TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016 Väliraportti nro 153-16-1840 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (7. 9.3.2016). Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos, mutta Maskun kunnan lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (päätös 2.4.2007 Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y- 1272-103, 10.8.2007, LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille 2010 2011 tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä (17.6.2011, Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 lähtien Raision entinen jätevedenpurkupaikka voitiin jättää pois tarkkailusta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei vuoden 2014 kuluessa ehtinyt käsitellä vuonna 2012 laadittua merialueen tarkkailusuunnitelmaehdotusta. Kuormittajissa ja lupatiedoissa jo tapahtuneet ja myöhemmin varmistuvat muutokset päivitetään ehdotukseen ennen sen hyväksymistä. Päivityksen ajankohdaksi sovittiin syksy 2015 (sähköposti 12.2.2015 Sydänoja, VARELY). Naantalinsalmen jätevesikuormituksen muutoksista ei ole vielä varmuutta, mutta siitä huolimatta tarkkailuohjelmaehdotuksen päivitystä tehdään parhaillaan. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) tutkimus kuuluu kesän tutkimuksista poiketen ympäristöhallinnon vastuulle, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailuun kuuluvina otetaan näytteet laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja eri virtaamatilanteissa ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli tavanomaista kylmempi. Tammihelmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha, ja Salossa mitattiin kuukauden maksimilämpötila +5,3 ºC. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vahvistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti heiketä, mutta pakkasyöt hidastivat jään häviämistä. Jäätilanne vaihteli nopeasti, ja jäällä liikkuminen oli epävarmaa. Ajoittain jää pehmeni kulkukelvottomaksi ja ajoittain jään päällä oli paljon sade- ja sulamisvettä. Helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa joulukuussa 2015 veden korkeus oli noin +50 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi), mutta vuoden vaihteen tietämillä vesi laski nopeasti. Tammikuun 2016 alussa vedenkorkeus oli noin -20 cm. Tammikuun lopulla vesi nousi hyvin nopeasti tasoon +40 cm. Helmikuun aikana vesi pääosin laski. Helmimaaliskuun vaihteessa vesi oli 0-linjan tuntumassa, ja maaliskuun alussa vesi laski edelleen. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan tammikuun lopussa sään lauhduttua vesisateet ja lumen sulaminen nostivat jokien pintoja ja virtaamia. Ennen helmikuun puoliväliä virtaamat olivat ajankohtaan nähden korkeat myös Lounais-Suomen joissa. Suuressa osassa Suomea päävesistöjen helmikuun keskivirtaamat olivat selvästi tavallista suurempia. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu 24.3.2016) Aurajoen Halisissa joulukuun 2015 alkupuolen sateiden aikaan oli virtaamahuippu noin 91 m 3 /s, mutta vuoden vaihtuessa virtaama oli noin 5 m 3 /s. Tammikuussa virtaama oli pitkään hyvin pieni (<1 m 3 /s), kunnes kuun lopussa lauhtumisen nostama virtaamahuippu oli suurimmillaan noin 29 m 3 /s. Lyhyen vähävetisen jakson jälkeen virtaama nousi vielä ennen helmikuun puoliväliä uuteen huippuun noin 114 m 3 /s. Kuun puolivälissä virtaama oli alle 10 m 3 /s ja pieneni edelleen. Helmikuun lopulta maaliskuun puoliväliin virtaama oli alle 5 m 3 /s, ja Turun merialueen näytteenottopäivinä virtaama oli noin 2 3 m 3 /s.

4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Talvitutkimuksen näytteet haettiin 7. 9.3.2016. Aurajoella Halisissa näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueen näytteet haettiin laivalla avovedestä ja myös jääpeitteisiltä alueilta Kotkanaukolta ja Vapparilta. Muille näytteenottopaikoille kuljettiin jäitse jalan, moottorikelkalla tai mönkijällä. Kelirikon vuoksi näytteet jäi ottamatta vain Haarlansalmesta, mutta paikoin näyte jouduttiin ottamaan hieman varsinaisen paikan vierestä (taulukko 1). Merialueella jäätä oli sisäosissa lahtialueilla ja salmissa lukuun ottamatta virtapaikkoja. Airisto oli auki samoin kuin Vapparin länsiosa. Avoveden raja kulki Pohjoissalmessa öljysatamassa, Raisionlahdessa Kukonpäässä, Naantalissa Kuparivuoren ja Lapilan tietämillä sekä Vapparilla Loskarnäsin tietämillä. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Avovedestä ei otettu näytteitä 0,5 metrin syvyydestä, jonne jääkannen alla voi kerrostua joki- ja jätevesiä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen, jonka pohjana on vesi- ja ympäristöhallinnon vuonna 1988 tekemä luokitus (Suomen ympäristökeskus 2015). Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tekstissä tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2010 alkaen, joten keskiarvo laskettiin vuosien 2010 2015 tuloksista. Merialueella keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien 2006 2015 tuloksista. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2016 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 180 Uittamo Jäätä; näyte noin 40 m pisteeltä itäkaakkoon. 201 Haarlansalmi Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 297 Kotkanaukko Jäätä; näyte otettu väylältä 150 m pisteeltä koilliseen. Kok. syv. 25 m, tav. 29 m. PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Jäätä; näyte otettu väylältä 40 m pisteeltä itään. Kok. syv. 18 m, tav. 16 m.

5 3.2. Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli 0,2 3,5 ºC (liite 1). Useimmilla paikoilla veden lämpötila oli alle 1 ºC ja lämpötilaerot syvyyssuunnassa pieniä. Väskin ja Papinsaaren syvänteissä lämpötilaero oli suurin, ja vesi oli selvästi lämpimintä vesipatsaan keskiosassa 10 metrin syvyydessä. 3.3. Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli 1,3 6,4, ja vähäsuolaisinta vesi oli Askaisten lahdelta jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetuissa näytteissä. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 3,5 5,6 (kuva 2) ja matalassa Raisionlahden pohjukassakin 0,5 metrin syvyydessä 4,2. Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) Askaistenlahdelta Kuparivuoren edustalle, Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän ja Vapparilla jään reunan tuntumassa Loskärnäsissä sekä Paraisten Kirkkoselällä. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Pitkän- ja Pohjoissalmen sisäosissa, Vapparilla, Raisionlahden keskiosiin asti sekä Kotkanaukolla ja Lapilassa. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 27 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikalta merialueen tarkkailun yhteydessä vuosina 2010 2016 otettujen näytteiden sameustulosten keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,2 22 FNU. Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkänsalmen eteläpäässä, ja siellä vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Pinnassa sameus oli 3,1 17 FNU (kuva 2). Pinnassa sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) vain Pitkässäsalmessa ja Linnanaukon tuntumassa. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU) vaan raja-arvo alittui paikoin noin 10 metrin syvyydessä. Intensiivihavaintopaikkojen (135, 180, 210, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225) perusteella sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli pinnassa vuosien 2006 2015 saman ajankohdan keskiarvoa hieman korkeampi Kotkanaukolla ja Väskin edustalla mutta muissa paikoissa lähellä keskiarvoa. Sameusarvo pinnassa oli vuosien 2006 2015 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi etenkin savisameilla alueilla Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Hahdenniemessä. Vesi oli keskimääräistä sameampaa Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Tulosten perusteella valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa talviselle alivirtaamakaudelle tyypillisesti varsin lievästi pintakerroksessa.

6 4,6 Merimasku 5,4 5,2 4,5 Luonnonmaa Rymättylä 4,9 5,6 Naantali 5,6 5,6 Raisio 5,6 5,3 5,5 Satava 5,6 5,5 5,6 5,6 5,4 Kakskerta 5,2 5,2 5,5 5,1 3,5 Kaarina Kuusisto 3,5 4,7 4,8 5,0 5,4 5,5 5,6 5,2 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu 2016 5,5 5,3 5,2 5,1 5,5 5,1 Airismaa 5,4 4,5 Parainen 5,0 5,1 4,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 7,0 Merimasku 3,5 5,3 6,7 Luonnonmaa Rymättylä 8,0 4,5 Naantali 3,1 3,7 Raisio 3,3 5,0 4,2 Satava 12 8,6 4,6 3,4 5,1 Kakskerta 5,1 12 7,7 10 17 Kaarina Kuusisto 14 8,2 10 5,2 5,1 8,6 12 5,1 Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu 2016 13 14 12 16 7,7 10 Airismaa 3,9 10 Parainen 5,4 5,2 8,6 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

7 3.4. Happitilanne Sekä pinnassa että pohjan lähellä happitilanne oli erittäin hyvä (kuva 3). Askaistenlahdella pinnassa happikyllästys oli hieman alentunut, mutta happea oli yli 8 mg/l. Kaikissa paikoissa pohjallakin happimäärä oli selvästi yli 7 mg/l ja riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. 64 Merimasku 91 84 75 Luonnonmaa Rymättylä 85 90 Naantali 92 91 93 88 88 88 90 89 Raisio 90 96 87 87 87 Kaarina 82 Kuusisto Satava Kakskerta 82 83 78 86 88 88 89 90 87 Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2016 87 Airismaa 90 82 Parainen 86 84 93 0 1 2 4 km 75 Merimasku 88 89 80 Luonnonmaa Rymättylä 80 90 Naantali 89 90 89 89 84 87 91 91 Raisio 91 92 88 89 90 Kaarina 81 Kuusisto Satava Kakskerta 88 84 88 90 87 89 91 91 90 88 Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2016 Airismaa 90 90 Parainen 87 89 84 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

8 3.5. Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 1 100 µg/l. Pitoisuus oli vuosien 2010 2015 talvinäytteenoton tuloksista pienin ja keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa 540 980 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 800 µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Askaistenlahdella noin 800 980 µg/l ja muualla noin 600 750 µg/l. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monin paikoin korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Pintakerroksen alapuolella syvyyssuunnassa kokonaistyppeä oli noin 400 500 µg/l paitsi matalissa Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 86 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 8 %. Pitoisuus oli selvästi pienempi kuin Halisten havaintopaikan vuosien 2010 2015 talvinäytteenoton tulosten keskiarvo. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa 12 96 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 320 µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli korkea (>100 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta Pitkänsalmen eteläpäässä pitoisuus oli noin 100 µg/l. Erittäin korkeaa pitoisuutta (>1 000 µg/l) ei ollut missään. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Alempana vesipatsaassa syvillä paikoilla pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 570 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 52 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli pinnassa 240 500 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 100 µg/l. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin 500 µg/l. Pohjoissalmessa ja Pukinsalmessa Kuuvannokalle sekä Vapparilla ja Väskin edustalla pitoisuus oli noin 300 400 µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei tehty määritystä. Alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonaistypen ja nitraatti-nitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuosien 2006 2015 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Uittamolla, Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla sekä myös Raisionlahden Hahdenniemessä, jossa jaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen aikaisia vuosia. Muissa intensiivipaikoissa (Vapparin pohjoisosa, Kuuvanokka, Naantalinsalmi, Kotkanaukko ja Väskinsaari) ammoniutypen tulos keskimääräistä korkeampi mutta, muuten typpimäärät olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa.

9 800 Merimasku 630 650 800 Luonnonmaa Rymättylä 690 580 Naantali 590 570 Raisio 570 620 590 Satava 760 750 650 580 650 Kakskerta 630 1800 750 830 940 Kaarina Kuusisto 980 780 670 630 650 750 760 630 Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2016 880 850 1800 810 750 830 Airismaa 540 750 Parainen 680 640 690 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km 68 Merimasku 12 19 53 Luonnonmaa Rymättylä 29 34 Naantali 19 Raisio 19 51 30 Satava 65 76 48 20 38 Kakskerta 43 320 67 68 86 Kaarina Kuusisto 96 62 24 21 38 76 65 43 Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2016 91 79 320 63 67 68 Airismaa 54 Parainen 15 19 12 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 70 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 44 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 63 %. Sekä kokonais- että fosfaattifosforin pitoisuus oli vuosien 2010 2015 talvinäytteenoton tuloksista pienin ja keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 39 61 µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja siellä sekä Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Alueelliset erot olivat varsin pieniä. Syvyyssuunnassa useimmilla paikoilla jääpeitteen alla ja pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Pohjan lähellä pitoisuus oli pääosin noin 30 40 µg/l, eikä esimerkiksi Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea, sillä happitilanne oli hyvä. Kalkkiniemessä pohjan lähellä pitoisuus oli 160 µg/l ja myös fosfaattifosforitulos korkea, mutta laboratorion laatutietojen perusteella tuloksissa ei ollut virhettä eikä ainakaan typpitulosten perusteella näyteastia ollut likaantunut. Merialueella fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pinnassa 27 42 µg/l. Kuten kokonaisfosfori korkein fosfaattifosforipitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja sen ohella Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Syvyyssuunnassa erot olivat pieniä Kalkkiniemeä lukuun ottamatta. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat vuosien 2006 2015 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Uittamolla ja myös Hahdenniemessä ja Väskin edustalla, mutta muualla pitoisuudet olivat keskimääräisiä. 41 Merimasku 43 45 46 Luonnonmaa Rymättylä 47 42 Naantali 41 42 Raisio 39 46 40 Satava 52 46 43 41 43 46 Kakskerta 61 42 48 57 Kaarina Kuusisto 54 49 52 48 43 46 52 46 Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu 2016 54 53 61 58 42 48 Airismaa 43 57 Parainen 48 45 54 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 3.6. Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 18 kpl/100 ml. Pesäkemäärä oli vuosien 2010 2015 talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa selvästi pienempi, mutta keskiarvoa nosti yksi poikkeuksellisen korkea tulos. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 380 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 600 kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmen keskiosaan saakka sekä Uittamolla. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu ja Pitkänsalmen keskiosa. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa pesäkemäärä oli vuosien 2006 2015 tulosten perusteella ajankohdalle tyypillinen. Pesäkemäärä oli selvästi keskimääräistä pienempi vain Raisionlahden Hahdenniemessä, jossa jaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen aikaisia vuosia. Merimasku 1 0 0 11 9 Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä Raisio 4 0 0 Satava 150 170 49 1 26 Kakskerta 16 1600 79 130 68 Kaarina Kuusisto 36 6 5 4 26 170 150 16 Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu 2016 380 330 1600 250 79 130 Airismaa 0 1 Parainen 1 2 6 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa 2016. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (7. 9.3.2016). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos, mutta Maskun kunnan lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vahvistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti heiketä, mutta helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa. Aurajoen Halisissa virtaama oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tammikuussa pitkään hyvin pieni (<1 m 3 /s), kunnes kuun lopussa lauhtumisen nostama virtaamahuippu oli suurimmillaan noin 29 m 3 /s. Ennen helmikuun puoliväliä virtaama nousi uuteen huippuun noin 114 m 3 /s. Sen jälkeen virtaama pieneni nopeasti ja oli maaliskuun alussa Turun merialueen näytteenottopäivinä noin 2 3 m 3 /s. Turun merialueen talvinäytteenoton aikana jäätä oli sisäosissa lahtialueilla ja salmissa lukuun ottamatta virtapaikkoja. Airisto oli auki samoin kuin Vapparin länsiosa. Avoveden raja kulki Pohjoissalmessa öljysatamassa, Raisionlahdessa Kukonpäässä, Naantalissa Kuparivuoren ja Lapilan tietämillä sekä Vapparilla Loskarnäsin tietämillä. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 27 FNU. Kokonaistyppimäärä oli 1 100 µg/l josta oli noin 52 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 8 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 70 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 63 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 18 kpl/100 ml. Sekä sameus- että ravinnepitoisuus ja bakteerimäärä oli keskiarvoa selvästi pienempi. Meriveden lämpötila oli useimmilla paikoilla alle 1 ºC ja lämpötilaerot syvyyssuunnassa pieniä. Väskin ja Papinsaaren syvänteissä lämpötilaero oli suurin, ja vesi oli selvästi lämpimintä (noin 3 4 ºC) vesipatsaan keskiosassa 10 metrin syvyydessä.

13 Suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 1,3 6,4, ja vähäsuolaisinta vesi oli Askaisten lahdelta jääpeitteen alta otetuissa näytteissä. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 3,5 5,6. Sameusarvo oli korkein jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkänsalmen eteläpäässä, ja siellä vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Pinnassa sameus oli 3,1 17 FNU, ja arvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) vain Pitkässäsalmessa ja Linnanaukon tuntumassa. Sekä pinnassa että pohjan lähellä happitilanne oli erittäin hyvä. Kaikissa paikoissa pohjallakin happimäärä oli selvästi yli 7 mg/l ja riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuus veden pinnassa oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 100 µg/l), ja muualla pinnassa pitoisuus oli 540 980 µg/l. Pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Askaistenlahdella noin 800 980 µg/l ja muualla noin 600 750 µg/l. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monilla paikoilla korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Ammoniumtyppeä oli pinnassa 12 96 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 320 µg/l. Pitoisuus oli korkea (>100 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, ja Pitkänsalmen eteläpäässä pitoisuus oli noin 100 µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Alempana vesipatsaassa syvillä paikoilla pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat 39 61 µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja siellä sekä Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Alueelliset erot olivat varsin pieniä. Syvyyssuunnassa useimmilla paikoilla jääpeitteen alla ja pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Pohjan lähellä pitoisuus oli pääosin noin 30 40 µg/l, eikä esimerkiksi Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea, sillä happitilanne oli hyvä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 380 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 600 kpl/100 ml. vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmen keskiosaan saakka sekä Uittamolla. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu ja Pitkänsalmen keskiosa. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä.

14 Arvio kuormituksen vaikutuksista Alkuvuonna 2016 joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun lopussa ja etenkin helmikuussa selvästi enemmän kuin pakkastalvina, mutta ennen Turun merialueen talvinäytteenottoa virtaama oli pieni. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa, mutta verrattuna vuosien 2010 2015 ajankohdan keskiarvoon jokiveden sameus ja ravinnepitoisuus oli tavallista pienempi. Hygieeninen laatu oli hyvä. Merialueen tulosten perusteella valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa talviselle alivirtaamakaudelle tyypillisesti varsin lievästi pintakerroksessa, jossa myös ravinnemäärät olivat suurimmat. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä typpiyhdisteiden ja bakteerien määrä oli erittäin korkea. Myös fosforimäärä oli korkeampi kuin Aurajokisuulla mutta kuitenkin savisameille vesille tyypillisellä tasolla. Jätevesien vaikutukset laimenivat Linnanaukolla, jossa ei ollut jääpeitettä. Ammoniumtyppi- ja bakteeritulosten perusteella jätevesien vaikutus tuntui Pukinsalmen keskiosiin asti. Pitkässäsalmessa veden laatuun saattoi vaikuttaa lisäksi veden heikko vaihtuvuus. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat kuten Vapparin muissa paikoissa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä ei ollut vaaraa hapen loppumisesta eikä merkkejä ravinteiden vapautumisesta sedimentistä. Naantalinsalmessa jäte- tai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ero Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin oli pieni. Turussa 4. huhtikuuta 2016 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo TSE/ Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 7.3.2016 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 20,7 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 11,5 83 10 850 4,9 670 52 1 0,6 10,9 78 10 850 4,8 7,6 670 330 24 52 37 5 2 0,8 7,8 900 5,2 5 0,6 2,4 1030 6,0 10 0,6 12,3 89 1,4 1060 6,2 400 150 7 36 28 15 0,6 12,1 88 1060 6,1 400 34 19,5 0,6 12,2 88 1060 6,1 390 140 7 37 29 7.3.2016 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; 0,5 0,7 11,6 83 15 700 3,9 850 60 1 0,3 11,5 82 10 790 4,5 7,6 750 380 54 57 38 1 2 0,7 4,0 930 5,3 5 0,5 2,2 1030 5,9 10 0,6 12,5 91 1,3 1070 6,2 410 140 <3 36 28 21 0,6 12,3 90 1080 6,3 400 130 <3 35 28 7.3.2016 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,8 11,7 85 9,3 800 4,5 7,5 750 56 1 1,0 11,8 86 5,2 880 5,0 630 21 48 4 2 1,1 4,3 910 5,2 5 0,8 2,7 1000 5,7 10 0,6 12,6 92 1,4 1070 6,2 410 3 36 18,5 0,6 12,4 90 1070 6,2 390 <3 36 7.3.2016 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,8 11,6 84 5,8 840 4,8 700 49 1 1,0 11,5 84 5,2 900 5,1 7,6 640 310 19 45 34 2 2 1,2 3,9 930 5,4 5 1,6 2,4 990 5,7 10 0,7 12,2 89 1,5 1060 6,1 420 150 <3 34 28 20 0,7 12,1 88 1080 6,2 25 0,7 12,3 90 1060 6,1 38 28 0,7 12,2 89 1060 6,1 410 140 12 36 28 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 7.3.2016 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,5 90 3,9 940 5,4 540 43 0 2 0,6 3,9 940 5,4 5 0,7 3,5 970 5,5 10 0,6 12,1 88 1,2 1080 6,2 410 35 20 0,6 12,4 90 1080 6,2 380 34 28 0,6 12,4 90 1080 6,3 380 34 8.3.2016 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.5 0,4 13,3 95 6,0 770 4,3 700 52 1 0,7 13,0 93 8,6 790 4,5 7,7 690 310 12 54 27 6 5,5 1,2 11,5 84 3,9 950 5,4 550 230 4 36 27 8.3.2016 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 16 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 11,5 82 17 630 3,5 910 60 1 0,9 11,5 83 8,2 830 4,7 7,6 780 370 62 49 37 6 2 0,8 6,9 910 5,2 5 1,0 3,4 990 5,7 10 0,8 12,2 89 2,0 1040 6,0 440 160 <3 36 29 20 0,7 12,3 90 1060 6,1 30 0,7 12,3 89 1060 6,1 430 36 32 0,7 11,6 84 1060 6,1 430 150 4 37 29 8.3.2016 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 2 cm; Jää 20 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,2 11,6 81 22 470 2,5 1100 62 1 0,5 11,6 82 14 640 3,5 7,5 980 500 96 54 35 36 2 0,7 8,1 890 5,1 5 0,7 12,2 88 6,3 980 5,6 570 240 25 44 32 8.3.2016 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 3 cm; Jää 26 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,2 12,4 87 19 550 3,0 1000 62 1 0,3 12,3 87 17 640 3,5 7,4 940 460 86 57 36 68 2 0,6 12,4 89 8,8 950 5,4 740 350 66 45 33 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 8.3.2016 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 9 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,6 11,7 83 16 660 3,7 920 53 1 0,6 12,2 87 10 890 5,1 7,5 830 400 68 48 33 130 2 0,7 12,2 88 9,9 950 5,5 790 370 63 46 35 8.3.2016 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:10; Näytt.ottaja JS,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,6 12,5 90 7,7 950 5,5 7,6 750 350 67 42 34 79 2 0,6 8,6 960 5,5 5 0,6 11 980 5,6 7 0,7 12,5 91 19 980 5,7 720 320 59 60 42 8.3.2016 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,6 12 970 5,6 760 360 65 52 37 150 7.3.2016 TURM / 201 Haarlansalmi Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ei näytteitä! 7.3.2016 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,1 87 8,6 970 5,5 7,7 750 360 76 46 34 170 2 0,6 8,5 960 5,5 5 0,6 6,2 1000 5,8 10 0,6 12,4 90 3,8 1060 6,1 460 170 13 160 150 7.3.2016 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,4 11,4 82 4,6 970 5,6 7,7 650 300 48 43 32 49 2 0,4 4,5 970 5,6 5 0,4 4,5 970 5,5 10 0,6 12,1 88 1,5 1080 6,3 410 140 10 35 28 20 0,6 12,1 88 1100 6,4 380 38 21 0,6 11,2 81 1070 6,2 380 120 <3 37 29 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 9.3.2016 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,6 12,8 92 3,1 980 5,6 7,8 590 240 19 41 28 1 2 0,6 3,1 970 5,5 5 0,5 3,1 960 5,5 10 0,7 12,4 90 2,8 1020 5,9 520 190 16 37 28 20 0,7 12,5 91 1080 6,3 34 30 0,7 12,4 90 1090 6,3 35 40 0,7 12,2 89 1100 6,4 410 36 52 0,7 12,3 89 1100 6,4 400 120 <3 39 31 7.3.2016 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 2 cm; Jää 20 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,8 12,1 87 9,3 770 4,3 780 52 1 0,8 12,1 88 5,1 910 5,2 7,7 630 300 43 46 36 16 2 0,8 12,0 87 4,5 950 5,5 590 260 39 41 32 8.3.2016 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,8 12,2 88 5,1 940 5,4 7,7 650 290 38 43 33 26 2 0,7 4,9 940 5,4 5 0,7 3,8 970 5,6 10 0,8 12,2 89 3,1 1040 6,0 470 190 14 38 32 8.3.2016 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,7 12,9 93 3,4 970 5,6 7,8 580 20 41 1 2 0,7 3,3 980 5,6 5 0,7 3,4 980 5,6 10 0,8 12,3 90 2,9 1030 6,0 490 12 38 13 0,8 12,2 89 1070 6,2 410 5 36 7.3.2016 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 3 cm; Jää 25 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,9 9,4 68 10 750 4,2 7,3 870 100 55 26 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 7.3.2016 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 2 cm; Jää 13 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,9 11,6 84 6,3 890 5,1 690 51 1 0,9 12,1 88 5,0 930 5,3 7,6 620 290 51 46 35 0 2,5 0,8 11,6 84 5,2 930 5,3 580 260 37 42 32 8.3.2016 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,8 12,4 90 4,2 960 5,5 7,7 590 30 40 0 2 0,8 4,1 960 5,5 5 0,7 4,1 960 5,5 9 0,7 12,6 91 990 5,7 550 22 39 8.3.2016 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,1 96 3,3 970 5,6 7,8 570 240 19 39 31 4 2 0,5 3,4 970 5,6 5 0,5 3,4 970 5,5 9 0,5 12,8 92 970 5,6 560 240 21 40 30 8.3.2016 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12,6 91 3,7 980 5,6 7,8 570 42 1 2 0,7 3,7 980 5,6 5 0,7 3,6 980 5,6 10 0,8 12,6 92 3,7 980 5,6 540 40 20 0,7 12,5 91 1090 6,3 390 36 31,5 0,7 12,4 90 1090 6,3 390 40 8.3.2016 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 2 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,8 12,3 90 4,5 970 5,6 7,8 580 250 34 42 31 9 2 0,8 4,3 970 5,6 5 0,8 4,1 980 5,6 10 0,9 12,5 91 4,0 990 5,7 540 220 27 39 31 20 0,7 12,4 90 1080 6,3 410 38 24 0,7 12,3 90 1090 6,3 390 130 <3 37 31 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 8.3.2016 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,9 11,7 85 8,0 860 4,9 7,5 690 320 29 47 32 11 2 1,1 6,1 920 5,3 5 1,2 4,5 980 5,6 10 1,9 11,0 82 2,7 990 5,7 520 220 6 38 30 20 1,6 11,0 82 2,2 1060 6,1 460 36 23 1,5 10,8 80 4,7 1060 6,1 490 170 <3 40 32 9.3.2016 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,0 11,9 86 13 750 4,2 850 54 1 1,1 11,5 84 5,3 910 5,2 7,6 650 300 19 45 29 0 2 0,8 2,4 960 5,5 5 0,7 2,4 980 5,7 10 1,1 11,8 87 2,4 1000 5,7 520 230 5 36 30 20 0,7 12,1 88 1090 6,3 410 35 24 0,7 12,2 89 1090 6,3 400 120 <3 39 32 9.3.2016 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 2 cm; Jää 18 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 10,0 71 15 520 2,8 1200 50 1 0,9 10,3 75 6,7 790 4,5 7,4 800 400 53 46 29 0 2 1,1 3,9 880 5,0 5 2,0 3,0 960 5,5 10 3,1 9,0 70 1,5 990 5,7 530 240 <3 34 27 15 2,0 10,5 79 1030 6,0 17 1,7 10,7 80 1050 6,0 450 190 11 36 30 9.3.2016 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 2 cm; Jää 27 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,8 8,5 60 20 280 1,3 1500 42 1 1,1 8,8 64 7,0 800 4,6 7,3 800 68 41 0 2 1,4 3,4 890 5,1 5 1,9 2,8 960 5,5 10 3,5 9,2 72 1,7 1010 5,8 510 <3 36 15 2,9 9,4 72 1030 5,9 19 2,4 9,9 75 1040 6,0 490 4 40 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 9.3.2016 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12,6 91 3,5 940 5,4 7,7 630 12 43 1 2 0,4 2,8 950 5,5 5 0,4 10 1,0 12,0 88 2,0 1000 5,8 530 <3 38 20 0,7 12,4 90 1,3 1090 6,3 30 0,7 12,2 89 2,5 1100 6,3 410 37 42 0,7 12,1 88 3,8 1100 6,3 400 4 41 8.3.2016 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,3 13 960 5,5 880 450 91 54 39 380 8.3.2016 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,6 16 900 5,1 810 370 63 58 40 250 8.3.2016 TURM / RUISS E n silta et Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,6 14 920 5,3 850 410 79 53 40 330 8.3.2016 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12,4 89 12 900 5,2 7,4 1800 1100 320 61 42 1600 2 0,7 14 950 5,4 5 0,6 8,8 970 5,6 9 0,6 12,6 91 11 980 5,6 730 320 58 50 37 7.3.2016 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,4 12,5 89 6,1 850 4,8 690 49 1 0,9 11,8 86 5,4 870 5,0 7,6 680 320 15 48 35 1 2 1,0 4,0 920 5,3 5 0,9 2,5 1000 5,7 10 0,8 11,6 84 1,6 1060 6,1 420 150 <3 34 28 17 0,6 12,1 87 1070 6,2 410 130 4 34 28 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 7.3.2016 TURM / 58K Halisten kalaporras Klo 11:00; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Pilv. 8 /8; 0,3 0,7 27 1100 570 86 70 44 18 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 8/8