Palvelutalous ja työn tulevaisuus Ennakointikamari, Laurea 1.12.2016 Matti Paavonen, pääekonomisti 1
Logistiikka Posti, VR, Finnair, Tallink Silja, Finavia, Niemi Palvelut, Eckerö Line, Schenker, DHL, Pohjolan Turistiauto, Royal Line, Swissport, Bring Express Tekniset palvelut Empower, Eltel Networks, Relacom, Voimatel, Caverion, Maintpartner, Are, Aro Systems, Ratatek, Wirenet, Vertek, Raskone, Uuttera Yritys- ja asiantuntijapalvelut Rantalainen, Inspecta, Idean Enterprises, TNS Gallup, Hasan & partners, Ifolor, VTT, Salomaa, Silta, Certia, Aalto EE, Energia, Nab Labs Viihde- ja virkistys RAY, Kansallisooppera, Veikkaus, SATS Elixia, Teosto, Musiikkitalo, Jääkiekkoliitto, Vermo, Anifin, Heureka, EMMA, Fintoto, Cetus jäsenet ovat palveluyrityksiä. Hallinto- ja tukipalvelut Securitas, ISS Security, Eilakaisla, Aurinkomatkat, Intrum Justitia, Eniro, Barona, VMP, Kataja Event, CWT, SMT, Turvatiimi, Beki, Enia, Lindorff Informaatio- ja viestintä TeliaSonera, Yleisradio, MTV, Elisa, DNA, Fonecta, Finnkino, OpusCapita, Helsinki-filmi, Anvia Telecom, Cinia, Vertex Systems, Nestix, Nebula Jäsenet muilla toimialoilla: maatalouspalvelut, metsäkeskukset, kopio- ja tulostusala, rengasliikkeet, kiinteistöala, valtion laitokset, autokoulut, tanssiopistot, järjestöt, hiusala, ym.
Ennakointityö on hyvä aloittaa väestöennusteista: Mitä väestötrendit kertovat tulevaisuudesta? Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja maailmalla. 10 vuoden kuluttua Eläkeikäisten määrä Suomessa lisääntyy seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa on 200 000 Maailmassa on 750 milj. kaupunkilaista enemmän kuin nyt. kaupunkilaista enemmän kuin nyt. 250 000 henkilöllä eli enemmän kuin Tampereella on asukkaita 3 Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne 2015, väestöennuste 2015, YK / World Urbanization Prospects 2014
1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Suomi kehittyy palvelutaloudeksi kuten muutkin kehittyneet maat 100 % Osuus kokonaistuotannosta, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % vuonna 2015 41 % kokonaistuotannosta oli yksityisiä palveluja 0 % Palvelut Kauppa Alkutuotanto ja rakentaminen Teollisuus 4 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Palveluvienti on tärkeä strateginen taistelu 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Mrd. euroa 2000 2015 Tavaravienti Palveluvienti 2000-luvulla Suomen viennin kasvusta 73 % on ollut palveluvientiä! Tulevaisuudessa Suomen pitää keskittyä yhä enemmän korkean arvonlisän palveluvientiin. 5 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Palvelujen viennissä on korkein arvonlisä Suuri osa Suomen viennin bruttoarvosta on ulkomaisia tuotanto-panoksia, kuten raaka-aineita. Kotimaista arvonlisää viennistä on 65 %. Viennin kotimaisen arvonlisän kasvattaminen on bruttoarvoa tärkeämpää. Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä 42 % on tuotettu palvelualoilla Suomen bruttoviennin arvosta 35 % on tuotettu ulkomailla 81 % palvelualojen viennistä on kotimaista arvonlisää ja valtaosa siitä on tuotettu palvelualoilla. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kotimaisen arvonlisän osuus toimialan viennistä, % Muilla toimialoilla tuotettu kotimainen arvonlisä Toimialan tuottama kotimainen arvonlisä 25 27 56 58 27 46 Palvelualat Kauppa Muut toimialat 31 27 Tehdasteollisuus 8 Lähde: OECD / Trade in Value Added (TiVA) 2011
Digitalisaatio mullistaa talouden rakenteita Digitalisaatio ei ole vain dataa tai koodia vaan laaja-alainen uusi yleiskäyttöinen teknologia (GTP) Suurimmat mullistukset syntyvät kun kokonainen prosessi uudistetaan: Miten tekeminen olisi järjestetty jos nykyinen teknologia olisi ollut koko ajan käytössä? Prosessien tai prosessin osien digitalisoiminen: tehokkuus ja kustannukset Olemassa olevan tuotteen tai sen osien digitalisoiminen Analogisen tuotteen korvaaminen digitaalisella Täysin uusi digitaalinen tuote, joka luo uutta kysyntää Digitaalinen tuote voidaan levittää välittömästi kaikkialle maailmassa. Palvelualoilla ei aikaisemmin ole ollut kunnollista teknologiaa tuottavuuden kasvattamiseksi. Parhaimmillaan palvelutuotteen yksikkötyökustannukset lähenevät nollaa ja kotimainen arvonlisä sataa prosenttia. 9
2010-l 2000-l 1990-l 1980-l Digitaalisten palvelujen vaikutukset finanssialalla Pankkipalveluita varten mentävä pankkiin Finanssialan henkilöstörakenteen kehitys Asiantuntijatehtävät Rutiinitehtävät 50 000 45 000 40 000 Nosto- ja maksuautomaatit yleistyivät 35 000 30 000 25 000 Verkkopankit yleistyivät 20 000 15 000 10 000 Mobiilipankkipalvelut ja uudet maksutavat yleistyivät 0 2000 2015 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, FK / Palkkatilastot 5 000 10
Palveluyrityksistä 42 % on määrittänyt liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen. Voimakkaasti kasvuhakuiset Maltillisesti kasvavat palveluyritykset 96 % 70 % kasvavista palveluyrityksistä on määrittänyt liiketoimintansa digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen. Asemansa säilyttävät tai taantuvat 65 % 58 % palveluyrityksistä ei ole määrittänyt liiketoimintansa digitalisoimista strategiseksi tavoitteekseen. 14 % osuus yrityksistä (kasvuvauhdin mukaan), jotka ovat määrittäneet liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen 30 % Palveluyrityksistä on diginukkujia eli sitä mieltä, ettei digitalisaatiokehityksellä ole heidän kannalta merkitystä. 11 Lähde: Palta / Digitalisaatiosta kasvua 2016 -tutkimus
Automatisoitavissa oleva työ automatisoidaan Yksityiset palvelutoimialat Pääosin julkiset palvelutoimialat Koko teollisuus Kauppa Rakentaminen Alkutuotanto Työllisten määrä vuonna 2013 Työllisten määrä vuonna 2013 0 200 000 400 000 600 000 800 000 95 100 % 90 95 % 85 90 % 80 85 % 75 80 % 70 75 % 65 70 % 60 65 % 55 60 % 50 55 % 45 50 % 40 45 % 35 40 % 30 35 % 25 30 % 20 25 % 15 20 % 10 15 % 5 10 % 0 5 % ⅓ suomalaisista työskentelee ammatissa, joka automatisoidaan suurella todennäköisyydellä lähivuosikymmenien aikana. 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Suurella todennäköisyydellä automatisoitavat ammatit Matalammalla todennäköisyydellä automatisoitavat ammatit 12 Lähde: Menetelmä: Frey & Osborne (2013); Todennäköisyyksien soveltaminen: Pajarinen, Rouvinen & Ekeland (2015); Laskelmat 2013 datalla: Paavonen
Portugali Alankomaat Irlanti Kreikka Norja Suomi Ruotsi Espanja Tanska Luxemburg Saksa Italia Belgia Iso-Britannia Ranska Itävalta EU Digitalisaatio voimistaa polarisaatiota 20 Työllisyysosuuden muutos 1993 2006, %-yksikköä 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Työmarkkinat polarisoituvat: keskipalkkaisten osuus työllisistä on pienentynyt ympäri maailmaa. Matalaja korkeapalkkaisten osuus kasvaa. Matalapalkkaisin kolmannes Keskipalkkainen ⅓ Korkeapalkkaisin ⅓ 13 Lähde: Goos, Manning & Salomons (2009)
Kuinka moni odottaa löytävänsä työtä tehtävissä, joita ei enää ole? 500 000 Työttömien määrä Avoimien työpaikkojen määrä 45 000 450 000 40 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömät Työmarkkinoiden dynamiikka ei toimi: Työttömien määrä on kasvanut, vaikka avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän. Avoimet työpaikat 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 14 Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 09/2016, TEM / Työnvälitystilasto 09/2016
Yrittäjien määrä kasvaa lisääntyykö yrittäjähenkisyys? 160 Indeksi, 2000 = 100 150 140 130 120 110 100 90 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Työnantajayrittäjät Palkansaajat Yksinyrittäjät 15 Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 09/2016
Mitä työtä tehdään tulevaisuudessa? Työvoiman kysyntä ei ole vakio Ihminen on mestari työssä joka on vaikeaa koodata Empatiaa vaativat tehtävät Abstraktia ajattelua vaativat tehtävät Luovaa ajattelua vaativat tehtävät Inhimillistä myötävaikuttamista vaativat tehtävät Ihmisen ja koneen yhteistyö on yhä paras yhdistelmä 16
Osaamistarpeet ja työn tekeminen muuttuu Talous palveluvaltaistuu Digitalisaatio mullistaa liiketoimintaa ja tehtäviä sekä avaa kilpailua Osaamistarpeet muuttuvat Elinkeinoelämän rakennemuutos ja digitalisaatio mullistavat työn tekemistä Tehtäviä katoaa ja uusia syntyy Työn tekemisen muodot muuttuvat Työelämä polarisoituu 17
Kysymys Väite: Miljardi euroa palveluyritysten vientiä tuottaa Suomeen keskimäärin enemmän kotimaista arvonlisää kuin kaksi miljardia metalli- ja öljyjalosteiden vientiä Kyllä vai ei? *) 500 milj. euroa metallijalosteiden plus 500 milj. euroa öljyjalosteiden vientiä 18
Vastaus: KYLLÄ Miljardi euroa palveluyritysten vientiä tuottaa Suomeen keskimäärin enemmän kotimaista arvonlisää kuin kaksi miljardia metalli- ja öljyjalosteiden vientiä Palvelualojen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 81 % Mrd. vientiä = 810 milj. kotimaista arvonlisää Metallien jalostuksen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 45 % Mrd. vientiä = 450 milj. kotimaista arvonlisää Öljyn jalostuksen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 24 % Mrd. vientiä = 236 milj. kotimaista arvonlisää *) Huom! Kaikki liiketoiminta ja kaikki vienti luo kasvua 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 milj. Kotimainen arvonlisä per mrd. vientiä Öljyn jalostus Metallien jalostus Palvelut 19 Lähde: OECD / Trade in Value Added (TiVA) 2011
Palta UUDEN TYÖN EDELLÄKÄVIJÄ