JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä Maaliskuu 2013 KYMENLAAKSON JA ETELÄ- KARJALAN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

2 KYMENLAAKSON JA ETELÄ-KARJALAN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Päivämäärä 02/04/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Toni Joensuu, Kirsi Ylipiessa ja Anna-Sofia Hyvönen Mika Piipponen Tuomas Talka Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 Esipuhe 6 1. Johdanto Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta Joukkoliikenteen järjestämistapamallit 8 2. ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen nykytila Sopimustilanne Joukkoliikenteen määrä Joukkoliikenteen rahoitus Joukkoliikenteen järjestämistavan suunnitteluperiaatteet Pääperiaatteet Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö Työmatkapendelöinti Toisen asteen opiskelijavirrat Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi Järjestämistapa Liikennekokonaisuudet Liikenteen hankkimisessa huomioita asiat Miten toimitaan kun liikennekokonaisuuden sopimukset päättyvät eri aikaan Toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö Johtopäätökset 28

4 LIITTEET Liite 1 Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat

5 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ Joukkoliikennelain ja Euroopan Unionin palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen liikennöitsijöille myöntämät linjaliikenneluvat on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät asteittain aikavälillä Tämän jälkeen liikenteet järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kaakkois-Suomen ELYkeskus on valmistautunut siirtymäajan päättymiseen määrittämällä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutason vuosille sekä tekemällä päätöksen, jonka mukaan joukkoliikenne tullaan järjestämään palvelusopimusasetuksen mukaisesti niiltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja markkinaehtoisesti syntyvän liikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamiseksi tai lippujen hintojen pitämiseksi houkuttelevalla tasolla. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelmassa on esitelty usean ELY-keskuksen kattavan suunnittelukonsensuksen tuloksena syntyneet yhtenäiset periaatteet joukkoliikenteen järjestämistavalle siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Niiden mukaan ELY-keskus järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisesti, jos kunnassa tehdään nykyisin seutu- ja työmatkaliikenteen lipuilla vähintään matkaa vuodessa (yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytysten turvaaminen), kuntaparin välillä työmatkapendelöinnin määrä on vähintään 400 työssäkävijää suuntaansa tai silloin, kun toisen asteen opiskelijoiden muodostavat matkustusvirrat arvioidaan merkittäviksi. Liikenteen järjestämistapaan voivat vaikuttaa myös muut asiat kuten esim. joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet sekä nykyisen joukkoliikenteen tarjonta silloin, kun liikenteelle on kysyntää. PSA-liikenne turvaa merkittävimmille kaupunkiseuduille yhtenäisen ja todennäköisesti myös asiakkaille markkinaehtoista liikennettä edullisemman lippujärjestelmän. Ensisijaisesti ELY:n PSA-liikenteellä turvataan ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne siellä, missä sille on kysyntää, seuraavaksi tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla ja viimeiseksi peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle esitetään muodostettavan PSA-liikenteenä yhteensä kahdeksan reittipohjaisena tai alueellisena käyttöoikeussopimuksena toimivaa liikennekokonaisuutta. Liikennekokonaisuudet ovat erikokoisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaiken kokoisille liikennöitsijöille osallistua liikenteen hankkimisesta järjestettävään kilpailuun. Lisäksi isoimmat kokonaisuudet voidaan jakaa pienempiin osakokonaisuuksiin. Kuntien sisäistä kuntakeskusten ja taajamien välistä liikennettä voidaan määrärahojen puitteissa harkita myös järjestettävän PSA:n mukaisena reittipohjaisena ostoliikenteenä yhteistyössä ao. kuntien kanssa erityisesti Haminassa. Tällöin kuntien tulee olla aloitteellisia ja osallistua liikenteen järjestämisen kustannuksiin vähintään 50 prosentin osuudella. Kotka Hamina alueen järjestämistapaa ei kuitenkaan ole käsitelty tässä työssä vaan se on esitetty erillisessä selvityksessä Etelä-Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku Kuntien rooli liikennepalvelujen järjestämisessä tulee muutoinkin kasvamaan, mikä voi tarkoittaa kunnille nykyistä seutulipun rahoitusta suurempaa kustannustasoa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi hankkia liikennepalveluja ja korvata hintavelvoitteita vain myönnetyn määrärahan puitteissa. Liikenneviraston kiintiössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha on vuodelle 2013 yhteensä 1,45 M (2012 3,457 ). Liikennevirasto kuitenkin vastaa vuodesta 2013 alkaen Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupunkien sisäisten liikenteiden lippusubventiosta ja kaupunkimaisen paikallisliikenteen valtionavustuksesta ja kehittämishankkeiden valtionavustuksesta erillisellä aiesopimusmenettelyllä. Imatran rahoitus tulee edelleen ELY-keskuksen kautta. Liikennevirastolle siirtyvän rahoituksen osuus on ollut luokkaa 2 M /v. Siirtymäajan jälkeisten liikennepalvelujen hankinta määrärahojen puitteissa tulee olemaan haasteellinen ja suunnittelua vaativa tehtävä. Toisaalta erityisesti alueilla, joilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa, PSA-liikenne antaa ELY-keskuksille mahdollisuuden rakentaa uudenlainen joukkoliikennejärjestelmä, jossa liikennöitsijöiden reviirit ja autokierrot eivät rajoita toimivien liikennekokonaisuuksien syntymistä.

6 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 6 ESIPUHE Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti toimivalta-alueensa joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksen syksyllä Vastaavia joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksiä on laadittu samaan aikaan myös Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten toimivalta-alueille. Vaikka ELY-keskusten toimivalta-alueet ovat erilaisia niin joukkoliikenteen tarjonnan kuin joukkoliikenteen kysynnän osalta, keskeiset järjestämistapaan vaikuttavat suunnitteluperiaatteet on sovitettu valtakunnan tasolla mahdollisimman hyvin yhteen. Joulukuussa 2012 järjestettiin Tampereella kaikkien ELY-keskusten ja järjestämistapasuunnitelmia laativien suunnittelijoiden välinen yhteispalaveri, jonka tavoitteena oli joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitteluperiaatteiden läpikäyminen ja yhteensovittaminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämissuunnitelman työstämisestä vastasi työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: - Tuomas Talka - Petteri Kukkola - Kari Halme - Päivi Muurman - Lauri Lihavainen - Hannele Tolonen - Tero Rämä - Birgitta Nakari Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työn tekemisestä vastasivat Toni Joensuu, Kirsi Ylipiessa, Anna-Sofia Hyvönen ja Mika Piipponen.

7 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 7 1. JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät asteittain aikavälillä Joukkoliikennelain (14 ) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee siirtymäajan aikana tehdä päätös siitä, miten se järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut. Julkista tukea joukkoliikenteelle voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Jos liikenne järjestetään kokonaan tai osittain PSA:n mukaisesti, on viranomaisten annettava asiasta ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä viimeistään vuotta ennen tarjouskilpailumenettelyn aloittamista tai vuosi ennen sopimuksen tekemistä ilman tarjouskilpailua. Kaikkiaan kilpailuttamiseen tulisi varata aikaa vähintään 1,5 vuotta eli päättyviä siirtymäajan liikennöintisopimuksia koskevat päätökset olisi tullut tehdä jo syksyn 2012 aikana. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelman alkuperäisenä tavoitteena oli, että Kaakkois- Suomen ELY-keskuksella (KAS ELY) olisi vuoden 2012 loppuun mennessä tiedossa, mitkä ovat olemassa olevien taustatietojen perusteella tarkoituksenmukaiset liikennekokonaisuudet Etelä- Karjalassa ja Kymenlaaksossa vuonna 2014 päättyvien sopimusten osalta. Työn aikana aikataulua päätettiin kuitenkin jatkaa vuoden 2013 puolelle, koska suunnittelun aikana nousi ELYkeskuksissa halu luoda valtakunnallisesti yhtenäinen peruskriteeristö järjestämistavan valintaan sekä prioriteetit järjestettävälle PSA-liikenteelle. Lisäksi työssä tuli ottaa kantaa, miten toimitaan tilanteissa, joissa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvat siirtymäajan liikenteen päättyvät eri vuosina. Myös määrärahakiintiön jakautuminen vanhalla ja uudella tavalla järjestetyn liikenteen kesken oli olennaista. Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa osa valtion joukkoliikennerahoituksesta on korvamerkitty tietyt edellytykset täyttäville keskisuurille kaupungeille. Em. muutos ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvan PSA-liikenteen (ostoliikenne) budjettiin, mutta osa toimivaltaisille kunnallisille viranomaisille myönnettävästä valtionrahoituksesta siirtyy Liikenneviraston budjettiin ja maksettavaksi. Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista valmistuu kuluvan kevään aikana ja asetuksessa määritellään määrärahan jakoperusteet. 1.2 Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset Suunnittelualueena on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alue Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Kunnallisia joukkoliikenteen seudullisia viranomaisia alueella ovat Imatran, Lappeenrannan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit, jotka vastaavat oman toimivalta-alueensa sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten lisäksi suunnittelutehtävästä on rajattu pois Kotka Hamina ja Huutjärvi (Pyhtää) Kotka liikenteiden järjestäminen, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin selvityksessä Etelä-Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku Eri toimivaltaisten viranomaisten yhteisenä tavoitteena tulee kuitenkin olla toimivalta-alueidensa joukkoliikennetarjonnan yhteensovittaminen sekä yhtenäinen lippujärjestelmä vyöhykehinnoitteluineen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella on myös pitempimatkaista maakuntarajat ylittävää joukkoliikennettä, joka on järjestetty muiden ELY-keskusten toimesta. Suunnittelun aikana Suomenniemen kunta ja Mikkelin kaupunki yhdistyivät ja samalla Suomenniemen alue siirtyi Mikkelin kaupungin toimivalta-alueelle. Kuntaliitoksen johdosta myös osa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvista liikenteistä voi siirtyä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle riippuen siitä, kuinka pitkä osa reitistä kulkee Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen toimivalta-alueella. Suunnittelualueen seutulippualueisiin kuntaliitos ei vaikuta, sillä Suomenniemi ei kuulu alueen seutulippualueisiin. Myös jatkossa mahdolliset kuntaliitokset voivat aiheuttaa muutoksia toimivalta-alueisiin, liikenteiden järjestämisvastuuseen sekä lippualueisiin liittyen. 1.3 Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen KASELY/418/ /2012 koskien joukkoliikennepalveluiden järjestämistä palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Päätöksessä to-

8 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 8 detaan, että Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut palvelusopimusasetuksen (EY N:o 1370/2007) mukaisesti seuraavasti: 1) Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää toimivalta-alueellaan palvelusopimusasetuksen mukaisesti niiltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja markkinaehtoisesti syntyvän liikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamiseksi tai lippujen hintojen pitämiseksi houkuttelevalla tasolla. 2) Siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassa ollessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää toimivalta-alueellaan joukkoliikenteen palveluja siltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvia liikennepalveluja ja reittiliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen (markkinoiden ehdoilla syntyvä liikenne) palveluja ei voida pitää riittävinä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamisen kannalta. Kaukoliikenteen palveluissa ensisijainen järjestämistapa siirtymäajan sopimusten voimassaolon jälkeen on reittiliikenneluvilla markkinaehtoisesti järjestettävät palvelut. 1.4 Joukkoliikenteen järjestämistapamallit Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä joukkoliikenne Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueella voidaan em. järjestämistapaa koskevan päätöksen perusteella järjestää kuvan 1 vaihtoehtojen mukaisesti. Kuva 1. Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeen Varsinaisessa PSA-mallissa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia tietylle kokonaisuudelle. Markkinaehtoisessa mallissa (ME) viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää eikä matkalippujen hintoja. Lisäostoilla voidaan täydentää markkinaehtoista mallia tai käyttöoikeussopimuksia. Tarkemmat kuvaukset järjestämistavoista on esitetty liitteessä 1.

9 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 9 2. ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Sopimustilanne Kaakkois-Suomen Ely-keskus on tehnyt liikennöitsijöiden kanssa yhteensä 41 siirtymäajan liikennöintisopimusta (Taulukko 1). Vajaa kolmasosa siirtymäajan sopimuksista päättyy ja ne sisältävät merkittävän osan alueella liikennöitävistä vuoroista. Loput siirtymäajan sopimukset päättyvät tulevien vuosien aikana siten, että viimeiset sopimukset päättyvät Lisäksi KAS ELY on myöntänyt yksinoikeuksia (6 sopimusta), jotka päättyvät portaittain Voimassa olevia ostosopimuksia on 33, joista ensimmäiset päättyvät jo ja viimeiset Ostoliikenteitä ajetaan vuodessa noin km, joista vuonna 2013 päättyvien sopimusten osuus on km, vuonna 2014 päättyvien km ja vuonna 2015 päättyvien km. Kaiken kaikkiaan merkittävimmät suunnittelutarpeet painottuvat siis vuonna 2014 päättyviin sopimuksiin. Matkustajalaskentatiedot (lipputulot ja nousijat) olivat käytettävissä noin puolessa nykyisistä PSA-reiteistä (ostoliikenteet). Niissä lipputulot vaihtelivat välillä 0,08 1,14 /linjakm. Pääsääntöisesti heikoimmat (lipputulot <0,5 /linjakm) vuorot olivat ilta- ja viikonloppuvuoroja sekä koulujen loma-aikoina ajettavia vuoroja. Vähintään yhden euron lipputuloihin ylsi vain kolme vuoroa. Yksiselitteistä rajaa kannattavan ja kannattamattoman joukkoliikennetarjonnan välille ei voida asettaa, koska yksittäisen vuoron kannattavuus riippuu monesta seikasta, mutta em. PSAliikenteiden matkustajalaskentatietojen perusteella voitaneen suunnittelualueella karkeasti arvioida, että lipputulojen ollessa 1,3-1,5 /linjakm tai enemmän, vuoro voinee toimia itsekannattavana ja markkinaehtoisesti. Siirtymäajan liikennesopimusten osalta julkista tietoa liikenteiden kannattavuudesta ei ole saatavana. Perusinformaation kerääminen voi tietyissä kohteissa puoltaa ainakin alkuun muutaman vuoden bruttosopimuksia, jotta luotettava tieto kysynnästä ja lipputuloista saadaan kerättyä. Taulukko 1. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen sopimustilanne syksyllä 2012 Päättyvät Vuosi Päättymispvm Sopimukset Reitit Siirtymäajan sopimukset * Yksinoikeussopimukset Ostosopimukset *muut sopimukseen sisältyvät vuorot päättyvät

10 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 10 Kuvissa 2-10 on esitetty päättyvät sopimukset vuosittain ja alueittain. Kuva päättyvät ostoliikennesopimukset (KAS ELY) Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY)

11 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 11 Kuva päättyvät ostoliikennesopimukset (KAS ELY) Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY)

12 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 12 Kuva päättyvät ostoliikennesopimukset (KAS ELY) Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY)

13 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 13 Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY) Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY)

14 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 14 Kuva päättyvät siirtymäajan liikennöinti- ja yksinoikeussopimukset (KAS ELY) 2.2 Joukkoliikenteen määrä Joukkoliikennetarjontaa on tarkasteltu valtakunnallisen tieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelu- järjestelmän (VALLU) tietojen pohjalta. Järjestelmä sisältää reittitiedot ELY-keskusten myöntämistä joukkoliikennelupa- sekä ostoliikenteistä. VALLU:n tietojen (2011) mukaan tihein joukkoliikennetarjonta on Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa reiteillä, jotka kokoavat keskustaan saapuvaa ja sieltä lähtevää liikennettä (kuva 11). Hieman yllättäenkin osalla em. yhteysväleistä tarjonta on kesällä jopa talviaikaa suurempi (kuva 12). Heikointa tarjonta on maaseutumaisilla alueilla valtateiden ulkopuolella.

15 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 15 Kuva 11. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, talviarki (Lähde: VALLU) Kuva 11. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, kesäarki (Lähde: VALLU)

16 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Joukkoliikenteen rahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus on käyttänyt joukkoliikennemäärärahaa vuositasolla noin 3,5 m (2012). Tästä runkoliikenteen ostoihin käytetään 1,1 m. Loput rahoituksesta ohjataan pääosin kuntiin paikallis- ja palveluliikenteen tukena sekä lippusubventiona. Vuodelle 2013 ELYkeskukselle on alustavasti myönnetty määrärahaa 1,45 M, koska Liikennevirasto vastaa vuodesta 2013 alkaen Kouvolan, Lappeenrannan ja Kotkan kaupunkien valtionavustuksen jakamisesta. Taulukko 2. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen joukkoliikennerahoitus 2012 JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONRAHOITUS ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUKSET KUNNILLE VALTIONAVUSTUKSET JA ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN HANKINNAT VUONNA 2012 ( ) HANKINNAT Psa-liikenne Lippujen hintavelvoittet Kehittäminen ja suunnittelu YHTEENSÄ YHTEENSÄ YHTEENSÄ Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari *) Sisältää koko vuoden 2012 joukkoliikenteen hankintakustannukset. (Alkuvuoden korvaukset maksettu edellisen vuoden määrärahoista, osa myönnetystä varattu alkuvuoden 2013 korvauksiin.)

17 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN SUUNNITTE- LUPERIAATTEET 3.1 Pääperiaatteet Joukkoliikennelain 14 mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämistavasta siirtymäajan jälkeen toimivalta-alueellaan. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttavat seuraavat periaatteet: 1. Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset PSA-liikenteellä niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli seutulippumatkaa vuodessa. Muodostetaan toimivat yhtenäisen lippujärjestelmän alueet, mikä voi tarkoittaa muutoksia nykyisiin seutulippualueiden rajoihin. 2. Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet PSA-liikenteellä niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää suuntaansa. Pendelöijien 5-10 % joukkoliikenteen kulkutapaosuudella päädytään kuntaparien välillä yli matkaan vuodessa. 3. Turvataan joukkoliikenteen palvelutaso PSA-liikenteellä muusta merkittävästä syystä, kuten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille. 4. Niillä alueilla ja yhteysväleillä, joissa kohdat 1-3 eivät toteudu, ensisijainen tavoite on markkinaehtoinen liikenne, jota täydennetään tarvittaessa palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisella ostoliikenteellä. Tällaisia liikenteitä ovat mm. nykyistä pikavuoroliikennettä vastaava liikenne ja kuntien sisäiset lähinnä koululaisliikennettä palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaa myös nykyinen joukkoliikenteen tarjonta. Vaikka edellä esitetyt joukkoliikenteen järjestämisen periaatteet eivät toteutuisikaan, voi liikenteen järjestämiselle olla tarpeita nykyisen vuorotarjonnan ja käyttäjämäärän perusteella. Joukkoliikenteen järjestäminen uudella tavalla voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia karsia tarpeetonta liikennettä ja kehittää palveluja alueilla, joissa joukkoliikenteelle on oikeasti kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämiseen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueella soveltuvat seuraavat PSA:n mukaiset toimintamallit: Alueellinen käyttöoikeussopimus, Reittipohjainen käyttöoikeussopimus sekä mahdollisesti Bruttomalli. Alueellista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun kahden kohteen välillä (yleensä kuntaparien välillä) liikenne voi kulkea monta reittiä. Toimintamalli on soveltuva myös sellaisella alueella, jossa nykyisin ajetaan paljon ostoliikennettä ja sellaista markkinaehtoista liikennettä, joka "kuorii kerman". Tällöin viranomaisen kannalta alueellisella käyttöoikeussopimuksella voidaan aikaansaada nykyistä edullisemmalla rahoituksella nykyisen kaltainen tai jopa parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun reitti kahden kohteen välillä kulkee lähes yksinomaan tiettyä reittiä pitkin. Ennen käyttöoikeussopimuksiin siirtymistä voidaan tarvittaessa käyttää bruttomallia muutaman ensimmäisen vuoden ajan liikenteen suoritetietojen keräämiseksi. Muutoin bruttomallia esitetään vain isoihin kokonaisuuksiin, joissa on kasvupotentiaalia. Bruttomallissa liikenteen järjestäjä kerää lipputulot, mistä ei toistaiseksi ole ELY-liikenteen osalta kokemuksia eikä valmiita käyttömalleja. PSA:n mukaisen joukkoliikennetarjonnan laajuutta määrittelee käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna joukkoliikennettä kannattaa tarjota siellä, missä sille on kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämisessä tärkeintä onkin toteuttaa seudulliset työ- ja opiskelumatkayhteydet tärkeimmillä yhteysväleillä eli siellä, missä niille on käyttäjiä. Kysyntään vaikuttaa myös joukkoliikenteen matka-aika. Jos työmatkan pituus joukkoliikenteessä yhteen suuntaan kasvaa yli min tai aikaero henkilöauton kanssa on huomattava, heikkenee linjaauton houkuttelevuus huomattavasti varsinkin, jos pysäköinti henkilöautolla ei tuota ongelmia määränpäässä. Seudullisten työ- ja opiskeluyhteyksien jälkeen tavoitteena on toteuttaa kaikilla potentiaalisilla alueilla asetettujen palvelutasotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen palvelu kai-

18 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 18 kissa matkoissa (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet). Viimeiseksi rahoitetaan muut peruspalvelutasoiset yhteydet. Lisäksi budjetissa on varauduttava markkinaehtoisen liikenteen alueilla täydentäviin ostoihin. Kunnallisten viranomaisten alueilla ao. viranomaiset vastaavat alueidensa sisäisen liikenteen järjestämisestä. Joillakin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvilla alueilla voi kuitenkin olla myös sellaista kaupunkimaista kunnan sisäistä kuntakeskuksien ja taajamien välistä liikennettä, joka täydentää hyvin kuntarajat ylittävää liikennettä. Tällaisten liikenteiden järjestämistä ELY-keskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä on tarkoituksenmukaista harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin. Merkittävänä osuutena voidaan pitää vähintään 50 % liikenteen järjestämiskustannuksista. ELY-keskuksen hankkiessa liikenteen varmistetaan yhdenmukainen lippujärjestelmä ELY-keskuksen hankkiman runkoliikenteen kanssa. Joukkoliikenteen järjestämisen prioriteetit ovat (tärkein ensin): Ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne, kysynnän mukaan Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet) Peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla 3.2 Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö Suunnittelualueella on kolme seutulippualuetta: Kotkan, Kouvolan ja Etelä-Karjalan seutulippualueet. Alla olevassa kuvassa on esitetty tummemmalla ne kunnat, joiden seutulippumatkustus on niin merkittävää, että se on syytä turvata jatkossakin. Merkittävän seutulippumatkustuksen rajaksi on asetettu matkaa vuodessa. Luumäki kuuluu sekä Etelä-Karjalan että Kouvolan seutulippualueisiin, mutta Etelä-Karjalan seutulippu on huomattavasti suositumpi. Lähelle asetettua matkan rajaa yltää myös Kotkan seutulippualueeseen kuuluva Virolahti. Kuva 12. Seutulippualueet ja seutulippumatkustus 2011 (Lähde: Oy Matkahuolto Ab)

19 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Työmatkapendelöinti Suomen Ympäristökeskus (SYKE) on vuonna 2012 selvittänyt työssäkäynti- ja asiointialueet maakunnittain. Suunnittelualueen vetovoimaisimmat keskukset, joiden ympärille työssäkäynti- ja asiointialueet ovat muodostuneet, ovat Kotka - Hamina, Kouvola, Lappeenranta ja Imatra. Parikkalan kunta muodostaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa eikä kuulu minkään muun ympärillä olevan ison keskuksen työssäkäyntialueeseen. Parikkalalaisten työssäkäynti suuntautuu oman kunnan lisäksi kolmeen maakuntaan ja asiointi pääasiassa omaan kuntaan. Suomenniemen kunta puolestaan kuuluu selkeästi Mikkelin työssäkäynti- ja asiointialueeseen ja yhdistyikin Mikkelin ja Ristiinan kanssa Samalla Suomenniemi siirtyi Mikkelin kaupungin toimivaltaalueelle. Myös PSA-liikennekokonaisuuksien suunnittelussa on järkevää pyrkiä noudattamaan em. luontaisesti muodostunutta toiminnallista aluejakoa kuntakeskusten väliset yhteystarpeet huomioon ottaen. Kuva 13. Työssäkäynti suunnittelualueella (Lähde: Tilastokeskus) Yli 400 pendelöijän yhteysvälejä alueella on useita. Etelä-Karjalassa merkittävimmät pendelöintiyhteysvälit ovat Lappeenranta - Imatra ja päinvastoin, Taipalsaari - Lappeenranta ja Ruokolahti - Imatra, joilla väleillä pendelöi noin tuhat tai enemmän työntekijää. Yli 400 pendelöi myös Lemiltä Lappeenrantaan. Kymenlaakson alueella merkittävintä pendelöinti on yhteysväleillä Hamina Kotka ja päinvastoin sekä Pyhtäältä ja Kouvolasta Kotkaan, joilla pendelöi noin tuhat tai enemmän työntekijää. Yli 400 pendelöi lisäksi Kotkasta Kouvolaan sekä Iitti Kouvola välillä molempaan suuntaan.

20 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 20 Taulukko 3. Työssäkäynti Etelä-Karjalan alueella (Lähde: Tilastokeskus) Pendelöinti Etelä-Karjalassa vuonna 2009 Tiedot Etelä-Karjalan liitto TYÖSSÄKÄYNTIALUE ASUINALUE Etelä-Savo Imatra KymenlaaksLappeenranta Lemi Luumäki Parikkala PK-seutu Pohjois-Karjala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Etelä-Savo Imatra Kymenlaakso Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala PK-seutu Pohjois-Karjala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 59 Taipalsaari 1239 Taulukko 4. Työssäkäynti Kymenlaakson alueella (Lähde: Tilastokeskus) Pendelöinti Kymenlaaksossa vuonna 2005 Tiedot Kymenlaakson liitto TYÖSSÄKÄYNTIALUE ASUINALUE Hamina Iitti Kouvola Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Hamina Iiiti 599 Kouvola Kotka Miehikkälä 124 Pyhtää 1008 Virolahti Toisen asteen opiskelijavirrat Etelä-Karjalan merkittävimmät opiskelupaikkakunnat ovat Lappeenranta ja Imatra. Suurimmat opiskelijavirrat suuntautuvat Lappeenrantaan Taipalsaarelta ja Imatralle Lappeenrannasta ja Ruokolahdelta. Kymenlaakson merkittävimmät opiskelupaikkakunnat ovat Kouvola ja Kotka. Merkittävimmät opiskelijavirrat ovat Pyhtäältä ja Haminasta Kotkaan. Alla oleva taulukko ei kuitenkaan suoraan kerro opiskelumatkojen volyymiä, sillä osa opiskelupaikan vastaanottaneista muuttaa opiskelupaikalle ja osa jättää opinnot kesken tai vaihtaa alaa tai opiskelupaikkakuntaa. Lisäksi vastaavia tietoja korkeakouluopiskelijoista ei ole saatavana. Taulukko sisältää tiedot vain yhden vuoden osalta, kun keskimäärin 2. asteen koulutus kestää 3-4 vuotta. Taulukko 5. Toisen asteen opiskelupaikan vastaanottaneet 2012 Kela maksaa 2. asteen opiskelijoille koulumatkatukea tietyin edellytyksin. Opiskelijaseutulipusta opiskelija maksaa omavastuuosuuden ja Kela korvaa ylimenevän osuuden Matkahuollolle. Vuonna 2011 opiskelijaseutulipun käyttäjiä suunnittelualueella oli yhteensä 1749 ja koulumatkatukea opiskelijaseutulipulle maksettiin lähes miljoona euroa. Eniten tuen saajia (opiskelijaseutulipun käyttäjiä) oli Haminassa, Lappeenrannassa, Pyhtäällä ja Taipalsaarella. Yli 40 tuen saajaa oli kaikissa kunnissa pl. Suomenniemi. Opiskelijaseutulippu eroaa seutulipusta siinä, että Kelan tuki katsotaan suoraan matkustajalle maksetuksi korvaukseksi, eli opiskelijaseutulippua voidaan käyttää myös markkinaehtoisessa liikenteessä.

21 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 21 Taulukko 6. Opiskelijaseutulipun käyttäjät ja koulumatkatuen määrä kunnittain 2011 Kunta Saajat /v /saaja/v Hamina Iitti Imatra Kotka Kouvola Lappeenranta Lemi Luumäki Miehikkälä Parikkala Pyhtää Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Virolahti Yht

22 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI 4.1 Järjestämistapa Esitys perustuu luvussa 3 esitettyihin joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaviin periaatteisiin. Lähtökohtaisesti pikavuorojen oletetaan siirtyvän kokonaisuudessaan markkinaehtoiseksi liikenteeksi viimeistään siirtymäajan sopimusten päättyessä. Pikavuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä voidaan olettaa syntyvän luontaisesti sinne, jossa kysyntä on vahvaa, kuten työ- ja koulumatkoja palvelevassa liikenteessä. Palvelusopimusasetuksen keinovalikoimista alueelle soveltuvimmat ovat käyttöoikeussopimus (reitti- tai aluepohjainen) sekä bruttomalli siellä, missä kysynnän voidaan olettaa kasvavan tai missä alkuvaiheessa halutaan kerätä lisää perustietoa liikenteiden kysynnästä ja kannattavuudesta. Markkinaehtoista liikennettä täydentäviin ostoihin soveltuu parhaiten reittipohjainen käyttöoikeussopimus. Käyttöoikeussopimusta esitetään niille yhteysväleille, joilla on merkittävää pendelöintiä tai seutulippumatkustusta. Osalla suunnittelualueen reiteistä on huomattavaa pikavuorotarjontaa, joka on tarkoituksenmukaista säilyttää markkinaehtoisena. PSA-liikenteellä halutaan turvata myös mm. työmatkaliikennettä palvelevat juna- ja bussiliikenteen matkaketjut. Lappeenranta Imatra yhteysväliä esitetään hoidettavaksi bruttomallilla. Myöhemmässä vaiheessa voidaan siirtyä myös käyttöoikeussopimuksiin niin haluttaessa. Yhteysväli yhdistää kaksi kaupunkia, alue on kohtuullisen tiivis, volyymit ovat suuria ja yhteystarjonta tiheää. Yhteysvälillä on mahdollista lisätä matkustajamäärää ja alueella on liikenteenharjoittajien välistä kilpailua. Lemiltä pendelöidään paljon Lappeenrantaan, minkä vuoksi joukkoliikenneyhteydet esitetään turvattavaksi PSA-liikenteellä. Savitaipaleen tarjonta on tarkoituksenmukaisinta yhdistää Lemin kanssa samaan joukkoliikennekokonaisuuteen huolimatta siitä, että suunnittelun alussa asetetut vaatimukset pendelöinnille ja seutulipun käytölle eivät Savitaipaleella täytykään. Koska joukkoliikennetarjonta jakautuu Lemin kohdalla kahdelle reitille, tuolle alueelle esitetään alueellista käyttöoikeussopimusta. Samasta syystä myös Taipalsaari Lappeenranta välille esitetään alueellista käyttöoikeussopimusta. Virolahti ei suoraan täytä järjestämistavan valintaa koskevia kriteerejä, mutta Haminaan ja Kotkaan suuntautuva pendelöinti yhteenlaskettuna sekä reilut 9000 vuosittaista seutulippumatkaa puoltavat Virolahti Hamina yhteysvälin järjestämistavaksi PSAliikennettä. Reittipohjaisen sijaan voidaan Virolahti - Haminan hankinta toteuttaa myös alueellisella käyttöoikeussopimuksella, mikäli kokonaisuudesta halutaan isompi. Kuvaan 14 on vihreällä merkitty alueen kunnalliset viranomaiset, joiden liikennetarjonnan yhteensovittamistarve Elyn liikenteiden kanssa on ilmeinen. Erityistapauksia ovat paikallisliikenteenomaiset liikenteet, jotka liikennöivät yli kuntarajojen. Kotka Hamina ja Huutjärvi (Pyhtää) Kotka liikenteiden järjestäminen integroituna Kotkan paikallisliikenteeseen on esitetty yksityiskohtaisemmin selvityksessä Etelä-Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku eikä niitä käsitellä tässä työssä. Kyseisessä selvityksessä Kotka Karhula - Hamina liikenne sekä mahdollisesti Huutjärvi Kotka liikenne on esitetty hankittavaksi bruttomallilla integroituna Kotkan paikallisliikenteen hankintaan.

23 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 23 Kuva 14. Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen toimivalta-alueella Seuraavissa kuvissa on esitetty Etelä-Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku raportin esitykset bruttomallilla ja käyttöoikeusmallilla hankittavista alueista Etelä- Kymenlaakson alueella. Kuvassa 16 sinisellä rasteroidut alueet ovat vaihtoehto kuvan 15 ehdotukseen bruttomallialueiksi. Siniset viivat kuvaavat reittikohtaisia käyttöoikeussopimuksia ja perustuvat seutulipun voimakkaaseen käyttöön tai riittävän suureen pendelöintimäärään. Kuva 15. Bruttomallilla hankittavaksi ehdotettu alue (Etelä-Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku )

24 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 24 Kuva 16. KAS-ELYn käyttöoikeusmallilla hankittavaksi alustavasti esitettävät alueet ja reitit (Etelä- Kymenlaakson joukkoliikenteen hankinnan etenemispolku ) 4.2 Liikennekokonaisuudet Tarkastelussa nousi esille kahdeksan alueellisesti tai yhteysvälikohtaisesti toimivaa PSAliikenteenä järjestettävää liikennekokonaisuutta. Osa näistä on niin laajoja, että ne tulee jakaa edelleen osiin. Bruttomallilla järjestettäväksi esitetään reittiä: Lappeenranta Imatra Reittipohjainen käyttöoikeussopimus tulee kyseeseen seuraavilla reiteillä: Iitti Kouvola (yhteysvälillä ei ole 2014 päättyviä sopimuksia) Kotka/Hamina - Kouvola Luumäki Lappeenranta Imatra - Ruokolahti Alueellinen käyttöoikeussopimus tulee kyseeseen seuraavilla yhteysväleillä: Savitaipale Lemi Lappeenranta Taipalsaari Lappeenranta Virolahti - Hamina Tuettujen matkalippujen turvaamiseksi kunnan sisäistä kuntakeskuksen ja kylien/taajamien välistä liikennettä voidaan harkita järjestettävän PSA:n mukaisena ostoliikenteenä yhteistyössä ao. kunnan kanssa Haminassa. Vaihtoehtoisesti ELY-keskus voi tukea liikennettä maksamalla kaupunkimaisen liikenteen valtionavustusta. Vuoteen 2014 mennessä päättyvät siirtymäajan sopimukset psa-liikennekokonaisuuksittain ryhmiteltynä on esitetty seuraavissa taulukoissa.

25 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 25 Taulukko 7. Vuoteen 2014 mennessä päättyvät sopimukset liikennekokonaisuuksittain, reittipohjainen käyttöoikeussopimus ja bruttomalli SOPIMTYYPPI SIIRTYMÄ LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY Ajopv/v Km/v KOTKA/HAMINA-KOUVOLA OSTO JYRKILÄ OY KOTKA - KOUVOLA M-P 6:50 7: OSTO JYRKILÄ OY KOUVOLA - KOTKA M-P 16:30 17: OSTO LIIKENNE VUORELA OY HAMINA - INKEROINEN - ANJALA - INKEROINEN - KOUVOLA SS+ 14:45 16: OSTO LIIKENNE VUORELA OY HAMINA - INKEROINEN - ANJALA - INKEROINEN - KOUVOLA SS+ 18:40 20: OSTO LIIKENNE VUORELA OY KOUVOLA - INKEROINEN - ANJALA - INKEROINEN - HAMINA SS+ 16:40 18: OSTO LIIKENNE VUORELA OY KOUVOLA - INKEROINEN - ANJALA - INKEROINEN - HAMINA SS+ 20:40 22: LUUMÄKI-LAPPEENRANTA OSTO LIIKENNE VUORELA OY TAAVETTI - LAPPEENRANTA M-P++ 7:00 7: LAPPEENRANTA-IMATRA SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta KOULP 7:00 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta KOULP 8:20 9: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Joutseno - Lappeenranta KOULP 7:10 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Joutseno - Lappeenranta KOULP 14:15 14: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 14:20 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 6:35 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 10:55 12: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra L 11:55 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 13:50 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 14:55 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 9:55 11: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra LS 13:50 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra S 10:55 12: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra S 15:00 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra S 11:55 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P++ 13:50 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 16:10 17: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 13:05 14: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 10:00 11: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta LS 17:00 18: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-PS 18:00 19: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 19:00 20: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P++ 9:00 10: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 9:30 10: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 16:35 17: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 9:00 10: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 9:00 10: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P++ 6:50 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 6:55 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra LS 7:00 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 9:00 10: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-L 13:00 14: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 15:45 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P 17:00 18: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra L 15:05 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 5:45 6: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 6:50 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 6:50 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P++ 6:50 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 15:05 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 15:40 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta S 15:40 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-S 20:00 20: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta S 21:30 22: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 6:15 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 12:00 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 12:00 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 13:35 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-L 7:50 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra KOULP 7:20 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra M-P+ 8:30 9: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta L 14:05 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 14:05 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P 14:35 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta S 12:00 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 12:35 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Joutseno KOULP 14:20 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Joutseno KOULP 6:30 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Tiuru KOULP 15:00 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Joutseno KOULP 7:00 7: YOS Autolinjat Oy Imatra - Lappeenranta M-P+ 11:00 12: YOS Autolinjat Oy Lappeenranta - Imatra Koulp 12:15 13: YOS Autolinjat Oy Imatra - Skinnarilankatu M-P 7:00 8: YOS Autolinjat Oy Imatra - Skinnarilankatu M-P+ 8:00 9: YOS Autolinjat Oy Skinnarilankatu - Imatra M-P+ 15:00 16: YOS Autolinjat Oy Skinnarilankatu - Imatra M-P 16:00 17: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OIMATRA - LAPPEENRANTA MATKAKESKUS LS 6:00 7: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OLAPPEENRANTA MATKAKESKUS - IMATRA LS 21:15 22: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OLAPPEENRANTA - IMATRA M-P 22:10 23: OSTO TOIMI VENTO KY LAPPEENRANTA - IMATRA M-P 21:20 22: OSTO TOIMI VENTO KY IMATRA - LAPPEENRANTA M-P 22:10 23: IMATRA-RUOKOLAHTI SIIRTYMÄ Imatran Kyytibussit Oy Vuoksenniska - Ruokolahti KOULP 7:00 7: SIIRTYMÄ Imatran Kyytibussit Oy Ruokolahti - Vuoksenniska KOULP 16:30 16:

26 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 26 Taulukko 8. Vuoteen 2014 mennessä päättyvät sopimukset liikennekokonaisuuksittain, alueellinen käyttöoikeussopimus SOPIMTYYPPI SIIRTYMÄ LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY Ajopv/v Km/v SAVITAIPALE-LEMI-LAPPEENRANTA SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Savitaipale - Lappeenranta M-P+ 6:50 7: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Toukkala KOULP 7:40 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Lemi KOULP 14:00 14: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Savitaipale M-P+ 12:05 13: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Savitaipale M-P+ 15:10 16: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lappeenranta - Savitaipale M-P+ 16:15 17: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Savitaipale - Lappeenranta M-P 7:55 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Savitaipale - Lappeenranta M-P+ 14:05 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lemi - Lappeenranta KOULP 8:20 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lemi - Lappeenranta KOULP 9:20 9: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lemi - Kuukanniemi KOULP 8:30 8: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Kuukanniemi - Lemi KOULP 9:00 9: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Lemi - Savitaipale KOULP 14:25 15: SIIRTYMÄ Autolinjat Oy Savitaipale - Lemi KOULP 7:30 8: OSTO AHOKAINEN MATTI SAVITAIPALE - LAPPEENRANTA M-P++ 6:50 7: OSTO AHOKAINEN MATTI SAVITAIPALE - LAPPEENRANTA M-P+++ 11:10 12: OSTO AHOKAINEN MATTI LAPPEENRANTA - SAVITAIPALE M-P++ 16:15 17: OSTO AHOKAINEN MATTI SAVITAIPALE - LAPPEENRANTA M-P+++ 15:10 16: OSTO AHOKAINEN MATTI LAPPEENRANTA - LEMI M-P++ 12:10 12: OSTO AHOKAINEN MATTI LEMI - LAPPEENRANTA M-P++ 13:05 13: OSTO AUTOLINJAT OY LAPPEENRANTA - TOUKKALA M-P+ 15:05 15: OSTO AUTOLINJAT OY TOUKKALA - LAPPEENRANTA M-P+ 6:55 7: OSTO JOUTSENON AUTO- JA KULJELAPPEENRANTA MATKAKESKUS - SAVITAIPALE KOULP 7:10 9: OSTO JOUTSENON AUTO- JA KULJESAVITAIPALE - LAPPEENRANTA MATKAKESKUS KOULP 15:10 16: OSTO JOUTSENON AUTO- JA KULJESAVITAIPALE - LAPPEENRANTA MATKAKESKUS KOULP 10:00 10: OSTO JOUTSENON AUTO- JA KULJELAPPEENRANTA MATKAKESKUS - SAVITAIPALE KOULP 13:10 14: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OLAPPEENRANTA - SAVITAIPALE M-P 20:40 21: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OLAPPEENRANTA - LEMI M-P 16:25 17: OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OLAPPEENRANTA - LEMI M-P 17:15 17: OSTO TOIMI VENTO KY LEMI - LAPPEENRANTA KOULP 12:40 13: OSTO TOIMI VENTO KY LEMI - LAPPEENRANTA M-P++ 7:00 7: TAIPALSAARI-LAPPEENRANTA OSTO TILAUSLIIKENNE HÄNNINEN OTAIPALSAARI - LAPPEENRANTA M-P 5:55 6: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI L 9:35 10: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI L 12:35 13: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI L 13:35 14: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI L 15:35 16: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI L 16:35 17: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA L 8:30 9: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA L 10:05 10: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA L 13:05 13: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA L 15:05 15: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA L 16:05 16: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI S 12:35 13: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI S 16:20 16: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI S 17:30 18: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA S 12:00 12: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA S 14:00 14: OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY TAIPALSAARI - LAPPEENRANTA S : OSTO TILAUSLIIKENNE PEKKI KY LAPPEENRANTA - TAIPALSAARI M-P 22:10 22: VIROLAHTI-HAMINA SIIRTYMÄ Liikenne Vuorela Oy Hamina - Virojoki M-P+ 16:10 17: SIIRTYMÄ Liikenne Vuorela Oy Virojoki - Hamina M-P+ 6:55 7: SIIRTYMÄ Liikenne Vuorela Oy Virojoki - Hamina M-P+ 15:05 16: SIIRTYMÄ Liikenne Vuorela Oy Virojoki - Klamila - Virojoki M-P+ 14:05 15: SIIRTYMÄ Oy Pohjolan Henkilöliikenne AbHamina - Virojoki M-PSS 14:40 15: SIIRTYMÄ Oy Pohjolan Henkilöliikenne AbVirojoki - Hamina M-PSS 15:15 15: Reittipohjaiset kokonaisuudet (taulukko 7) voidaan alkuun hoitaa yhdellä autokierrolla. Lappeenranta Imatra yhteysväliä edellyttää nykyisillä aikatauluilla ja reiteillä jopa kahdeksaa autoa. Reitit ja aikataulut kannattaa suunnitella uudelleen yhteistyössä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kanssa, jotta liikennekokonaisuudesta saadaan nykyistä paremmin palveleva ja joukkoliikenteen käyttöä houkutteleva vaihtoehto. Alueellisissa kokonaisuuksissa (taulukko 8) Virolahden suunta edellyttää nykyisillä aikatauluilla ensimmäisessä vaiheessa kahta autoa, Taipalsaaren suunta yhtä autoa ja Savitaipaleen-Lemin suunta noin neljää autoa. 4.3 Liikenteen hankkimisessa huomioita asiat Miten toimitaan kun liikennekokonaisuuden sopimukset päättyvät eri aikaan Viimeiset siirtymäajan sopimukset päättyvät vasta vuonna 2019 eli enimmillään siirtymäaika uuteen järjestämistapaan kestää reilut viisi vuotta. Sopimukset on kuitenkin mahdollista irtisanoa päättymään kesäkuussa kk irtisanomisaikaa noudattaen, jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen liikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja jär-