SISÄLLYS INDEKSISIJOITTAJAN KESÄ...... 3 KANNATTAAKO KOTIMAINEN....... 4 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMIÄ... 6 KORKORAHASTOISTA JA INDEKSEISTÄ... 16 HYVÄ YHTIO, HYVÄ SIJOITUS......... 24 DU ÄR BÄTTRE ÄN BANKEN!....... 26 INDEKSISIJOITTAJAN KESÄ (SARJAKUVA)..... 27 AKTIIVISET RAHASTOT Varainhoitorahasto Pharos... 7 Phoenix... 10 Phoebus... 13 Russian Prosperity... 17 KORKORAHASTOT Rahamarkkinarahasto AAA... 19 Euro Obligaatio... 19 Euro Corporate Bond... 20 INDEKSI- JA KORIRAHASTOT Suomi indeksirahasto... 20 OMXH25 indeksiosuusrahasto... 21 Eurooppa indeksirahasto... 21 Japani indeksirahasto... 22 Pohjois-Amerikka indeksirahasto... 22 Global Top 25 Brands... 23 Global Top 25 Pharmaceuticals... 23 Tämä katsaus julkaistaan neljännesvuosittain. istamme julkaistaan myös Yksinkertaistettu rahastoesite, joka sisältää mm. tarkemmat kuvaukset rahastoista, kunkin sijoituspolitiikasta sekä tietoa rahastoyhtiöstä. Yksinkertaistettu rahastoesite muodostaa yhdessä julkaisun jen säännöt kanssa Virallisen esitteen. Suosittelemme perehtymistä rahastoesittsiin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. jen osavuosikatsaukset (puolivuosittain) ja vuosikertomukset sisältävät mm. rahastojen tuloslaskelmat ja taseet. Julkaisumme ovat saatavissa kotisivuiltamme www.seligson.fi (paitsi osavuosikatsaukset) sekä puhelimitse (09) 6817 8200 ja sähköpostilla info@seligson.fi sekä Tapiolan-yhtiöiden konttorden kautta. Rapportering på svenska Alla nyckeluppgifter finns och en del av rapporterna finns tillgängliga på svenska på vår webbplats, www.seligson.fi. Också Förenklat fondprospekt och fondernas stadgar finns på svenska både på vår webbplats och som trycktalster. Utskrifter kan erhållas per post på begäran, ring vänligen vår kundservice (tel. 09 6817 8200) eller skicka e-post till info@seligson.fi. Historiallinen tuotto ole tae tulevasta. ihin sijoitetun varallisuuden arvo voi nousta tai laskea, kä ole takta siitä, että koko sijoitetun pääoman saa takaisin. Kustannuksilla on merkitystä. Jo parin prosentin vuosikulut vähentävät merkittävästi pitkäaikaisen sijoituksen kokonaistuottoa. NOPEAMMIN SÄHKÖISESTI Katsauksemme on luettavissa myös Internetin kautta (www.seligson.fi) aina jo siinä vaiheessa, kun tiedostoa vielä viimstellään painokuntoon. Jos et halua painettua versiota laisinkaan, ole ystävällinen ja ilmoita sähköpostilla osoitteeseen info@seligson.fi kiitos! Seligson & Co yhtiö Oyj ja Seligson & Co Oyj, 2009 Vastuullinen toimittaja: Ari Kaaro Kuvitus: Jan Fagernäs MERKINTÄ- JA LUNASTUSPÄIVÄT Seligson & Co yhtiön sijoitusrahastojen merkintä- ja lunastuspäivärajat 9.6.2009 alkaen. Lisätietoja esim. info@seligson.fi tai 09 6817 8200. Taulukossa maksun päivä on se päivä, jolloin merkintämaksu on kirjautunut rahaston tilille. Merkintäpäivä on se päivä, jonka rahastoarvolla merkitään asiakkaan maksamia rahasto-osuuksia ja lunastuspäivä on se päivä, jonka rahastoarvolla suoritetaan vastaanotettu lunastustoimeksianto. Jonas Sandström, Mari Tuomainen, Carolina Strömberg, Sari Rintamäki, Satu Mikkonen 2 SELIGSON & CO Seligson & Co yhtiö Oyj, 2006 Vastuullinen toimittaja: Ari Kaaro, ari.kaaro@seligson.fi Kuvitus: Jan Fagernäs / Helsingin Sähköinen Toimisto Pörssinoteeratun OMX Helsinki 25 Indeksiosuusrahaston (ETF) osuuksia ostetaan ja myydään arvopaperivälittäjien kautta.
INDEKSISIJOITTAJAN KESÄ Onks tietoo? Monet sijoittajat ovat aloittaneet kesän hermostunssa tunnelmissa. Finanssikriisitalven alaspainamat osakemark- on kuulunut lähes päivittäin varoituksia jo liiallisestakin optimismista. Varoittelijoiden mukaan osakkden hinnan- nousu tarkoita, että lamaa tai taantumaa olisi ohi. Myös markkinoita käsittelevät otsikot, liittyvät ennen muuta epävarmuuteen: ole näkyvyyttä, tietoa suunnasta. Koskapa olisi. Jos voitaisiin nähdä, että markkinat nousevat vuoden loppuun mennessä esim. 15 % toisin sanoen: jotkut ovat silloin valmiita maksamaan osakkstaa 15 % enemmän kuin kukaan nyt niin tokihan ne nousisivat jo saman tien. Osakkstahan kannattaisi silloin maksaa lähes 15 % kinat nousivat kevään aikanaa ennätysvauhtia ja kesän alussa enemmän kuin tämän päivän kurssitaso ja tehdä se mahdollisimman pian, ennen kuin joku muu ehtii hyödyntämäänn tulevan nousun. Sama pitää tietenkin paikkansa myös laskusuunnan suhteen: jos tiedät, että markkinat eli toiset sijoittajatt ovat nyt valmiita maksamaan osakkstasi 15 % enemmän kuin puolen vuoden päästä, niin hankkiudu niistä ihmeessä eroon vähän äkkiä! Ongelma on jälleen kerran siinä, että tulevaisuudesta tiedä. Pörssigurujen vinkit, menneen menestyksen mittarlla seu- arviot tulevaisuudesta vät takaa onnistumista, etenkään lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikajänteellä voinemme lähteää siitä, että inno- vaatiot, tekninen kehitys ja yritysten välinen kilpailu parantavat tuottavuutta, ylnen talouskasvu lisää yritys- toiminnan mahdollisuuksia ja yritysten kasvu tuo vaurautta yritysten omistajille siis niihin sijoittanlle. Nopeaa kasvua Seligson & Co:n indeksirahastojen osuudenomistajamäärät ovat viime kuukausina kasvaneet harvinaisen nopeaan tahtiin. Uusille asiakkaille suunnatussa kyselyssä saamiemme tietojen mukaan päätösten takaa löytyy tarkkaa harkintaaa ja lotut huipputuotteet tai arvostettujenkaann asiantuntijoiden vertailua vaihtoehdoista. Hyvä niin: pitkäjäntnen, hyvin hajautettu, avoin ja läpinäkyvä sekä kulut kurissa pitävä sijoistussuunnitelma sopii monien sijoitustavoittsiin ja siten sijoittaja saa varmimmin osansa yritysten tuotoista. rahastopalkintoja kuin minkään muun rahastoyhtiön tuotteet. Tästäkin voimme olla tyytyväisiä kunhan muistamme, että palkintosade tule jatkumaan taukoamatta. Tulee uusia vertailuja ja uusia voittajia. Myös Seligson & Co:n rahastott tulevat aivan varmasti voittamaan palkintoja toistekin, mutta se tee niistä parempia kä huonompia sijoituskohtta ajatellen taas kyssestä ajankohdasta alkavaa tulevaisuutta. Mennsiin tuottoihin ja volatiliteettiin perustuvien vertailujen tulokset riippuvat aina sekä valitusta ajanjaksostaa että vertailuryhmästä. Tätä tosiasiaa vät muuta edes pitkälle menevät laskelmat eri tunnusluvuista, jenseninn alfoista, infor- maatiosuhteesta tai mistään. Vertailut vät käytännöllisesti i katsoen koskaan kerro juuri mitään tulevasta menestyksestä. Se on harmillista. Olisi mukavaa, jos voisi ajatella, että nyt salkussani on takuulla parhaat rahastot tai osakkeet tai että varallisuuttani hoitaa asiantuntija, joka todellakin muita paremmin tietää mihin maailma a on menossa. Sijoittajan on kuitenkin hyväksyttävä epävarmuus: tuotto- tasoa voi nostaaa vain nostamalla myös riskiä. Sijoittajan pitkäjäntselle hyvinvoinnille on ratkaisevan tärkeää ymmär- tää, että sijoitustuottta yleensä kannata hankkia menneenn menestyksen perusteella. Lähtökohtana tulee olla omiin tavoittsiin sovitettu ja realistisiin odotuksiin pohjautuvaa sijoitussuunnitelma. Vaikeat valinnat turvallisuuden ja tule- van tuottomahdollisuuden välillä on tehtävä, omat prioriteetitt pitää päättää. Sen jälkeen onkin onneksi helpompaa. Sijoitussuunnitelmann toteuttaminen läpinäkyvillä, ymmärrettävillä ja kustannus- tehokkailla tavoilla - esimerkiksi Seligson & Co:n rahastoillaa ole vaikeaa. Kun allokaatiopäätökset on tehty, pidetään suunnitelmista kiinni ja vietetään indeksisijoittajan kesäää kääntämällä kylkeä kaiken maailman palkinnoille ja kunkinn viikon kuumille vinklle. Ari Kaaro ari.kaaro@seligson.fii Toisaalta myös rahastojemme menestys menneen kriisitalven pyörtssä ja pidemmälläkin ajalla on ollut suhteellisesti ottaen erittäin hyvä. Esimerkiksi edellisessä katsauksessa kerroimme, että Seligson & Co:n rahastot saivat vähäisestä lukumäärästään huolimatta enemmän pohjoismaisia Lipper SELIGSON & CO 3
KANNATTAAKO VALITA KOTIM MAINEN? Kansainvälinen kilpailu lisääntyy myös rahasto- ja varainhoitotoimialalla. Etenkin kotimarkkinoillaan suureksi kasvaneet alan yritykset etsivätt lisää laajentu- mistilaa myös Suomen pieniltä markkinoilta. Kilpailun lisääntyminenn ja suurtuotannon etujen pitäisi periaat- parempina tuottoina. Onko teessa näkyää sijoittajilla alempina hintoina ja siten näin? Teoria tilastojen valossa Valitsin tarkemman tarkastelun ja vertailun kohteeksi seuraavat perusrahastoluokat: osakerahastot Eurooppa, osakerahastot Maailma ja yrityslainat euroalue (luokitellut). Suomalaisen sijoittajan kannalta lienee olennaisinta vertailla kotimaisten toimijoiden tuottta niihin ulkomaisiin rahastoi- hin, joilla on Suomessa markkinointilupa. Siksi olen seuraa- vassa tarkastellut kotimaisten sijoitusrahastojen ja markki- nointiluvan Suomeen hankkinden ulkomaisten rahasto- Vertailun materiaali perustuu Suomen Sijoitustutkimuksen toukokuussa 2009 ja 2002 julkaisemiin tilastoihin. 1 yhtiöiden tuottden eroja joidenkin rahastoluokkien välillä. Valtaosa vertailun -suomalaisista rahastoista on rekisteröity Luxemburgiin, joka on maailman rahastokeskuksista toisella sijalla heti Yhdysvaltojen jälkeen. Luxemburgia on alan jargonilla kutsuttu yhdeksi offshore pankkitoiminnan keskuk- seksi. Ilmaisu on suomeksi perintsesti tarkoittanut vero- paratiisia, vaikkakin käytännön kehitys onkin mitä ilmsim- rahastolainsäädännön joustavuus rahastoyhtiön kannalta ja min vienyt termiltä jo parhaan terän. Luxemburgin houkuttelevuutta selittää pääasiassa paikallisen jotkin verotukselliset edut ainakin aktiivisesti sijoituskoh- tta vaihtelevan sijoittajan kannalta. Suomi vs. Muu Maailma -asetelman osalta tällä kuitenkaan ole merkitystä, sillä Luxemburgiin rekisteröityjen rahastojen tuottajat tulevat kaikkialta maailmasta. Perintsten svtsiläisten, brittiläisten ja yhdysvaltalaisten lisäksi joukosta löytyy nykyisin eksoottisiakin toimijoita, muun muassa pienestä Suomesta. Voisi kuvitella, että erot eri maiden lainsäädännössä ja esimerkiksi tavassa millä kuluilla rahastoja voidaan missäkin rasittaa, tuottaisivat havaittavia tilastollisia eroja suurien kansainvälisten rahastojen ja suomalaisten toimijoiden välille. Samoin mainospuhden todenperäisyys suurten resurssien vaikutuksesta rahastojen tuottoihin pitäisi saada vahvistettua esimerkiksi sektorikohtaisessa vertailussa. jen koon ja niiden kulujen välinen korrelaatio on kuitenkin osoitettu monessa tutkimuksessa alhaiseksi. Jonkin aikaa hyvin menestynden rahastojen vetovoima kasvattaa kuitenkin niiden suosiota ja kokoa nopeasti kä tarvetta palkkioiden laskuun siten ole. Kun tilastomenestys suurella todennäköisyydellä hiipuu 2, niin kuuma raha vaihtaa seuraavaan vertailuissa hyvin menestyneeseen rahastoon. Kaikista rahastoluokista on ensin laskettu vertailulukujen osalta keskiarvot suoraan kaikkien kyssen luokan rahastojen perusteella. (Pääomapainotuksenn käyttäminenn suoran keskiarvon vaihtoehtonaa teki mahdottomaksi monienn kansainvälisten rahastojen tältä osin puutteelliset tiedot.) Vertailun toisessa vaiheessaa ainstosta on poistettu kustannuksiltaan ylivoimaiset indeksi ja indeksiosuus- rahastot, jotta aktiivisten rahastojen vertailu olisi tasapuoli- sempaa. Kolmannessa vaiheessa ainstoista putsattiin vielä vain instituutioille tarkoitetut rahastot, joiden minimimerkintä on vähintään 100 000 euroa. Näin olen pyrkinyt luomaan rlun vertailu tavallisille rahastosijoittajille suunnattujenn tuottden välillä. 3 Seuraavaan sivun taulukkoon on koottu vertailurahasto- ryhmien hallinnointipalkkiot ja samojen rahastojen palkkiot kesällä 2002. Nopealla vilkaisulla voidaan todeta, että rahastojen hallinnointipalkkiot vät ole kuluneen 7 vuoden aika laskeneet. Toisekseen voimme todeta, että päällisin puolin katsottunaa suomalaisten ja kansainvälisten rahastoyhti- öiden suomalaisille markkinoimien rahastojen hallinnointi- palkkioissa ole merkittäviä eroja, paitsi ehkä yrityslaina- rahastoissa suomalaisten eduksi. Suomessa toimivien Eurooppa-rahastojen 0,06% palkkioiden nousu selittyy sillä, että 2002 tälle alueelle sijoittavia indeksi- rahastoja oli peräti kuusi kappaletta ja 2009 vain muutama. Alkuperäinen epäilyni, että lisää välikäsiä eli markkinointi- kuluja merkitsee korkeampia nimellisiä kustannuksia, osoittautui selvästi oikeaksi vain merkintäpalkkioiden osalta. Näitä palkkioita vertailtaessa pitää huomioida, että sijoittajien todella maksamia merkintäpalkkioita voi tietää, sillä rahastoyhtiöillä on käytössää volyymiin tai muuhun asiakassuhteeseen liittyviä alennusportaikkoja. 4 SELIGSON & CO
Toimitusjohtajan katsaus Osakerahastot Eurooppa Merkintäpalkkio (%) Lunastuspalkkio (%) Hallinn. ja säil. palkkio (% / v.) ilman indeksirahastoja ilman indeksi- ja instituutiorahastoja Palkkiot Muutos vuonna vuoteen Toimitusjohtajan 2002 2009 katsaus Suomi: SRY:n jäsenrahastot 1,05 % 0,91 % 1,38 1,48 1,50 1,32 0,06 SRY:n ulkop. sij. rah. = muu maailma 4,64 % 1,00 % 1,43 1,49 1,57 1,40 0,04 Erotus -3,59 % -0,09 % -0,06 0,00-0,06-0,08 Osakerahastot Maailma Suomi: SRY:n jäsenrahastot 1,22 % 0,94 % 1,44 1,53 1,53 1,48-0,03 SRY:n ulkopuoliset sijoitusrahastot 4,08 % 0,18 % 1,44 1,51 1,51 1,60-0,15 Erotus -2,86 % 0,76 % 0,00 0,02 0,02-0,12 Pitkän koron rahastot: yrityslainat euroalue Suomi: SRY:n jäsenrahastot 0,60 % 0,56 % 0,63 0,67 0,69 0,63 0,00 SRY:n ulkopuoliset sijoitusrahastot 3,55 % 0,27 % 0,71 0,84 0,84 0,99-0,28 Erotus -2,95 % 0,29 % -0,08-0,17-0,15-0,36 Jos mukaan otetaan merkintäpalkkiot maksimimäärissään, kääntyy etu selvästi suomalaisten eduksi. Todellisuudessa maksimimerkintäpalkkioita maksavat kuitenkin vain piensijoittajat, jotka ostavat rahastoja Suomessa toimivien edustajien kautta. Kansainvälisten rahastojen korkden merkintäpalkkioiden tarkoituksena onkin kattaa ylimääräisten välikäsien ja jakelukanavien kulut. Jotta vertailulla olisi tältä osin edes etäisesti akateemista luotettavuutta, pitäisi tässä kohtaa selvittää jokaisen rahastoyhtiön ja niiden edustajien/jakelijoiden todellinen tapa periä näitä palkkioita. Tyypillisesti palkkiot on porrastettu sijoittajien sijoitusten koon mukaan ja lisäksi rahastojen käyttäessä erilaisia jakelukanavia, vielä näiden kanavien ja loppuasiakkaan välisestä suhteesta. Merkintä- ja lunastuspalkkion sijoittajalle synnyttämää kokonaisrasitusta arvioitaessa pitäisi lisäksi olla tiedossa rahaston sijoittajien keskimääräinen sijoitusaika tai tehdä siitä jonkinlainen oletus. Koska kaikkien tietojen selvittäminen on käytännössä vähintäänkin hyvin hankalaa, on tässä tyydytty käyttämään ilmoitettuja palkkioprosentteja tietoisena siitä, että ne kertovat vain palkkioiden suurusluokasta. 4 Toisaalta on oletettavaa, että rahastojen ilmoittamien korkden merkintäpalkkioiden periminen on sitä todennäköisempää mitä pienemmästä sijoituksesta on kysymys. Suursijoittajien kohdalla vertailu on tältä osin merkityksetön Ilmoitetut palkkiot ja muut kulut Sijoittajan kannattaa huomata, että merkittävien rahastokeskusten kuten Luxemburgin lainsäädäntö mahdollistaa rahastojen kannettavaksi enemmän kuluja Suomessa tai usmmissa muissakaan euroalueen on sallittua tai ainakaan tapana. Valitettavasti maailma kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Luxemburgiin rekisteröidyt rahastot voivat nimittäin veloittaa rahastolta hallinnointipalkkioiden lisäksi myös muita kuluja, jotka suomalaiset rahastoyhtiöt yleensä maksavat ns. omasta pussistaan eli ne sisältyvät ilmoitettuihin hallinnointipalkkioihin. Seuraava on lähes suoraa lainausta Suomessa markkinoitavan SICAV rahaston esitteestä: Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-rahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä tai yhtiöjärjestyksissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhtsölle maksetut palkkiot (tyypillisesti enintään 0,125 % p.a.), koko SICAV-rahastoa koskevat keskushallinnointipalkkiot (tyypillisesti enintään 0,185 % p.a.), merkintäverot ( tax d abonnement, jota ole Suomessa, tyypillisesti osakerahastoilla 0,05 % p.a.), lakisäätsten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Yhteensä näiden kustannusten lisärasite muodostaa arviolta noin 0,3-0,5 % lisäkulun. Kun tämä kustannuserä huomioidaan vertailussa, muuttuvat näennäisesti samantasoiset palkkiot vahvasti suomalaisten toimijoiden eduksi. SELIGSON & CO 5
Toimitusjohtajan katsaus Näyttää siis siltä, että myös osakerahastojen osalta suomalaiset rahastot ovat vähintäänkin kilpailukykyisiä Suomessa markkinoituihin kansainvälisiin rahastoihin verrattuna ja korkorahastoissa etu on jopa noin 6-0 suomalaisten eduksi. Myös laajemmat akateemiset vertailut vahvistavat tämän havainnon. 5 Tuottovertailun osalta pitää vielä odottaa tai tehdä laajempia vertailevia tutkimuksia. Usmmat kansainväliset rahastot ovat nimittäin ilmestyneet Suomen markkinoille vasta hiljattain ja niiden Sijoitustutkimuksen rahastoraportin kautta saatava tuottohistoria on siten lyhyt. Kannattaa kuitenkin muistaa John Boglen ytimekäs toteamus: The shortest route to top quartile performance is to be in the bottom quartile of expenses. Vapaasti suomennettuna: rahaston tuotto on varmimmin luokkansa parhaan neljäsosan joukossa, jos sen kustannukset kuuluvat luokkansa alimpaan neljännekseen. Jarkko Niemi toimitusjohtaja / Seligson & Co Oyj jarkko.niemi@seligson.fi RAHASTOJEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMIÄ Volatiliteetti / standardipoikkeama Riskimittari, joka kuvaa rahaston arvon hlahtelua. Tunnusluku lasketaan edeltävän 12 kk:n jakson arvona. Luku ilmoitetaan prosenttna vuodessa. Indeksipoikkeama (tracking error / aktiivinen riski) Indeksipoikkeama mittaa sitä kuinka tarkasti rahaston tuotto seuraa vertailuindeksin tuottoa. Suuri luku merkitsee sitä, että rahaston tuotto suhteessa vertailuindeksin tuottoon on vaihdellut voimakkaasti. Pieni aktiivinen riski taas tarkoittaa, että rahaston tuotto lähes seuraa vertailuindeksin tuottoa. Tunnusluku lasketaan edeltävän 12 kk:n jakson arvona. Salkun kiertonopeus n arvopaperden vaihtuvuus tietyllä ajanjaksolla. Luku lasketaan vähentämällä tehtyjen ostojen ja myyntien yhtssummasta merkintöjen ja lunastusten yhtssumma (summa1). Salkun kiertonopeus on saadun luvun (summa1) suhde rahaston keskimääräiseen pääomaan tarkastelujaksolla. Esimerkiksi kiertonopeus 100% tarkoittaa, että tarkastelujakson aktiviteetilla rahaston arvopaperit ovat keskimäärin vaihtuneet vuositasolla kerran. Negatiivinen kiertonopeus tarkoittaa, että salkunhoitajan käymän arvopaperikaupan kokonaisvolyymi on ollut pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten. Kaupankäyntikulut n pääomasta veloitettavat rahaston kaupankäyntiin liittyvät arvopaperinvälittäjille maksetut palkkiot. Ilmoitetaan prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta edeltävällä 12 kk:lla. Huom! Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaan kaupankäyntikulu tulisi laskea jakamalla euromääräinen kulu edeltävän 12 kk:n korkmmalla rahastopääomalla. Tämä laskentapa tuottaa kuitenkin mielestämme harhaanjohtavan alhaisen tuloksen ja käytämme sitä vain niissä rahastojen virallisissa tilinpäätös- ja osavuosiraportssa, joita Sijoitusrahastoyhdistyksen suositus koskee. Total expense ratio / TER 1) Täsmällisesti ottaen vertailussa ovat Sijoitusrahastoyhdistyksen kotimaisten jäsenrahastojen ja yhdistyksen ulkopuolisten rahastojen tiedot. 2) Katso esim. Tähdetkö kertovat, Seligson & Co Vuosikatsaus 2008, s.3 3) jen rahastojen osalta rahastot kertovat valitettavasti usmmiten vain kuorirahaston palkkion ja jättävät kohderahastojen palkkiot mainitsematta. Olen korjannut nämä, joko poistamalla rahaston ainstosta tai käyttämällä sen TER-lukua. Esim. Sampo Kompassi Osake ilmoittaa hallinnointipalkkiokseen 0,5%, mutta sen kohderahastojen palkkiot huomioiva TER luku on 2,28% eli 4,5 kertainen ilmoitettuun hallinnointipalkkioon verrattuna. 4) Merkintäpalkkiot on laskettu ilmoitettujen prosenttien tai maksimiprosenttien mukaan. Lunastuspalkkiot samoin. Kiinteät euromääräiset merkintä-/lunastuspalkkiot on muunnettu prosenttimääräisiksi käyttämällä rahaston ilmoittamaa minimimerkintäsummaa. 5) Esim. Khorana, Servaes ja Tufano: Mutual Fund Fees Around the World, 2005 / 2009 Kertoo rahaston perimien kulujen osuuden prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkastelujaksolla. Luku sisältää rahaston pääomasta veloitettavan hallinnointi- ja säilytyspalkkion, tilinhoito- ja muut pankkikulut sekä mahdollisen tuottosidonnaisen palkkion. TER luku sisällä esim. kaupankäyntikuluja, jonka vuoksi raportoimme myös rahastojen kokonaiskulut. Pharoksen osalta TER sisältää myös kohderahastojen kulut. Jos rahastolla on tuottosidonnainen palkkio, lasketaan sen arvo alkaen edeltävästä vuodenvaihteesta kunkin rahaston sääntöjen mukaan. Kokonaiskulut / TKA Kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut (TER + kaupankäyntikulut + mahdolliset muut kulut) prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkastelujaksolla. TKA sisällä rahaston maksettavaksi koituvien lähdeverojen kustannuksia. Välityspalkkiot lähipiirille Prosenttiosuus rahaston tarkastelujaksolla maksamista välityspalkkioista, jotka on maksettu rahastoyhtiön kanssa samaan kirjanpidolliseen konsolidointiryhmään kuuluvalle sijoituspalveluyritykselle tai luottolaitokselle. Korkoriski (duraatio) Duraatio ilmaisee korkosijoituksen korkoriskin yhtenä lukuna. Korkoriski on käytännössä sijoituksen markkina-arvon herkkyys korkotason muutokselle. Matemaattisesti duraatio lasketaan joukkolainan kassavirtojen (vuotuiset kupongit ja lainan pääoman takaisinmaksu erääntymisessä) pituuksien pääomilla painotettuna keskiarvona ja ilmaistaan vuosina. Kun korkotaso muuttuu (+/-) x % muuttuu joukkolainan arvo (-/+) duraatio *x %. Sharpen luku 6 SELIGSON & CO Alan käytännöstä poiketen emme julkaise tässä katsauksessa Sharpen lukua, koska se käsittääksemme tuo mitään olennaista informaatiota indeksiin verrattujen tuoton ja volatiliteetin sekä indeksipoikkeaman (tracking error) lisäksi. Julkaisemme kuitenkin Sharpen luvun Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti rahastojen virallisissa tilinpäätös- ja osavuosiraportssa.
VARAINHOITORAHASTO PHAROS 30.6.2009 Varainhoitorahasto, joka sijoittaa osake- ja korkomarkkinoille. Euro 18 Pharos ja vertailuindeksit 24.11.1999-30.6.2009 16 Pharos vertailuindeksi korkoindeksi + 67,8 % 14 osakndeksi korkoindeksi 12 Pharos + 13,5 % 10 vertailuindeksi + 11,6 % 8 6 osakndeksi - 37,9 % 4 11.99 11.00 11.01 11.02 11.03 11.04 11.05 11.06 11.07 11.08 RAHASTON AVAINTIEDOT Aloituspäivä 24.11.1999 Tyyppi Yhdistelmärahasto n koko (milj. euroa) 5,9 Korot: EFFAS Bond Indices EuroGovtAll (50 %) Osakkeet / maailma: MSCI AC World NDR (35 %) Osakkeet / Eurooppa: STOXX 50 NDR (15 %) Hallinnointi- ja säilytyspalkkio Tuottosidonnainen palkkio Merkintäpalkkio Kaupankäyntipalkkio lunastettaessa (rahastoon) Salkunhoitaja * Peruspalkkio + kohderahastojen palkkiot TUOTTO- JA RISKI 0,35 % + enintään 0,85 % p.a.* on 1 %, jos sijoitusaika alle 6 kk; 0,5 %, jos alle 12 kk; muuten 0 % Petri Rutanen Tuotto Volatiliteetti Tuotto Volatiliteetti 3 kk 11,25 % 9,45 % 6,63 % 6,91 % Vuoden alusta 9,74 % 10,69 % 4,32 % 8,09 % 1 v -0,85 % 12,16 % -3,48 % 12,10 % 3 v -1,55 % 8,03 % -5,44 % 8,58 % 5 v 9,60 % 6,82 % 11,38 % 7,26 % Aloituspäivästä 13,52 % 7,24 % 11,59 % 7,82 % Aloituspäivästä p.a. 1,33 % 1,15 % KULUT JA TUNNUSLUVUT / VIITTEET * Juoksevat kulut 30.6.2009, sisältää myös kohderahastojen palkkiot ** Pharoksen kohdalla kiertonopeusluku sisällä kohderahastojen lukuja kä määräajoin uusittavia sijoitustodistuksia, talletuksia tai rahamarkkinara hastosijoituksia. Em. rahamarkkinavälinekauppojen kanssa kiertonopeusluku on 116,4 %. KULUT JA TUNNUSLUVUT 1.7.2008 30.6.2009 Palkkiot yhteensä (TER) 0,94% * 0,14 % / mahd. osassa Tuottosidonnainen palkkio (vuoden alusta) kohderahastoja tiedossa, koska kohderahastoina myös Kaupankäyntikulut muita kuin Seligson & Co -rahastoja tiedossa, koska kohderahastoina myös Kokonaiskulut (TKA) muita kuin Seligson & Co -rahastoja Salkun kiertonopeus 69,2 % ** Välityspalkkiot lähipiirille 0,0 % Indeksipoikkeama (tracking error) 5,43 % Lähipiirin omistusosuus (30.6.2009) 3,9 % OSAKEOMISTUKSET Osuus rahastosta S&Co Eurooppa -indeksirahasto 17,7 % Allokaatio S&Co Pohjois-Amerikka indeksirahasto 12,7 % Osakesijoitukset S&Co Aasia 5,1 % yhteensä 56,3 % S&Co Phoebus 4,0 % CIF Asia&Pacific (ex Japan) 3,1 % Korkosijoitukset CI Emerging Markets 2,8 % yhteensä 43,7 % S&Co Global Top 25 Brands 2,6 % (duraatio 2,9 v) S&Co Global Top 25 Pharmaceuticals 2,3 % S&Co Russian Prosperity 2,2 % Nasdaq 100 -indeksiosuus 2,1 % S&Co Suomi -indeksirahasto 1,6 % Pitkät korkosijoitukset 26,4 % Lyhyet korkosijoitukset 17,3 % SELIGSON & CO 7
Varainhoitorahasto Pharos SALKUNHOITAJALTA Kylmän talven pessimismi osakemarkkinoilla suli keväthankien myötä. Kun epätoivoon vajonnlta sijoittajilta ja velkarahalla toimivilta spekulantlta alkoivat myytävät osakkeet loppua, osakekurssit kääntyivät vääjäämättä nousuun. Näin on käynyt ennenkin ja näin tulee käymään tulevaisuudessakin. Maltillisen sijoittajan kärsivällisyys palkittiin taas kerran. Pharoksen 11,3 %:n arvonnousu viime neljänneksen aikana oli rahaston ennätys ja vertailuindeksin 6,6 %:n nousua parempi. Myös rahaston tuotto aloituspäivästä lukien on ollut vertailuindeksiä parempi. Korot ja osakkeet Korkosijoituksissa saimme rlun korvauksen ottamastamme suuremmasta liikkeellelaskijariskistä. Kun valtionobligaatioindeksimme tuotti kvartaalin aikana 0,7 %, yrityslainoihin sijoittava Euro Corporate Bond -rahastomme, tuotti 4,1%. Eikä tässä vielä kaikki, uusimpiin omistuksiimme kuuluva CIF Global High Yield Opportunities, joka sijoittaa lähinnä kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin ja alhaisemman riskiluokituksen yrityslainoihin toi peräti 8,2 %:n kvartaalituoton. Pitkien korkojen osuus kaikista korkosijoituksistamme on 61 % ja niiden jako seuraava: valtion obligaatiot 22 %, Euro Corporate Bond 25 % ja High Yield 14 %. Turvasatamana toimivat rahamarkkinasijoituksemme (duraatio alle 12 kk) ovat edelleen parhaan "AAA" -luokan sijoituskohtssa. Korkosalkumme duraatio on vain puolet valtionobligaatioiden vertailuindeksin 6:n vuoden duraatiosta ja pysyy sellaisena kunnes pitkistä koroista alkaa taas saada parempaa tuottoa. Vaikka rahamarkkinatuotto (3kk) on pudonnut jo 1 %:n pintaan en näe syytä sijoittaa tällä ennätysalhaisella korkotasolla enempää pitkiin korkoihin, sillä niiden tuotto kääntynee negatiiviseksi heti taantuman hellittäessä. Haemme lisätuottoa liikkeellelaskijariskistä kun siitä maksetaan hyvä korvaus. Tämä viime syksystä saakka erinomaisin tuloksin hyödyntämämme "riskipreemio" on jo pienentynyt. Osakesijoitustemme suurimmasta noususta neljänneksen aikana vastasi jo toistamiseen Venäjä ( + 38,9 %). Palautin vuonna 2008 romahtaneen Venäjän jo alkuvuodesta tavoitepainoonsa ja saimme siten tästä noususta mukavan lisän koko rahaston tuottolukuihin. Hkoinkin osakesijoituksemme eli Global Top 25 Pharma oli plussalla 1,5%. Kerroin viime katsauksessa keventäneeni Global Pharman painoa salkussa. Tarkoituksena oli siirtää sijoituksiamme taantumasta enemmän kärsinlle toimialoille. Olen muutaman vuoden "viilentymisajan" jälkeen ostanut Suomi -indeksirahastoa, jossa vientivetoiset ja rajusti globalisoituvat teollisuus- ja teknologiatoimialat vastaaavat yli 60% rahaston arvosta. Suomi indeksirahasto on hieman kalliimpi kuin OMXH25 indeksiosuusrahasto, mutta saamme laajemmin hajautetun salkun, joka käsittää OMHX25 -yritysten lisäksi n. 25 kooltaan pienempää yhtiötä. Osakepainomme huimasta osakemarkkinoiden noususta huolimatta ole sen korkeampi kuin maaliskuun lopussakaan. Toukokuun lopussa myin "juustohöylämenetelmällä" muutaman prosentin kaikista osakesijoituksistamme ja siirsin osan varoista CIF High Yield -korkorahastoon. Sijoituskohteena olevien rahastojen juoksevat kulut ovat nyt 0,45 % (osakkeet 0,34 % ja korot 0,11 %) vuodessa, mihin lisätään Pharoksen oma 0,35% hallinnointipalkkio. Kokonaiskulumme ovat edelleen yhdistelmärahastojen ryhmässä markkinoidemme edullisimmat. Mkkaaja ja painonvartija Kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille sijoittavan yhdistelmärahaston salkunhoitajille pohdinta eri maanosien-, toimialojen-, yrityskoon-, yrityksen kasvuasteen sekä yksittäisten osakkden painoista on sekä haaste että houkutus. Salkunhoitajien "varmat" valinnat kiinnostavat myös talouslehtien lukijoita ja aktiivisuus auttanee myös rahastojen markkinoinnissa. Pitkässä juoksussa pienillä muutoksilla ja kosmeettiseella ehostuksella on kuitenkin vain pinnallinen vaikutus hyvin hajautetun yhdistelmärahaston kehitykseen. Ahkeran mkkaamisen lopputulos on paitsi lähes aina kalliimpi siksi usn myös hkompi kuin yksinkertaisemmalla "osta ja pidä" tyylillä. Tasapainotus onkin sitten kokonaan toinen asia. Pharoksen osakesijoitusten maantieteellinen ja toimialakohtainen % -jako (30.6.2009). 8 SELIGSON & CO
Vuonna 2005 hätiköin laskemaan osakepainoa, kun osake- markkinat olivat nousseet vasta rlun vuoden. Nousuahan kesti vielä yli 2 vuotta. Vuoden 2007 kesällä, osakekurssien lähestyessä kaikkien aikojen korknta tasoa, olimme jälleen alipainossa eli 40 %:ssa. Keväästä 2009 lähtien - kurssien romahdettua takaisin vuoden 2003 tasolle - on osakepainom- me ollut taas huipussaan. Osakepainon kanssaa voisi toki olla vieläkin agressiivisempi, rahaston maksimihan on 70%, mutta tämänkäänn nousun pysyvyydestä voi olla varma. Muistuttaisin vielä, että jos oma riskinottohalukkuus merkit- tävästi poikkeaaa Pharoksen linjasta, voi tehdä kuten allekirjoittanut eli täydentää Pharosta muilla sijoituksilla oman aikajänteen ja tavoittden mukaan. n tarkempaa rakennetta, maantieteellista jakoaa ja toimiala- jakaumaa sekä tarkkaa kokonaiskustannusten jakoa voi seurata Pharoksen sijoitukset -esittelyssä wwww -sivuillamme. Petri Rutanen, varainhoitajanne petri.rutanen@seligson.fi Vuoden alussaa mllä oli vielä rlu alipaino rahoitusalallaa ja teollisuudessa, mutta nyt olemme toimalojen suhteen lähellä tasapainoa indeksiimme nähden. Tämä on seurausta paitsi kurssivaihteluista niin myös aktiivisesta salkun tasapainot- markkinoilla ja vastaavasti alipainossa Euroopassa. Maantie- teellinen hajautus on toki tärkeää, mutta globalisaation myötä sen vaikutus salkun kehitykseen saattaa olla vähentynyt. tamisesta (esim. Suomi -indeksirahaston osto). Maantieteellisesti olemme edelleen ylipainossa kehittyvillä Vaikka sijoitusprosessin edellä kuvattuihin yksityiskohtiin tulee usn käytettyä yli 90% ajasta, riippuu jopa yli 90 % yhdistelmärahaston tuotosta osake- ja korkosijoitusten välisestä painotuksesta. Pharoksessa tämä jako onkin tärkn tehtäväni. Katson, että osakesijoitukset ovat laajasti hajautettuina ja korkosijoituksissa pohdin duraatioita ja liikkeellelaskijariskiä ja pidän kustannukset kurissa! Tiedän, että lyhytaikaisia markkinaliikktä on mahdotonta arvata etukäteen. Silti alla olevan kuvan pylväistä näkee, että olemme harvoin (ainakaan kvartaalin päättyessä) olleet juuri tavoitteemme mukaisessa 50/ /50 -tasapainossa. Usmmiten yli- tai alipaino osakkssa on kuitenkin seurausta markkinoiden liikkstä, näkemyksestä. n historiassa on kuitenkin jaksoja, jolloin on otettu aktiivisesti kantaa osakemarkkinoiden kehitykseen. Vuonna 2000 kun osakemarkkinat olivat pitkän nousun jälkeen kaikkien aikojen huipussaan osakepainomme oli ennätys- alhainen eli 34%. Pharoksen osakepaino ja osakevertailuindeksin kehitys Kaaviossa viiva kuvaa Pharoksen osakevertailuindeksin kehitystä ja pylväät rahaston osakepainoja. SELIGSON & CO 9