Linnaisten Omakotiyhdistyksen Tiedoituslehti 1 / 2013 Linnaisten Ääni
Tässä Numerossa 1/2013 3...Puheenjohtajalta 4...Piilota sulosi 6...Etsimme vanhoja Linnaisten Ääniä 7...Hyvän sään aikaan 9...Vuosia sitten 10...Linnaisten uudet asukkaat 11...Pihaelämää Maijan tapaan 12...Kesäkahvila 13...Vierailu kosteus- ja homeseminaarissa Hyvinkäällä 14-16...Reseptit 17-18...Etanoista 19-20...Tyttö Linnaisista osa 2 21...Yhteishankinnoista 22...Hallitusluettelo 2013 23...Ilmoitustaulu Pihasta ei saa tehdä rasitetta; pihan pitää olla asukkaidensa näköinen ja oloinen, silloin siellä aidosti viihtyy! - Maija Buss- Etu- ja takakansissa näkyvät vanhat Linnaisten Äänien kannet on skannannut Pertti Teittinen Lehden voi lukea myös netissä! http://www.linnainen.info/news/linnainen.php Painopaikka: Picaset Oy, Helsinki 2013 sivun 2 kuvat: Tarja Teittinen Päätoimittaja: Jukka Mäkinen (toim. os.), Teittinen, Aisatie 4 A tarja.teittinen1@gmail.com Toimituskunta: Teittinen Tarja, Aisatie 4 A tarja.teittinen1@gmail.com Teittinen Pertti, Aisatie 4 A pertti.teittinen@elisanet.fi Taitto ja kuvien käsittely: Elisa Teittinen Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 50 ½ sivu 30 1/4 sivu 20 issn: 1795-1542 Linnaisten Ääni 47. vuosikerta Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 12/2013. 2 Linnaisten ääni 1/2013
Puheenjohtajalta Teksti ja kuva: Jukka Mäkinen Hyvät Linnaisten asukkaat! Kesäkuu alkoi hienossa säässä. Valmistujaisviikonloppuna sää suosi juhlijoita. Yhdistyksemme kaikki teltat olivat vuokrattuina asukkaiden juhliin. Normaalisti ne suojaavat juhlijoita sateelta, nyt auringonpaisteelta. Joskus näinkin päin! Onnea kaikille valmistuneille ja muillekin juhlijoille! Kirjoitan tätä juttua Roomassa katukahvilan terassilla. Sää on Roomassakin hieno. Eilen kun saavuimme tänne, lämpömittari näytti 33 astetta. Vähän kuin huonosti lämmitetyssä saunassa.. Illalla teimme erään paikallisen henkilön johdolla kierroksen keskeisten nähtävyyksien osalta autolla ja kävellen. Osaa näkemästämme ei turistikierroksilla aina näytetä, mutta paikalliset ne tietävät. Kierros oli hieno ja kyllä täytyy sanoa, että Rooma huokuu historiaa. Historian osalta mennään aina ajanlaskun alkulähteille saakka. Mietin samalla, että mitä minä näyttäisin Helsingistä samaisessa tilanteessa. Meillä ei samanlaista historiaa ole, mutta kyllä meiltäkin siltä saralta näytettävää löytyisi. On Suomenlinnaa, vanhoja kirkkoja ym. Se, minkä varmasti näyttäisin, olisi luonto. Se on meille suomalaisille tärkeä paikka. Veisin vieraat saaristoristeilylle, katsomaan vaikka Nuuksion aluetta, uimaan järvessä saunan jälkeen, marjastamaan, sienestämään, valmistamaan nokipannukahvit nuotiolle jne. Paljon riippuu myös vuodenajasta. Kesällä näytettävää ja koettavaa tuntuu olevan enemmän. Onkohan niin, että Suomeen pitäisikin tulla kesäaikaan? Linnaisten asukkaille luonto on aina lähellä. Muutaman sadan metrin päästä viimeistään tavoitamme metsän reunan. Osaammekohan aina arvostaa riittävästi puhdasta, luonnollista, rakentamatonta? Linnaisten lähimetsät ovat tulleet meille tutuiksi koiran ulkoilutuslenkeillä, olemme poimineet syksyllä mustikat ja sienet sekä muuten käyneet haukkaamassa happea. Nyt viime viikkoina olemme kuulleet käenkin kukkuvan aivan talojen tuntumassa. Viimeisen vuoden aikana uusia asukkaita on Linnaisiin tullut suhteellisen paljon. Käytännössä kaikki heistä ovat tulleet myös yhdistyksemme jäseniksi. Tervetuloa Linnaisiin! Siivoustalkoot pidettiin toukokuun alkupuolella. Kiitos kaikille alueemme siistijöille! LinNaiset tarjosivat vanhaan malliin talkookahvit ja mehut. Minulle tuli kyselyjä linnunpönttöjen rakentamisesta, että miksei sitä nyt ollut lainkaan ohjelmassa kahden edellisen vuoden tapaan. Ei tähän mitään tiettyä syytä ollut, päätimme vain pitää välivuoden tämän osalta. Katsotaan sitten ensi keväänä jälleen kuinka tämän kanssa jatkamme. Toissa viikolla sain Elisalta viestiä alueemme ADSL -yhteyksiin liittyen. Nyt verkon kunnostaminen on suunnitelmissa 2014 aikana. Tämä ei kuitenkaan ole lupaus, että näin myös tapahtuu. Syksyllä budjetoinnin yhteydessä viime kädessä ratkaistaan se, löytyykö siihen rahat. Mielestäni on kuitenkin lupaavaa, että asia on suunnitelmissa mukana! Tämän(kin) asian osalta koen, että olemme pystyneet määrätietoisella työllä asioihin vaikuttamaan. Joskus tie on vaan pidempi, joskus lyhyempi. Hyvää kesää kaikille! Jukka Mäkinen Puheenjohtaja Linnaisten ääni 1/2013 3
piilota sulosi Teksti, kuva ja piirrokset: Pekka Teittinen Tässä ei ole tarkoitus antaa pukeutumisohjeita vaikka otsikko siihen viittaisikin. Kyse on noista mustanpuhuvista porttivahdeista, jotka toivottavat vieraat tervetulleiksi taloihin. Tarkoituksenani on antaa hieman vinkkejä jätesuojan rakentamiseen. Kunnollinen katolla varustettu jätetila on esteettisempi ja se suojaa jäteastioita lumelta ja auringon paahteeltakin. On helpompi viedä roskapussi kun ei tarvitse kaivaa kantta lumen alta ja varjossa oleva jätesäiliö ei kesälläkään niin helposti ala haista. Vantaan rakennusjärjestyksen mukaan saa jätekatoksen rakentaa ilman toimenpidelupaa. yhteyteen. Myös kadun varressa olevaan aitaan liitettynä tulee jätetilasta luonteva osa sisäänkäyntiä. Jos jätetila sijaitsee jalkakäytävän vieressä ja postilaatikot sijaitsevat samalla puolella voidaan jätekatosta käyttää myös postilaatikoiden kiinnitysalustana. Katoksen voi perustaa maanvaraisesti betonilaatan päälle tai käyttämällä sinkittyjä teräsjalkoja, jotka juntataan maahan. Lattiana voi olla asfaltti tai betonilaatoitus. Pohjan olisi hyvä olla hieman kulkuväylää ylempänä, jotta lumiseen aikaan astiat on helpompi vetää ulos. Mikäli maasto on kalteva kannattaa pohja tasata jotta jäteastia ei jää kovin vinoon. Itse katosrakennelma pitää kuitenkin asentaa vaakasuoraan. Esimerkki aidan yhteyteen rakennetusta jätekatoksesta Jätekatos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan tonttiliittymän tuntumaan siten, ettei se haittaa näkemistä kun pihalta lähdetään kadulle ja että astioiden tyhjentäminen on helppoa. Jos naapurien tonttiliittymät sijaitsevat vierekkäin kannattaa harkita yhteisen jätetilan rakentamista. Mikäli lähellä katua on piharakennus, autotalli, varasto tms. voi katoksen liittää sen Esimerkki piharakennuksen kylkeen sijoitetusta jätekatoksesta 4 Linnaisten ääni 1/2013
Periaatekuva pienestä jätekatoksesta Katoksen koko valitaan tapauskohtaisesti. Yleensä jäteastioita on vain yksi 240 l:n astia, mutta tilaa voi tehdä lisäksi esim kahdelle pienemmälle astialle joihin lajitellaan kierrätykseen menevät osat.tilassa voi myös pitää vaikka astiaa hiekoitussepelille. Jätetila kannattaa varustaa ovella tai koosta riippuen kahdellakin ovella. Oven yläosa voi olla jäteastian korkeudella ja yläpuolelta avoin jolloin ovea ei tarvitse avata kun astiaan laitetaan roskapussi. Ovi kuitenkin kätkee taakseen pöntöt jaa estää enimmän lumen pääsyä jätetilaan. Ovi varustetaan salvalla ja aukipitolaitteella, jotta se pysyy kunnolla aukiasennossa kun astioita tyhjennetään. Rungoksi riittää yleensä 50x50 soirot. Seinät voi verhota esim. suositulla viisterimalla tai erilaisilla ulkoverhouslaudoilla. Katteen alustaksi sopii esim vaneri tai raakaponttilaudoitus. Katteeksi mikä tahansa kateaine. Yleensä kuitenkin kannattaa käyttää samoja materiaaleja ja värejäkin kuin tontin rakennuksissa ja aidoissa on käytetty. Kun jätetila on mahdollisimman yksinkertainen ilman turhia krumeluureja ja se istuu ympäristössään ikäänkuin huomaamattomasti ja loppu-tulos on yleensä hyvä. Linnaisten ääni 1/2013 5
Arvo Catering Ky Luotettavaa juhlapalvelua / pitopalvelua! -yritysjuhlat -lounastilaisuudet -omat juhlat: - hää-, kaste-, rippijuhlat - lakkiaiset, polttarit, illanistujaiset jne. Toimimme pääkaupunkiseudulla Arvo Catering Ky (y-tunnus 2487046-5) Linnaistentie 32 b, 01640 Vantaa Aamuruskontie 6, 00750 Helsinki (käyntiosoite) www.arvocatering.fi sp. timopaloluoma@arvocatering.fi p. 045 359 0367 Etsimme vanhoja Linnaisten ääniä! Linnaisten Omakotiyhdistyksellä on tämä ja kannessa olevat Linnaisten Äänet arkistossa. Jos sinulta löytyy näiden lisäksi muita Linnaisten Äänen numeroita, skannaisimme ne mielellään. Olisimme myös kiinnostuneita lehden alkuajoista ja lehden edellisistä tekijöistä. Onkohan kenelläkään tallella ensinumeroita tai tietoa, kuka / ketkä kylämme lehden keksivät ja kuka keksi lehden nimen? Voit laittaa sähkpostia tarja.teittinen1@gmail.com, soittaa numeroon 040 570 5842 tai tulla käymään kesäkahvilassa 31.7.2013 osoitteessa Aisatie 4 A. Linnaisten Omakotiyhditys 6 Linnaisten ääni 1/2013
HYVÄN Sään aikaan Teksti ja kuvat: Pekka Teittinen Keväisin on lumien sulettua hyvä aika tarkistaa missä kunnossa talon ulkokuori ja talovarusteet ovat. Ovatko räystäskourut ja talotikkaat tai lumiesteet kunnossa vai onko niitä ylipäätään koskaan laitettukaan. Vaikka nyt kesällä ei huvittaisi vielä ajatella talven murheita kannattaa kuitenkin varautua jo mahdolliseen seuraavaan lumiseen talveen. Talvihan yllättää joka vuosi niin autoilijan kuin remonttia suunnittelevankin. Olemme saaneet nauttia jo useammasta lumisesta talvesta peräkkäin. Lumisissa talvissa on hyvät ja huonot puolensa. Talvisia liikuntalajeja harrastaville on kelejä riittänyt. Lumitöiden kanssa tuskaillessa on moni manaillut, että saisi jo riittää, joillekin lumityötkin voivat olla mieleistä ulkoilua. Talojen katoille voi lumisen talven aikana kertyä huomattavan paksu kerros lunta, joka ilman lämmetessä ja kostuessa voi lähteä liikkeelle ja rikkoa mennessään lape- ja talotikkaat,rännit ja läpiviennit. On sattunut useita tapaturmia ja jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kun on jääty putoavan lumikuorman alle. Kattolumia kannattaa välillä käydä pudottelemassa vähemmäksi. Vaikkakin määräysten mukaan mitoitetut kattorakenteet kyllä kestävätkin saattaa lumi sulaessaan ja jäätyessään aiheuttaa vuotoja tai rikkoa tuuletusputkia tai muita läpivientejä. Nykyisin on saatavana erilaisia apuvälineitä lumen pudotukseen. Esimerkiksi teleskooppivartisella lumenpudottimella voi maan pinnalta pudotella lumia tarvitsematta nousta katolle. Rakentamismääräyksissä vaaditaan lumiesteet asennettaviksi kulkureittien kohdalle. Samoin niistä löytyy määräykset ja ohjeet vesikatolle pääsystä ja vesi-katolla liikkumisen järtestelystä. Uudisrakennuksen yhteydessähän nämä vaaditaan aina ja ne pitää olla asennettuna viimeistään lopputarkastuksessa. Turvallinen liikkuminen vesikatolla tulee järjestää mm. nuohousta tai ilmanvaihtolaitteden huoltoa varten. Talotikkaiden ja lapetikkaiden kunto kannattaa aika ajoin tarkistaa. Ovatko kiinnitykset ja liitokset sekä pintakäsittelyt kunnossa vai ovatko jo uusimisen tarpeessa. Samalla myös koko vesikaton kunto kannattaa tarkistaa. Onko peltikatto maalin tarpeessa tai tiilikatto sammaloitunut? Kattoturvatuotteita valmistavia yrityksiä löytyy lukuisia. Niistä saa kaikki tapeelliset: talotikkaat, lapetikkaat, kattosillat,lumiesteet ja sadevesijärjestelm ät. Ne kannattaa valita rakennuksen Tässä ei enää maalikaan auta. Kouru on tullut elinkaarensa päähän. katto- ja seinävärityksiin sopiviksi. Jos mahdollista kannattaa talotikkaat asentaa rakennuksen päätyyn, jolloin mahdollisesti katolta liukuva lumi ei riko niitä mennessään. Pitkälle lappeelle voi laittaa kaksikin lumiestettä peräkkäin tasaamaan niille kohdistuvaa kuormaa. Myös sadevesijärjestelmät kannattaa tarkistaa aika ajoin. Jos lähistöllä on paljon puustoa kertyy sadevesikouruihin lehtiä ja roskia ja ne on syytä puhdistaa useamman kerran kesällä ja syksyllä. Samalla voi tarkistaa ovatko kaadot oikeaan suuntaan ja korjata tarvittaessa. Lumet ja jää ovat voineet talven aikana väännellä ja rikkoa kouruja. Linnaisten ääni 1/2013 7
Vuosia sitten.. Teksti: Tarja Teittinen 50- vuotta sitten -Tehtiin aloite Jupperin polun valaisemisesta ja asemakaavan laatimisesta. -Esitettiin kunnanhallitukselle voisiko Helsingin maalaiskunta auttaa kaivoskuilun täyttämisessä täytemaalla, jota menisi n. 10 autokuormaa. Linnaislaiset ovat käyttäneet kuilua kaatopaikkana, ja nyt se on täyttynyt ja aiheuttaa epämiellyttävää hajua. -Jäsenmaksuksi määrättiin 1mk /vuosi. -Yksityiskauppias lupasi valoja varten 100 mk. -Päätettiin kutsua peräpään asukkaat kokoukseen, jotta voitaisiin päättää yleisistä maksuista. -Ei pidetty Juhannusjuhlia ollenkaan. 40-vuotta sitten -Tehtiin aloite asemakaavan laatimiseksi. -7.4.1973 klo 9.00 lähdettiin tutustumaan Humppilan uuteen lasitehtaaseen. -Liityttiin 100 mk:lla Hämeenkylän uimahallisäätiöön. -1.10.1973 todettiin kokouksessa, että kylän kauppias O. Lukkanen on lopettanut kaupan pidon. Päätettiin toimittaa kauppias perheelle teatteriliput kiitoksena monivuotisesta työstä hyväksemme. 30-vuotta sitten. 5.3.1983 klo 18.00 pidettiin yhdistetty vuosikokous/ illanvietto Nuorisoseuratalolla. Kokouksen jälkeen tanssittiin "purkitetun musan tahdissa". -Vastustettiin jätteiden polttolaitoksen tuloa Espoon Juvanmalmille. -Linnaisten lehdossa kasvaa harvinaisiakin kasveja, esim. jäniksensalaatti, konnanmarja, näsiä, kivikon alvejuuri, aholeinikki, lehväsammal, keltamo, huopaneltano ym. -29.3.1983 kaupunginhallitus kävi tutustumassa Linnaisten metsiin. Linnaislaiset vastustavat metsään rakentamista. -Linnaisten metsä on paikallisten koulujen tärkeä opetus- ja retkeilykohde. 20-vuotta sitten -Jäsenmaksujen maksaminen muuttui. Jäsenmaksut maksetaan käyttäen viitenumeroa. -Jäsenmaksu on 60 mk/ vuosi. -Pohjoislinnaisissa on esiintynyt viemerien hajuhaittoja. -Tonttivuokra-alennus on lähetetty kaavoitus- ja kiinteistövirastolle. Tuli myönteinen päätös. -Todettiin, että uuteen alueeseen rajoittuva metsä on epäsiisti. -Laitetaan ilmoitustaulu Silatielle. Linnaisten omakotiyhdistyksen pöytäkirjoista koonnut: Tarja Teittinen MYYNTI ASENNUS KORJAUKSET & HUOLTO Poltinhuollot ja korjaukset LVIS-työt Kattila huonesaneeraukset Maalämpö Lämpöpumput Lämminvesivaraajat Huoltopäivystys 0400 490 761 Lämmityskattilat R www.lviespoo.fi Lämmityksen Tähtitiimi Linnaisten ääni 1/2013 9
Uudet asukkaat Teksti: Tarja Teittinen Kuvat: Tarja Teittinen & Sanna Saukkonen Aisatie 2 Aisatien talo saa uudet asukkaat syksyllä. Saukkosen perhe muutti Oulusta. Muutaman hetken he asuvat Espoon Karakalliossa. Aisatien talossa tehdään aluksi perusteellinen sisäremontti. Myöhemmin taloa laajennetaan ja remontoidaan ulkopuolelta. Lopuksi kunnostetaan piha. Saukkosen perheeseen kuuluu Oulussa syntynyt Ville, Helsingissä syntynyt Sanna sekä heidän kahdeksan lasta. Saukkosten lapset ovat: Karri 14 v. Erika 13 v. Nelli 12 v. Lauriina 11 v. Meeri 9 v. Jarna 8v. Oona 6 v. ja Riia 4 v. Viisi ensimmäistä lasta on syntynyt Kemissä ja kolme nuorimmaista Oulussa. Sannan sukulaistäti asuu Linnaisissa ja huomasi Aisatien talon olevan myynnissä. Tontin nimi on muutettu Mäntykulmasta Aisakelloksi. Perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistykseen. Aisatie 25 B Tammikuussa 2013 Linnaisiin muutti Jukkaran perhe. He asuivat pitkään Hämeenkylässä ja etsivät lähiseudulta taloa. Airi Jukkara on syntynyt Joensuussa ja Seppo Jukkara Kotkassa. Talossa asustelee myös sisäkissa Hile, joka on rodultaan Itämainen lyhytkarva-kissa. Väritykseltään Hile on vaalean harmaa ja iältään seitsemänvuotias. Jukkarat ovat viihtyneet rauhallisella Linnaisten alueella. He arvostavat myös sitä, että tontit Linnaisissa eivät ole "postimerkin kokoisia. Perhe liittyi Linnaisten Omakoti yhdistykseen. Linnaistentie 8 A Kesäkuun loppupuolella Hämevaarasta muuttaa nelihenkinen perhe, arkkitehti Jaakko Hamusen suunnittelemaan taloon. Perheeseen kuuluvat: Jukka Laitinen, Hannele Keskinen ja lapset Mikael Laitinen 3 v. ja Samuel Laitinen 8 v. Jukka on syntyisin Varkaudesta ja Hannele Vantaalta. Perhe liittyi Linnaisten omakotiyhdistyksen jäseneksi. 10 Linnaisten ääni 1/2013
Valjaskuja 9 Kai Myllyniemi ja Kati Huovinmaa muuttavat Linnaisiin Helsingin Puotilasta. He tekevät taloon perusteellisen remontin ja pääsevät muuttamaan remontoituun taloon kesän loppupuolella. Kai on syntyisin Helsingistä ja Kati Vantaalta. Kain vanhemmille Linnainen on tuttu paikka muutan kymmenen vuoden takaa. Kai ja Kati ihastuivat alueen rauhallisuuteen. Perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistykseen. Pikkukuvissa: Saukkosten poppoo remonttihommissa Tervetuloa Linnaisiin! Pihaelämää Maijan tapaan! Kesäpihasta voi ammentaa paljon iloisia ja mieleen painuvia hetkiä. Kesäaamut ovat vertaansa vailla, lintujen laulukonsertin säestyksellä, pieni aamujumppa nurmikolla, avaa energia hanat, meillä täällä Linnaisissa voi hypätä pyöränselkään ja polkaista Pitkäjärvelle aamu-uinnille. Aamukahvit tai tee sen päälle on täydellinen päivän alku. Pihasta ei saa tehdä rasitetta, pihan pitää olla asukkaidensa näköinen ja oloinen, silloin siellä aidosti viihtyy. Nurmikonleikkaus ja puuhastelu on erinomaista liikuntaa, palkinnoksi tulee hien lisäksi hyvä mieli. Pieni pyllistely tekee hyvää kireille selkälihaksille. Pyllistä ja kitke. Minä nautin päiväkahvit kesällä ulkorappusilla, se selkeyttää pääkoppaa kummasti ja saa loppupäivää varten uutta puhtia. Suosittelen jos siihen vain on mahdollisuus, katkaisuhoito päivään. Meillä kaikilla on muistoja esim. mummolasta ja kesäpaikoista kun joku mieleinen kasvi tuoksuu tai kukkii, muisto voi olla myös maisema, ne ovat todella tärkeitä tässä ajassa, kun ympärillä maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Minulle kesän merkki on kun yläkerran ikkunaan ilmestyy, laikkuköynnöksen kauniit lehdet. Monesta pienestä kesä ilosta tulee suuri ilo. Maija laikkuköynnös Linnaisten ääni 1/2013 11
Tervetuloa Linnaisten Omakotiyhdistyksen kesäkahvilaan keskiviikkona 31.7.2013 klo 18.00-21.00 Kahvila sijaitsee Aisatie 4 A:n pihassa olevassa juhlateltassa. Linnaisten Omakotiyhdistys tarjoaa ilmaiseksi kahvia, teetä, mehua ja leivonnaisia. Mukaan voit halutessasi ottaa muita juomia. Kahvilassa voit katsella Linnaisten valokuva-albumeita ja lukea kaikkia tämän lehden kannessa näkyviä Linnaisten Äänen numeroita menneiltä vuosilta. Voit myös noutaa koirankakka-tarran jäteastiaasi ja palauttaa tämän lehden mukana jaetun Kansalaisaloite-lomakkeen. Tervetuloa koko perheen voimin kesäkahvilaamme! Linnaisten omakotiyhdistys
Vierailu Kosteus- ja homeseminaarissa Hyvinkäällä Teksti: Antti Lahokoski Osa yhdistyksemme hallituksesta vieraili 7.3.2013 Suomen omakotiliiton Uudenmaan piirin järjestämässä Home- ja kosteusseminaarissa Hyvinkäällä. Tilaisuuden ohjelma rakentui pääosin Ympäristöministeriön, Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen ja If vahinkovakuutusyhtiön esitelmien ympärille. Seminaarin luennoitsijat olivat alojensa huippuasiantuntijoita, joilla on laaja kokemus rakentamiseen liittyvistä kosteus ja home-ongelmista. Tilaisuudessa Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kertoi tämän päivän tiedon valossa eri aikakausien rakennusmenetelmien riskeistä ja virheistä. Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Jukka Jaakkola piti seikkaperäisen esityksen pientalojen riskirakenteista ja rakennemalleista sisältäen valesokkelit, kaksoisbetonilattiat, puukorotuslattiat jne.. If Vahinkovakuutusyhtiön tuoteasiantuntija Veli-Pekka Kemppinen taas teki selväksi että vanhoista rakennusvirheistä johtuvia korjauskustannuksia on turha yrittää maksattaa vakuutusyhtiöllä. Asiantuntijoiden mukaan suuri joukko suomalaisia altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioile ja korjaustarve on noin 250 000 pientalossa. Teoriassa kaikki 60-, 70- ja 80- luvuilla rakennetut pientalot ovat riskirakenteisia johtuen senaikaisista vääristä rakennusmenetelmistä, mutta käytännössä näin ei kuitenkaan onneksi ole. Jos kotonasi on sisäilmaongelmia tai epäilyjä kosteus ja homevaurioista löytyy verkkopalvelusta linkit eri asiantuntijoiden palveluihin. Kosteus- ja hometalkoot on Ympäristöministeriön johtama 5- vuotinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on koota yhteen kattava asiantuntijaverkosto ja saattaa alkuun suoma-laisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Ohjelmalle on myös luotu erinomaiset www-sivut, josta voi mm. käydä tarkistamassa riskikohdat ja hakea huolto-ohjeet eri vuosikymmenillä rakennetuista omakotitaloista. Kannattaa tutustua: www.hometalkoot.fi Linnaisten ääni 1/2013 13
Kesäreseptit Sari Lahtinen loni rkkome e v ä s p 1 ky simeloni llaa 1 minive ozzare m la a f lloa bu 3-4 pa ipulia 2 punas ruukku basilika suolaa ä,ripaus t s y ll y m pippuria 1 sitruunan mehu 200g maustamatont a tuorejuustoa 3 dl turkkilaista jog urttia loraus juoksevaa huna jaa 1/2 kurkku 2 nippua retiisejä ttele nit. Ase lo e m i io ksi ai kuut ella keo r Lohko t a z z o evi m uiksi adille. R ipulit oh s tarjoiluv a a k eik äälle päälle. L n ie n lo laatin p e a m s e n ettele si ja as ik le a p ii v. kanssa n ie t h le tai silikan etikkaa e ll ä ä p tele Pirskot. oliiviöljyä ä k e s mehua rilla ja sitruuna lla pippu u t e h u taja ele vas Viimeist suolalla. iä 1 rkl raastettua inkiväär nonnettuna 2 valkosipulinkynttä hie 1 tl currya 1 ruukku tilliä 1 ruukku ruohosipulia Suolaa ja pippuria Kuori ja paloittele avokadot. Laita tehosekoittimeen. Lisää sitruunanmehu. Soseuta. Lisää tuorejuusto + jogurtti. Pyöräytä sileäksi tahnaksi. Raasta kurkku,retiisit sekä valkosipuli, valuta hetki. Hienonna tilli ja ruohosipuli. Yhdistä nostellen avokado jogurttiseokseen. Mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla laatti Marokkolainen couscoussa loraus öljyä tsiki 2 kypsää avokadoa 2 valkosipulinkynttä aa ell mozzar ja ia n Melo 4 dl täysjyväcouscousia 5 dl mietoa kasvislientä Avokado-retiisitsa Kastike: 1 dl öljyä 1 dl sitruunamehua 1tl suolaa 1 rkl juoksevaa hunajaa sekoita pullossa ravistamalla. Lisää jäähty- jeeraa 1-2 tl juustokuminaa eli neeseen couscousiin. Voit antaa maustua jää- 1 tl suolaa kaapissa yön yli ja jatkaa seuraavana päivänä. ssä,lisää Kiehauta mausteet öljy ksi.lisää suola liemi.kuumenna kiehuva Salaattiin lisäksi: 1 nippu kevätsipulia varsineen 1 prk pulikuivattuja aurinkotomaatteja pilkottuna 2 vihreää paprikaa pilkottuna 1 ruukku minttua hienonnettuna 14 Linnaisten ääni 1/2013 1 ruukku korianteria hienonnettuna
Paprikakeitto 2-3 punaista paprikaa 1/2-1 tuoretta punaista chiliä 1 iso sipuli 2-3 valkosipulinkynttä 1 pkt paseerattua tomaattia 5 dl kasvislientä 1 ruukku tuoretta basilikaa 2 dl turkkilaista jogurttia suolaa ja mustapippuria Poista paprikoista ja chilistä siemenkodat. kuori sipulit. Pilko isohkoiksi lohkoiksi. Kattilan pohjalle loraus öljyä, lisää paprika + chili + sipulit. Kypsennä käännellen 5-10min. Lisää paseerattu tomaatti sekä kasvisliemi. Anna kiehua hiljalleen 20-30 min. Painele keitto siivilän läpi toiseen kattilaan,lisää jogurtti + hienonnettu basilika, viimeistele suolalla ja pippurilla. Focaccia uunipelillä 25g hiivaa 3 dl vettä 1/2 dl olliiviöljyä 2 rkl hunajaa 1 tl suolaa 6-7 dl jauhoja Täyte: 6-7 kirsikkatomaattia 1 dl oliiveja 1-2 pientä punasipulia noin 1/2 dl oliiviöljyä 3 tl suolaa muutama oksa tuoretta rosmariinia Murenna hiiva kulhoon. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva tasaiseksi. Lisää öljy, hunaja ja suola. Lisää jauhot. Alusta taikina.kohota n.30 min. Vuoraa pelti leivinpaperilla. Kumoa taikina pannulle ja taputtele tasaiseksi. Anna kohota 30 min. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Painele taikinaan koloja. Pistä koloihin tomaatteja, oliiveja ja punasipulin lohkoja. Voitele leipä oliiviöljyllä. Hienonna rosmariini ja karkea suola morttelissa. Ripottele tasaisesti leivän päälle. Paista 10-12 min. Leikkaa paloiksi. Linnaisten ääni 1/2013 15
Marenki: 3 munanvalkuaista 1 rkl sitruunamehua Mustikka-sitruunamuffinit 2 dl sokeria 100g voita 3 1/2 dl jauhoja 1 1/2 dl sokeria 2 rkl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 2 munaa 1 sitruunan mehu 2 sitruunan kuori raaste 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia 2 dl mustikoita (pakasteena tai tuoreena) Laita uuni 200 asteeseen. Sulata voi ja laita odottamaan. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat kevyesti. Lisää munat, voisula, sitruuna, jogurtti ja mustikat jauhoseokseen. Sekoita käännellen puuhaarukalla tai kauhalla. Jos käytät jäisiä mustikoita lisää ne ilman sulatusta. Täytä muffinivuoat 2/3.Paista n.15 min. Vatkaa valkuaiset,sitruunanmehu ja hiukan sokeria valkoiseksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää loput sokerista vähän kerralla ja vatkaa koko ajan n.15 min. Pursota marenkikeot muffinien päälle. Käytä uunissa kunnes marenki saa kauniin värin pintaan. Kaivonporausta Lähdeporaus Porakaivot, maalämpötyöt, vesitakuutyönä vuodesta 1954. Toimitamme pumput ja tarvikkeet. puh. (09) 541 4349 Fax. (09) 5714 7585 0400-203 420 / Jani Sandell e-mail: jan.sandell@lahdeporaus.inet.fi Rekitie 17 01640 Vantaa 16 Linnaisten ääni 1/2013
Tappajaetana, Ukkoetana, Lehtokotilo Teksti ja kuvat: Tarja Teittinen uomessa elää 19 kilvetöntä ja noin 80 kotiloetanalajia. Viime vuosina Setanat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Espanjansiruetana (Arion lusitanicus) aiheuttaa suuria tuhoja puutarhoissa. Ne syövät lehtiä, kukkia, sipuleita, nokkosia ja kaikenlaisia hyöty- ja koristekasveja. Espanjansiruetana syö myös eläinten raatoja ja kuolleita lajitovereitaan. Siitä johtuen ne ovat saaneet kansanomaisen tappajaetana nimensä. Suomessa ensimmäiset havainnot Espanjansiruetanoista tehtiin Helsingissä v. 1994. Nyt laji on levinnyt jo Oulun korkeudelle saakka. Ruotsissa laji on tuttu vuodesta 1975. Lajin runsas esiintyminen Ruotsissa on joillain alueilla vaikuttanut jopa tonttien hintoja laskevasti. Etana leviää ihmisen avulla. Munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen ja kasvien juurten ympärillä olevien multapaakkujen mukana. Omin voimin etanat pystyvät liikkumaan vain tontilta toiselle. Muninta jatkuu pitkin kesää. Etana toimii sekä koiraana että naaraana ja voi hedelmöittää itse itsensä. Munia voi olla jopa 400 kappaletta. Suomessa Espanjansiruetanan elinkierto on kaksivuotinen. Ensimmäisenä kesänä munat kehittyvät nuoriksi yksilöiksi, jotka toisena kesänä tuleva sukukypsiksi. Vastuu etanoiden hävittämisessä on kiinteistön omistajalla. Etanat kannattaisi hävittää koko naapurustosta samaan aikaan. Paikallisessa torjunnassa etanat kerätään käsin ja pudotetaan esim. purkissa olevaan kiehuvaan veteen. Kuolleet etanat on syytä laittaa suljettuun jäteastiaan, etteivät ne houkuttele lajitovereita "valmiiksi katettuun herkkupöytään". Espanjansiruetanan tunnistaminen Etana kasvaa noin 7-14cm pitkäksi. Väritys on vaihteleva, yleispiirteenä värien "likaisuus". Väri voi olla vaikkapa likaisen oranssin punaruskea tai harmaan vihertävä. Anturan alapinta on vaalea ja lima on väritöntä. Älä sekoita Espanjansiru etanaa Suomessa elävään harmaan raidalliseen Ukkoetanaan (Limax cihereoniger). Ukkoetana ei ole puutarhatuholainen ja harvoin sinne eksyykään. Lehtokotilo (Arianta arbustorum) Linnaisissa yleisin laji. Suojanaan Lehtokotilolla on pääasiassa kalkista muodostunut kuori, joka on läpimitaltaan n. 2 cm. Kuoren sisällä elävä etana on 3-4 cm pitkä. Etanan väri vaihtelee harmaanvalkeasta mustaan, ravinto- ja kosteusolojen mukaan. Lehtokotilot munivat useita kertoja kesässä. Munintakuntoisia kotilot ovat pari vuotiaina. Ne elävät 4-6 vuotta. Kotilot talvehtivat horroksessa maassa. Ne kestävät satunnaisesti muutaman asteen pakkasia, sillä ne erittävät glyserolin kaltaista ainetta. Kotilot voivat olla horroksessa myös kesällä, jos sää on pitkään kuuma ja kuiva. Ne hakeutuvat kasvien suojaan ja ilmestyvät taas näkyville kun sää on kosteaa. Lehtokotilot liikkuvat noin 15 metriä yössä ja ne pyrkivät pysyttelemään kosteissa oloissa. Lehtokotiloiden hävittämisessä on naapuruston tehtävä yhteistyötä. Muuten ne vaeltavat takaisin jo puhdistetulle alueelle. Lehtokotiloiden torjunta Paras torjunta on pitää piha siistinä. Leikkaa nurmikko lyhyeksi. Älä kasaa tontillesi risu- ja lautakasoja. Torjunta vaatii sitkeyttä. Kerää kotilot käsin ja tiputa Linnaisten ääni 1/2013 17
kuumaan veteen. Hävitä jätteiden mukana. Älä liiskaa kotiloita maahan. Se houkuttaa lajitovereita ruokailemaan. Tee lauta-ansoja. Laita lauta tai levy maata vasten ja kerää kotilot päivittäin. Voit käyttää kotiloiden esiintymispaikoissa myös rautasulfaattia sisältävää torjunta-ainetta. Myös tuhkalla ja kalkilla voi torjua esiintymiä. Vinkki! Eräs tapa on valjastaa lapset kotiloiden kerääjiksi " kesätyönä" ja sopia joku pieni summa jokaisesta löydöstä. Lapset löysivät Aisatiellä olevan talon pihasta vartissa monta kymmentä Lehtoetanaa ja lahosta kannosta yhden Ukkoetanan. Tervetuloa! 18 Linnaisten ääni 1/2013
tyttö linnaisista - osa 2 - Teksti, lehtileike & valokuvat: tyttö Linnaisista Naijatädit Linnaisten eteläpuoleisessa metsässä Espoon rajalla oli pienen pieni mökki, harmaa maalaamaton hökötys. Kukaan ei tuntenut näitä kahta naista, jotka asuttivat sitä mökkiä.he olivat aina pukeutuneet mustiin kaapuhin, mustat pitkät takit päällä ja mustat huivit. He kävelivät kotimme ohitse joka päivä ja kutsuimme veljeni kanssa heitä naijatädeiksi. Mistä lienee saaneet nimensä? Sen verran meitä kylän lapsia aina pelotti, että piilouduimme heidät nähdessämme. Tarina ei siis kerro, ketä nämä salaperäiset kummajaiset olivat. Ärrä ja Mc Donald's Linnaisissa Ärrä sijaitsi entisen päättärin kohdalla Kulkuskujan ja Linnaistentien risteyksessä. Kiskalta sai ostettua karkkia ja limua. Myös limpsapullonkorkin alla olevalla pienellä pyöreällä pahvilla sai joskus nallekarkin. Kioskin pitäjänä oli mummo, emme tienneet hänen nimeään ja kaikki sanoivatkin, että m e n n ä ä n k ö mummon kiskalle. Kun mummon kioski lopetti, tuli kylällämme Mc Donald's. McDonald's oli nykyisen päättärin kohdalla, sieltä saimme snagarigamaa, lihiksiä ja nakkeja. Meikänkin viikkorahat taisivat huventua tuolloin ärrälle ja mäkkäriin. Kiinalaiset kuilussa Linnaisten pohjoispuolella olevassa rautakaivoksessa oli ennen muinoin työskennellyt kiinalaisia ka i vosmiehiä louhimassa malmia. Kaivoskuiluun on ankarasti pääsy kielletty, varsinkaan lapset eivät saaneet mennä sinne ja vanhemmat varottelivatkin erinäisillä keinoilla pitääkseen lapset pois kaivoksesta. Vanhemmat pelottelivat, että sinne ei missään nimessä saa mennä, sillä vedestä voi pullahtaa kuollut kiinalainen kaivosmies. No, tuohan piti meidät tosi hyvin loitolla tuosta syvästä lutakosta... - arvelivat vanhemmat. Pari kertaa uhmasimme itseämme ja kävimme heittelemässä sinne kiviä ja keppejä tarkistaaksemme ihan oikeesti oliko siellä jotain elämää tai kuolemaa. Karvat pystyssä tulimme kotiin ja seuraavana yönä emme nukkuneet silmäystäkään. Räksäsaari Sitten kun Linnaisten tytön reviiri laajeni, niin sitten fillarin tanko ohjattiin Räksäsaareen. Räksäsaari sijaitsee Linnaistentien päässä, ennen peltoja oikella. Siellä oli hiekkamonttuja ja siellä oli kiva slaidailla fillarilla. Siellä asui ihan sikana räksiä, joten siitä se on nimensä saanut. Sieltä löytyi myös viinapulloja ja röökinstumppeja. Niin sanotut pultsarit kai viettivät aikaansa siellä. Pultsarit ja pultsarit, en nyt ihan pultsareiksi meitä lue, koska myöhemmin mekin sinne muutamia pulloja jätettiin. Rahastaja dösässä Sitten kun sukset eivät enää luistaneet, siis teini-iässä, niin kouluun mentiin dösällä. Dösä lähti Jupperin puolelta polun päästä. Dösässä oli rahastaja, paksu vaaleatukkainen nainen jolla oli musta rahastuskassi, yhtä paksu kuin kantajansakin. Rahastaja rouva veivasi rahastettavan summan kassin kyljessä olevaan veivaimistoon ja sitten se otti maksun ja laittoi rahat siihen laukkuun. Muistan myös kun isommat pojat vetivät röökiä dösässä aina mennen tullen. Ilma oli sakeaa ja sitä oli vaikea hengittää. Poliittista kähinää Jo lapsena oli vahvasti aistittavissa linnaislaisten poliittiset suuntaukset, vaikka niistä ei lapsena paljon ymmärrystä ollutkaan, eikä niistä puhuttu. Mutta kyllä sitä vaan jokainen tiesi kenenkä vanhemmat kuuluivat mihinkin puolueeseen. Linnaisissa oli seiskyt luvulla paljon vasemmistolaisia ja olenkin kuullut, että kun tänne sitten muutti uusia asukkaita he olivat tosi pettyneitä ja ihmeissään, että minkälainen vasemmistopesä tämä Linnainen oikein oli. Oikeistolaisten ja keskustalaisten lapset eivät saaneet leikkiä vasemmistolaisten ja Linnaisten ääni 1/2013 19
Hämeenkylän yhteiskoulun oppilaita Linnaisten Elannon myyjiä sosdemien lasten kanssa, mutta sitäkin sääntöä uhmasimme ja pikkuhiljaa rajat hälvenivät. Olen kuullut, että kokouksia pidettiin myös puolueittain Linnaisissa. Kokoonnuttiin kuulemma jonkun kotiin, eikä sinne toisen puolueen kannattajia hyväksytty. Ei sitä pikkulikka hevillä unohda asioita, sillä vieläkin voin luetella taloja poliittisen suuntauksen mukaan. Teini-iässä nauroimme vanhemmillemme ja olimme niin oikeistolaiset kuin m y ö s vasemmistolaiset oikein hyvää pataa Hämeenkylän Yhteiskoulu 1972-1977 Hämeenkylän yhteiskoulussa oli tosi gliffaa, ainakin aluks. Koulu meni linnaisten tytölläkin vähän miten meni. Eka ja toka luokka meni ihan sillai kivasti, mutta sitten kolmonen ja nelonen alkoi vähän tökkimään ja vitonen tökki vieläkin enemmän. Alaluokilla koulun jälkeen jäätiin joka päivä johonkin harrastukseen, oli voikkakerhoa, koripallokerhoa ja elokuvailtoja. Vitosella Linnaisten teinineidissä alkoi näkyä murrosiäin oireet, sillä koulunkäynti ei enää kiinnostanut, vaan nyt kiinnostuksen kohteena olivat vaatteet, meikit ja tietenkin pojat. Tatti Hissan opena meillä oli Tatti, tomera täti, lyhyydestään kait nimensä saanut. Kuviksen maikka oli Heiskanen, leppoinen ja kiva ku mikä. Ensin reksinä oli Pääkkönen, tyylikäs vanha herra ja sitten tuli reksiksi Pattis, komea, pitkä mies. Antti Kalliomäki oli mun broidin jumppamaikka. Kukaan ei varmasti voi unohtaa Pärssistä, tätä meidän kaikkien yhteistä seuraneitiämme. Pärssinen piti koulussa järjestystä yllä, sillalle ei menty röökille niin, etteikö seuraneitimme ollut siellä kirjoittamassa muikkareita. Tais sitä meikällekkin vitosluokalla muikkari rapsahtaa. Jätä mulle jämät Tossa seiskyt luvun loppupuolella sai kuka tahansa ostaa röökiä kaupasta. Pikku Mallussa oli 10 röökiä ja se maksoi silloin 1,20 mk. Useimmiten me oltiin niin persaukisia, ettei meillä ollut varaa ostella röökejä. Jätä mulle jämät, kuului joka toisen suusta välitunnilla. Joskus jämiä varailtiin jopa kesken tunnin, joko suullisesti ja pikkulappusilla, riippuen siitä kuka oli maikkana. Teinityttöjen höpinöitä Meillä likoilla alkoi viimeisillä luokilla nämä tyttöjen höpinät. Suurin osa tytöistä istui koulussa seinän vieressä lattialla venaamassa tunnin alkamista. Istuessamme siinä lattialla tylsistyneinä aloimme kuiskuttelemaan likkojen kanssa, että nyt aletaan tsiikailemaan kundien puntteja, eli kuka piti vasemmassa puntissa ja kuka oikeassa. Tämä uusi harrastuksemme sai meidät viihtymään koulussa erittäin hyvin... Pyllyn pyöritystä ja minihameita Kyllä sitä joka likalla pylly alkoi pyörimään ja ryhti kohota kun kundien silmät tunsi selässään. Ripsarit, himmeet Lumenet ja huulikiillot vaan peliin, niin kyllä se itseluottamus kasvoi kummasti. Kyllä ne rusinat sai odotetut pullansa pikku hiljaa itse kukin. Olikohan tuohon aikaan pula kankaasta? Näytti aivan siltä, että kangas oli loppunut kesken koko Suomen maasta, kun melkein pilu vilkkuen tuolla maantiellä kuljettiin. Jokuhan sanoo, että tuulen huuhtoma pylly, niin tämä kuvastaa just sitä. Raggareita Ei me Linnaisten nuoret seiskytluvullakaan mitään pulmusia oltu, mitäs nyt muutamat metsäpalot, Elannon varaston poltto, Elannon ikkunoiden rikkominen yms. Nämä pikku kepposet pitivät L i n n a i s - laisten nuorten vanhemmat valppaina jo silloin.. 20 Linnaisten ääni 1/2013
Yhteishankinnoista Teksti: Jukka Mäkinen Huhtikuussa kysyimme asukkaidemme mielenkiintoa mahdollisten yhteishankintojen osalta. Saimme vastauksia noin 30 taloudesta. Näistä liki 20 halusi puiden kaatamista, yhteensä reilun 50 puun osalta. Näyttää siltä, että Linnainen olisi päässyt metsittymään. Hallitus päätti edistää tätä asiaa, tarve oli niin selvä. Käytännössä asiaa etenee allekirjoittaneen johdolla ja tavoite on, että ennen kesän loppua olisi kaadot hoidettu. Tulen henkilökohtaisesti sopimaan kaikkien palautteen jättäneiden kanssa mahdollisesta etenemisestä. Pitää käydä metsurin kanssa paikan päällä, jättää jokaisesta kohteesta tarjous jne. Muut hankinnat eivät saaneet sellaista mielenkiintoa osakseen, että niiden hankintaa voisi lähteä edistämään yhteisostona. Volyymit jäivät sen verran pieniksi, jotta yhteisoston mittakaavaetua voisi hyödyntää. Näillä hankintamäärillä emme saisi alennuksia. Kannattaa seurata tarjouksia näiden osalta. Postilaatikoihin, lipputankoihin, kompostoreihin kohdistui käytännössä yksittäistä mielenkiintoa. Linnasten viiriä tilaamme kaikille halukkaille sekä muutaman myös varastoon. Jos joku haluaa näistä keskustella, niin alla on yhteystietoni. Jukka Mäkinen, 0400-287949 S u o m e n O m a ko t i l i i t o n lakimuutosesitys Suomen Omakotiliitto kerää parhaillaan nimiä lakimuutosaloitteeseen liittyen vanhojen omakotitalojen energiatodistuksiin. Uusi laki astui voimaan kesäkuun alussa. Omakotiliiton mukaan pakollinen energiatodistus ei kohtele vanhoja omakotitaloja oikeudenmukaisesti. Kyse on omistajaa velvoittavasta asiasta! Yhdistyksen hallitus päätti tukea nimienkeruuta omalla alueellamme. Toivomme asukkaita tulemaan mukaan tähän lakimuutosta vastustavaan esitykseen täyttämällä asianmukaisen lomakkeen. Kaikki aikuiset voivat laittaa nimensä adressiin, ei vain yksi per talous! Omakotiliitos tavoite on saada riittävä määrä nimiä listalle, jotta lakimuutosta voidaan eduskunnalle esittää. Asukkaillamme on kolme mahdollisuutta täyttää tukilomake. Joko verkossa osoitteessa http://www.omakotiliitto.fi/, tai tulemalla keskiviikkona 31.7 klo:18.00 alkaen kahville Aisatie 4A (yhdistyksen teltta) ja täyttämällä lomakkeen siellä tai ottamalla yhteys allekirjoittaneeseen ja tulen käymään tuomassa lomakkeen henkilökohtaisesti. Voit myös tulostaa lomakkeen ennakkoon ja palauttaa telttaan heinäkuun lopulla. Toivomme kaikkien osallistuvan tähän, jotta riittävä määrä nimiä saadaan kerättyä! T: Jukka Mäkinen, 0400-287949 RAKENNUSSUUNNITTELU. PURKUTYÖT. JA LÄHES KAIKKI SILTÄ VÄLILTÄ. Silatie 27, 01640 VANTAA 045-124 9421 info@awarplan.fi www.awarplan.fi Linnaisten ääni 1/2013 21
2013 * ** tarja.teittinen1@gmail.com * ** 2013 M-Market Laaksolahti Huom! Uudistetut aukioloajat. Olemme avoinna arkisin klo 8-21 lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-20 Laaksolahdentie 41, 02730 Espoo Puh. 09-595 846 www.m-herkkukauppa.net 22 Linnaisten ääni 1/2013
Linnaistentie ei ole etuoikeutettu tie poikkikatuihinsa nähden. Tämä on asia, jonka olen saanut nähdä monet kerrat ihmisten unohtavan. (Olen tästä jo aiemminkin maininnut ja se on ollutkin pikku kommenttina Linnaisten Ääni -lehdessä jo joskus aiemmin. No, kertaus näkyisi olevan paikallaan.) Eli: oikealta tulevaa on aina väistettä, jos kolmioita (tai Stop-merkkejä) ei ole. Ja niitä ei ole. Vinkki.. Vie puutarhajätteesi peräkärryllä kaatopaikalle, maksaa vain 5. Jos et omista peräkärryä kysy vaikka, josko naapuri lainaisi sinulle. Puutarhajätteitä ei saa viedä metsään. Se pilaa metsän ekosysteemiä, rumentaa metsää ja metsään voi kulkeutua vieraslajikkeiden siemeniä. Puutarhajätteitä voi myös kompostoida omassa pihassa ja risut hakettaa. Terv. Tapio Waren Jo 90-luvulla Linnaisissa järjestettiin pujon torjunta talkoita. Asia on sittemmin unohtunut ja pujot rehottavat taas alueellamme. Pujo (Artemisia vulgaris) kukkii loppukesällä ja aiheuttaa allergisille paljon harmia. Pujoallergisen oireita ovat mm. aivastelu, nuha ja nenän tukkoisuus. Myös silmäoireet ja yskänärsytys voivat vaivata. Paras tapa torjua pujoja on niiden repiminen irti maasta juurineen. Pujo lähtee melko vähällä vaivalla ja voimalla. Niittäminen ei ole yhtä tehokas tapa torjunnassa. Paras aika pujojen torjunnassa on juuri kukintaa ennen. Otetaan tavoitteeksi Pujoton Linnainen! Se onnistuu parhaiten, jos jokainen repii tontiltaan ja tien reunassa ja ojassa olevat pujot oman kiinteistönsä kohdalta. Yleisiltä alueita voimme kaikki lenkillä käydessämme nyhtää näkyvillä olevat pujot irti maasta. Linnaisista on Wikipediassa (=mun yksi harrastus) jo kohtuullinen artikkeli. Omakotiyhdistyksestä, Linnaisten historiasta, ym. olisi kyllä mukava olla laajemminkin. Voin niitä tietoja sinne itsekin siirtää, jos joku kokee, ettei Wikipediaa hallitse. tapio.waren@saunalahti.fi Lähde (kirja, nettiosoite, tms.) tulisi kuitenkin aina mainita, jotta tiedon voi kuka tahansa tarkistaa. - Tapio Waren Oikaisu: viime numerossa (2/2012) oli unohtunut mainita, että sivujen 16-17 taiton oli tehnyt Ari Anttonen. Linnaisten ääni 1/2013 23