SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013
Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden ennaltaehkäiseminen Varhainen toteaminen Oikea- aikainen puuduminen hyväksi havaidujen menetelmien avulla Hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen Kuntoukseen panostaminen 2
Taustaa TyytymäDömyys omaan kehoon yleistä nuoruusiässä PuberteIn tuomat muutokset MentalisaaIokyvyn kehidyminen Itsenäistyminen ja kavereiden merkityksen kasvaminen SosiokulDuurinen kauneusihanne Erickson, 1980; Fairburn & Harrison, 2003; Keel & Brown, 2010; PaDon et al., 1990, Paxton & Heinicke, 2008; Smolak, 2004 3
Taustaa LaihduDaminen yleisesi tunnustedu syömishäiriöiden riskitekijä LaihduDaminen läsnä kaikkien syömishäiriöiden kehityksessä Kehon ja syömisen kontrollin ylikorostunut merkitys Tavallisen (normaalin) syömisen haasteet nyky- yhteiskunnassa Fairburn & Harrison, 2003; Keel & Brown, 2010; PaDon et al., 1990, Paxton & Heinicke, 2008; Smolak, 2004 4
Psykologiset taustatekijät Biologiset taustatekijät Sosio- kulttuuriset taustatekijät Kehon ja syömisen kontrollin ylikorostunut merkitys Tyytymättömyys kehoon ja painoon 1. Miten koet painosi? 2. Miksi aloitit laihduttamisen? Laihduttaminen 3. Kuinka yleisiä ovat syömishäiriöt? SYÖMISHÄIRIÖ
TavoiDeet 1. Tutkia mitatun painon yhteydä painon hahmodamiseen sekä tämän yhteyden merkitystä psyykkiselle voinnille 2. Ennustaa syömishäiriöön sairastumisen riskiä eri syiden takia laihdudavissa nuorissa 3. SelviDää nuorten syömishäiriöiden esiintyvyydä 6
Menetelmät Nuori Pietarsaarenseudulla Nuorten mielenterveys ja elämäntavat Erityisenä mielenkiinnon kohteena syömishäiriöt Kaksivaiheinen prospekiivinen seurantatutkimus kohdistedu kaikille yhdeksäsluokkalaisille Pietarsaarenseudulla 7
Menetelmät Perustutkimus (T1) Kysely Syömishäiriöt (DSM- IV), masennus (RBDI), sosiaalinen ahdistuneisuus (SPIN), itsetunto (RSES), painon hahmodaminen HaastaDelu Puolistrukturoitu haastadelu (RAB) seula- posiiivisille nuorille (DSM- IV kysymyssarja) Paino ja pituus kouluterveydenhuollosta Seuranta (T2) Kysely Syömishäiriöt (DSM- IV), masennus (RBDI), sosiaalinen ahdistuneisuus (SPIN), itsetunto (RSES), painon hahmodaminen HaastaDelu Puolistrukturoitu haastadelu (RAB) T1 haastatelluille sekä T2 seula- posiiivisille nuorille (DSM- IV kysymyssarja) Clinton & Norring, 1999; Connor et al., 2000; Nevonen et al., 2003; Raitasalo, 2007; Rosenberg, 1989 8
Menetelmät 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tytöt Pojat Syömishäiriöoireet laihdudamisen (n = 82 ja 13) ja/tai ahmimisen (n = 28 ja 14) lisäksi 9
Menetelmät Osallistujat tutkimuksen eri vaiheissa Vuosi Ikä Kysely Seula+ HaastaBelu T1 04-05 15.4 N 283 312 90 38 85 28 % 98.3 a 98.1 a 31.8 b 12.2 b 94.4 c 73.7 c T2 07-08 18.4 N 234 228 80 25 102 21 % 82.7 d 73.1 d 34.2 b 11.0 b 87 c 88 c a Osuus kaikista yhdeksäsluokkalaisista b Osuus kyselyyn vastanneista c Osuus haastadeluun kutsutuista d Osuus T1 osallistujista 10
1. PAINON HAHMOTTAMINEN Tutkia mitatun painon yhteydä painon hahmodamiseen sekä tämän yhteyden merkitystä psyykkiselle voinnille
1. Painon hahmodaminen Painon hahmodamisella tarkoitetaan yksilön omaa tulkintaa painostaan Itsensä kokeminen ali- tai ylipainoiseksi yhteydessä itsetuntoon ja mielenterveysongelmiin Lapsuudessa ei eroja tydöjen ja poikien kehon koostumuksessa PuberteeIssa tydöjen rasvaprosene nousee ja poikien laskee Jonkin asteinen kehotyytymädömyys normaiivinen nuoruudessa Tytöillä lanio, takapuoli, vatsa ja reidet Pojilla enemmän lihaksistoon liidyvää Cash, 2004; Smolak, 2004; Al Mamun et al., 2007; Perrin et al., 2010; Moelgaard & Michaelsen, 1998; Levine & Smolak, 2002 12
1. Painon hahmodaminen Kansainvälisten BMI viitearvojen perusteella (T1) 6.1 % tytöistä alipainoisia, 77.9 % normaalipainoisia, 16.1 % ylipainoisia 3.1 % pojista alipainoisia, 74.4 % normaalipainoisia, 22.5 % ylipainoisia Nuorten omasta mielestä 44.5 % tytöistä ylipainoisia ja 4.9 % alipainoisia 18.8 % pojista ylipainoisia ja 16.2 % alipainoisia 13
1. Painon hahmodaminen BMI suhteessa painon hahmodamiseen Painon hahmobaminen Alipaino Normaali Ylipaino Alipaino 5 11 1 BMI Normaali 9 127 82 Ylipaino 0 3 42 BMI Painon hahmobaminen Alipaino Normaali Ylipaino Alipaino 7 2 0 Normaali 37 160 18 Ylipaino 3 26 36 Tytöillä väärinhahmoteltu ylipaino (n = 83) Pojilla väärinhahmoteltu alipaino (n = 40) 14
1. Painon hahmodaminen Masennusoireiden kehitys painonsa väärin tai oikein hahmodelevilla tytöillä ja pojilla 6 IWPf 5 CWPf RBDI (0-39) 4 3 2 IWPm CWPm 1 F (1, 209) = 29.42, p <.001 0 T1 T2 F (1,173) = 1.98, p =.16 15
1. Painon hahmodaminen Sosiaalisen ahdistuneisuuden kehitys painonsa väärin tai oikein hahmodelevilla tytöillä ja pojilla SPIN (0-68) 16 15 14 13 12 11 IWPf CWPf IWPm CWPm 10 F (1, 209) = 6.49, p <.05 9 8 T1 T2 F (1,173) = 4.92, p <.05 16
1. Painon hahmodaminen Itsetunnon kehitys painonsa väärin tai oikein hahmodelevilla tytöillä ja pojilla RSES (10-40) 32 31 30 29 28 27 IWPf CWPf IWPm CWPm 26 F (1, 209) = 22.08, p <.001 25 24 T1 T2 F (1,173) = 3.04, p =.08 17
1. Painon hahmodaminen PerusteeDomasI itsensä ylipainoisiksi kokevista tytöistä ¾ oli tyytymädömiä kehonsa muotoon Syömishäiriöt yleisempiä painonsa väärin kuin oikein hahmodelevilla tytöillä IWPf CWPf Elinikäinen prevalenssi T1 Elinikäinen prevalenssi T2 DSM- IV 14.5 % 16.9 % Subkliininen 9.6 % 9.6 % DSM- IV 3.4 % 5.7 % Subkliininen 3.4 % 5.7 % Pojilla perusteedomasi koedu alipaino yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen 18
1. Painon hahmodaminen Ylipaino yleisempi pojilla (23 %) kuin tytöillä (16 %), muda itsensä ylipainoiseksi kokee puolet tytöistä ja viidesosa pojista Ylipainon perusteeton kokeminen oli tytöillä yhteydessä masennukseen, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, huonoon itsetuntoon ja syömishäiriöihin Alipainon perusteeton kokeminen pojilla oli yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen 19
2. LAIHDUTTAMINEN Ennustaa syömishäiriöön sairastumisen riskiä eri syiden takia laihdudavissa nuorissa
2. LaihduDaminen Itsensä ylipainoiseksi kokemisen looginen seuraus on laihdudaminen LaihduDamisella tarkoitetaan tahallista pitkäaikaista energiasaannin rajoidamista LaihduDaminen voi johtaa Muutoksiin aineenvaihdunnassa, painon nousuun ja epäterveellisiin liikuntatapoihin Masennukseen, ahdistuneisuuteen, huonoon itsetuntoon ja mielenterveysonglemien vaikeutumiseen Syy laihdudamiselle voi vaikudaa laihdutuskeinoihin ja laihdudamisen tulokseen Abraham, 2003; PaDon et al., 1990; PaDon et al., 1999; SIce et al., 2007; French & Jeffrey, 1994; Neumark- Sztainer, 2007; PuDerman & Linden, 2004 21
2. LaihduDaminen Perustutkimuksen haastadelujen perusteella jaoimme laihdudajat neljään toisiaan poissulkevaan ryhmään JaoDelun perustana oli nuorten ilmoidamat syyt laihdudamiseensa 1. Vanity dieters (n = 28) Laihduevat ulkomuotonsa parantamiseksi 2. Overweight dieters (n = 12) Laihduevat ylipainonsa ja siihen liidyvien terveysvaarojen takia 3. Depressed dieters (n = 33) Laihduevat masentuneen mielialansa parantamiseksi 4. Feeling- fat dieters (n = 8) Eivät pystyneet antamaan selitystä laihdudamiseensa, muda kokivat itsensä lihaviksi 22
2. LaihduDaminen BMI, masennus (RBDI), sosiaalinen ahdistuneisuus (SPIN) ja itsetunto (RSES) eri laihdudajaryhmissä BMI RBDI SPIN RSES Vanity dieter 21.5 3.4 13.3 16.5 Overweight dieter 29.4 3.0 13.6 16.1 Depressed dieter 22.4 9.8 17.5 12.2 Feeling- fat dieter 19.3 10.8 16.1 12.9 Vanity ja overweight laihdudajilla oleteein olevan matalampi riski sairastua syömishäiriöön à Low- risk- laihdudajat, n = 40 Depressed ja feeling- fat laihdudajilla korkeampi riski à High- risk- laihdudajat, n = 41 23
2. LaihduDaminen High- risk- laihdudajilla 15- kertainen (OR = 14.86*) riski sairastua syömishäiriöön low- risk- laihdudajiin verraduna * LogisInen regressiomalli, jossa masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus ja itsetunto kontrolloituna DSM- IV syömishäiriöiden elinikäinen esiintyvyys high- risk- laihdudajilla 54.3 % verraduna 3.3 % low- risk- laihdudajilla 24
2. LaihduDaminen LaihduDaminen masentuneen mielialan tai epämääräisen lihavuuden tunteen takia vahva syömishäiriöiden riskitekijä LaihduDamisen tavoite saavudamaton RiskilaihduDajien seuranta LaihduDamisen syyt pohdidava nuorten laihdudajien kanssa esim. kouluterveydenhuollossa 25
3. SYÖMISHÄIRIÖT SelviDää nuorten syömishäiriöiden esiintyvyydä
3. Syömishäiriöt Syömishäiriöiden todellinen esiintyvyys ei ole selvä Tutkimustuloksiin vaikudaa otanta, määritelmä ja arvioinimenetelmät Epätyypillinen syömishäiriö tyypillisin häiriömuoto, muda saanut vähiten huomiota Anoreksian sairastumishuippu on 15-19 v. ja bulimian 20-24 v. Elinikäinen esiintyvyys AN: 0.9-2.2 % ( ) ja 0.1-0.3 % ( ) BN: 1.0-2.0 % ( ) ja 0.5 % ( ) EDNOS: 2.4-4.9 % ( ) BED: 3.5 % ( ) ja 2.0 % ( ) Suomalaisista naisista (15-35 v.) 63 500 ja miehistä 17 500 on sairastanut syömishäiriön (vrt. Raevuori 69 000) APA, 2006; Keski- Rahkonen et al., 2008; Hoek & van Hoeken, 2003; Fairburn & Bohn, 2005 27
3. Syömishäiriöt Syömishäiriöiden esiintyvyys - tytöt Piste- prevalenssi T1 (N = 283) Elinikäinen prevalenssi Piste- prevalenssi T2 (N = 234) Elinikäinen prevalenssi Anoreksia 0.7 1.8-2.6 Bulimia - - 0.4 0.4 Epätyypillinen 2.1 5.3 1.3 9.0 Subkliininen 5.3 5.7 8.1 8.5 Pojilla ei yhtään DSM- IV syömishäiriötä, 0.9 % subkliinisiä 28
3. Syömishäiriöt Taudinkulku T1- T2 Elinikäinen prevalenssi T1 Anoreksia Pisteprevalenssi T2 n n % 5 Ei syömishäiriötä 2 40.0 Subkliininen 3 60.0 Bulimia - - - - Epätyypillinen Subkliininen 15 16 Ei syömishäiriötä 12 80.0 Subkliininen 3 20.0 Ei syömishäiriötä 9 56.3 Subkliininen 3 18.8 Drop- out 4 25.0 29
3. Syömishäiriöt Syömishäiriöt yleisiä tytöillä Epätyypilliset tyypillisiä Joka kymmenes tydö on kärsinyt tauiluokituksen mukaisesta syömishäiriöstä ennen 18 vuoden ikää Suomessa (15-19 v. tytöt) 4000 AN, 600 BN ja 14 000 EDNOS, yhteensä 18 600 Tyypilliset syömishäiriöt harvinaisia pojilla Oikeat kysymykset? 30
Psykologiset taustatekijät Biologiset taustatekijät Sosio- kulttuuriset taustatekijät Kehon ja syömisen kontrollin ylikorostunut merkitys Tyytymättömyys kehoon ja painoon 1. Miten koet painosi? 2. Miksi aloitit laihduttamisen? Laihduttaminen 3. Kuinka yleisiä ovat syömishäiriöt? SYÖMISHÄIRIÖ