Rauduskoivun laadukas kasvatusketju Pentti Niemistö 14-15.11.2013
Perusketju koivikossa Kasvupaikka: Viljavat ja ilmavat hieta- tai hiekka moreenit tai lajittuneet hietamaat: rinnemaat plussa, notkelmat miinus Maanmuokkaus, uudistaminen ja varhaishoito sekä hirvieläinten karkotus => tavoitteena terve ja tasainen taimikko, 1600-2000 rauduskoivua/ha Voimakas ensiharvennus ajoissa =>700-800 koivua/ha 13-15 m valtapituudessa, alaharvennus hyvää laatua painottaen Toinen harvennus 10-15 vuotta myöhemmin tiheyteen 350-400 kpl/ha, poistetaan tukkikokoisiakin koivuja, etenkin jos puuston laatu siitä paranee Kasvatus järeäksi (istutuskoivikossa 45-60 v), vältetään hakkuuta keväällä ja alkukesällä (väriviat, halkeamat), tukit nopeasti tehtaalle
Tehosteita laatukasvatukseen Sekametsä: Taimikonhoidossa tai ensiharvennuksessa jätetään 30-50 % hyvälaatuisia, korkeintaan havupuiden kokoisia rauduskoivuja, harvennuksissa tehdään tilaa laadultaan parhaille rauduskoivuille (ei ruskotäpliä) Rauduskoivikko: Heinäntorjunta kemiallisesti etukäteen Istutuksessa kookkaat jalostetut taimet ja hyvät taimisuojat Pystykarsinta 4-5 metriin noin 10 m pituudessa (tai kahdessa vaiheessa) + tilaa karsituille puille (aikainen harvennus?) Voimakkaat harvennukset Kasvatus järeäksi (ei yli 40 cm)
Raudus vai Hies
Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka on rauduksella keskimäärin parempi. Mutkaisuuden lisäksi hieskoivulla esiintyy enemmän pehmeää lahoa sekä paksuja tai lahoja oksia. Puuaineen tiheyden ja muiden ominaisuuksien osalta koivulajit eivät toisistaan juurikaan poikkea. Viljavalla kivennäismaalla hieskoivu tuottaa tukkikokoista puuta vain 60 % rauduksen tuotoksesta. VMI:n mukaan tukkivähennys Etelä-Suomessa on rauduksella 30-40 % ja hieksellä noin 50 % (kuusi 15 ja mänty 20). Luontaisesti syntyneen koivikon keskimääräinen tuotos viljavalla kangasmaalla Etelä-Suomessa m 3 /ha 450 Muu runkopuu 400 Tukkivähennys 350 Vaneritukkia 300 250 200 150 100 50 0 Raudus Hies
Tuoreella kankaalla raudus on ylivoimainen hiekseen verrattuna, mutta turvemaapellolla erot ovat pieniä Turvemaan pelto Tuore kangas
Energiapuun tuottaminen kannattaa keskittää hieskoivikoihin, koska siellä ainespuun osuus on pieni ja tukin laatu huono, eikä kuolleisuus ole suuri tiheässäkään puustossa 1000 kg/ha Mtkg Liminka, 55 v Peltomaa, Pieksämäki, 57 v
Kasvupaikan valinta Viljavat kangasmaat Hieta- ja hiekkamoreenit parhaita, myös hietapellot hyviä Rinteisyys on etu, notkelmat haitta Turvemaa ja hyvin hienojakoinen maa ei käy rauduskoivulle, paksumultaisella kasvu on hyvä, mutta laatu huono 24 30-vuotiaat Istutuskoivikot: 22 20 18 16 14 Keskipituus, m Paksuin kuiva oksa, mm 12 10 = org.>20% savi+hiesu hieta hiekka hietamoreeni hiekkamoreeni
Uudistaminen: Kuivahko kangas on liian karu kasvupaikka koivikon kasvatukseen.
Peltomailla paksuuskasvu ja runkopuun tuotos suurempi kuin metsämailla, mutta rungot oksikkaampia ja kartiokkaampia 450 400 Runkopuuta, m³/ha 350 300 Peltomaat 250 200 Metsämaat 150 100 50 0 0 10 20 30 40 Valtapituus, m
Peltokoivut ovat kaikilta laatuominaisuuksiltaan 10-20 % metsämaan koivuja huonompia Rauduskoivujen vikaisuus (prosenttia 600 paksuimmasta rungosta hehtaarilla) 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa (34 metsikköä pelloilla ja 40 metsämailla). Vika Peltomailla (%) Metsämailla (%) Pintavika rungossa 14,1 8,7 Vika rungon muodossa: Lenkous 6,4 4,0 Tyvimutka 16,2 12,2 Mutka ylempänä 11,2 7,6 Useita runkomutkia 27,5 20,7 Mutkaisia runkoja kaikkiaan 61,3 44,5 Pystyoksa 9,4 10,7 Muu oksavika 0,9 1,0 Haaroittunut runko 2,5 1,8 Muodoltaan virheettömiä 27,7 42,0
Istutus, kylvö vai luontainen
Rauduskoivun uudistamismenetelmät Istutus + Nopea kehitys ohi aran taimivaiheen + Tasainen taimikko > luont. karsiutuminen + Jalostuksen hyödyt - Arka hirvi- ja myyrätuhoille Luontainen (tai kylvö) + Tiheä taimikko > ohuet oksat + Sekapuusto > vähemmän ruskotäpliä + Särkymävaraa - Epävarma - Hidas kehitys ja epätasainen taimikko
Koivun perinnöllisyysjalostus pitkällä
taimikonhoito
Ruohokaskas /tyvilaikkutauti
Tehokkaan heinäntorjunnan ansiosta peltokoivikossa oli 2-3 kertaa enemmän puuta 11 vuoden jälkeen istutuksesta (huom. juuristokilpailu) Koivun uudistamisen onnistumis-% kolme vuotta istutuksesta oli hyvä 80 %:lla, kun vastaava osuus kylvöissä oli 50% ja luontaisessa uudistamisessa 60 % 120 100 80 60 40 20 Kasvatettavien taimien keskipituus: 162 cm 92 cm 111 cm 4 17 78 9 12 13 28 50 12 13 63 Epäonnistunut Heikko Välttävä Hyvä 0 Rauduskoivun istutus Koivun kylvö Koivun luontainen
19.7. 26.7. 2.8. 9.8. 16.8. 23.8. 30.8. 6.9. 13.9. 20,9 15.5. Koivu istutetaan lehdettömänä keväällä (pakkasvarastosta myös kesäkuun puolelle), mutta myös elo-syyskuun taitteessa kasvun päätyttyä Kesäistutusta tutkittu: Kylvövuoden kesällä lehdellisinä istutetut koivun paakkutaimet kasvoivat seuraavien kasvukausien aikana paremmin kuin elokuun puolivälin jälkeen syksyllä tai seuraavana keväänä istutetut taimet (Luoranen ym. 1999) Hyödyt: työhuiput tasoittuvat, istutus pottiputkella Haitat: kuivuuden ja käsittelyvaurioiden riskit Koivun taimien pituuskehitys, cm 250 200 150 100 III v. kasvu II v. kasvu I v. kasvu Ist. v. kasvu Istutuspituus 50 0
Keskipituus, m Koivun pellonmetsitystulos vaihteli paljon erityisesti tuhojen esiintymisestä ja kasvupaikasta johtuen: rauduskoivu (vihreä viiva) ja hieskoivu (keltainen katkoviiva). Turvemailla rauduskoivu on menestynyt hieskoivua huonommin. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 2 4 6 8 10 12 Vuosia istutuksesta
Siemensyntyiset koivut jäävät kantovesojen jalkoihin ilman taimikonhoitoa, mutta hyvään alkuun autetut istutuskoivut pärjäävät vesoille hyvin Valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 Vuosia 0 5 10 15 Istutettu raudus Istutettu hies Kantovesa, raudus Kantovesa, hies Siemensynt. raudus Siemensynt. hies
Raudustaimikon tiheyssuositus on 1600 kpl/ha (2,5 m välein), erittäin viljavilla kasvupaikoilla 2000/ha 80 70 60 50 40 30 20 Kapeneminen, mm Oksien poikkileikkaus, cm² Paksuin oksa, mm 10 1600/ha 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
Harvennukset
Rauduskoivun latvukset supistuvat nopeasti Latvussuhde 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Istutustiheys, kpl/ha (runkoluku 24 m valtapituudessa) 5000 (2700) 2500 (1900) 1600 (1400) 1100 (930) 800 (760) 600 (500) 400 (370) 80 % 90 % 100 % 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Valtapituus, m
Rauduskoivikon harvennus järeyttää myös suurimpia valtapuita, paksut lustot eivät heikennä puun laatua Läpimitan kasvu, mm/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Valtaläpimitta 1-5 v Valtaläpimitta 6-10 v Keskiläpimitta 1-5 v Keskiläpimitta 6-10 v 0 20 40 60 80 100 Harventamaton Poistettu harvennuksessa, %
Rauduskoivikon kasvatus 2:lla voimakkaalla harvennuksella (ala+yläharvennus) oli yhtä kannattavaa kuin 3:lla lievemmällä alaharvennuksella, harventamatomuus vei yli kolmanneksen rahatuotosta (kasvatusaika 60 vuotta, ei laatuhinnoittelua) /ha 3 500 3 000 2 500 A. Alaharvennus + yläharvennus B. Kolme alaharvennusta C. Harventamaton 2 000 1 500 1 000 500 0 2% 3% 4% -500
Koivikon kasvatusaikaa ei kannata venyttää. Viattoman näköinen halkeama tai kääpä kertoo korutonta viestiä lahoviasta
Erikoistyvien ostajat: Huippulaatuiset koivut kasvavat sekametsissä, myös pohjoisrinteet ovat etelärinteitä parempia
Laatukoivua sekametsästä??
Viattoman näköinen vintiö, Mikä?
Ruskotäpläkärpäsen toukka ja syömäjäljet
Pystykarsinta ajoissa
puhtaan tuotteen saanto riippuu huonolaatuisen sydänpuun läpimitasta ja koivun järeydestä oksat + ruskotäplät
Koivun laatutyvet Pystykarsinta huolellisesti, mieluiten 2-vaiheinen Koivikoissa ongelmana ruskotäplät, järeissä tukeissa pintapuu on puhdasta. Hyviä laatutyviä sekametsistä (oksia ja ruskotäpliä vähemmän) Koivun nuorpuulla tai lustonpaksuudella ei yhtä suurta vaikutusta laatuun kuin havupuilla Väriviat istutuskoivujen ytimessä ovat yleisiä, kovana eivät haittaa sorvaukessa, mutta pehmeä laho estää sorvauksen Terveoksaiset latvatukit: Voimakkaat harvennukset vähentävät kuivaoksaisen rungonosan pituutta ja parantavat terveoksaisen latvatukin saantoa
Koivun laatua pilaavat Sopimaton kasvupaikka: liian märkä tai karu rauduskoivulle Taimikon varhaishoidon laiminlyönnit: heinät ja ruohot, hieskoivu ja muut lehtipuut Epätasainen uudistuminen ja taimikon harvuus, etenkin hyvin viljavilla mailla Nisäkkäät, hyönteiset ja sienitaudit Taitamaton pystykarsinta Harvennukset unohtuvat tai tehdään myöhässä ja liian lievinä Puunkorjuun vauriot Koivutukkien hakkuu, kuljetus ja varastointi