle on 100 hirveä koko maassa. Kun nykyinen hirvikanta on 3000-kertainen verrattuna 1900-luvun alkuun, emme voi enää tuottaa samanlaisia huippulaatuisia tyvitukkeja kuin ennen hirven aiheuttamien vioittumien vuoksi. Matti Kärkkäinen 2016 54
Nykyinen hirvikanta historiapoikkeus Myös historiallisesti nykyinen hirvikanta on äärimmäisen suuri. Nygrén kertoo: Tukholman kuninkaallisen turkiskamarin tilikirjojen mukaan vuosina 1554 1577 Satakunnasta hankittujen hirventaljojen joukossa oli 202 täysikasvuisen ja 289 nuoren hirven taljan lisäksi 153 hirvenvasikan taljaa. Siteeraus viittaa, että harvaan asutussa Suomessa hirviä oli kohtuullisesti, ehkä 1960-luvun tasoa. Myös kivikauden hirvikanta on ollut arvioiden mukaan kohtuutasoa petojen ansiosta, murto-osa nykyisestä. Matti Kärkkäinen 2016 55
Hirvikannan säätelyn historiaa Ahvenanmaan hirvet rauhoitettiin v. 1620 kuolemanrangaistuksen uhalla. Metsästysasetus 1868: hirven täysrauhoitus koko maassa. Luvallinen metsästys alkoi 30 vuoden jälkeen. Vuosittain kaadettiin 200 800 uroshirveä koko maassa. Uusi täysrauhoitus 1923 1933. Vuonna 1935 koko Suomessa oli 3 500 hirveä. Kaatojen luvanvaraisuus ollut aina, koska hirviä oli vähän. Lupaviranomainen vaihdellut: ministeriö, metsähallitus, lääninhallitus ym. Matti Kärkkäinen 2016 56
Hirvenmetsästys vapaaksi! Nykyisin hirvi ei todellakaan ole uhanalainen tai erityisen suojelun tarpeessa. Voidaan hyvin siirtyä normaaliin metsästyskäytäntöön, jolloin metsästystä rajoitetaan metsästysajan avulla. Hyviä kokemuksia on saatu metsäkauriista. Sen pyynti ei ole ollut enää luvanvaraista 1.8.2005 alkaen, ja kaikki ovat tyytyväisiä tarpeettoman byrokratian puuttumiseen. Hyvä kokemus rohkaisee laajentamaan käytännön hirveen. Puuntuottaja päättäköön yksinään, millaisen hirvikannan hän kestää yrityksessään. Matti Kärkkäinen 2016 57
Vapauden edut 1 Metsästyslaki 6: Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Todellinen vapaus määrätä metsästyksestä myös hirven osalta korostaa vapautta ja vastuuta, mikä on linjassa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutosten kanssa. Valtio säästää: tarpeettoman laajaksi paisunutta riistahallintoa voidaan purkaa. Valtio säästää: metsätuhokorvauksista voidaan luopua aivan samoin kuin metsäkauriin osalta. Matti Kärkkäinen 2016 58
Vapauden edut 2 Riistahallinto välttyy tekemästä nykyisin puuttuvaa hirvikannan optimin määritystä. Toistaiseksi on poliittisesti riittänyt, että sovitaan tavoitekanta. Pitkällä aikavälillä vaaditaan kunnollinen kustannus-hyöty -analyysi. Uusi vapaus korostaa markkinataloutta feodalismin ja byrokratian sijasta. Voidaan ennustaa, että optimi tulee olemaan murto-osa nykyisestä hirvestäjien mielipiteisiin perustuvasta hirvikannasta. Matti Kärkkäinen 2016 59
Vapauden edut 3 Päästään nykyisestä tilanteesta, jolloin metsästäjät päättävät itse haluamastaan saalistasosta (kiitos välillisen valtionhallinnon, jossa riistahallinto on alistettu metsästäjille), mutta laskun maksavat puuntuottajat metsävahinkojen kautta. Tämä johtaa loogisesti ylisuureen hirvikantaan, kuten on käynyt. Puuntuottajien ja hirvenmetsästäjien kireät välit palautuvat yhteistyökumppanuudeksi. Matti Kärkkäinen 2016 60
Mitä uudistuksen jälkeen tapahtuu? Aluksi kaatomäärät suurenevat ja hirvikanta pienenee 1970-luvun alun tasolle (20 000 kpl). Hirvikanta vakiintuu uudelle tasolle, mutta ei vaarannu, koska riittävän harvan hirvikannan metsästys on vaikeaa. Metsien virkistyskäyttö syksyisin kasvaa, koska hirvikärpänen käytännössä katoaa Suomen metsistä. Metsätalous saa lisää yritysmäisiä piirteitä, kun voidaan panostaa myös laatupuun kasvatukseen. Matti Kärkkäinen 2016 61