POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ELINTARVIKEVALVONNAN JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ELINTARVIKEVALVONNAN JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

1 12.2.2015 POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ELINTARVIKEVALVONNAN JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015

2 OSA I YHTEINEN OSA... 4 1. JOHDANTO... 5 1.1. VALVONNAN YLEISET TAVOITTEET... 5 1.2. VALVONTASUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA... 5 1.3. ELINTARVIKEVALVONNAN JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON TEHTÄVÄT... 6 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET... 7 2.1. YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 7 2.2. VALVONTAKOHTEET... 7 3 STRATEGISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET SEKÄ VALVONNAN PAINOPISTEET... 8 4. VOIMAVARAT...11 4.1. HENKILÖRESURSSIT, RESURSSIEN RIITTÄVYYS, VASTUUALUEET JA TYÖNJAKO...11 4.2. PÄTEVYYS JA OSAAMISEN VARMISTAMINEN...12 5. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN MUILLE VIRANOMAISILLE JA TOIMIJOILLE...13 6. MAKSUT...14 7. LAATU, ARVIOINTI- JA OHJAUSKÄYNNIT SEKÄ AUDITOINNIT...15 7.1. LAATUJÄRJESTELMÄT...15 7.2. KUNNALLISTEN VALVONTAYKSIKÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI- JA OHJAUSKÄYNNIT...15 7.3. VIRANOMAISTEN AUDITOINTIJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT AUDITOINNIT...16 7.4. AVIEN OMAN TOIMINNAN AUDITOINNIT...16 7.3. PALAUTTEEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY...16 7.4. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN...16 8. VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN...17 9. YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ...18 9.1. ALUEHALLINTOVIRASTON SISÄINEN YHTEISTYÖ...18 9.2. VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...18 9.3. MUU YHTEISTYÖ...19 9.4. VIESTINTÄ...20 10. SEURANTA JA RAPORTOINTI...21 10.1. RAPORTOINTI OMASTA TOIMINNASTA...21 10.2. ALUEEN TOIMINNAN ONNISTUMINEN JA ANALYSOINTI...21 10.2.1. Valvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointi...22 10.2.2. Elintarvikevalvonnan tietojen tarkastaminen ja arviointi...22 10.3. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ohjaus...23 10.4. Peruspalvelujen arviointi...23 OSA II ELINTARVIKEVALVONNAN OHJAUS JA TOIMEENPANO...25 11. ELINTARVIKEVALVONNAN OHJAUS...25 11.1. OHJAUS...25 11.2. ELINTARVIKEVALVONNAN HANKKEET VUONNA 2015...26 11.2.1. Valvonnan yhdenmukaistaminen Oivan myötä...26 11.2.2. Jäljitettävyysvalvontaprojekti...27 12. ELINTARVIKEVALVONNAN TOIMEENPANO...27 12.1. ALKOHOLIJUOMAMYYMÄLÖIDEN VALVONTA...27 OSA III ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA SEKÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT...29 13. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA...30 13.1. ELÄINTAUTIVALMIUS...30 13.2. ELÄINTAUTIEPÄILYT JA -TAPAUKSET SEKÄ ZOONOOSIT...30 13.3. TERVEYSVALVONTAOHJELMAT...31

3 Siipikarjan pakollinen salmonellavalvontaohjelma...31 Vesiviljelyeläinten pakollinen terveysvalvonta...31 Vesiviljelyeläinten vapaaehtoinen terveysvalvontaohjelma...32 Märehtijöiden vapaaehtoiset terveysvalvontaohjelmat...32 13.4. MUU TAUTISEURANTA JA TERVEYDEN VALVONTA...32 Eläinlääkäreiden kuukausi-ilmoitukset...32 Eläinten keinollinen lisääminen...33 TSE-tautien valvonta...33 13.5. SISÄMARKKINAKAUPAN JA ELÄINTEN TUONNIN JA VIENNIN VALVONTA...34 13.6. ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI...34 13.7. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONNAN PAINOPISTEET...35 Uuden eläintautilain toimeenpano...35 EU-lemmikkieläinasetuksen toimeenpano sisämarkkinakaupassa...35 14. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA...35 14.1. LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISEN TOIMINNAN VALVONTA...35 Eläinnäyttelyt, eläintarhat, sirkukset, eläinkuljettajat, eläinten lopetukset...35 Vapautukset nautojen jaloitteluvaatimuksesta...36 Eläinsuojeluvalvojat...36 Eläinvälittäjät...36 Ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito...37 Eläinten lopetukseen liittyvä ilmoituksenvarainen toiminta...37 14.2. ILMAN EPÄILYÄ TEHTÄVÄ ELÄINSUOJELUVALVONTA...38 Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset tiloilla...38 Eläinkuljetusten valvonta...38 Teurastamoiden eläinsuojeluvalvonta...38 14.3. EPÄILYYN PERUSTUVA ELÄINSUOJELUVALVONTA...39 14.4. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONNAN PAINOPISTEET...40 Eläinten lopetusasetuksen täytäntöönpano...40 15. ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA...40 15.1. ELÄINLÄÄKÄREIDEN VALVONTA...40 15.2. TUOTANTOTILOJEN LÄÄKKEIDEN KÄYTÖN JA LÄÄKEKIRJANPIDON VALVONTA...41 15.3. ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONNAN PAINOPISTEET...42 Uuden eläinten lääkitsemistä ja lääkkeiden luovutusta koskevan lainsäädännön toimeenpano...42 16. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN VALVONTA...42 16.1. KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT...42 16.2. YKSITYISET ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT...43 16.3. ELÄINLÄÄKÄRINAMMATIN HARJOITTAMISEN VALVONTA...43 OSA IV MUU VALVONTA...44 17. ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET...45 17.1. SIVUTUOTELAINSÄÄDÄNNÖN ALAISTEN LAITOSTEN VALVONTA...45 17.2. MUU SIVUTUOTEVALVONTA...45 17.3. SIVUTUOTEVALVONNAN PAINOPISTEET...46 18. TUKIVALVONTA...46 Liite 1. Yhteistoiminta-alueet Liite 2. Alkoholijuoma- ja tilaviinimyymälät Liite 3. Tarkastusten ja hankkeiden toteuttamissuunnitelma Liite 4. Viranhaltijoiden koulutussuunnitelma

4 OSA I Yhteinen osa

5 1. Johdanto 1.1. Valvonnan yleiset tavoitteet Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Valvonnan tulee olla suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee perustua hyvään hallintomenettelyyn ja siihen tulee varata riittävät voimavarat. Tämä valvontasuunnitelma kattaa ympäristöterveydenhuollon valvonnasta elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan sekä eläinlääkäripalvelujen järjestämisen. Elintarvikevalvonnan tavoitteena on suojata kuluttajia terveydellisiltä haitoilta ja elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Elintarvikkeista annettavien tietojen tulee olla totuudenmukaisia ja riittäviä eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. Elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn tulee olla turvallista. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu niin aistinvaraisesti, mikrobiologisesti, kemiallisesti kuin fysikaalisesti. Elintarvikkeiden jäljitettävyys tulee myös varmistaa. Jäljitettävyyden avulla voidaan ongelmatilanteissa poistaa määräystenvastaiset elintarvikkeet kohdennetusti markkinoilta. Eläinten terveyttä koskevan valvonnan tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta (zoonooseilta) sekä varmistaa osaltaan maatalouden tuotantoedellytyksiä vähentämällä tarttuvista taudeista ja tuotantosairauksista aiheutuvia tappioita tiloilla. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on tukea eettistä elintarvikkeiden tuotantoa ja muuta eläintenpitoa edistämällä eläinten hyvinvointia. Eläinten lääkitsemisen valvonnalla suojellaan kuluttajia elintarvikkeiden lääkejäämiltä sekä ehkäistään lääkkeille vastustuskykyisten mikrobikantojen kehittymistä ja yleistymistä. Valvomalla kuntien järjestämiä eläinlääkäripalveluja, aluehallintovirasto pyrkii varmistamaan eläinlääkäripalveluiden riittävän saatavuuden ja laadun koko toimialueellaan. 1.2. Valvontasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston valvontasuunnitelma perustuu EY:n rehu- ja elintarvikevalvonta -asetukseen 882/2004 ja Elintarvikeketjun monivuotiseen kansalliseen valvontasuunnitelmaan 2015 2019 (VASU), joka on osa Ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa 2015 2019. Aluehallintoviraston suunnitelma arvioidaan ja tarkistetaan vuosittain. Elintarvikelain (23/2006) 48 :n mukaan aluehallintovirastojen on laadittava valvontasuunnitelma vastuullaan olevasta elintarvikevalvonnasta. Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmiin sovelletaan osittain samoja periaatteita kuin mitä kunnan valvontasuunnitelmasta on säädetty. Kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot; tarkastusten sisällön määrittely, valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen, valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Elintarvikelain 41 :n

6 mukaan valvontasuunnitelma on laadittava siten, että elintarvikelain lisäksi myös EYsäädösten valvontaan liittyvät toimenpiteet sisältyvät siihen. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 9 :n mukaan aluehallintoviraston on laadittava alueellinen suunnitelma kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat alueelliset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. 1.3. Elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävät Elintarvikelain (23/2006) mukaan aluehallintovirasto suunnittelee, ohjaa ja valvoo elintarvikevalvontaa mukaan lukien alkutuotanto sekä valvoo elintarvikemääräysten noudattamista alueellaan. Lisäksi aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia ja elintarvikevalvonnan järjestämistä sekä tarkastaa niiden noudattamista. Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu myös alkoholiyhtiön alkoholijuomamyymälöiden sekä tilaviini- ja sahtimyymälöiden elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittely sekä niiden valvonta. Lapin aluehallintovirasto hyväksyy poroteurastamot sekä järjestää poronlihan tarkastuksen ja hoitaa poroteurastamoihin ja niiden yhteydessä oleviin laitoksiin liittyvät valvontatehtävät myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella. Eläinlääkintähuollosta sekä siihen liittyvästä valvonnasta ja hallinnosta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta säädetään tarkemmin eläintautilaissa (441/2013) ja eläinsuojelulaissa (247/1996). Eläinten lääkitsemisen valvonnasta säädetään laissa eläinten lääkitsemisestä (387/2014). Aluehallintovirasto huolehtii yllä mainittujen säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Komission asetusten (EY) N:o 796/2004 ja 1975/2006 mukaiset, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009 säädettyjen täydentävien ehtojen valvontaan liittyvät tehtävät kuuluvat myös aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston tehtävänä on lisäksi peruspalvelujen arviointi aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2 momentin nojalla. Valvontaa kohdennetaan ja priorisoidaan tulossopimusten, valtakunnallisten valvontaohjelmien, riskinarvioinnin, oman valvonnan tulosten ja ad hoc -tilanteiden perusteella. Valvontatehtävät hoidetaan aluehallintoviraston työnjaon mukaisesti. Valvonnassa ja lupien käsittelyssä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle laadittuja valvontaohjeita, kansallisia valvontaohjeita sekä aluehallintoviraston omia prosessikuvauksia ja toimintaohjeita. Mahdollisuuksien mukaan valvonnoissa käytetään kansallisesti hyväksyttyjä lomakkeita tai aluehallintoviraston omia lomakkeita tai pöytäkirjapohjia.

7 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset 2.1. Yleinen toimintaympäristön kuvaus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon liittyvät tehtävät hoidetaan peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueella. Näitä tehtäviä hoitavat viisi läänineläinlääkäriä, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja sekä osastosihteerit. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö kuuluu elinkeinovalvonta ja ympäristöterveydenhuolto -yksikköön. Ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää paikallisella tasolla siten, että kuntien vastuulla olevasta valvonnasta vastaa yhteistoiminta-alue. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista annetun lain (410/2009) mukaan kunnassa tai yhteistoimintaalueella tulee olla käytettävissä vähintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavat resurssit huomioiden laissa mainitut poikkeukset. Yhteistoiminta-alueella tulee olla riittävät voimavarat tehtävien suorittamiseen. Lisäksi on otettava huomioon, että työnjako mahdollistaa erikoistumisen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella on vuoden 2015 alussa 38 kuntaa ja 30.10.2014 alueen asukasmäärä oli 484 452. Valvontayksiköitä alueella on kahdeksan (liite 1). Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ovat Haapaveden kaupunki - Ympäristöpalvelut Helmi, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kalajoen kaupunki - ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Kuusamon, Posion ja Taivalkosken ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Aluehallintovirasto seuraa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden toimintaa ja työntekijöiden erikoistumista eri työtehtäviin. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevien ilmoitusten käsittelyyn ja arvioimiseen käytetään ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmää (VYHA). 2.2. Valvontakohteet Elintarvikevalvontakohteiden yhteismäärä oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 8 946 vuonna 2013. Elintarvikehuoneistoja oli 4 604 ja alkutuotantopaikkoja 4342. Aluehallintoviraston valvomia alkoholiyhtiön alkoholijuomamyymälöitä on 36 ja tilaviinimyymälöitä yksi (liite 2). Kunnallisissa valvontayksiköissä käytettiin elintarvikevalvontatehtäviin vuonna 2013 noin 26,28 henkilötyövuotta (suunniteltu resurssi 26,18 htv). Aluehallintoviraston toimialueella on noin 2250 nautatilaa, joista pääosa on maidontuotantotiloja. Sikojen pitopaikkoja on noin 60. Nautojen ja sikojen kasvatus keskittyy yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Lampaiden pitopaikkoja on 526, mutta näistä pitopaikoista 347:ssä on alle 10 lammasta. Siipikarjanpitopaikkoja on 199, joista vain noin 20 on varsinaisia elinkeinonharjoittajia. Lampaiden ja siipikarjan pienimuotoinen kasvatus omaan käyttöön on yleistynyt viime vuosina. Alueen pohjois- ja koillisosa on poronhoitoaluetta. Samalla alueella tarjotaan matkailuun liittyviä rekikoiraja poro-ohjelmapalveluita. Kalanviljelylaitoksia alueella on 43, joista suurin osa sijaitsee Kainuussa ja rannikkoalueella. Lisäksi alueella kasvatetaan kalanpoikasia useissa

8 luonnonravintolammikoissa. Turkistarhausta harjoitetaan ennen kaikkea alueen lounaisimmissa kunnissa. Mehiläisten hoitajia on eläintenpitäjärekisterin mukaan 111. Mehiläisten pitopaikkoja on kuitenkin paljon enemmän. Hevosia ja lemmikkieläimiä on alueen kaikissa osissa mutta suurimmat eläinmäärät ovat keskittyneet kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Alueella toimii lisäksi sirkus, kaksi eläintarhaa, seitsemän pysyvää eläinnäyttelyä sekä riistanhoidollisia tarhoja ja luonnonvaraisten eläinten tuotantotarhoja. Kunnaneläinlääkärin virkoja alueella on 63. Näistä osa- tai kokoaikaisesti valtion valvontatehtävien suorittamiseen osoitettuja kunnaneläinlääkärin virkoja on seitsemän. Valvontaeläinlääkäreiden toimialueet kattavat kaikki yhteistoiminta-alueet yhtä lukuun ottamatta. Yksityisiä eläinlääkäripalveluntuottajia on alueella 23. Valvontaa suorittavat virkamiehet laativat säännöllisen valvonnan toteuttamisesta vuosittain erillinen tarkastussuunnitelman. Valvontakohteet on esitetty tarkemmin tässä tarkastussuunnitelmassa (liite 3). Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmallisen valvonnan kohteet ovat Elite-sovelluksessa ja eläinsuojelun otantatarkastukset Elvisovelluksessa. 3 Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet sekä valvonnan painopisteet Aluehallintovirastojen toimintaa ohjaamaan on laadittu hallituskaudeksi strategiaasiakirja. Strategisen tulossopimuksen sisältö johdetaan strategia-asiakirjasta. Strateginen tulossopimus laaditaan jokaiselle aluehallintovirastolle hallituskaudeksi ja sitä tarkennetaan vuosittain. Lisäksi Evira ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto laativat vielä vuodelle 2015 toiminnallisen tulossopimuksen, joka perustuu strategia-asiakirjaan, strategiseen tulossopimukseen, maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa sovittuihin tulostavoitteisiin, valtion talousarvioon, ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja sen toimialakohtaiseen elintarvikeketjun monivuotiseen kansalliseen valvontasuunnitelmaan (VASU). Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman ohjelmakauden 2015 2019 teema on valvonnan vaikuttavuus. Valvonnan vaikuttavuutta edistetään seuraavia tavoitteita toteuttamalla: - valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen - arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen - valvonnan maksullisuuden edistäminen - tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen - valvonnan näkyvyyden varmistaminen Eviran toimialalla ja aluehallintovirastojen tehtävissä painotetaan vuonna 2015 näistä tavoitteista valvonnan riskiperusteisuutta ja tehokasta kohdentamista sekä tietojärjestelmien kehittämistä ja tietovarantojen tehokasta hyödyntämistä. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on sopinut aluehallintoviraston kanssa yllä mainitut tavoitteet huomioiden vuoden 2015 erityisiksi painopistealueiksi:

9 - eläinten lääkitsemislain toimeenpano - eläinlääkintähuollon arviointi- ja ohjauskäyntien toteuttaminen - AVIen toteuttaman eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen - valvonnan yhdenmukaistaminen OIVAn myötä - AVIen tekemän valvonnan ohjauksen tehostaminen Elintarvikevalvonnan hankkeet vuodelle 2015 on esitetty osassa II, elintarvikevalvonnan ohjaus. Valtakunnallisessa eläinlääkintähuollon ohjelmassa, joka on osa elintarvikeketjun monivuotista kansallista suunnitelmaa (VASU), on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yhteisiksi painopisteiksi vuodelle 2015 asetettu: a) eläinlääkintähuollon arviointi- ja ohjauskäyntien toteuttaminen b) kuntien järjestämän eläinlääkäripäivystyksen toteuttamisen varmistaminen eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti c) kansallisen tukivalvonta-asetuksen muutosten toimeenpano d) Elvi:n käyttöönotto Aluehallintovirasto huomioi yllä mainitut tulossopimuksen painopistealueet ja VASU:n yhteiset painopisteet toiminnassaan. Kohtien a ja b toteuttaminen on kuvattu tarkemmin tämän suunnitelman kohdissa 7.2. ja 10.2. Elvi otetaan aluehallintovirastossa käyttöön aina niiltä osin kuin uusia osiota on käytettävissä. Lisäksi tämän suunnitelman osissa III ja IV on kuvattu tarkemmin eläinlääkintähuollon valvontatehtäviin liittyvät erityiset painopisteet ja niiden toteuttaminen.

10 Aluehallintoviraston strategisen asiakirjan mukaiset suoritetavoitteet ja arviot vuodelle 2015 on Eviran kanssa tehdyssä tulossopimuksessa sovittu alla olevan taulukon mukaisesti. Tarkastukset¹ ² Luvat, päätökset ja todistukset³ Arviointi- ja ohjauskäynnit valvontayks.+ kohde Järjestettävä koulutus tilaisuudet 4 (kpl) esitykset 5 (h) toteutuneet/suunnitellut, ennakoidut Elintarvikevalvonta - elintarvikehuoneistot /6 0 /3-5 /18 30 - alkoholimyymälät /3 /2 Eläinten terveys /0 /10 /2 /4 /9 Eläinten hyvinvointi /130 /50 /2+2 /3 /8 Täydentävät ehdot -otantaan perustuvat -laajennukset Eläinten lääkintä Eläinten merkintä ja rekisteröinti Eläinten ja tuotteiden sisämarkkinakauppa ja tuonti Eläinten ja tuotteiden vienti Sivutuotteet Eläinlääkäripalvelut 6 /2 /2 /30 /50 /20 /0 / /2 /2 /180 /20 / /2 /2 /0 /10 / /2 /2 /0 /0 / /0 /0 /1 /2 /2 /2 /1 /3 /0 /2+2 /1 /1 YHTEENSÄ 7 423 94 2+4 7-9 45-57 ¹ Esim. elintarvikehuoneistotarkastukset, eläinsuojelutarkastukset, täydentävien ehtojen tarkastukset, sivutuoteasetuksen mukaiset tarkastukset, eläinten lääkitsemiseen liittyvät tarkastukset, muut tarkastukset tilalla tai laitoksissa tautiepäilyn tai muun syyn vuoksi, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin johtopäätökset ²Jos samalla tarkastuskäynnillä tarkastuskohde tarkastetaan useampaa eri tarkoitusta varten, tarkastukset voidaan laskea erillisiksi tarkastuksiksi laadittujen tarkastuspöytäkirjojen lukumäärän perusteella ³Esim. elintarvikehuoneistojen ilmoitusta koskevat todistukset, eläinkuljetusluvat, eläinkuljettajan pätevyystodistukset, kuljetusvälineen hyväksymistodistukset, eläinnäyttelyluvat, sivutuotelaitosten hyväksymiset, päätökset rajoittavista määräyksistä, vientitodistukset, muut hallintopäätökset 4 Tähän merkitään kaikki ne AVIn järjestämät tilaisuudet, joissa on annettu koulutusta. Tilaisuudeksi lasketaan koulutustilaisuus, joka on vähintään 4 h mittainen ja siitä on laadittu ohjelma 5 Myös muiden kuin AVIn järjestämissä tilaisuuksissa pidetyt esitykset 6 Kuntien eläinlääkäripalvelujen tarkastukset ja arviointi- ja ohjauskäynnit, yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarkastukset 7 Tilaisuuksista järjestettyjen tilaisuuksien kokonaismäärä (yllä olevilla riveillä voi olla useampi kuin yksi merkintä samasta tilaisuudesta)

11 4. Voimavarat 4.1. Henkilöresurssit, resurssien riittävyys, vastuualueet ja työnjako Valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 artiklan 4 kohdan 2 mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että virallinen valvonta ja valvontavelvollisuudet hoidetaan tehokkaasti ja tosiasiallisesti koko pellolta pöytään -ketjussa. Elintarvikelain (23/2006) 35 :n mukaan valvontaviranomaisella tulee olla palveluksessaan käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa. Aluehallintoviraston viranhaltijoiden tehtävät ja sijaisuudet on määritelty työnjaossa. Lomat ja muut poissaolot sovitaan siten, että paikalla on aina joku asioista vastaava viranhaltija. Elintarvikevalvontaan käytetään vuonna 2015 noin 1,60 henkilötyövuotta. Pääasiallisesti elintarvikevalvontaa tekevät ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Raisa Romppanen ja läänineläinlääkäri Pekka Juntunen sekä täydentävien ehtojen valvontaa suorittava läänineläinlääkäri. Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja tekee elintarvikevalvontaa 0,70 henkilötyövuotta ja kuluttajaturvallisuusvalvontaa (kuluttajapalvelut ja kulutustavarat) 0,30 henkilötyövuotta. Läänineläinlääkärit tekevät elintarvikevalvontaa 0,90 henkilötyövuotta. Eläinlääkintähuollon tehtäviin käytetään aluehallintovirastossa vuonna 2015 noin 4,1 läänineläinlääkäreiden henkilötyövuotta. Näitä tehtäviä hoitavat läänineläinlääkärit Mari- Erika Leinonen, Hanna Lounela, Anitta Massinen, Marjukka Rask ja Pekka Juntunen. Edellä mainittujen lisäksi koko ympäristöterveydenhuollon ryhmää koskeviin tehtäviin käytetään yksi osastosihteerin henkilötyövuosi. Taulukossa 1 sihteerin työpanokseksi MMM:n hallinnonalalle on arvioitu 198 htp. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty valvontaan käytettävät kokonaisresurssit. Ympäristöterveydenhuollon resurssitarvetta lisäävät esimerkiksi valvonnan riskiperusteisuuden ja suunnitelmallisuuden ohjaustehtävät sekä lainsäädännön muutokset ja niiden soveltaminen.

12 Taulukko 1. Resurssijakauma elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin sekä eläinlääkäripalvelujen valvonnan osalta Elintarvikkeet** Eläinten hyvinvointi** Eläinlääkäripalvelut Eläinten lääkitseminen** Eläinten rekisteröinti ja merkintä** htp htp htp htp htp htp htp Eläintaudit*,** Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja 154 0 0 0 0 0 0 Läänineläinlääkäri 198 148 560 60 40 60 34 Muu henkilöstö (sihteeri) 10 20 153 5 3 5 2 Yhteensä 362 168 713 65 43 65 36 1 htv = 220 htp. Tässä resurssitaulukossa on otettu huomioon vain Eviran toimialan tehtävät * Eläintautivalvontaan lasketaan valvontasuunnitelman kohdassa 13 kuvatut muut tehtävät kuin eläinten rekisteröintiin ja merkitsemiseen liittyvät tehtävät, jotka jaotellaan erikseen tässä taulukossa ** Täydentävien ehtojen valvonta on jaettu eri sektoreille valtakunnallisen ohjelman mukaisesti Sivutuotteet Taulukko 2. Eläinlääkintähuoltolain uudistamisen mukana tulleiden uusien läänineläinlääkärivirkojen tehtävät lukuun ottamatta eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvontaa. Aluehallintoviraston tehtävä Kuvaus Valvontaan käytettävissä olevat resurssit, htp Täydentävien ehtojen valvonta Kotieläintilojen tarkastukset. 140 - elintarvikkeet Tarkastusten laajentaminen - eläintaudeista ilmoittaminen - eläinten hyvinvointi Otantaan perustuvat - Vasikkatilat 50 eläinsuojelutarkastukset - Sikatilat - Munivat kanat - Turkistilat Kriittiset eläinsuojelutehtävät, 42 ja 44 :n pakkotoimet - Muut - tuotantoeläimet - seura- ja lemmikkieläimet Valmiuseläinlääkäritehtävä 20 Yhteensä 280 60 4.2. Pätevyys ja osaamisen varmistaminen EY:n valvonta-asetuksen 882/2004 artiklan 6 mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että valvontaa harjoittava henkilöstö saa toimivaltansa alalla soveltuvan koulutuksen, jonka perusteella se pystyy hoitamaan velvollisuutensa pätevästi ja harjoittamaan virallista valvontaa johdonmukaisella tavalla. Lisäksi henkilöstön tulee pysyä ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saada säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa. Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajalla on ympäristöhygienian filosofian maisterin tutkinto. Aluehallintoviraston eläinlääkärin virkojen pätevyysvaatimuksena on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ja laillistuminen Suomessa.

13 Aluehallintoviraston henkilöstö osallistuu koulutuksiin, neuvottelupäiviin ja muihin työkokouksiin ammattitaidon ylläpitämiseksi. Eviran ja aluehallintovirastojen neuvottelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tulossopimukseen liittyvien neuvottelujen lisäksi päiviin voi sisältyä koulutusta ajankohtaisista asioista. Vuosittain järjestetään valtakunnalliset elintarvikevalvonnan päivät, ympäristöterveydenhuollon alueelliset päivät sekä muita elintarvikevalvonnan koulutuksia ja työkokouksia. Evira järjestää aluehallinnon läänineläinlääkäreille eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvät neuvottelupäivät kaksi kertaa vuodessa sekä helposti leviäviin eläintauteihin keskittyvän valmiuseläinlääkäripäivän kerran vuodessa. Täydentävien ehtojen valvonnasta Evira järjestää kaksi työkokousta vuosittain. Lisäksi Evira järjestää muuta koulutusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ajankohtaisista asioista. Aluehallintovirasto varaa ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajalle ja riittävälle määrälle aluehallinnon läänineläinlääkäreitä mahdollisuuden osallistua neuvottelupäiviin ja koulutuksiin joko paikan päällä tai videoyhteyksillä resurssien puitteissa. Määrärahojen puitteissa viranhaltijat osallistuvat muuhun mahdolliseen täydennyskoulutukseen. Viranhaltijoilla on kouluttautumisestaan suunnitelma (liite 4). Koulutukseen osallistumista seurataan vastuualueen käytännön mukaisesti. Kouluttautumissuunnitelmaa voidaan täydentää vuoden aikana. 5. Koulutuksen järjestäminen muille viranomaisille ja toimijoille Aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue laatii alkuvuodesta 2015 tapahtumakalenterin, jota täydennetään vuoden aikana. Aluehallintovirasto järjestää 3 5 elintarvikevalvonnan koulutustilaisuutta vuonna 2015. Tavoitteena on järjestää 3-4 työkokousta kuntien elintarvikevalvojille riskiperusteisesta valvonnasta. Työkokouksia järjestetään erikseen esimerkiksi elintarvikehuoneistojen ja laitosten valvojille. Muiden aluehallintovirastojen ja kuntien terveysvalvonnan johtajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä koulutustilaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli tarvetta on muuhun koulutukseen ja siihen on käytettävissä resursseja, aluehallintovirasto voi järjestää työkokouksen muista ajankohtaisista asioista kuntien valvojille. Tällaisia asioita voivat olla lainsäädännön muutokset, hankkeet sekä muut ajankohtaiset elintarvikevalvontaan liittyvät asiat kuten pakkausmerkinnät. Aluehallintovirasto kokoaa tiedot koulutusaiheista ja koulutukseen osallistujista sekä toimittaa tiedot tarvittaessa edelleen Eviraan. Aluehallintovirasto järjestää kaikille alueensa kunnaneläinlääkäreille koulutuspäivät kerran vuodessa. Sama ohjelma järjestetään kahtena peräkkäisenä päivänä, jotta kaikkien osallistuminen on mahdollista. Koulutuspäivien aiheena ovat kulloinkin ajankohtaiset asiat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa, eläinten lääkitsemisessä sekä eläinlääkintähuollossa. Vuoden 2015 koulutuksissa painotetaan uudistunutta lääkelainsäädäntöä sekä lääkkeiden käytön ja luovutuksen valvontaa. Tarvittaessa järjestetään muita koulutuksia esimerkiksi eläintautitilanteen muuttuessa. Kunnaneläinlääkäreille järjestettävien koulutusten kustannuksia varten on erillinen määräraha maa- ja metsätalousministeriöstä. Vuonna 2015 parannetaan

14 kunnaneläinlääkäreiden osallistumismahdollisuuksia koulutustilaisuuksiin ottamalla Lync-yhteys käyttöön. Valvontaeläinlääkäreille järjestetään vuosittain omaa koulutusta valtion valvontatehtävistä. Uusia valvontaeläinlääkäreitä koulutetaan aluehallintovirastossa henkilökohtaisesti. Tarvittaessa valvontaeläinlääkäri voi pyytää läänineläinlääkäriä mukaan joillekin valvontakäynneille. Valvontaeläinlääkäreitä ohjataan Eviran järjestämälle virkaeläinlääkärikurssille, mikäli he eivät tätä kurssia ole aiemmin suorittaneet. Valmiuseläinlääkäreille suunnattu koulutus on kuvattu tarkemmin valvontasuunnitelman osassa III kohdassa 13.1. Lisäksi aluehallintovirasto voi järjestää koulutuksia yhteistyössä eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa tai voi osallistua luennoitsijana erilaisiin koulutuksiin. Eviran järjestämiin koulutuksiin pyritään järjestämään videoyhteys, mikäli tällainen mahdollisuus on olemassa. Kuntien valvojat voivat osallistua ko. koulutuksiin. 6. Maksut Aluehallintoviraston suoritteiden maksullisuus ja perittävien maksujen määrä perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013). Maksullisia päätöksiä ovat mm. lupa eläinten kuljettamiseen, lupa eläintarhan tai eläinnäyttelyn pitämiseen, lupa eläinten käyttämiseen sirkuksessa, vapautukset lypsykarjan jaloitteluvaatimuksesta, sivutuotelainsäädännön mukaiset luvat, eläintautilain mukaiset toiminnanharjoittamisluvat, alkoholijuomamyymälöiden elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittely, elintarvikelain (23/2006) mukainen alkoholijuomamyymälän tarkastus sekä erilaiset todistukset. Aluehallintoviraston suorittama eläinsuojelu- ja eläintautisäädösten mukainen valvonta on maksutonta. Aluehallintovirastossa on otettu 1.1.2015 käyttöön uudet työajanseurantakoodit. Uusi asiakirjaluokittelu otetaan myös käyttöön vuoden alkupuolella. Näiden avulla muun muassa maksujen määräytymisperusteita ja suoritemääriä voidaan tarkastella aiempaa luotettavammin. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 23 mukaan aluehallintovirasto maksaa kunnalle korvauksen eläintautilain (441/2013), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006) ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) mukaisten valvontatehtävien järjestämisestä. Korvaus ei saa ylittää tehtävistä kunnalle aiheutuneiden todellisten kustannusten määrää. Aluehallintovirasto perii eläintautilain 99 mukaan valtiolle maksuja kunnaneläinlääkärin eläintautilain mukaisista suoritteista. Maksujen suuruudesta ja niiden laskutuksessa noudatettavista menettelyistä on tarkemmin säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

15 7. Laatu, arviointi- ja ohjauskäynnit sekä auditoinnit 7.1. Laatujärjestelmät Aluehallintovirastossa ei ole käytössä laatujärjestelmää, mutta aluehallintoviraston toiminta perustuu lainsäädäntöön ja toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia ja alueellisia ohjeita. Aluehallintoviraston laatua kehitetään viraston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekee yhteistyötä keskusviranomaisten kanssa tavoitteena kehittää ympäristöterveydenhuollon laatua ja toiminnan arviointia valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhteistyötä tehdään muun muassa osallistumalla neuvotteluihin ja mahdollisiin työryhmiin sekä antamalla kirjallisia kommentteja. 7.2. Kunnallisten valvontayksiköiden vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja ohjauskäynnit Kuntien valvontaa arvioidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja valtakunnallisessa valvontaohjelmissa annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta, sekä yksikön omiin toimintaohjeisiin. Arvioinnissa tarkastellaan yleisesti kuntien valvonnan ja eläinlääkäripalvelujen järjestämistä sekä valvontasuunnitelmien sisältöä ja suunnitelmien mukaista toimintaa. Aluehallintovirasto laatii arviointi- ja ohjauskäynneistä raportit, jotka toimitetaan arviointitilaisuudessa olleille henkilöille, valvonnasta vastaaville toimielimille ja Eviralle. Elintarvikevalvonnan raporttien yhteenveto-osiot julkaistaan aluehallintoviraston Internet-sivuilla. Arviointi- ja ohjauskäyntien jälkeen seurataan korjaavien toimenpiteiden loppuun saattamista valvontayksiköissä. Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 edellyttää, että elintarvikevalvontaketjun toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat sisäisiä toiminnan tarkastamisia tai ne voivat teettää ulkoisia toiminnan tarkastamisia. Elintarvikevalvonnan valtakunnallisena tavoitteena on kehittää valvontaa riskinarviointiin perustavaksi sekä lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, laadukkuutta, yhdenmukaisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koko maassa. Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut ohjeistuksen kunnallisen elintarvikevalvonnan arvioinnista. Kunnallisen elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäynteihin sisältyy pysyvien asiakokonaisuuksien lisäksi vuosittain vaihtuvia painopisteitä. Arviointiin on sisällytetty yleisarviointikäyntien lisäksi myös elintarvikehuoneistojen valvonnan arvioinnit, jolloin kohdekäynneillä tarkastellaan valvontakohteen asiakirjoja ja seurataan valvojan tarkastuksia elintarvikevalvontakohteissa. Tavoitteena on arvioida valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon toiminta kerran valvontaohjelmakaudella. Arviointi- ja ohjauskäynteihin sisältyy elintarvikehuoneistojen ja eläinlääkintähuollon valvontakohteiden tarkastusten seuraamista sekä eläinlääkäripalveluja tarjoavien toimipisteiden tarkastusta. Vuonna 2015 tehdään eläinlääkintähuollon arviointi- ja ohjauskäynti kahteen valvontayksikköön joihin sisältyy yleisarviointien lisäksi neljä eläinlääkintähuollon kohdekäyntiä. Arvioinnin kohteina ovat vuonna 2015 Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos ja Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue.

16 Elintarvikevalvonnan osalta vuonna 2015 aluehallintovirasto seuraa aiemmilla auditoinneilla tai arviointi- ja ohjauskäynneillä annettujen poikkeamien korjaamista ja merkittävimpien kehitysehdotusten huomioimista valvontayksiköissä. Tarvittaessa valvontayksiköihin voidaan laittaa tiedusteluja tai selvityspyyntöjä poikkeamien tai kehitysehdotusten johdosta. Lisäksi vuonna 2015 tavoitteena on kehittää elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntejä yhteistyössä Eviran ja muiden aluehallintovirastojen kanssa. Muun muassa Oiva-asioiden on tarkoitus tulla mukaan arviointi- ja ohjauskäynteihin. Aluehallintovirasto kehittää arviointi- ja ohjauskäyntejä saatujen kokemusten perusteella niin, että elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon arviointikäynneillä vältetään päällekkäinen työ. Tavoitteena on, että elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon arviointi- ja ohjauskäynnit tukevat valvontayksikön toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. 7.3. Viranomaisten auditointijärjestelmään liittyvät auditoinnit Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on aloittanut aluehallintovirastojen toiminnan auditoinnit eläinsuojeluvalvonnan ohjauksen auditoinneilla vuonna 2014. Auditoinnit tehdään Eviran suunnitelman mukaisesti. Evira suunnittelee ja toteuttaa kansallisesti elintarvikevalvontaketjun valvontaviranomaisten auditoinnit. 7.4. AVIen oman toiminnan auditoinnit Aluehallintoviraston oman toiminnan auditoinneista ei ole menettelytapaohjetta tai suunnitelmaa. 7.3. Palautteen kerääminen ja käsittely Koulutuspäivien ja muiden tapahtumien yhteydessä kerätään osallistujilta tarvittaessa palautetta. Aluehallintovirasto kehittää toimintaansa viranomais- ja muilta tahoilta saamansa palautteen avulla sekä havaitsemiensa epäkohtien perusteella. Vuonna 2014 kerättiin palautetta eläinten hyvinvoinnin ja täydentävien ehtojen otantavalvonnan kohteilta. Vuonna 2015 aluehallintovirasto tekee asiakas- ja sidosryhmäkyselyn. Asiakaskysely kohdistetaan henkilöihin, joita aluehallintovirasto on palvellut 1.9. 31.12.2014 välisenä aikana lupa-asioissa tai muissa maksullisissa asioissa. Sidosryhmäkyselyssä elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta palautetta pyydetään ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä, Evirasta ja MMM:stä. Esimies käsittelee aluehallintoviraston työntekijän toiminnasta mahdollisesti tehdyt valitukset aluehallintoviraston työjärjestyksen mukaisesti. 7.4. Toiminnan kehittäminen ja jatkuva parantaminen

17 Aluehallintovirasto arvioi valvontasuunnitelmansa toteutumista vuosittain. Arvioinnin perusteella kehitetään valvontasuunnitelmaa ja aluehallintoviraston toimintaa. Lisäksi aluehallintoviraston toimintaa parannetaan saadun palautteen ja havaittujen epäkohtien perusteella. Strategisen tulossopimuksen ohjaamana virastot ottavat käyttöön prosessimaisen työtavan sekä kehittävät ja yhtenäistävät prosesseja aluehallintovirastojen kesken. Etelä- Suomen aluehallintoviraston toiminnan kehittämisyksikkö vastaa prosessitoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista. Prosessien kehittämisellä tähdätään toiminnan tehostamiseen sekä toiminnan laadun ja palvelutason parantamiseen. Läänineläinlääkäri on aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon edustajana valtakunnallisessa osaprosessien ohjausryhmässä. Aluehallintovirastossa käydään henkilöstön ja esimiesten välillä tulos- ja kehityskeskustelut osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tarkastellaan henkilön tehtäviä, työssä suoriutumista ja tehtävien kehittymistä, selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeet ja laaditaan suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Aluehallintovirastoissa on tehty yhteinen CAF-itsearviointi 10.9.2013 ja lisäksi Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on tehnyt oman CAF-itsearvioinnin 17.6.2014. Säännöllisellä arvioinnilla pyritään nivomaan kehittämishankkeet osaksi normaalia johtamista ja kehittymisen seurantaa sekä käyttämään CAF-itsearviointia muun muassa aluehallintovirastojen strategisen suunnittelun pohjana. Vuoden 2014 arvioinnin tuloksien perusteella on valittu kehittämiskohteita, joiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015. Aluehallintoviraston pilotissa parannetaan viraston tiedolla johtamisen ja asiantuntijatyön tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Pilotin aikana luodaan edellytykset vastuualueiden, yksiköiden ja tiimien toimintaa tukevien tietojärjestelmien paremmalle hyödyntämiselle toiminnan seurannassa ja kehittämisessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden seurantaa kehitetään siten, että saadaan kuvattua myös aluehallintoviraston oman vaikuttavuuden kehitystä. Valtiovarainministeriön vuonna 2014 asettaman työryhmän raportti Aluehallintovirastojen toiminnan ja prosessien selvittäminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävissä julkaistiin tammikuussa 2015. Aluehallintovirasto huomioi toiminnassaan työryhmän raportissa sen toteutettavaksi ehdotetut kehittämistoimet. Työhyvinvointitoiminta edistää työn tuloksellisuutta ja luo edellytyksiä työssä jaksamiseen. Aluehallintovirasto toteuttaa virastossa työtyytyväisyyskyselyn vuosittain. Kyselyn tuloksia käytetään apuna toiminnan kehittämisessä. 8. Varautuminen erityistilanteisiin Pelastus ja varautuminen -vastuualue koordinoi varautumissuunnittelua kaikilla Pohjois- Suomen aluehallintoviraston toimialoilla. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla on valmiusssuunnitelma koskien kaikkea viraston toimintaa. Vastuualueen valmiussuunnitelmaa on uudistettu vuonna 2014 vastaamaan viraston nykyistä toimintaa ja toimintaympäristöä. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu aluehallintovirastoa koskeviin alueellisiin ja kansallisiin koulutuksiin sekä valmiusharjoituksiin.

18 Aluehallintovirasto ohjaa kuntia erityistilanteisiin varautumisessa Kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden erityistilanteisiin liittyvää suunnittelua ja käytännön toteuttamista tarkastellaan lisäksi arviointi- ja ohjauskäyntien sekä kuntien valvontasuunnitelmien arvioinnin yhteydessä. Eläintautivalmius on kuvattu tarkemmin osan III kohdassa 13.1. Elintarvikelain 52 :n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on ilmoitettava aluehallintovirastolle ja Elintarviketurvallisuusvirastolle todetuista terveysvaaroista ja tarvittaessa sellaisista valvonnassa esille tulleista muista seikoista, joilla voi olla vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen. Valtioneuvoston asetuksen elintarvikkeiden ja talousveden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) 5 :n mukaan kunnan selvitystyöryhmän on tehtävä viipymättä epäilyilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL:lle) ja asianomaisille aluehallintovirastoille epäillystä elintarvikkeiden tai veden välityksellä leviävästä epidemiasta. Asetuksen 6 :n mukaan selvitystyöryhmän on tehtävä ilmoitus elintarvikkeiden ja talousveden välityksellä levinneen epidemian selvityksestä Elintarviketurvallisuusvirastolle ja asianomaisille aluehallintovirastoille. Selvitysilmoitus on toimitettava viranomaiselle mahdollisimman pian selvityksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä. Evira ja THL ovat kehittäneet yhdessä sähköisen ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmän (RYMY) tehostamaan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa, jonka kautta tieto saapuneesta epäily- ja selvitysilmoituksesta välittyy kaikille asianomaisille viranomaisille. Aluehallintovirasto ohjaa ja antaa asiantuntija-apua kunnan valvontaviranomaisille epidemioiden selvittämiseksi. Aluehallintovirasto tekee yhteistyötä Elintarviketurvallisuusviraston sekä THL:n kanssa ja tarvittaessa koordinoi epidemioiden selvittämistyötä. 9. Yhteistyö ja viestintä 9.1. Aluehallintoviraston sisäinen yhteistyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon henkilökunta työskentelee yhdessä toimipisteessä Oulussa ja viranhaltijoiden välinen kanssakäyminen on päivittäistä. Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijaryhmä järjestää säännöllisesti kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, lisäksi läänineläinlääkäreillä on noin kahden viikoin välein suunnittelu- ja seurantakokous. Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja ja eläinlääkärit osallistuvat myös koko viraston ja vastuualueen sisäisiin kokouksiin. Pelastus ja varautuminen -vastuualueen kanssa tehdään yhteistyötä varautumiseen liittyen. Lisäksi yhteistyötä tehdään ympäristölupavastuualueen ja työsuojeluvastuualueen kanssa. Viraston sisäisessä pandemiatyöryhmässä on ympäristöterveydenhuollon edustajana Hanna Lounela. 9.2. Viranomaisten välinen yhteistyö

19 Poliisi on merkittävä yhteistyökumppani erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnassa ja virka-apuasioissa. Aluehallintoviraston toimialueella on vain yksi poliisilaitos, jonka pääpoliisilaitos on Oulussa. Aluehallintovirasto on aktiivisesti yhteydessä poliisiin ja järjestää neuvotteluja poliisilaitoksen kanssa tarvittaessa sekä tukee valvontaeläinlääkärin ja poliisin yhteistyötä. Eläinkuljetusten valvonta järjestetään yhdessä poliisilaitoksen kanssa. Terveysviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä zoonoosien hallinnassa ja vastustamisessa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien kanssa eläinten merkintään ja rekisteröintiin sekä täydentävien ehtojen valvontaan liittyvä yhteistyö on jatkuvaa. Valvonnan koordinaatioyhteistyöryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa joko alueellisesti tai kansallisesti. Tarvittaessa läänineläinlääkärit tapaavat Elykeskusten eläinvalvojia valvontojen sujumisen varmistamiseksi. Yhteydenpito keskusviranomaisiin sähköpostitse ja puhelimitse on säännöllistä. Lisäksi neuvottelu- ja koulutuspäiviin osallistumalla vahvistetaan yhteistyötä. Aluehallintovirasto neuvoo ja ohjaa kunnissa valvontaa tekeviä elintarvikevalvontaviranomaisia ja kunnaneläinlääkäreitä puhelimitse ja sähköpostitse sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia ja työkokouksia. Ohjeita ja tiedotteita ajankohtaisista asioista lähetetään sähköpostitse säännöllisesti. Muihin yhteistyöviranomaisiin, kuten puolustusvoimat, pelastuslaitos ja Eviran Oulun toimipiste, ollaan yhteydessä tarvittaessa. Eviranet-ekstranet, joka on viranomaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen verkkopalvelu, on myös aluehallintoviraston käytössä. Eviranetin tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä viestintää, tiedonkulkua ja yhteistyötä. Valtakunnallisesti toimii useita työryhmiä, joissa on jäseniä Evirasta, aluehallintovirastoista ja muista yhteistyöviranomaisista. Raisa Romppanen toimii jäsenenä Oiva III -sidosryhmässä ja ympäristöterveydenhuollon lakien yhdenmukaistamista valmistelevassa työryhmässä. Hanna Lounela on aluehallinnon asiantuntijajäsenenä kansallisissa kalatauti- ja suu- ja sorkkatautiasiantuntijatyöryhmissä sekä kansallisessa elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä. Tarvittaessa osallistutaan myös muihin kansallisiin työryhmiin. 9.3. Muu yhteistyö Aluehallintoviranomaiset toimivat aktiivisesti alueellisissa yhteistyöryhmissä. Tarvittaessa kutsutaan kokoon erillisiä kokouksia ajankohtaisiin asioihin liittyen. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa maidon hankintaosuuskunnat, teurastamot, ProAgria, MTK, Keliakialiitto, tuottajayhdistykset ja eläinsuojeluyhdistykset. Yhteistyötapaamisissa välitetään tietoa viranomaisen ja toimijoiden välillä. Yhteistyökumppaneiden avulla voidaan järjestää koulutustilaisuuksia ja lähettää tiedotteita toimijoille. Läänineläinlääkäri edustaa aluehallintovirastoa alueellisessa R-työryhmässä, joka keskittyy erityisesti navettasuunnitteluun ja -rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. R- työryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Läänineläinlääkärit osallistuvat lisäksi

20 kahdesti vuodessa kokoontuvan maitoyhteistyöryhmän kokouksiin. Alueellisen lihantuotannon yhteistyöryhmän tavoitteena on kokoontua vuosittain läänineläinlääkärin kutsumana. 9.4. Viestintä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston strategia-asiakirjassa on linjattu viraston viestintää. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston viestintäsuunnitelman mukaan viestinnän tavoitteena on lisätä viraston tunnettuutta ja luoda uutta ja yhtenäistä julkisuuskuvaa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston viestinnän rooli muun toiminnan tukemisessa korostuu viraston toteuttaessa informaatio-ohjausta ja ennakoivaa valvontaa sekä tehdessä toimintaa ja palveluja tunnetuksi alueellaan. Viestintäsuunnitelmassa on linjattu viestinnän organisointi ja vastuut. Ylijohtajalla on kokonaisvastuu viestinnän linjauksista, sisällöstä, organisaatiosta ja toimintaedellytysten turvaamisesta. Vastuualueen johtaja vastaa vastuualueensa viestinnästä ja sisällöllisestä yhteensovittamisesta ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestintäpäällikkö tukee vastuualuetta viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastuuvirkamies huolehtii, että asian valmistelusta, vireilläolosta, etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan julkisuuslain mukaisesti ja viraston sisällä. Aluehallintovirasto tiedottaa aktiivisesti erityisesti ajankohtaisista asioista, hankkeista ja säädöksissä tapahtuvista muutoksista. Viestinnässä käytetään monipuolisesti erilaisia keinoja. Näitä ovat muun muassa ajankohtaistiedottaminen eli tiedotteet ja erilaiset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, uutiskirje, asiakaspalvelu, verkkoviestintä, sosiaalinen media, esitteet ja muut julkaisut, kampanjat sekä messu- ja näyttelyesittäytymiset. Aluehallintovirastoille avataan tammikuussa 2015 facebook- ja twitter-tilit. Henkilökuntaa koulutetaan sosiaalisen mediaan käyttöön. Viestinnän kohderyhminä ovat muut viranomaiset, asiakkaat, sidosryhmät, oma henkilöstö, suuri yleisö ja tiedotusvälineet. Elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon asiakkaita pyritään palvelemaan yksilöllisesti, tasapuolisesti ja laadukkaasti. Toiminta on avointa ja luottamuksellista. Asiakaspalvelun yleisin muoto on puhelimen tai sähköpostin välityksellä tapahtuva palvelu taikka postitse annettu informaatio. Henkilökohtaisilla tapaamisilla tai valvontakäynneillä voidaan myös välittää tietoa. Kriisiviestintäsuunnitelma on osa aluehallintoviraston viestintäsuunnitelmaa. Häiriö- ja poikkeusoloja varten laaditaan virastotason viestintäsuunnitelma. Aluehallintoviraston helposti leviävien eläintautien valmiussuunnitelmassa on yhtenä osana kuvattu viestintä ja sen järjestäminen eläintautitilanteissa. Aluehallintovirastoilla on yhteinen mediaseuranta, jonka avulla seurataan viraston näkyvyyttä verkkolehdissä ja muussa sähköisessä mediassa. Myös sosiaalisen median seuranta on osa aluehallintovirastojen yhteistä mediaseurantaa. Muu mediaseuranta on perinteistä lehtileikeseurantaa. Aluehallintovirastojen viestintä kootaan 1.3.2015 osaksi aluehallintovirastojen hallintoja kehittämisvastuualuetta, joka liitetään Etelä-Suomen aluehallintovirastojen yhteyteen.

21 Kunkin viestintäpäällikön työajasta osa suuntautuu omaan aluehallintovirastoon ja osa yhteiseen viestintään. Muu viestintähenkilöstö on osa yhteistä viestintää. Tällä menettelyllä turvataan virastojen viestinnän tuki. 10. Seuranta ja raportointi 10.1. Raportointi omasta toiminnasta Aluehallintoviraston suoritteet raportoidaan Eviraan ja valtiovarainministeriölle annettujen ohjeiden mukaisesti. Eviraan toimitettava vuosiraportti on osa alueellista VASU-raporttia. Tulossopimuksen ja valvontasuunnitelman toteutumista käsitellään lisäksi aluehallintovirastojen ja Eviran yhteisillä neuvottelupäivillä kahdesti vuodessa. Aluehallintoviraston toiminnan toteutumista verrataan valvontasuunnitelman tavoitteisiin vuosittain sekä samalla arvioidaan valvonnan tehokkuutta. Eläinsuojeluun, eläinten terveysvalvontaohjelmiin, eläinten rekisteröintiin ja merkintään sekä täydentäviin ehtoihin liittyvät valvonnat kirjataan Elite-, Elvi- ja ID -järjestelmiin, eikä näistä valvonnoista toimiteta Eviraan erillisiä raportteja. Aluehallintovirasto toimittaa kuukausittain yhteenvedon kunnaneläinlääkäreiden toimittamista eläintauteihin liittyvistä kuukausiraporteista Eviraan. Yhteenvetoa laatiessaan aluehallintoviraston eläinlääkäri tarkistaa jokaisen raportin ja tarvittaessa ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin. 10.2. Alueen toiminnan onnistuminen ja analysointi Aluehallintovirasto laatii vuoden 2014 toiminnastaan raportin (VASU-raportti), joka sisältää elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa, paikallisten valvontayksiköiden arviointi- ja ohjauskäyntejä ja tulossopimuksen toteutumista koskevia asioita. Valvonnan onnistumisen arvioimiseksi aluehallintovirasto analysoi sekä itse suorittamaansa valvontaa että kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Aluehallintovirasto toimittaa raportin Eviraan helmikuun loppuun mennessä. Kuntien VASU -raportoinnista elintarvikevalvonnan osalta on kerrottu kohdassa 10.2.2. Kuntien eläinsuojeluvalvonnan toteutumista analysoidaan lisäksi Elite- tietojärjestelmään vuoden aikana tallennettujen tietojen avulla. Eläintautilain valvonnan ja siipikarjan salmonellavalvontaohjelman onnistumista seurataan ja analysoidaan kunnaneläinlääkäreiden vuoden aikana toimittamien valvontatietojen ja vuosiyhteenvetojen perusteella. Analyysin perusteella ohjataan valvontayksiköitä ja kunnaneläinlääkäreitä valvonnan suorittamisessa ja kehittämisessä. Edellisen vuoden tarkastuksia ja niiden tuloksia käytetään seuraavan vuoden tarkastussuunnitelmien laatimisen apuna.