TORINVARREN KOULU Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely Helsingissä 16.6.2006 1
Tilaaja Cursor Oy Rautatienkatu 2 A 48100 Kotka p. (0)5 210 4910 Tilaajan edustaja sisältöasioissa: Vesa Pohjola, Haminan kaupunginarkkitehti Konsultti ark-byroo Linnankoskenkatu 1 A 2 00250 Helsinki p. (0)9 4777 3030 fax. (0)9 4777 3010 info@arkbyroo.fi www.arkbyroo.fi Työryhmä: Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA/vastuu kokonaisudesta Mikko Lindqvist, arkkitehti SAFA Cursor Oy ja ARK-BYROO 2
Sisällysluettelo 1. Purkaa vai säilyttää?...4 2. Taustoja...6 Haminan yhteislyseo 1920-1930 luvun koululaitos ja koulurakennukset Väinö Vähäkallio Väinö Vähäkallio koulusuunnittelijana Haminan yhteislyseon uudisrakennus Martti Välikangas 3. Torinvarren koulu...15 Koulutontin rooli Haminan kaupunkirakenteessa Arkkitehtuurin ominaispiirteet 1938 Kantava rakenne Tilat Muutos ja laajennus 1956 Muutokset 1956-2006 Valokuvadokumentaatio 2006 4. Arvon määrittely...49 Arvio säilyneisyydestä Arvon määrittely Muutosten sallitut rajat 5. Lähdeluettelo...52 Liite 1: Modernismia Haminan Linnoituksen kaupunginosassa 3
1. Purkaa vai säilyttää? Tämän työn kohteena on Haminan Linnoituksen kaupunginosassa korttelissa 1027 tontilla 3 sijaitseva vuonna 1938 valmistunut Haminan Yhteislyseon rakennus. Arkkitehtuuriltaan ajalleen tyypillisen rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas. Rakennus edustaa tärkeää instituutiota kaupungissa, joka on tunnettu opinahjoistaan. Koulun tilanne on tällä hetkellä ongelmallinen. Rakennus on ollut tyhjillään kesäkuusta 2005 alkaen, jolloin viimeisetkin koulutoiminnot siirrettiin uusiin tiloihin. Aseman ala-aste valmistui 2004 ja Haminan lukio vuotta myöhemmin. Vuoden 2004 lopulla järjestetyn arkkitehtikilpailun tarkoituksena oli löytää kaupunkirakenteen kannalta toimiva, houkutteleva ja tehokas, tulevaisuuden suhteen joustava sekä arkkitehtonisesti korkeatasoinen luonnos kauppatorin ja sen ympäristön kortteleiden suunnittelun pohjaksi. Kutsuilpailun voittaneessa, Arkkitehtitoimisto Bruun & Murole Oy:n kilpailutyössä Varvara kortteli 1027 esitettiin vaiheittain rakennettavaksi uudisrakennuskokonaisuudeksi, joka rajaa torin etelälaitaa. Lipputorni säilyi mutta koulu esitettiin purettavaksi. Vanha bastionilinjaus oli esitetty kivettäväksi toriin näkyviin. Rakennusten maantasoon oli tarkoitus sijoittaa liiketilaa ja ylempiin kerroksiin asuntoja. Maantason alle oli suunniteltu pysäköintitilaa. Arvosteluissa todettiin, että kolmikerroksisuutta tulisi tutkia kaikissa toria rajaavissa rakennuksissa kaupungin siluetti ja historiallinen kaupunkikuva huomioiden. Tämän työn tarkoituksena on tuoda esiin rakennuksen ja sen korttelin historiaa sekä merkitystä Haminan kaupunkirakenteessa. Tässä työssä olemme tarkastelleet Torinvarren koulun rakennusta 1930-luvun koulujen joukossa. Arkkitehtuuria on lähestytty myös esteettiseltä kannalta. Koulurakennuksen ja tontin suhdetta Haminan kaupunkirakenteeseen on selvitetty asemakaavojen pohjalta. Työ on suoritettu huhti-kesäkuussa 2006. Tämän selvityksen painopiste on kaupunkikuvallista ja historiallista näkökulmaa painottava eli se kohdistuu kortteliin, tonttiin ja rakennuksen ulkoiseen hahmoon ja symboliseen merkitykseen. Ydinkysymyksenä on ollut: purkaa vai säilyttää? Helsingissä, 16.6.2006 Marianna Heikinheimo arkkitehti SAFA 4
Haminan Yhteislyseon nimi muuttui Linnoituksen kouluksi koulu-uudistuksen yhteydessä 1975. Vuodesta 1980 alkaen tiloissa toimi Linnoituksen lukio ja Torinvarren ala-aste. Lukion nimi muuttui Haminan lukioksi 1990. Tämän sivun kuva on ilmeisesti 1940-luvun lopulta. Koulurakennus on hieman vaurioitunut ja vanha koulu on tuhoutunut Puistokadun varresta. Viereisen sivun kaavio on ote arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta Varavara. Kortteli on esitetty uudisrakennusten alueena ja koulu on purettu. Puretun bastionin muoto on rekonstruoitu torin pintaan. 5
2. Taustoja Haminan yhteislyseo (1938) Koulutusperinteellä on vahva asema Haminan kaupungin historiassa. Varhaisimpia kouluja oli kaupungin ylläpitämä pedagogio (1723) ja ruotsinkielinen triviaalikoulu (1745-88). Opetuskieliä olivat ruotsin lisäksi saksa ja venäjä. Kadettikoulu siirrettiin Haminan linnoituskaupunkiin vuonna 1821. Sen mukana kaupunkiin tuli oppineistoa, säätyläisiä ja taiteilijoita. Koulu oli Helsingin yliopiston ohella johtavia korkeampaa koulutusta antanut oppilaitos. Kaupungissa toimi lisäksi lukuisa joukko yksityiskouluja. Kadettikoulun tapaan monet näistä muodostuivat maineikkaiksi sisäoppilaitoksiksi. Haminaa pidettiin pienuudestaan huolimatta huomattavana koulukaupunkina. Vuonna 1872 avautuivat kaupungissa kansakoulut, joita perustettiin suomen-, ruotsin ja venäjänkielellä. Samoihin aikoihin perustettiin myös kaupungin yksityinen ruotsinkielinen tyttökoulu. Oppikoulujärjestyksen perustaksi tuli kansakoulu-uudistuksen myötä maassamme kahdeksanluokkainen lyseo. Hanke lyseon perustamiseksi Haminaan syntyi 1890-luvun alussa. Kannatusyhdistyksenä toiminut Haminan Suomenkielisen Yhteislyseon Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1894 ja samana syksynä myös koulu aloitti toimintansa. Koulu oli alusta pitäen yhteiskoulu sekaluokin. Koulun perustamista ohjanneita arvoja on Heikki Klemola tulkinnut seuraavasti. Tärkeää oli suomalaisuusaate sekä yleinen suomalainen koulutuspoliittinen kehitys, mm. yhteiskouluajatus. Kaupungilla tuli olla kulttuuri- ja koulutuspoliittinen ominaispaino, joka säteilisi ympäristöön. Toiminnassa keskeisinä vaikuttajina olivat Haminan ja sen ympäristön kasvatus- ja kulttuurihenkilöt. Yhteiskoulu toimi ensi alkuun Trykinin kauppiastalossa Raatihuoneentorilla, Fredrikinkadun kulmalla. Koulu siirtyi suurempiin tiloihin vuonna 1898, jolloin yksityisen lahjoituksen turvin ostettiin aikaisempi ruotsalaisen yhteiskoulun rakennus Puistokadun varrelta. Uusi lisärakennus liitettiin siihen vuonna 1902. Haminan koulu valtiollistettiin vuonna 1929. Koulun nimeksi tuli Haminan Yhteislyseo. Samanaikaisesti oppilasmäärät lisääntyivät; uusia tiloja saatiin mm. Puistotalosta, myös vuorolukuun siirryttiin. Uuden koulutalon suhteen tehtiin aloitteita. Vuonna 1928 oli Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo laatinut ensimmäiset uudet suunnitelmat puistoa vastapäätä olevalle tonttiaukealle rakennettavaksi ajatellulle koululle. Ensimmäinen vaihe hankkeen toteutuksessa oli tontinvaihto, josta sovittiin vuonna 1935 valtion ja kaupungin välillä. Valtio sai kaupungilta tontin koulua varten korttelista ja valtio luovutti kaupun- 6
Haminan Suomenkielisen Yhteislyseo siirtyi vuonna 1898 entiseen ruotsalaisen tyttökoulun rakennukseen Puistokadulle. Rakennus tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Kuvassa näkyy etualalla vuonna 1938 rakennetun koulurakennuksen paikka tyhjänä kenttänä. gille vanhan puisen koulurakennuksen tontteineen. Uuden kuoun suunnitelmat laadittiin Rakennushallituksessa ja ne allekirjoittivat pääjohtaja Väinö Vähäkallio ja yliarkkitehti Martti Välikangas. Rakennustyö suoritettiin vuonna 1937-38 ja pääurakoitsijana toimi Oy Constructor Ab. lyseo täyttää käytännöllisyyteen, mukavuuteen, tilavuuteen, valoon, väri- ja viivakauneuteen nähden korkeimmatkin vaatimukset. Kohta uuden koulurakennuksen valmistuttua puhkesi maailmansota. Pommituksissa tuhoutuivat niin ensimmäinen koulurakennus Trykinin talo, kuin myöhäisempi puurakenteinen koulutalo Puistokadulla. Myös Yhteislyseon rakennus näyttää kärsineen vaurioita. Suurten ikäluokkien varttuminen kouluikään toi paineita koulun laajentamiseksi. Lääninarkkitehti Lasse Vianta laati suunnitelmat vuonna 1956, Koulun valmistuttua vuonna 1938, muutos entiseen oli suuri. Koulutiloihin liittyivät monet erityisratkaisut kateederista sähkökelloihin ja myös värivalinnoilla pyrittiin luomaan lämmintunnelmaista viihtyvyyttä. Rehtorin Heikki Terhon kokonaisarvio kuului: Haminan yhteisjoilla koulun luokkasiipeä laajennettiin ja voimistelusalia korotettiin. Koulussa oli enimmillään tuolloin tuhatkunta oppilasta. Peruskoulumuutos tapahtui Haminassa vuonna 1975. Koulutalon käyttäjiksi tulivat vuorollaan Linnoituksen lukio sekä Torinvarren ala- ja yläaste. Uuden koulukeskuksen hahmoittelu alkoi, ja samalla pohdinnat vanhan koulutalon tulevaisuuudesta ja vastaisesta käytöstä. 7
1920-1930 lukujen koululaitos ja koulurakennukset Uno Cygnaeuksen valmistelema kansakouluasetus annettiin vuonna 1866. Kaupungit velvotettiin perustamaan lapsille kouluja, jotka käsittivät kaksiluokkaisen alakoulun ja neliluokkaisen yläkoulun. Vuonna 1872 annettiin oppikouluja koskenut koulujärjestys. Lyseoissa yhdistyivät yläalkeiskoulu ja lukio, keskikoulut olivat puolestaan kaksi- tai neliluokkaisia. Kansakoulun suorittaminen oli oppikouluun pääsyn ehto. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 astui voimaan oppivelvollisuuslaki ja kansakoululaitoksen kustannuslaki. Laki velvoitti kaikkia saamaan kansakoulusivistystä vastaavan oppi- ja sivistysmäärän. Huomionarvoista on, että tuolloin vielä kolmannes yli 15-vuotiaista suomalaisista oli kirjoitustaidottomia. Jokaiseen riittävän kokoiseen koulupiiriin tuli rakentaa koulurakennus. Oppivelvollisuuslain myötä ryhdyttiin rakentamaa myös yhteiskouluja. Lain seurauksena 1920-30 lukujen mittaan rakennettiin vuosittain n. 150 koulua. Valtio avusti rakentamista keskimäärin 20 prosentilla kustannuksista. Kouluhallitus valmisteli vuonna 1921 kilpailun, joka käytiin uusien koulurakennusten tyyppipiirustusten aikaansaamiseksi. Kilpailussa oli neljä sarjaa erikokoisille koulurakennuksille, ilmeisesti lähinnä maaseutua ajatellen. Suurimman määrän palkintoja keräsi toimisto Borg, Sirén, Åberg, muita palkittuja olivat mm. Jussi ja Toivo Paatela, Gunnar Taucher ja Bertel Liljeqvist. Tyyppipiirustusten käyttö toteutuksen pohjana on tutkimatta. Jälkikäteen tyyppipiirustus käyttöä kritisoitiin puutteellisten valvonnasta ja toteutuksesta. Kaupunkien suuret keskuskansakoulut olivat rakennusohjelman näyttävimpiä edustajia. Niiden tilaohjelmiin kuului myös erikoisluokkia ja uusia oppilashuollon tiloja. Rakennukset suunniteltiin yksilöllisesti. Useiden koulujen taustalla vaikuttivat rakennuttajina yksityiset yhteisöt ja aatteelliset ryhmät. Painotukset näkyivät rakennusten arkkitehtuurissa, joka ilmensi myös rakennuttajiensa kantamia arvoja. 1930-luvun mittaan siirryttiin klassismista funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Kotkan kansakoulun suunnitteli kilpailun perusteella arkkitehti Kaarlo Borg, rakennus valmistui vuonna 1930. Koulu sijoittui nurkkatontille ja jakautui kahteen siipeen, viisikerroksiseen luokkahuonesiipeen ja kolmikerroksiseen voimistelusalien siippen. Rakennuksessa oli 20 luokkahuonetta, 6 kappaletta normaalikerroksessa. Luokkahuoneita reunusti pihan puolella pitkä, suhteellisen tilava sivukäytävä. Portaat sijoittuvat suurten lasipintojen valaisemina käytävän molempiin päihin. Rakennuksen arkkitehtoninen yleisilme oli klassinen. Hallitsevaa symmetriaa keventää erikokoisten siipimassojen välille syntyvä harmonia. Tiiviisti rytmittyvät ikkunat lähestyvät neliömuotoa, myös räystäältä sisäänvedetty tasakatto korostaa 8
rakennuksen kuutiomaista ilmettä. Julkisivut olivat terastirapatut, sokkeli paikallista punaista graniittia. Koristemaalausta suorittivat taiteilijat Eino Fagerlund ja Eino Rapp. Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelema Kallion uusi kansakoulu valmistui vuonna 1934. Kaupunginosan opetustilojen suuri tarve sekä tehostamisen pyrkimys näkyvät koulun suuressa mittakaavassa: 2 400:n oppilaan koulu oli maamme suurin. Luokkasalisiipi oli viisikerroksinen ja se perustui keskikäytävään. Käytävän varrella oli peräti 30 luokkahuonetta. Päävolyymistä ulkoni kaksi lasiseinäistä porrashuonetta. Kolmikerroksinen, päärakennusta matalampi voimistelusalisiipi rajasi poikittaisena koulupihaa. Matalampaan osaan sijoittui myös monia työ- ja oppilashuollon tiloja. Valkoiseksi rapattu koulu hallitsee lähiympäristöä pengerretyltä terassilta. Rakennus liittyy viereiseen urheilukenttään. Kohteen esittelyssä Arkkitehti-lehdessä mainitaan myös penkereille istutettu monimuotoinen puisto. Luokissa ja käytävissä käytettiin kirkkaita vaaleita värejä ja aulan koristeellisen seinämaalauksen teki taiteilija Eino Kauria. Lisäksi pihalle sijoittui taiteilija Gunnar Finnen ilmansuuntia osoittava graniittiveistos. Taucher kuvasi koulutalon arkkitehtuuria yksinkertaiseksi ja asialliseksi, mikä sopi hänen mukaansa hyötyrakennuksen luonteeseen. Kotkan suuri kansakoulu perustui ajan uusimman arkkitehtuurin hengen mukaisesti sivukäytävään. Koulun arkkitehtuurissa on silti nähtävissä paljon klassisen arkkitehtuurin piirteitä. Piirrokset on julkaistu Arkkitehti-lehdessä. 9
10 Kallion uuden kansakoulun esittelykuvia Arkkitehti-lehdessä. Tämänkin koulun tilat oli jaettu kahteen siipeen pääpiirteissään siten, että yhdesä sijaitsi voimistelusali ja toisessa luokkahuoneet. Suuren koulun pohjaratkaisu perustui keskeiskäytävään.
Oulun keskuskansakoulu on Kaarlo Borgin suunnittelema ja se rakennettiin vuosina 1933-35. Koulun mittakaava oli edellisiä pienempi. Siinä oli 11 luokkasalia. Luokkahuonesiipi oli kolmikerroksinen ja erillinen voimistelusalisiipi kaksikerroksinen. Osat oli sijoitettu samansuuntaisesti. Kokonaissommitelma oli epäsymmetrinen. Suunnittelija perusteli keskeiskäytäväratkaisua käytävän lyhyydellä ja sillä, että se päättyi molemmissa päissä suuriin sisäänvedettyihin lasipintoihin. Julkisivut oli rapattu vaaleiksi funktionalismin hengessä. Tasakatto oli matalaa räystäslistaa lukuunottamatta huomaamaton. Neliöikkunat oli kuitenkin rajattu kapein listoin. Funktionalismi korostui myös näkyvissä betonirakenteissa ja teräskaitessa. Rakennuksen maalaustöitä valvoi taiteilija Väinö Tiger, mikä viittaa siihen, että sisätilojen väritykseen kiinnitettiin huomiota. Oulun keskuskansakoulu esittelykuvia Arkkitehti-lehdessä. Tämän koulun pohjapiirros muistuttaa Haminan kansakoulun ratkaisua. 11
Väinö Vähäkallio Väinö Vähäkallio (1886-1959) on Suomen 1920-30 luvun rakennustaiteen keskeisiä arkkitehteja. Tyylillisesti hänen laaja tuotantonsa kattaa vaiheita myöhäisjugendista klassismin kautta funkitionalismiin. Vähäkallion työ liittyy myös aikansa yhteiskunnallisiin ilmiöihin; suomalaisuusaate, modernisaatio, arkkitehdin ammattikuvan muutokset, uudet rakennustekniikat ja funktionalismin tyylimurros. Vähäkallio toimi oman suunnittelutyönsä ohella keskeisissä julkisissa tehtävissä. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) arkkitehtina vuosina 1928-34 hän vaikutti koko maan laajuisesti osuusliikkeen rakentamiseen. Suomalaisen rakentamisen näköalapaikalla Rakennushallituksen ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuosina 1936-43. Vähäkallion keskeisiä töitä ovat klassiset Elannon leipomo (1924) ja pääkonttori (1928) Helsingin Hämeentien varrella. Vähäkallio piirsi 1920- luvulla kasvavaan Helsinkiin runsaan määrän asuin- ja liikerakennuksia. 1930-luvulla laajenevaa mittakaavaa edustivat puunjalostusteollisuuden rationalistiset toimeksiannot Kotkaan, Ensoon ja Imatran Kaukopäähän, sekä pääkaupungissa Salmisaaren Alkon pääkonttori ja keskusvarasto. Vähäkallio rakennuksia on yhä jäljellä n. 150. TT Aino Niskanen on väitöskirjassaan kuvannut Vähäkallion arkkitehdintyötä seuraavasti: Hänellä olivat sopivat liike- ja yhteiskuntasuhteet, hän oli altis vastaamaan erityyppisten toimeksiantajien makuun, aistimaan ajankohtaisuutta. Hän oli spesialisti ja rationalisti, moderni puhuessaan insinöörien kieltä, pitäessään taloudellisuutta suunnittelun ohjenuorana, kiinnostuksessaan tyypittelyyn ja uusimpaan tekniikkaan ja tyylien suhteen eklektisen joustava. Väinö Vähäkallio koulusuunnittelijana Väinö Vähäkallion suunnittelemien rakennusten joukossa koulurakennukset muodostavat tärkeän ryhmän, nämä ovat myös aikansa keskeisimpiä koulurakennuksia. Ensimmäisenä kouluista valmitui vuosina 1925-29 Kallion Yhteiskoulu. Vähäkallion eräänä päätyönä pidetään Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua (1936-37). Haminan Yhteislyseo vuodelta 1938 on Vähäkallion suunnittelemista koulurakennuksista viimeinen. Kallion Yhteiskoulun klassinen pääjulkisivu antaa rakennukselle palatsimaisen luonteen. Luokkahuoneet sijoittuvat neljään kerrokseen, ryhmittyen sivukäytävän varrelle. Sisäänkäynti porraskäytävineen on tilallisesti rikas. Juhlasali muodostaa poikkipäätteen rakennuksen itäsiivessä. Länsipäädyssä katutilaan työntyy pystysyyntainen porrastorni. Koulun pääjulkisivu sisäänkäynteineen avautuu rakennettuun puistoon. 12
Vasemmalla puolella on Väinö Vähäkallion suunnittelema Kallion Yhteiskoulun rakennus 1920-luvun lopulta. Tällä sivulla esiteltyä SUomalaista Yhteiskoulua pidetään yhtenä Väinö Vähäkallion päätöistä. Valokuvat ja piirrokset on julkaistu Arkkitehti-lehdessä. Vuonna 1937 valmistuneessa Suomalaisen Yhteiskoulun rakennuksessa oli jo piirteitä funktionalismista. Tilojen toiminnallinen jaottelu, luokkien suuntaaminen valoon, näkyvät betonirakenteet, suuret lasipinnat ja kattoikkunat sekä kattopuutarha olivat uusia piirteitä. Kaartuva luokkasalisiipi rajaa katutilaa ja korttelin sisällä sommitelma avautuu viuhkamaisesti pohjoispuolen puistoon. Pihan pergola ja tiilijulkisivun pystyt ikkunat viittasivat pikemminkin traditioon. Viisikerroksinen koulu perustui sivukäytäväratkaisuun. Erityisluokkien sijoittaminen eri kerroksiin kuvasi tiedon portaita. Erilliseen juhlasaliin rakennettiin näyttämörakenteet ja kiinteä sisustus. 13
Vähäkallion kouluja leimaa taitavasti viritetty rationaalinen vähäeleisyys. Sisätilojen ryhmittelyssä huomio kiinnittyy luokkahuoneiden ja käytävien suhteeseen, näyttäviin sisäänkäyntihalleihin ja porrastiloihin. Sisään lankeavan valon ja tilan suhde on tärkeää sekä klassisessa että funktionalistisessa arkkitehtuurissa. Vähäkallion soveltamat tekniset ratkaisut olivat moderneja, myös rakennusten taidekoristelulle annettiin huomiota. Kallion Yhteiskoulu ja Suomalainen Yhteiskoulu edustivat oppilaidensa osalta kahta yhteiskunnan luokkaa: työväestön ja porvarillis-akateemisen maailman eliittiä. Vähäkallio sosiaalisesti laajaalaisena henkilönä sopi kummankin tehtävän suunnittelijaksi. Oppivelvollisuuskoulujen lisäksi Vähäkallio suunnitteli ammatillisen koulutuksen laitoksia: Liikemiesten Kauppaopisto valmistui Helsinkiin 1925-27, Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Kallioon 1929-30 sekä Ammattienedistämislaitos Töölöön 1928-31. Haminan yhteislyseon uudisrakennus Väinö Vähäkallion Rakennushallituksen pääjohtajakautena (1936-43) saatettiin päätökseen edeltäjänsä Yrjö Sadeniemen kaudella aloitettuja töitä, mm. Kotkan tyttölyseo (1937) ja Vaasan teknillinen koulu (1938). Suunnittelutyö tapahtui Rakennushallituksessa kollektiivisesti, Väinö Vähäkalliolla avustajat olivat kokeneita suunnittelijoita. Martti Välikangas toimi vuodesta 1937 lähtien Rakennushallituksen yliarkkitehtina, käytännössä suunnitteluosaston johdossa. Haminan yhteiskoulun suunnitelmat ovat allekirjoittaneet molemmat suunnittelijat, Vähäkallio ja Välikangas. Rakennushallituksen piirissä tehdyistä suunnitelmista yhteisesti signeerattuja ovat myös Turun rautatieasema (1940) sekä Kotkan lyseon ja Kuopion lyseon (Välikankaan kotikaupunki, koulun laajennus ja korotus, 1940) laajennukset. Minkälainen Väinö Vähäkallion rooli Haminan yhteislyseon suunnittelussa on ollut, on vaikea arvioida. Rakennushallituksen suunnittelutyö oli luonteeltaan kollektiivista, johtaja allekirjoitti kaikki suunnitelmat. Päätöidensä joukkoon Vähäkallio ei kuitenkaan lukenut ainuttakaan rakennushallituksen työtä. Vähäkallio on itse maininnut Rakennushallituksen työkenttään tuolloin kuuluneen monia pieniä muutoksia ja laajennuksia julkisiin rakennuksiin. Ajan henki oli ankara säästäväisyys. Niskanen on arvioinut että Vähäkallio aikaisemmin 1920-luvulla onnistui luomaan suunnittelijakollektiivissa Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa näkyvän arkkitehtonisen linjan työnantajalleen osuusliikkeelle. Aivan samaan hän ei rakennushallituksessa yltänyt, vaikka edellytykset suunnittelun ja rakennuttamisen johtoon olivat hyvät. Martti Välikangas Martti Välikangas (1893-1973) kuuluu maamme sotien välisen ajan keskeisten arkkitehtien joukkoon. Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 1917 hän teki opintomatkan Italiaan. Sieltä hän löysi omakohtaisen kosketuskohdan arkkitehtuurin arkiseen arvokkuuteen ihailemissaan pohjoisitalialaisissa kukkulakaupungeissa. Välikankaan päätyönä pidetään Käpylän puutarhakaupungin rakentamista vuosina 1920-26, missä kaupunginosan klassinen ilme yhdistyi rationalistiseen rakennustapaan. Samanaikaisesti Välikangas suunnitteli As. Oy Sturen suurkorttelitalon Helsingin Vallilassa. Työ Käpylässä jatkui vuosina 1939-41 Olympiakylän aloitusvaiheen suunnittelussa yhdessä Hilding Ekelundin kanssa. Olympiakylä on varhainen esimerkki funktionalistisesta aluerakentamiskohteesta. Välikangas palkittiin useissa arkkitehtuurikilpailuissa, ensimmäisellä palkinnolla mm. Käpylän kirkkokilpailussa 1927. Välikankaan koulusuunnitelmista toteutui Helsingin V Yhteiskoulu Apollonkadulla vuonna 1936. Välikangas oli Arkkitehti-lehden päätoimittaja vuosina 1928-30, aikana jolloin funktionalismi teki tuloaan. Välikangas työskenteli Rakennushallituksen yliarkkitehtina vuosina 1937-40, sekä tämän jälkeen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön Viipurin rakennuspiirin päällikkönä vuoteen 1944 saakka. 14
3. Torinvarren koulu 15
Koulutontin rooli Haminan kaupunkirakenteessa Tässä kappaleessa on tarkasteltu Haminan kaupunkirakenteen kehitystä asemakaavojen avulla ja arvioitu niiden toteutumista Haminan Yhteislyseon uudisrakennuksen (1938) tontin osalta. Pietari Brahe perusti vuonna 1653 Vehkalahden kaupungin, nykyisen Haminan. Vanhin kaupunkisuunnitelma on vuodelta 1649. Ajalle tyypillisestä ruutukaavasta erottuu raatihuone toreineen sekä Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Ruutukaava asutuksineen uusiutui perusteellisesti seuraavassa vaiheessa. Haminan (Fredrikshamn) kaupunki perustettiin Itä-Suomen tapuli-, varuskunta- ja linnoituskaupungiksi vuonna 1723. Linnoituksen bastionjärjestelmää noudattaneen kahdeksankulmaisen radiaalikaavan laati kenraali Axel Löwen. Alussa suunnitelmat eivät toteutuneet aiotussa laajudessaan, työ jäi keskeneräiseksi. Hattujen sodan seurauksena 1743 Haminan kaupunki siirtyi Venäjän alaisuuteen, kaupunkia myös tuhoutui sodankäynnissä. Linnoitusta varustettiin edelleen ruotsinvallan aikaisia suunnitelmia pohjalta. 1700-luvun lopulla vahvistetut bastionit ovat säilyneet osin nykypäivään saakka. Myös Helsingin bastioniin rakennettu linnoituksen lipputorni on säilynyt. Kauppa, merenkulku ja erityisesti sahateollisuus kehittyivät kaupungissa 1700-luvun lopulla. Asemakaava vuodelta 1841 kuvaa linnoituksen historiallista muotoa. Tarkastelualueesta erottuu lipputorni, joka muodostaa näkymäpäätteen Torikadulta katsottaessa. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 kaupungin merkitys rajalinnoituksena väistyi vähitellen; linnoituksen laajentaminen ja varustaminen päättyi. Suomen Kadettikoulun siirtäminen Haminaan vuonna 1821 jatkoi edelleen sotilasperinteitä. Krimin sodan pommitus vuonna 1854 oli viimeinen sotatapahtuma linnoituksen valleilla, Toisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi vielä pommitusvaurioita. 16
1841 Vasemmalla näkyy lipputorni kuvattuna ennen linnoituslaitteiden purkua 1880-luvulla. Oikealla on Haminan asemakaava vuodelta 1841. Lipputorni erottuu piirroksessa pienenä pallona lounaisnurkassa. 17
Helsingin bastioni on purettu. Kuva on otettu etelästä kohti keskustaa. Hamina koki 1800-luvulla kolme tuhoisaa kaupunkipaloa vuosina 1821, -49 ja -87. Kaupunki sai uuden asemakaavan vuonna 1888. Aikaisemmin vapaasti kasvaneet esikaupunkialueet on suunnitelmassa regularisoitu ruutukaavaan. Väistyvä kaupunkirakenne ja ruutukaava on esitetty päällekäisesti. Suunnitelma painottuu kaupungin länsipuolelle, kaupungin itäpuoli on edelleen sotilaskäytössä. Toistuva korttelityyppi on suorakaide, joka on jaettu neljään tonttiin korttelin sisäisillä palokujanteilla. Helsingin bastioni on suunnitelmassa purettu, ja sen tilalle sijoittuu avoin Kauppatori. Torille johtaa puuistutuksin reunustettu Satamakatu etelästä. Torin pohjoisluoteisen rajauksen muodostaa Lappeenrannan bastioni, joka on istutettu puistoksi. Suunnitelma liittää esikaupunkialueet vanhan kaupungin yhteyteen. Kauppatori muodostaa rajapinnan uuden ruutukaava-alueen ja vanhan linnoituksen välille. Suunnitelma edustaa aikansa normatiivista kaavoitusperinnettä, maanmittarisuunnittelun ja ruutukaavan viimeistä vaihetta. Haminan koulun nykyinen kortteli sijoittuu suunnitelmaan rakennuskorttelina. Kauppatorin eteläpuoleinen kolmen korttelin rivi erottuu neliömuodolla ja suuremmilla kaksijakoisilla tonteilla. Lipputorni on esitetty suunnitelmassa korttelirakenteen keskellä. Sen asemaa Torikadun näkymäpäätteenä on ylläpidetty siirtämällä Kauppatorin itäpuoleisen korttelin reunaa itään. 18
1888 Vuoden 1888 asemakaavassa näkyy päällekkäisinä kuvina purettavat linnoituslaitteet ja uusi korttelirakenne. Lipputorni on edelleen tarkastelun kiintopiste. Haminan yhteislyseon uudisrakennuksen (1938) tontti on kahteen tonttiin jaettu rakennettava kortteli. Vieressä oikealla on asemakaava vuodelta 1888. Yhteys sataman ja kaupungin keskustan välillä oli vahva. 19
Vuonna 1930 laaditussa asemakaavassa vahvistetaan aikasemmin vapaasti laajentuneiden kaupunkiasutuksen asema. Edellisen suunnitelman ruutukaavasta näyttää toteutuneen alueita kauppatorin ympäristössä sekä Kadettikoulun itäpuolen kortteleissa. Tori on laajentunut yhdellä korttelilla etelään, koulun ja lipputornin kortteli on tässä vaiheessa osa kauppatoria. Rakennettu kauppahalli muodostaa Torikadun uuden näkymäpäätteen. Rautatie on johdettu kaupunkiin Savilahden ja linnoituksen välistä. Kauppatorin yhteys satamaan on heikentynyt rautatietä palvelevan maantäytön seurauksena. Kauppatorin laidalla sijainnut makasiinirakennus purettiin 1930-luvulla uuden koulurakennuksen tieltä. 20
1930 Vuoden 1930 asemakaavassa näkyy vallitseva tilanne tarkasteltavalla tontilla. Tontti on osa toria, Lipputornin ympärillä ei ole vielä puistikkoa ja torin laidassa on koulutontilla pieni makasiinirakennus. Vanha koulu näkyy osana Kauppatorin luoteisjulkisivua. 21
Ylemmässä kuvassa näkyy Haminan twin towers eli kaksoistorniaihe. Lipputorni sai 1930-luvulla vaalean asun. Toisen tornin muodostaa uuden koulun päädyn korkea lasipinta, joka on ajalleen tyypillistä modernia arkkitehtuuri-ilmaisua. Alemmassa kuvassa on näkyvissä uusi puisto ja sen suihkulähde. Molemmat kuvat on otettu 1930-luvun lopulla. 22
1936 1957 Asemakaavamuutos vuodelta 1936 liittyy Haminan lyseon rakentamiseen. Tällöin torin etelälaidan kortteli otettiin jälleen rakennuskäyttöön ja jaettiin kahteen tonttiin. Korttelista on lohkaistu tontti lipputornille ja sitä ympäröivälle puistolle. Suunnitelmassa ei ole esitetty koulun rakennusrajoja. Muutossuunnitelmassa on esitetty koko kauppatorin ympäristö. Torin varren kauppa- ja julkiset rakennukset sijoittuvat tonteilleen hengittävän väljästi, korttelin reunoja seuraten. Koulun rakentaminen torille 1936-38 vaikutti koko kauppatorin tilalliseen ilmeeseen. 1920-luvulla vallinneesta suljetun tilamuodostuksen perinteestä siirryttiin 30-luvun mittaan avoimen tilarakenteen ihanteeseen. Keskustan julkiset rakennukset sijoitettiin korttelin 1027 tapauksessa tilaan vapaasti, suljetun tilarajauksen tuottamassa raamissa. Aukioiden yhtenäisen suunnittelun lähtökohtana pidettiin kuitenkin yhä taiteellisen painopisteen muodostavaa yleistä rakennusta. Vuonna 1957 tehty kaavamuutos vahvisti koulukortteliin tehdyt muutokset ja oulun laajennuksen. Sibeliuksenkadun ja Satamakadun risteyksen tontinnurkat on lisäksi pehmennetty viisteillä. Vasemmalla asemakaavamuutos vuodelta 1936. Tämä muutos mahdollisti koulun rakentamisen. Lipputornin ympärille rakennettiin puisto suihkulähteineen. Vanha koulurakennus näkyy kuvassa Puistokadulla uuden koulun rakennuspaikkaa vastapäätä. Yläpuolisessa asemakaavamuutoksessa vuodelta 1957 Sibeliuskadun ja Satamakadun risteyksessä tonttien nurkat on viistottu, koulun laajentaminen on tehty mahdolliseksi ja Sibeliuskadun varteen on sallittu rakentaa rakennus, joka ylittää tonttien rajat ja rakennusalat. 23
Haminan Yhteislyseo Lipputorni Raatihuone Vehkalahden kirkko Ortodoksikirkon tapuli Ortodoksikirkko Professori Olli Kivisen vuonna 1963 suunnittelema moderni asemakaava Haminalle vahvistettiin vuonna 1969. Linnoituksen alue on erotettu suunnitelmassa omaksi kaupunginosakseen. Modernin kaupunkisaneerauksen ajatukset on kaavassa sovitettu varhaisiin asemakaavasuojelun piirteisiin. Kivisen asemakaava tuo Haminan kaupunkisuunnittelun pitkään perinteeseen vielä uuden kerrostuman. Kivisen asemakaava loi perustan torinvarren rakennusten uusiutumiselle. Tiivistyvä rakennustapa ja rakennusoikeuden kasvattaminen mahdollisti vielä 60-luvulla luonnollisena nähdyn rakennuskannan uudistavan nykyaikaistumisen. Suunnitelma on vaikuttanut myös kauppatorin muotoon. Tori on asemakaavassa saanut neliömuodon, torin monikulmainen pohjoisosa on kaavoitettu parkkialueeksi ja puistoksi. Kaivokatu Satamakadulta rautatielle on suunnitelmassa esplanadi-perinnettä elvyttäen muuttunut vähäliikenteiseksi kävelykaduksi. Haminan siluetissa 1960-luvulla näkyi selvästi edellisten vuosisatojen monumenttirakennuksia, jotka edustivat maallista ja hengellistä valtaa. 1900-luvun näkyvä monumentti on Haminan Yhteislyseon rakennus. Rakennettujen ympäristöjen historiallinen ja arkkitehtoninen arvo kiinnittyy kaupunkien autenttisiin rakennuksiin ja kerrostumiin. Kivisen asemakaavassa ei vanhan rakennuskannan itseisarvoa ilmaistu yksiselitteisesti. Uudisrakentaminen merkitsi vanhan purkamista, joka oli uhka koko kaupungin historiallisen luonteen säilymiselle. 24
1969 Asemakaavamerkintöjä vuoden 1969 kaavasta: p= Porraskatu tai yleiselle jalankululle varattu katualue, joka voidaan käyttää alueeseen rajoittuvien tonttien omaa liikennettä ja alueen yleistä pysäköintiä varten. Yo= Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Yv= Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue. KOulurakennuksen nivelosaan on merkitty kerroskorkeudeksi I. 25
Vuonna 1986 laadittu kaavamuutos on viimeisin vaihe koulun ympäristön rakentumista. Suunnitelma koskee rautatieaseman ympäristöä; Kaivokadun katulinjaa on jatkettu asemalle saakka, jonka pohjoispuolelle on sijoitettu uusi linja-autoasema. Asemakaavaotteessa on myös kuvattu sopeuttava rakennustapa, joka on asetettu uudisrakentamiselle sen sovittamiseksi historialliseen ympäristöön. Koulutontin pinta-ala on 5700 m2. Asemakaava on vahvistettu tontille 30.12.1957. Tontti on yleisten rakennusten korttelialue ja se on varustettu kaavamerkinnällä Y. Sallittu kerrosala on 4560 m2, josta on käytetty 4026 m2. Tontin tehokkuusluku on 0,80. Viereiseen kuvaan on konstruoitu Kauppatorin historiallisen luonteen kannalta tärkeitä näkymä-akseleita ja kaupunkikuvallisia pisteitä. Punaiset viivat ovat näkymäakseleita Keltaiset täplät ovat tai voisivat olla kaupunkikuvallisesti merkittäviä pisteitä Sininen rinki markkeeraan radiaalikaavan rajaa 26
27
Arkkitehtuurin ominaispiirteet 1938 Haminan yhteislyseon rakennus valmistui vuonna 1938. Tasakattoinen koulurakennus koostui kahdesta eri kokoisesta mutta samansuuntaisesta volyymistä. Luokkasalisiipi oli viisi- ja voimistelusalisiipi kaksikerroksinen. Osat liittyivät toisiinsa matalammalla keveällä nivelosalla. Koulurakennuksen rapatut valkoiset julkisivut olivat asiallisen koristeettomat. Kuutiomaisena hahmottuva luokkasalisiipi oli uusi maamerkki Haminan keskustassa. Koulu sijoittui neliön muotoiseen kortteliin Puistokadun suuntaisesti tontin keskelle, ei suoraan katulinjaan kiinnittyneenä. Koulun aurinkoinen ja suuri piha avautui etelään ja kaakkoon. Rakennuksen ja kadun väliin jäi koillis-, luoteis- ja lounaispuolella 5-10 metriä leveä vihreä kadunvarsipiha. Luokkasiipikin rajautui etupihan välityksellä toriin. Muu osa tontista oli aidan rajaamaa koulupihaa, jonka reunoihin katujen varteen oli istutettu lehmusrivit. Myös Lipputornin puisto oli aidattu. Koulun pääsisäänkäynti oli nivelosassa pihan puolella. Sen edustalla oli viisi porrasta punaisesta graniitista ja ulkokkeellinen sisäänkäyntikatos. Nivelosa asettui symmetrisesti Puistokadun toisella puolella sijainneen vanhan koulutalon keskirisaliitin suhteen. Vanha koulurakennus avautui juhlavana näkymänä nivelosan nauhaikkunoiden lävitse sisään tultaessa. Vanha koulu on tuhoutunut Toisen maailmansodan pommituksissa. Nivelosan seinä pihalle oli iso lasipinta. Päätyportaan ulokkeellinen lasi-ikkuna muodosti torin suurta mittakaavaa kiinteyttävän vahvan pystyaiheen. Päätymuurin kolmen alimman kerroksen yksittäiset neliöikkunat elävöittivät päätyjulkisivun muuten ankaraa symmetriaa. Julkisivujen tasaiset pinnat korostivat rakennusosien kappalemaisuutta. Julkisivujen luonne rakentui ikkuna-aukotuksen ja muuripinnan välisestä suhteesta. Luokkahuonesiiven neliömäiset ikkunat tuottivat staattisen vaikutelman. Puistokadun puolella päämassasta erottui pystysuuntainen porrasikkuna, jonka rinnalla neliöikkunoiden rasteri sai täsmällisen neliökentän muodon. Voimistelusalisiiven julkisivussa korostui vaakasuuntaisuus. Puistokadun puoleinen umpinainen porrasuloke ilmensi plastista vapautuneisuutta funktionalismille ominaiseen tapaan. Rakennusosien ketjumainen yhteys hahmottui koulupihalta käsin. Sommitelman ydinajatuksena oli kahden eri luonteisen volyymin harkittu yhdistäminen. Luonne-eroa oli korostettu julkisivuissa. Staattisen pääsiiven ja dynaamisemman juhlasalisiiven välinen kokoero tavoitti tilallisesti suhteikkaan ja levollisen tasapainon. 28
Rakennuksen ulkoasua hallitseva kuutiomaisuus, toisto ja yhdenmukaisuus ilmentävät rakennusajan rationalismin henkeä. Volyymeiden ja ikkunaaukkojen suhteissa on ajatonta pyrkimystä harmoniaan, mikä viestittää perinteen vaikutuksesta. Suuret yhtenäiset lasipinnat, nauhaikkunat ja betonirakenteet näyttäminen joissakin sisätiloissa olivat funktionalismin tunnuspiirteitä. Rakennuksen kuutiomaisuus, sen sijainti väljästi tontin keskellä ja sen suhde toriin ovat sen arkkitehtuurin ominaispiirteitä, joiden kautta sillä on yhteys sata vuotta aikaisemmin rakennettuun Haminan kirkkoon (C.L. Engel, 1838). Kantava rakenne Luokkasalisiivessä oli kantavat tiilijulkisivut ja kaksi sydänmuuria. Matalamman osan ulkoseinät olivat kantavia muureja. Rakennus perustettiin betonianturoille. Luokkasalisiiven välipohjat valettiin betonista ylä- ja alapuolisin holvein. Juhla- ja voimistelusaleissa väli- ja yläpohjan alapalkistot jäivät näkyviin myös sisätilassa. Tasakatto oli betonirakenteinen. Tilat Tilojen ryhmittely perustui keskikäytäväratkaisuun. Varsinaisia luokkahuoneita, jotka olivat kooltaan pääsääntöisesti 60 m2, oli yhteensä 12 ja ne sijoittuivat pihan puolelle. Erikoisluokat sijoitettiin Puistokadun puoleiseen osaan. Luokkahuoneissa oli kaksinkertaiset kevytrakenteiset väliseinät. Kuhunkin luokkaan avautui kolme ikkunaa vasemmalta sivulta. Käytävä oli leveä. Luokkahuonesiivessä oli kahdet portaat. Torin pään porras oli opettajien käytössä ja se oli erotettu käytävästä lasiseinällä. Portaan keskellä oli avoin kuilu. Pääporras sijoittui luokkasalisiiven kulmaan yhtenäisen, kadulle avautuvan suuren lasipinnan taakse. Tila virtasi portaasta nivelosan aulaan. Juhlasalisiiven ulkopuolinen pyöristetty porras yhdistää puku- ja suihkutiloja toisiinsa sekä voimistelusaleihin. Näyttämöerkkeri toimii myös poikien voimistelusalissa välinevarastona. 29
1938 Ylhäällä julkisivu lounaaseen, alhaalla koiliseen torille. Ylhäällä julkisivu kaakkoon pihalle ja alhaalla luoteiseen Puistokadulle. 30
1938 Pitkittäisleikkaus Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on tasoeroja nivelen ja voimistelusalien pukuhuoneiden välillä. Kolmannessa kerroksessa kaikki tilat ovat samassa tasossa. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa porrastasanteet olivat samassa tasossa luokkahuonesiiven kanssa. 31
1938 - rakennus alkuperäisessä asussaan 2. kerros Toisessa kerroksessa on kolme normaaliluokkaa pihan puolella, kirjasto sekä yhdistetty lukusali-, aamiais- ja käsikirjastohuone keittiöineen kadun puolella. Toisessa välikerroksessa on voimistelusalin korkeaa tilaa sekä tyttöjen puku- ja suihkuhuoneet. 1. kerros Sisäänkäyntikerroksessa oli kolme luokkasalia pihan puolella, pieni ruokasali, opetuskeittiö, vahtimestarin asunto sekä tyttöjen wc-tilat kadun puolella. Ensimmäisessä kerroksessa, tai oikeastaan välikerroksessa, sijaitsi poikien voimistelusali ja pukuhuoneet. Kellarikerros Kellari oli kauttaaltaan puukellari. Pohjakerrokseen sijoittuu talonmiehen asunto, pesutupa, vestosali, poikien wc ja suihkuhuone. Nivelosan kellarissa sijaitsi pannuhuone, josta nousi piippu sisäänkäynnin vieritse. 32
1938 - rakennus alkuperäisessä asussaan 5. kerros Viidennessä kerroksessa oli yksinomaan erikoisluokkia: kokoelmatiloja, luonnonhistorian opintosali, yhdistetty laulusali ja kieliluokka, laboratorio sekä luonnonopin opintosali. Koululuokkien ryhmittelyssä eri kerrosten kesken toteutuvat tiedon portaat. 4. kerros Neljänteen kerrokseen sijoittuivat piirustus- ja käsityösali kadun puolelle sekä neljä luokkahuonetta. Neljäs kerros oli toisessa siivessä juhlasalin korkeaa tilaa. 3. kerros Kolmanteen kerrokseen sijoittuivat opettajanhuoneet. Pihan puolella oli kolme luokkahuonetta. Juhlasali oli näiden kanssa samassa tasossa. Sali toimi myös tyttöjen voimistelusalina. Salin päässä oli korotettu näyttämösyvennys. Kolmatta eli keskimmäistä viidestä kerroksesta voi pitää koulun pääkerroksena. 33
1956 laajennus Muutos ja laajennus 1956 Muutoksen allekirjoittu lääninarkkitehti Lasse Vianta. Luokkasalisiipeä laajennettiin torin suuntaan ja toista siipeä korotettiin. Rakennuksen torin puoleinen vanha porras purettiin ja rakennettiin uuden ulkoseinän tasalle. Kellariin sijoitettiin uusia keittiö- ja kotitalousopetuksen tiloja. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin uusittu talonmiehen asunto sekä uusi ruokasali Toisesta viidenteen kerrokseen sijoitettiin kaksi uutta luokkaa kuhunkin. Luokkahuoneiden määrä kasvoi kahdeksalla, kahdestatoista kahteenkymmeneen.juhla- ja voimistelusalisiipeä korotetiin uudella voimistelusalikerroksella. Uusi tyttöjen voimistelusali vapauttaa juhlasalin yksinomaan kokoontumistilaksi. Samalla nivelosaa korotettiin kahdella kerroksella. Uuteen voimistelusalikerrokseen johtaa vapaamuotoinen sisäporras nivelosan ylimmässä kerroksessa. Uuteen nivelosaan sisustettiin myös tyttöjen puku- ja suihkuhuoneita. 3. kerros 2. kerros Tasakatto muuutettiin harjakatoksi ja katto katettiin tiilellä. Nivelosassa säilyi tasakatto. Koulu rapattiin ja maalattiin. Tälle ja seuraavalle aukeamalle esitettyihin vuoden 1956 pohja- ja julkisivupiirustuksiin on merkitty vuoden 1956 muutos värialueina. 1. kerros 34
1956 laajennus Laajennus ja muutos 1956. Purettu porras. 5. kerros 4. kerros 35
1956 laajennus Muutokset 1956-2006 1971 Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta rakennus verhoillaan kokonaan minerit-levyillä, suunnittelijana on arkkitehti Erkki Aho. 8mm:n minerit-levy asennettiin julkisivun päälle 35 mm tuuletusvälillä. Levyjen pystysaumat ovat 8mm, vaakasaumat 5mm. Rakennus sai nyt kevyen elementtirakennuksen ilmeen. Muutokseen ei ole liittynyt lisälämmöneristystä, muutos juontaa ilmeisesti pyrkimyksestä huoltovapaaseen julkisivuun. Nykyinen asu on kaupunkikuvallisesti epäsiisti, lisäksi tippuvat levyt ovat vaarallisia. 1977 Haminan kaupungin rakennustoimiston toimesta halko- ja kivihiililämmitys muutetaan öljylämmitykseksi ja rakennetaan uusi öljysäiliö. 1979 Haminan kaupungin tekninen virasto pystyttää pyörä- ja pysäkkikatoksen sekä aidan torinvastaiselle tontinrajalle. 1981 Haminan kaupungin tekninen virasto rakentaa palloseinän pihalle Lipputorninpuistoa vasten. 1983 Haminan kaupungin tekninen virasto pystyttää pysäkkikatoksen. Katoksessa on teräsrakenne, ja lautaseinät. 1996 Ikkunat uusitan torin päädyssä Haminan kaupungin teknisen palvelukeskuksen työnä. 2004-2005 Koulu jäi pois käytöstä touko-kesäkuussa 2005. Vanhaa koulua korvaamaan valmistuivat heinäkuussa 2004 Aseman koulu (Rautatienkatu 6) ja heinäkuussä 2005 Haminan lukio (Torvensoittajankatu 2). Molemmissa pääsuunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy. 36
1956 laajennus Laajennus ja muutos 1956. 37
Valokuvadokumentaatio 2006 Seuraavilla aukeamilla on esitetty huhtikuussa 2006 suoritettu valokuvadokumentaatio. Rakennus on kuvattu eri puolilta ja sen liittyminen katutilaan ja Kauppatoriin käy ilmi kuvista. Myös keskeisiä sisätiloja on valokuvattu. Kuvateksteissä on huomioita rakennuksen ajallisesta kerroksisuudesta ja säilyneisyydestä. Rakennuksen osien välinen suhde on hämärtynyt ja sen alkuperäiset mittasuhteet ovat muuttuneet. Koulun pihan väljyys on entisellään. Kuva Marianna Heikinheimo. Koulu ja Lipputorni muodostavat parin torin suuntaan. Historiallisessa valokuvassa (katso s.22) oli luettavissa näden kahden vuoropuhelu torin näkymäpäätteenä. Molemmat sijoittuivat vapaasti samaan kortteliin. Kuva Marianna Heikinheimo. 38
39
40 Tämä pääty on koulun kenties eniten muutettu osa. Päädyn veistoksellinen erkkeri on poissa. Tasakatto on korvattu harjalla, mikä korostuu rakennuksen päädyssä. Levyverhous pilaa julkisivun tunnelman ja alunperin epäsymmetrinen ikkunasommittelu on muutettu symmetriseksi. Rakennus on naulattu kiinni katulinjaan kun se alunperin seisoi tonti keskellä. Kuva Marianna Heikinheimo.
Kaksi lähes yhtä korkeaa volyymiä muuttavat puistokadun luonnetta. Alunperin nivelosaa vastapäätä oli vanhan koulun julkisivun keskirisaliitti. Koulu korostuu yhä korkeampana ympäröivien kortteleiden kolmikerroksisesta rakennuskannasta. Kuva Marianna Heikinheimo. 41
42
Vasemmalla näkyy koulun muuttuneiden mittasuhteiden pääty. Kuva Marianna Heikinheimo. Oikealla on kuoulun pihan ilmavuutta kuvattuna viidennestä kerroksesta. Kuva Marianna Heikinheimo. 43
Betoniset pyöreät pilarit pääportaan avoimessa kulmassa korostivat modernisuutta. Kekeiskäytävä ja portaikot sekä juhlasali ovat koulun keskeisiä tiloja. Kuva Marianna Heikinheimo. Leveä keskeiskäytävä (oikealla) on muuttunut pimeäksi 1950-luvulla. Kuva Marianna Heikinheimo. 44
45
46
Yläpuolella näkyy ylimmän salin koruton ja tarkoituksenmukainen interiööri. Tämän sivun oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy kanslian sisätilaa ja kiintokalusteita. Rakennus oli hyvin suunniteltu ja rakennettu. Se kesti monen vuosimymmenen kovan käytön. Vasemman sivun kuvassa näkyy 1956 lisätty porras, joka yhdistää uuden salin neljänteen kerrokseen. Ratkaisu vaikuttaa alun alkaenkin hankalalta. 47
Haminan twin towers on näkymäakselin pääte. Kuva Marianna Heikinheimo. 48
Rakennuksen torin ylle lankeava varjo kertoo sen mittasuhteista suhteessa väljään aukioon. Kuva Marianna Heikinheimo. 49
4. Arvon määrittely Arvio säilyneiyydestä Haminan Yhteislyseon ajalleen tyypillinen ja laadukas kouluarkkitehtuuri on kärsinyt muutoksissa oleellisella tavalla. Julkisivukaaviot osoittavat, että rakennuksen mittasuhteet ovat täysin muuttuneet vuonna 1956 tehdyn laajennuksen seurauksena. Funkisarkkitehtuuri ei rakennustaiteen näkökulmasta kestä muutosta harjakatoksi. Mineriittiverhouksen seurauksena rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat muuttuneet lähes tunnistamattomiksi. Rakennuksen suhde toriin siihen väljästi liittyvänä kappaleena on kärsinyt kun se on liitetty suoraan katulinjaan. Alunperin näyttävä ja epäsymmetrisesti sommiteltu pääty kohti toria on menettänyt kaupunkikuvallisen arvonsa. Tontin luonne on säilyttänyt hyvin luonteensa väljänä kaupunkitilana. Rakennuksen toiminnan jatkuminen voidaan ymmärtää historialliseksi arvoksi. Nyt se on kärsinyt kolauksen, kun toiminta on siirretty muualle. Koulun keskeisiä sisätiloja olivat portaikot, aulat, luokkahuonetyyppi ja juhlasali. Keskikäytäväratkaisua ei 1930-luvulla pidetty käyttäjien näkökulmasta ihanteellisena mutta rakentamisen näkökulmasta kylläkin tehokkaana. 1950-luvun muutosten seurauksena käytävät ja portaikot ovat pimeitä. Uusien luokkatilojen tarve oli muutoksen aikaan polttava. Laajennus toteutettiin koulurakennusten alkuperäisten arkkitehtonisten arvojen ja viihtyvyystekijöiden kustannuksella. 50
Arvon määrittely Arkkitehtuuri Haminan Torinvarren koulun arkkitehtuuri edusti ajalleen tyypillistä laadukasta arjen rakentamista. Tarkastelemamme koulu ei ole kaikkein keskeisimpiä töitä sen suunnitelleiden arkkitehtien tuotannossa. Koulujen rakentaminen oli suuri kansallinen tehtävä itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä. aminan yhteislyseon arkkitehtuuri kuvasti arkkitehtuurin tyylillistä siirtymää perinteisestä moderniin. Arkkitehtuurin ominaispiirteitä on muutettu epäedulliseen suuntaan erityisesti 1950- luvun laajennuksessa. Ympäristö Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Kauppatorin laidalla kohdassa, jossa vanha radiaalikaupunki ja uudempi ruutukaavoitettu osa kohtaavat. Avoin kaupunkitila liittyy linnoituslaitteiden purkuun. Koulurakennuksella on kaupunkikuvallista merkitystä suhteessa suureen toriin. Tori on paikka, jossa eri ajalliset kerrokset kohtaavat, taitekohta. Koulu oli valmistuessaan riittävän voimakas aihe kootakseen torin väljää tunnelmaa. Toisaalta rakennus näkyi selvästi myös kaupungin siluetissa. Koulun nykyisen epämääräisen luonteen vuoksi sillä ei ole myönteistä kaupunkikuvallista merkitystä. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen rooli on palautettavissa. Historialliset arvot Hamina on tunnettu koulukaupunki Suomessa ja Haminan Yhteislyseolla on vahvat juurensa kaupungin sivistyselämässä. 1920-luvulla säädetty kaikkia kansalaisia koskeva oppivelvollisuus loi suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan perustan ja oli mahdollisesti 1900-luvun tärkein instituutio maassamme. 1920-ja 1930 -luvut olivat kiivastahtisen koulurakentamisen aikaa. Haminan Yhteislyseon suunnittelijat olivat alansa parhaimmistoa, kokeneita ammattilaisia. Koulun historiallista arvoa laskee se, että sen toiminta on lakannut. Koulu sijaitsee purettujen linnoituslaitteiden vallihautojen kohdalla. Museoviraston tutkija Ilkka Kaskisen mukaan paikka ei ole Muinaismuistolain tarkoittama varjeltava alue. Juuri ajankohtainen on TkT Olli-Paavo Koposen täydennysrakentamista koskeva väitöstyö. Siinä kritisoidaan abstrahoituihin geometrisiin malleihin ja yhtenäisiin historiakuviin perustuvaa modernin täydennysrakentamisen ideologiaa. Koponen näkee miljöön paikallisuudesta ja erityisyydestä ammentavien täydennysrakennushankkeiden tärkeyden; jokainen täydennysrakennus sijoittuu erityiselle paikalle, jolla on oma historiansa. Muutosten sallitut rajat Koulurakennus tulisi säilyttää ennenmuuta siihen liittyvien historiallisten arvojen takia. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen rooli tulisi palauttaa osana toria ja sen ympäristöä. Rakennusta tulee muuttaa niin, että sen arkkitehtuurin luonne vahvistuu. Linnoituslaitteiden muodon rekonstruoiminen kaupunkirakenteeseen on kyseenalaista. Mahdollisuuksia kehittämistoimenpiteiksi: * Koulun arkkitehtuuri oli ajalleen tyypillistä arkirakentamista. Tasakaton palauttaminen ja julkisivut palauttaminen vaalealle rappauspinnalle tukisivat hyötyrakennuksen luonteen eheyttämistä. * Rakennuksen volyymeitä käsitellään muutossuunnitelmassa niin, että niiden luonne-ero korostuu (staattinen-lineaarinen). Julkisivuja ja niiden aukotusta voi muuttaa harkitusti. * Rakennuksen torin päätyä tulisi kehittää kaupunkikuvallisena kiintopisteenä. * Rakennuksen tulisi liittyä toriin väljästi, ei osana umpikorttelia. Tämä sijoitteluperiaate liittyy koulurakennuksen ja sen ympäristön käsittelyn rakentamisajankohtaan eli 1930-lukuun. * Torin ja koulutontin muodostaman avoimen tilan luonnetta kaupunkirakenteellisena taitepisteenä tulisi korostaa vahvistamalla tunnelmaa kahden koordinaatiston kohtaamisesta. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi korostamalla kaakkoista ja lounaista julkisivulinjaa avoimen tilan laidoilla. 51
5. Lähdeluettelo KIRJALLISUUS JA PAINETUT LÄHTEET: Arkkitehti-lehden eri numerot 1930-luvulta, joissa on julkaistu koulukohteita. El Harouny, Riipinen, Santaholma, Tuomi (1998). Suomalaisia puukaupunkeja Hamina. Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto, selvitys 5m. Kauppi, Ulla-Riitta (1999). Haminan Insinöörikomennuskunta kaupunkia rakentamassa. Ivan Brandt leipurin pojasta insinöörikapteeniksi. Teoksesta toim. Knapas, Marja Terttu (1999). Muistomerkki Rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto. Makkonen, Leena (2004). Opintiellä Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Niskanen, Aino (2005). Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia. Tuomi, Timo (2005). Kaupunkikuvan muutokset - Suomalaisten kaupunkikeskustojen suunnittelun tavoitteiden ja todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta 1960-luvun puoliväliin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1046. MUUT LÄHTEET: Klemola, Heikki (1994). Vuosisata tiedon ja taidon tähden Haminan suomalainen yhteiskoulu, Haminan yhteislyseo, Linnoituksen lukio, Haminan lukio 1894-1994. Haminan Yhteislyseon seniorit ry. Konsultti on saanut tilaajalta käyttöönsä lähtöaineistojna historiallisia valokuvia, Haminan asemakaavat, Torinvarren koulua koskevat rakennuslupapiirustukset ja ilmakuvia. Koponen, Olli-Paavo (2006). Täydennysrakentaminen Arkkitehtuuri, historia ja paikan erityisyys. TTY Arkkitehtuurin historian ja teorian laitos. Ilkka Kaskinen Museoviraston Haminan linnoituksen yksiköstä on antanut tietoja puhelimitse. Korhonen, Martti (1989). Hamina Keskuspaikka. Haminan kaupunki. Lilius, Henrik (1965). Asemakaava ja kaupunkisuojelu. Arkkitehti-Arkitekten 5/1965. Lilius, Henrik (1982). Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden alkuun. Suomen muinasmuistoyhdistyksen aikakauskirja 83. 52
53
Liite 1: Modernismia Haminan Linnoituksen kaupunginosassa Jehovantodistajain valtakunnansali Oskari Kaskinen 1928 Tähän on koottu joukko Haminan keskustan edustavia modernismikohteita. Yleisenä huomiona voi todeta, että edustavaa 1930-luvun arkkitehtuuria ei Haminassa juurikaan ole. Kaupungin rakennuskannan järjestelmällinen inventointi antaisi syvällisemmän lähtökohdan lausua Torinvarren koulun merkittävyydestä osana tiettyä ajallista kerrostumaa. Poliisi- ja oikeustalo Timo ja Tuomo Suomalainen 1983