KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa 2013.
SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisten jälkeen ja mitkä ovat tarkoituksenmukaiset liikennekokonaisuudet. Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt kesällä 2012 päätöksen järjestää toimivaltaalueensa joukkoliikenne palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Päätöksestä on tehty EUilmoitus.
TIETOA KESKI-SUOMESTA Asukkaita 275 000, joista Jyväskylässä asuu lähes puolet. Suomen viidenneksi väkirikkain maakunta. Kuusi seutukuntaa, 23 kuntaa. Jyväskylän kaupunki on seudullinen kunnallinen (joukkoliikenne)viranomainen Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen kuntien alueilla. Seutu-/maakunta Kunta Väkiluku (31.12.2012) Seutukunnan asukkaat Keuruun seutukunta Keuruu 10 486 12301 asukasta Multia 1 815 Joutsa Joutsa 4 904 5674 asukasta Luhanka 770 Jyväskylän seutukunta Hankasalmi 5 457 171589 asukasta Jyväskylä 133 405 Laukaa 18 483 Muurame 9 573 Petäjävesi 4 093 Toivakka 2 463 Uurainen 3 572 Jämsän seutukunta Jämsä 22 356 24791 asukasta Kuhmoinen 2 435 Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Kannonkoski 1 555 32122 asukasta Karstula 4 376 Kinnula 1 764 Kivijärvi 1 304 Kyyjärvi 1 469 Pihtipudas 4 441 Saarijärvi 10 263 Viitasaari 6 950 Äänekosken seutukunta Konnevesi 2 905 23179 asukasta Äänekoski 20 274 Keski-Suomen maakunta 275 113
NYKYINEN KESKI-SUO- MEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄ JOUKKO- LIIKENNE Talvella n. 2600 ja kesällä n. 1300 lähtöä viikossa. Vuoden 2013 alussa oli Yhteensä 48 siirtymäajan liikennöintisopimusta 12 eri liikennöitsijän kanssa Yhteensä 58 ostoliikenteen sopimusta 18 eri liikennöitsijän kanssa ELY-keskuksen joukkoliikenteen rahoitus v. 2012 hieman yli 3,0 M (Kunnat käyttivät kuljetuksiin rahaa v.2011 yht.28,8 M )
JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN PÄÄPERIAATTEET (1/2) Lähtökohtana on PSA-liikenne, kun 1. Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli 10 000 seutulippumatkaa vuodessa. 2. Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää vuodessa suuntaansa. Pendelöijien 5-10 % joukkoliikenteen kulkutapaosuudella päädytään kuntaparien välillä yli 10 000 matkaan vuodessa. 3. Turvataan riittävä joukkoliikenteen palvelutaso muusta merkittävästä syystä, kuten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille.
JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN PÄÄPERIAATTEET (2/2) Lähtökohtana on ensisijaisesti markkinaehtoinen liikenne, kun Edellä mainitut PSA-liikenteen lähtökohdat (kohdat 1-3) eivät toteudu. Tyypillistä markkinaehtoista liikennettä ovat nykyinen pikavuoroliikenne sekä peruskunnan sisäiset liikenteet. Tarvittaessa markkinaehtoista liikennettä täydennetään reittipohjaisella PSA:n mukaisella ostoliikenteellä. Joukkoliikenteen järjestämistapaan vaikuttaa tarvehanrkintaisesti myös nykyinen joukkoliikenteen tarjonta ja käyttäjämäärät sekä asetetut palvelutasotavoitteet.
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄ- MÄN PSA-LIIKENTEEN TOIMINTAMALLIT 1. Alueellinen käyttöoikeussopimus Kun kahden kohteen välillä voi kulkea monta reittiä. Kun otetaan jokin sellainen alue haltuun, jossa on nykyisin paljon ostoliikennettä ja sellaista markkinaehtoista liikennettä, joka kuorii kerman. Ts. tutkitaan voidaanko alueellisella käyttöoikeussopimuksella aikaansaada edullisesti koko alueen joukkoliikennejärjestelyt. 2. Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (nettomalli) Kun joukkoliikenne kulkee tietyllä reitillä. Yleensä silloin kun reitti kulkee kunnallisen lupaviranomaisen alueella. 3. Käyttöoikeussopimuksien yhdistelmä 4. Bruttomalli Voi tulla kyseeseen lyhyellä ajanjaksolla, kun halutaan saada tietoa esim. markkinoista
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄ- MÄN PSA-LIIKENTEEN TOIMINTAMALLIT Jyväskylän viranomaisen alueella tämä vastaa alueensa sisäisen liikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö on tärkeää (liikenteen suunnittelu, palvelujen hankinta, maksu- ja informaatiojärjestelmät, ). Peruskunnissa voi olla sellaista kaupunkimaista kunnan sisäistä kuntakeskuksen ja taajamien välistä liikennettä, joka täydentää hyvin kuntarajat ylittävää liikennettä. Tällaisten liikenteiden järjestämistä ELY-keskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä voidaan harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin.
PSA-LIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PRIORITEETTI 1. Ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne, kysynnän mukaan, 2. Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet), 3. Peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla.
SEUTU- JA TYÖMATKALIPPUJEN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA KUNTA Matkustus, kpl 2011 2012 Hankasalmi 8132 9480 Joutsa 7759 9205 Jyväskylä 283788 266990 Jämsä 69451 69062 Kangasniemi 2452 2780 Keuruu 13028 14080 Konnevesi 189 331 Laukaa 93191 89431 Muurame 50483 54820 Petäjävesi 12124 11769 Saarijärvi 9808 8395 Toivakka 1896 1995 Uurainen 7829 6876 Äänekoski 54035 52227 Yhteensä 614 165 597 441 OpiskSL 550 975 566 191 Yhteensä 1 165 140 1 163 632 PSA-liikenteen järjestämisen kriteerit täyttyvät ja melkein täyttyvät Jyväskylä Laukaa Jämsä Muurame Äänekoski Keuruu Petäjävesi Hankasalmi Joutsa Saarijärvi
Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä TYÖMATKAPENDELÖINTI KESKI-SUOMESSA Asuinpaikka Työpaikan kunta Hankasalmi 1305 0 358 7 0 0 1 0 0 24 0 0 72 0 1 4 0 0 1 6 0 0 34 1813 Joutsa 2 1384 158 7 0 0 1 0 0 0 0 0 6 15 0 4 3 0 1 19 1 0 3 1604 Jyväskylä 91 72 48737 478 6 31 187 4 8 32 7 7 1174 21 24 1058 139 12 161 77 132 49 810 53317 Jämsä 0 11 473 7542 0 0 29 0 0 0 47 0 10 2 0 31 18 0 3 0 2 2 6 8176 Kannonkoski 0 0 22 1 391 6 0 0 9 0 0 5 1 0 0 0 0 0 45 0 1 29 12 522 Karstula 0 0 38 0 22 1353 3 2 8 0 0 42 3 0 2 1 1 7 96 0 0 4 12 1594 Keuruu 1 1 204 45 0 6 3259 2 0 0 0 0 5 0 64 5 14 0 4 0 1 0 7 3618 Kinnula 0 0 16 0 0 11 1 498 12 0 0 4 3 0 0 0 0 14 2 0 0 15 6 582 Kivijärvi 0 0 12 1 21 21 1 10 265 0 0 2 1 0 0 0 0 1 7 0 1 3 4 350 Konnevesi 15 0 87 2 0 0 0 0 0 665 0 0 29 0 0 0 0 0 2 0 0 1 237 1038 Kuhmoinen 0 0 13 84 0 0 0 0 0 0 630 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 1 730 Kyyjärvi 0 0 11 0 0 31 0 1 4 0 0 440 0 0 0 0 0 0 5 0 0 3 3 498 Laukaa 38 2 3283 22 1 1 6 0 1 20 0 1 3481 0 2 60 12 2 20 14 22 2 314 7304 Luhanka 0 39 51 7 0 0 0 0 1 0 0 0 0 144 0 4 0 0 0 0 0 0 1 247 Multia 0 0 41 4 0 2 121 1 0 0 0 0 1 0 411 1 16 0 11 0 1 0 4 614 Muurame 2 4 2346 86 0 0 8 0 0 2 0 1 46 6 1 1415 5 0 5 3 3 2 21 3956 Petäjävesi 0 0 572 30 0 0 64 0 0 0 0 0 5 0 20 13 744 0 1 1 9 2 8 1469 Pihtipudas 0 0 21 2 0 0 1 8 3 1 1 0 7 0 0 3 0 1341 10 0 0 90 12 1500 Saarijärvi 2 0 308 1 42 111 5 0 8 1 0 16 25 1 16 3 5 3 2961 1 35 11 206 3761 Toivakka 4 26 354 2 0 0 1 0 0 0 0 0 42 0 0 7 1 0 0 433 1 0 4 875 Uurainen 0 1 463 1 0 3 8 0 1 1 0 0 24 0 4 7 4 0 30 0 573 2 111 1233 Viitasaari 0 0 64 3 12 7 1 8 14 4 0 0 10 0 0 3 0 79 19 0 0 2215 30 2469 Äänekoski 9 1 936 6 1 16 2 1 1 42 0 1 173 0 2 13 3 6 95 2 58 47 6341 7756 Yhteensä 1469 1541 58568 8331 496 1599 3699 535 335 792 685 519 5118 189 547 2632 967 1465 3479 556 840 2477 8187 105026 Laukaa-Jyväskylä-Laukaa Muurame-Jyväskylä-Muurame Äänekoski-Jyväskylä-Äänekoski Petäjävesi-Jyväskylä Jyväskylä-Jämsä-Jyväskylä Uurainen-Jyväskylä Lähellä rajaa: Hankasalmi-Jyväskylä Toivakka-Jyväskylä Laukaa-Äänekoski Saarijärvi-Jyväskylä
Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Kinnula Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Muu Yhteensä TOISEN ASTEEN OPISKELUVIRRAT KESKI- SUOMESSA Opiskelupaikan kunta Asuinkunta Hankasalmi 24 31 2 1 1 9 68 Joutsa 22 29 3 1 9 64 Jyväskylä 1 813 36 1 12 21 1 11 14 116 2 025 Jämsä 31 260 2 1 1 41 336 Kannonkoski 5 1 5 2 4 17 Karstula 16 1 18 2 1 5 10 53 Keuruu 40 6 57 2 53 158 Kinnula 6 6 1 4 1 11 29 Kivijärvi 9 8 8 1 4 30 Konnevesi 12 12 1 14 9 48 Kuhmoinen 12 7 5 24 Kyyjärvi 8 3 14 25 Laukaa 189 5 1 62 2 20 10 289 Luhanka 1 2 2 5 Multia 18 3 5 26 Muurame 106 8 32 2 2 1 7 158 Petäjävesi 27 5 18 8 58 Pihtipudas 11 2 26 5 6 23 73 Saarijärvi 51 3 1 1 1 57 51 13 178 Toivakka 29 1 30 Uurainen 39 1 4 2 1 47 Viitasaari 5 5 1 1 64 18 12 106 Äänekoski 62 2 1 2 6 7 206 21 307 Muu 4 12 259 68 6 14 6 9 6 16 400 Kaikki yhteensä 28 35 2 798 420 31 66 7 14 7 62 44 63 36 100 95 360 388 4 554 Peruskunnista äänekoskelaiset ja saarijärveläiset olivat vastaanottaneet yli 50 opiskelupaikkaa vuonna 2012 Jyväskylästä. Saarijärveläiset olivat vastaanottaneet yli 50 opiskelupaikkaa myös Äänekoskelta.
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- TAVOITTEET Palvelutasotavoitteiltaan vähintään keskitason yhteysvälejä ovat: Laukaa-Jyväskylä, Jämsä-Muurame-Jyväskylä, Äänekoski-Jyväskylä, Uurainen-Jyväskylä, Keuruu-Petäjävesi-Jyväskylä, Joutsa-Toivakka-Jyväskylä, Hankasalmi-Jyväskylä. (allev. = ei pikavuoroliikennettä)
ALUSTAVA ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI Alustavat liikennekokonaisuudet: Jyväskylä-Petäjävesi-Keuruu (KOS/r), Jyväskylä-Jämsä (KOS/r) Jyväskylä-Uurainen/Äänekoski- Saarijärvi (KOS/a), Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski (KOS/a), Jyväskylä-valtatie 4-Äänekoski (KOS/a), Jyväskylä-Hankasalmi (KOS/a), Jämsän sisäinen (KOS/a)*, Äänekosken sisäinen (KOS/a)*. Nykyiset lähdöt jakaantuisivat vuorojen määrän perusteella seuraavasti: Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (KOS/r) ja alueellinen käyttöoikeussopimus (KOS/a) yhteensä reilut 60 % Markkinaehtoinen liikenne yhteensä vajaat 40 %. * Kunnan on oltava aloitteellinen ja osallistuttava merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin
SOPIMUSTEN ERIAIKAINEN PÄÄTTYMINEN Siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät vuosina 2014-2019. Ostoliikenteen sopimukset päättyvät vuosina 2013-2015. Tavoitteena on, että liikennekokonaisuuksien sopimuksista muodostuu autokierrollisesti järkeviä kokonaisuuksia. Tavoite saavutetaan parhaiten vasta kun koko liikennekokonaisuuden liikenne on täysin PSA-liikennettä. Tavoitteelliseen liikennekokonaisuuteen pääseminen edellyttää välivaiheessa myös lyhyitä PSA-hankintoja. Jatkossa pyritään tasaiseen kilpailuttamiseen.
KIITOS Reijo Vaarala projektipäällikkö, DI Liikennejärjestelmät puh. +358 40 716 0769 email. reijo.vaarala@ramboll.fi