Kannen kuvat: Pääkuva: Kokemäenjoki Porin keskustan kohdalla (www.pori.fi) Pienet kuvat: Porin kävelykatu (www.pori.fi) Porin satama (Suomen ilmakuva Oy) Pääliikenneverkko Porin seudulla (www.pori.fi) Porin matkakeskus (www.pori.fi) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 2.1 Suunnittelualue 4 2.2 Väestö 4 2.3 Työpaikat ja elinkeinorakenne 5 2.4 Maankäyttö 5 3 NYKYINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA KEHITTÄMISTARPEET 6 3.1 Liikkumisen nykytila 6 3.3 Elinkeinoelämän kuljetukset 8 3.4 Liikenneturvallisuus 9 3.5 Joukkoliikenne 10 3.6 Kevytliikenne 11 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET 12 5 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA 14 5.1 Kehittämistoimenpiteet 14 5.2 Toimenpiteiden vaikutukset 18 6 JATKOTOIMENPITEET 19 6.1 Aiesopimus 19 6.2 Seuranta 19
1 JOHDANTO Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan aluerakenteen sekä elinkeino- ym. toiminnan kehittämistavoitteita. Suunnitelmalla haetaan erityisesti eri toimijoiden yhteisiä kehittämisperiaatteita. Porin seudulla ei vastaavaa liikennettä koskevaa suunnitelmaa ole aiemmin tehty. Suunnittelu käynnistyi vuonna 2000 sidosryhmien odotusten selvittämisellä. Suunnittelua jatkettiin liikennejärjestelmän ohjelmointityöllä, jossa kuvattiin seudun nykyisen liikennejärjestelmän tilaa ja määriteltiin kehittämisen painopisteet. Porin seudun liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet johdettiin valtakunnallisista, maakunnallisista ja eri laitosten tavoitteista. Keskeisenä päämääränä pidettiin seudullisen liikenteellisen yhteistyön vakiinnuttamista. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut avoin prosessi. Asioita on valmisteltu pienemmässä työryhmässä ja käsitelty laajemmassa projektiryhmässä. Lisäksi joillakin osaselvityksillä on ollut erilliset ohjausryhmänsä. Kaikki kokouspöytäkirjat sekä hankkeeseen liittyvä suunnitteluaineisto on ollut nähtävänä hankkeen www-sivuilla. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu lehdistölle. Tammikuussa 2005 pidetyssä seminaarissa esiteltiin työn tuloksia ja käytiin laajaa keskustelua eri sidosryhmien kanssa. Työn lähtökohtina ovat olleet mm. Satakunnan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, infraministerityöryhmän linjaukset, Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma ja Tiehallinnon suunnitelmat, kuten Turun tiepiirin pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat sekä yhteysvälien kehittämishankkeet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on käsitelty seuraavia syventäviä teemoja osaselvitysten muodossa: Kukin selvitys liittyy kiinteästi muihin osaselvityksiin sekä liikennejärjestelmän yleisiin tavoitteisiin. Tähän raporttiin on koottu yhteenveto tehdyistä osaselvityksistä. Osaselvitysten ja yhteenvedon tekemistä on ohjannut Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (POLIS) projektiryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Markku Setälä, pj Jukka Moilanen Toivo Javanainen Hanna Kari Pertti Postinen Juhani Ramberg Mikko Polvenlahti Kari Ojalahti/Pertti Nikmo Seppo Vaahtio Markku Mäkitalo Mika Hatanpää Jukka Kotiniemi Sanna Välimäki, siht. Porin kaupunki Satakuntaliitto Tiehallinto, Turun tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Harjavallan kaupunki Kullaan kunta Luvian kunta Nakkilan kunta Noormarkun kunta Pomarkun kunta Ulvilan kaupunki Ramboll Finland Oy Rinnakkain POLIS-selvitysten kanssa tehtiin Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa -tutkimus Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Porin satamien ja Meri-Porin teollisuusalueen liikennetarpeiden priorisointi -selvitys Ramboll Finland Oy:ssä. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä 2004. Yhteenvetoraportin on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut POLIS-hankkeen projektisihteeri, DI Sanna Välimäki. Pori, maaliskuu 2005 Pääliikenneverkko Elinkeinoelämän kuljetukset Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Kevyt liikenne 3
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Suunnittelualue Porin seutu sijaitsee Suomen länsirannikolla Satakunnan maakunnassa. Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelualueeseen kuuluvat vuoden 2003 Karhukunnat Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Ulvilan ja Kullaan välinen kuntaliitos astui voimaan 1.1.2005. Vuonna 2004 seutukuntaan liittyneet kunnat (Huittinen, Kokemäki, Merikarvia ja Vampula) eivät ole mukana selvityksessä. Seudun kunnista rakenteeltaan kaupunkimaisia ovat Pori, Harjavalta ja Ulvila. Nakkila ja Noormarkku ovat taajaan asuttuja kuntia, kun taas Kullaa, Luvia ja Pomarkku ovat asutukseltaan maaseutumaisia. 2.2 Väestö Porin seutu on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunkiseutu. Vuonna 2003 Porin seudulla oli 115 700 asukasta. Noin 75 % seudun väestöstä asuu Porin ja Ulvilan kaupungeissa. Seudun väestö on keskimääräistä iäkkäämpää. Työikäisiä väestöstä on noin 65 %. Porin seutu on kuulunut viime vuosiin asti väestöään menettäviin alueisiin. Väestötappio on johtunut sekä luonnollisen väestönkasvun muutoksista (kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa) että ennen kaikkea muuttoliikkeestä. Raskaan teollisuuden rakennemuutokset ovat rasittaneet seutua. Vuonna 2003 näyttää sekä Porin että Harjavallan väestötappio kuitenkin pysähtyneen. Molemmissa tulomuutto oli lähtömuuttoa selvästi suurempi. Porin yliopistokeskuksen sekä muun koulutuksen lisääntymisen myötä myös nuorten muutto pois seudulta on vähentynyt. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan seudun asukasmäärä tulisi vuoteen 2020 mennessä laskemaan noin 800 hengellä, mikä on 0,7 % nykyisestä väestöstä. Olkiluodon ydinvoimalan lisärakentamisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti Porin seudun väestökehitykseen. 4 Kuva 1 Porin seutu ja väestötiheys Karhukunnissa vuonna 2002. Genimap Oy, Lupa L4356
2.3 Työpaikat ja elinkeinorakenne Suunnittelualue on työpaikkojen suhteen omavarainen. Vuonna 2002 Porin seudulla oli 46 130 työpaikkaa. Teollisuuden asema seudulla on perinteisesti ollut vahva. 24 % työpaikoista on teollisuuden toimialalla, kun vastaava luku koko Suomessa on 20 %. Tärkeimpiä teollisuuden ja talouden toimialoja ovat kuparinjalostus, telakka- ja muu raskas metalliteollisuus sekä kemianteollisuus. Palvelusektori on kuitenkin suurin työllistäjä Porin seudulla. Vuonna 2002 työttömyysaste seudulla oli korkein Porissa ja Pomarkussa ja alhaisin Ulvilassa ja Kullaalla. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli seudulla korkeampi (16 %) kuin koko maassa (12 %). Työssäkäyntitilaston mukaan n. 90 % työmatkoista (42 217 matkaa) on seudun sisäisiä. Esimerkiksi Poriin suuntautuvista työmatkoista 15 % tulee muista suunnittelualueen kunnista ja 7 % suunnittelualueen ulkopuolelta. Myös Harjavalta, Ulvila ja Nakkila ovat merkittäviä työssäkäyntikuntia, joissa yli 40 % työvoimasta tulee kunnan ulkopuolelta. Suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Ulvilasta ja Noormarkusta Poriin sekä Porista Ulvilaan. Kuntarajat ylittävät työmatkat ovat pysyneet viime vuosina melko muuttumattomina. Kuva 2 Suunnittelualueen tärkeimmät työpaikkakeskittymät. 2.4 Maankäyttö Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 1999 vahvistama Satakunnan seutukaava 5. Satakuntaan laaditaan parhaillaan maakuntakaavaa, joka hyväksyttäneen vuonna 2007. Karhukuntien alueen kunnissa on oikeusvaikutteisia yleiskaavoja laadittu Harjavallassa, Nakkilassa, Noormarkussa, Pomarkussa ja Porissa. Luvialla on laadittu oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Lisäksi kuntiin on hyväksytty useita oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Karhukuntien alueella on parhaillaan vireillä joitakin oikeusvaikutteisia yleiskaavatöitä muun muassa Ulvilassa ja Harjavallassa. Lisäksi Satakunnan maakuntavaltuustossa on hyväksytty vuonna 2003 Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Kuva 3 Kaavoituksessa esitetyt tärkeimmät kasvualueet sekä niihin liittyviä tärkeimpiä yhteyspuutteita Porin seudulla. (Lähde: kuntien kaavaaineisto, kuntakysely) 5
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 3 NYKYINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Liikkumisen nykytila Vuonna 2000 selvitettiin Porin seudun liikenteen kehittämistarpeita kotitalouksiin kohdistettuna haastattelututkimuksena. Tutkimuksella haettiin tietoa niistä liikenteen tekijöistä, jotka liittyvät kuntalaisten arkeen ja joihin on mahdollisuus vaikuttaa liikennesuunnittelussa. Tutkittavia tekijöitä oli 165 kpl. Tutkittavina osa-alueina olivat joukkoliikenne, henkilöautoliikenne, kevyt liikenne, muu liikenneympäristö ja liikenteen kehittäminen. Tutkimuksessa haastateltiin 886 asukasta, 79 elinkeinoelämän edustajaa ja 104 kunnallispäättäjää. Tavaraliikenteen toimivuuden kannalta keskeisessä roolissa nähtiin maantieliikenteen ja raideliikenteen työnjaon selkeyttäminen erityisesti Porissa ja muualla Porin seudulla maantieliikenteen sujuvuus. Liikennejärjestelmätyöltä odotetaan yhteistyötä sellaisten yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen löytämiseksi, joilla voidaan parantaa seudun kilpailukykyä ja lisätä sekä liikennemuotojen välistä yhteistyötä että alueellista yhteistyötä. Ohjelmointivaiheessa tehtiin lisäksi kyselytutkimus liikennejärjestelmäsuunnitelman kannalta keskeisille avainhenkilöille. Työssä selvitettiin avainhenkilöiden odotuksia, kokemuksia ja panostustarvetta nykyisen liikennejärjestelmän osalta, sekä erikseen heidän näkemyksiään ja tavoitteitaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön suuntaamiseksi. Kuvassa 4 on esitetty asukaskyselyn pohjalta johdettu kulkumuotojakauma. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kaikista matkoista tehdään henkilöautolla. Huomattava on, että tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 13-vuotiaat seudun asukkaat, joten todellisuudessa kevyen liikenteen osuus on suurempi kuin tutkimuksessa. 3.2 Pääliikenneverkko Tie- ja katuverkko Porin seudun pääliikenneverkon rungon muodostavat valtatie 2 Helsingin suuntaan, valtatie 8 Turun ja Vaasan suuntiin, valtatie 11 Tampereen suuntaan sekä valtatie 23 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 43 vie Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Pääliikenneverkossa on mukana valtakunnallisten ja seudullisten yhteyksien lisäksi sellaisia yhteyksiä, jotka liittävät paikalliskeskuksia toisiinsa tai pääliikenneverkkoon tai joilla on joukkoliikenteen tai tavaraliikenteen kannalta oleellinen merkitys. Kuva 4 Kulkumuotojakauma Porin seudulla vuonna 2000. Kyselyjen perusteella suurimmat kehittämistarpeet nähtiin päällystettyjen teiden kunnossapidossa sekä kesällä että talvella, ympäristön huomioon ottamisessa (pohjavesien suojelu), liikenneturvallisuudessa (liikennevalvonnan lisääminen) sekä joukkoliikenteen ja kevyt liikenteen olosuhteissa sekä kulkumuotojen yhteistyössä. Avainhenkilökyselyn mukaan parannettavaa löytyy myös valtakunnallisissa yhteyksissä sekä alemman tieverkon kehittämisessä. Kyselyssä ei ilmennyt suuria verkollisia puutteita. Suunnittelualueen suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 2 Porin keskustan kohdalla (KVL 2003 yli 13 500), valtatiellä 8 välillä Hyvelä Söörmarkku (KVL 2003 yli 12 500) sekä Porin katuverkolla, jossa vilkkaimpien väylien keskivuorokausiliikenteet ovat yli 20 000 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrät ovat korkeita valtateillä 2 ja 8, joissa keskivuorokausiliikennemäärät ylittävät paikoin 1000 raskasta ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on huomattavan korkea (yli 12 %) valtatiellä 8 sekä pohjoisella satamatiellä. 6
Suurimmat ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät liikenneturvallisuuteen sekä valtateiden 2 ja 8 sujuvuuteen, mihin osaltaan vaikuttaa raskaan liikenteen huomattavan suuri osuus alueen valtateillä. Sekä valtatien 2 että valtatien 8 turvallisuus on Porin seudulla päätieverkon keskitasoa heikompi. Uusina yhteysvälitarpeina on tullut esille yleisillä teillä Porin pohjoisen satamatien jatke, valtatien 11 jatke sekä puuttuva valtatien 2 rinnakkaistien osuus Ulvilan ja Nakkilan välille Kokemäenjoen eteläpuolelle. Porin katuverkolla suurimmat tarpeet ovat Lukkarinsilta ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä Länsi-Porin päätieverkon puutteet. Sujuvuuteen liittyviä parantamistarpeita ovat valtatien 2 nelikaistaistamisen jatkaminen molempiin suuntiin, valtatien 8 Pori Söörmarkku uusi tien linjaus sekä liittymien parantaminen valtateillä 2 ja 8 (mm. Torttila, mt 2652 Ulasoori, pt 12885 Masia, pt 12876 Niittymaa). Lisäksi tavaraliikenteen käytössä on Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin sekä suunnittelualueen lukuisiin teollisuuslaitoksiin johtavia raideyhteyksiä. Tampere-Pori-rataosa on sähköistetty, kauko-ohjattu ja varustettu kulunvalvontajärjestelmällä. Mäntyluoto Kokemäki -rataosuudella radan kantavuus on 25 tonnin akselipaino, muualla 22,5 tonnia. Tasoristeyksiä Kokemäen ja Mäntyluodon välillä on 61 kpl, joista varoituslaitoksella varustettuja on 18 kpl. Rautatieverkon tärkeimpinä kehittämistarpeina ovat liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja nopeiden junayhteyksien saavuttamiseksi tasoristeysten poistaminen ja radan kantavuuden parantaminen. Rataverkko Rautatie Porista Tampereelle ja sitä kautta muualle Suomeen sekä Venäjälle on alueen kannalta tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen yhteys. Porin rautatieasema toimii henkilöliikenteen osalta Pori Tampere-radan päätepisteenä. Toinen suunnittelualueella käytössä oleva henkilöliikenneasema sijaitsee Harjavallassa. Kuva 5 Vuorokausiliikennemäärät Porin seudun pääliikenneverkolla vuonna 2003. 7
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Lentoliikenne 3.3 Elinkeinoelämän kuljetukset Porin lentokenttä sijaitsee aivan Porin keskustan tuntumassa. Pienistä matkustajamääristä huolimatta lentoaseman muu liikenne on kohtalaisen vilkasta. Tähän on syynä Suomen ilmailuopiston toiminta lentoasema-alueella. Vuonna 2001 pääkiitotie pidennettiin 2000 metristä nykyiseen 2350 metriin, minkä jälkeen Porista on voitu operoida entistä suuremmilla koneilla. Infrastruktuuri ei aseta esteitä lentoliikenteen laajenemiselle. Porin lentoaseman kautta hoidetaan myös YKjoukkojen huoltolentoja. Lentoliikenteen kehittämistarpeita lähivuosina tulee olemaan lentoaseman terminaalirakennuksen saneeraus ja mahdollinen laajentaminen. Ydinvoimalan lisärakentaminen Olkiluotoon tullee lisäämään erityisesti Tukholman yhteyksien kysyntää. Satamat ja vesiväylät Porin satama vesiväylineen on seudun elinkeinoelämän tärkein yhteys ulkomaille, jolla on myös ylimaakunnallista merkitystä. Satama on tavaramäärillä mitattuna Suomen kahdeksanneksi suurin. 15,3 metrin merellinen kulkusyväys tekee Tahkoluodon satamasta Pohjanlahden syvimmän sataman. Kansainvälisten markkinoiden kannalta Porin seudun sijainti on logistisesti erittäin hyvä. Meriyhteydet takaavat hyvän saavutettavuuden alueen yrityksille. Kotimaan markkinoilla Porin seutu on kuitenkin hieman syrjässä valtakeskuksista ja suurimmista asiakasmassoista. Logistiikkapalveluita on Porin seudulla hyvin saatavilla, ja puitteet logistiikan toimivuudelle ovat hyvät: valtatietasoinen tieverkko viiteen suuntaan, minkä lisäksi hyvät meriyhteydet, satamaan asti ulottuva rautatie sekä lentoyhteydet nopeiden toimitusten tarpeeseen. Logistiikan toimivuus onkin elinehto alueen yritysten toimintamahdollisuuksille. Positiivisia odotuksia alueen kehitykselle on tuonut käynnistyvä ydinvoimalan lisärakentaminen Eurajoelle. Voimala tullee vilkastuttamaan huomattavasti myös Porin seudun elinkeinoelämää. Porin seudun neljä valtatietä (2, 8, 11, 23) muodostavat tavaraliikenteen pääasiallisen maaliikenneverkon. Myös kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin on tärkeä tavaraliikenteen yhteys. Alempiasteinen tieverkko palvelee pääasiassa raakapuu-, meijeri- sekä maatalouskuljetuksia. Tavaraliikenne Porin satamissa 1956 2003 8 Kuva 6 Tavaraliikenne Porin satamissa vuosina 1956 2003. Lähde: Porin satama.
Tieliikenteen suurimmat kuljetusvirrat kulkevat valtateillä, joista valtateillä 2 ja 8 kuljetetaan vuositasolla yli 2,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Porin satamiin ja satamista kulkee huomattavia tavaramääriä. Merkittävää on myös, että satamaan ja satamasta kuljetetaan suuria määriä vaarallisiksi luokiteltavia aineita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja sekä noin 800 erikoiskuljetusta vuodessa. Erikoiskuljetusten reitti on hyvä, mutta kuljetuksia haittaavat Mäntyluodontien ruuhkaisuus ja huono kunto. Viime vuosina tavaraliikennemäärät ovat etenkin Porin satamiin ja Meri-Porin teollisuuslaitoksiin kasvaneet n. 5 10 %:n vuosivauhtia. Alempiasteisella tieverkolla kuljetuksia on Porin seudulla etenkin maanteillä 2440, 2460 ja 2560 sekä paikallisteillä 12853, 12857 ja 13192 (kuva 5). Porin Sataman kautta kulkeva tavaraliikenne oli vuonna 2003 yli 6 miljoonaa tonnia. Porin Satama on yksi Pohjoismaiden suurimmista sahatavarasatamista sekä nopeasti kasvava konttisatama. Sahatavaran vientisatamana Porin sataman markkinaosuus Suomessa on lähes 20 %. Tuonnin osuus tavaraliikenteestä oli yli puolet. Porin satama vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin kiitettävästi. Porin ja Rauman satamien yhteistyön vahvistaminen sekä Mäntyluodontien vesiväylän syventäminen 12 m:iin parantaisivat Porin sataman kilpailukykyä. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tieverkon merkittävimpiä ongelmia ovat: Liikenneturvallisuuspuutteet ja sujuvuusongelmat valtateillä 2 ja 8 sekä Reposaaren maantiellä (mt 269) Liittymien huono toimivuus mm. Torttilan liittymä vt 2:lla ja vt 2/ kt 43 liittymä Harjavallassa sekä vt 23/ vt 8 liittymä Jyväskylän suunnasta tultaessa Noormarkussa Alemman tieverkon kunnossapito erityisesti talvisaikaan (esim. Porin satamiin johtavat tiet) Raskaan liikenteen ongelmat keskustoissa Pohjoisen satamatien jatkeen puuttuminen välillä vt 8 vt 23 Elinkeinoelämän kannalta raideliikenteen suurin puute on se, että rataverkko on Suomessa liian harva. Porin seudulla ongelmaa aiheuttaa lisäksi radan alhainen kantavuus ja useat tasoristeykset Pori Tampere rataosuudella. Lentoliikenteellä on Porin seudun elinkeinoelämälle merkitystä lähinnä kansainvälisten yritysten henkilöliikenneyhteyksien sekä kriittisten tavaratoimitusten kannalta. Lentoyhteydet toimivat kohtuullisen hyvin. 3.4 Liikenneturvallisuus Porissa liikenneturvallisuussuunnitelma tehtiin vuonna 2001. Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna 2003. Siinä otettiin huomioon Porin suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet. Porissa on tapahtunut vuosittain noin 580 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on ollut noin 130 ja onnettomuuksissa on menehtynyt vuosittain keskimäärin 7 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu Porissa huomattavasti enemmän kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Liikenneonnettomuuksista noin 16 % tapahtui Tiehallinnon yleisillä teillä. Porin vaarallisimmat kohdat viime vuosina ovat olleet Siltapuistonkatu/Isosannan puistokatu, Itsenäisyydenkatu/Otavankatu ja poliisilaitoksen liikenneympyrä. Liikenneturvallisuuskehitys on ollut viime vuosina myönteinen. Muiden Karhukuntien alueella on tapahtunut vuosittain noin 210 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista noin 50 on johtanut henkilövahinkoihin. Onnettomuuksissa on menehtynyt vuosittain keskimäärin 4 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna onnettomuusmäärät eivät juurikaan eroa koko maan luvuista. Liikenneonnettomuuksista noin 70 % ja henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin 80 % tapahtui Tiehallinnon yleisillä teillä. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat yksittäisonnettomuudet, joita oli henkilövahinko-onnettomuuksista 34 %. Hirvi- ja peuraonnettomuuksia oli määrällisesti eniten. Suurempia kasaumia löytyi valtatieltä 2 Harjavallan ja Ulvilan keskustojen kohdilta sekä valtatieltä 23 Noormarkun ja Pomarkun keskustan liittymistä. Porin seudulla valtateiden onnettomuustiheys oli vuonna 2003 keskimäärin 45 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta/100 km, kun koko maan keskiarvo oli valtateillä n. 16 hvj-onn./100 km. 9
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Alueen pahimpia liikenneturvallisuusongelmia ovat: Valta- ja kantatiet halkovat kuntia (pitkän ja lyhytmatkaisen liikenteen sekoittuminen) Kevyt liikenne turvaton (ajoneuvojen suuret nopeudet) Koulumatkojen ja -kyytien turvallisuudessa puutteita. Pyöräilykypärän ja -valojen sekä heijastimen käyttö vähäistä. Liikennekäyttäytyminen (sääntöjen noudattamatta jättäminen, kevyen liikenteen sääntöjen huono tuntemus, piittaamattomuus liikenteessä, asenteissa puutteita, rattijuoppoja paljon) Liikenneturvallisuustyön organisoinnin puutteet (koulutus, tiedotus, yhteistyö eri hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa vähäistä) Liikennevalvonnan riittämättömyys keskeisiltä kaupunkialueilta on mahdollisuus käydä työssä, koulussa tai asioilla keskustassa. Joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella ajetaan pääsääntöisesti koulukuljetuksia ja soveltuvin osin asiointiliikenteen vuoroja. Kesällä joukkoliikenteen palvelutaso on huomattavasti heikompi kuin talvella. Porin seudulta on suhteellisen hyvä linja-autoliikenteen vuorotarjonta Helsinkiin, Tampereelle, Raumalle ja Turkuun. Edellisten lisäksi Porissa liikenneturvallisuusongelmia aiheuttavat: Liikenneverkko jäsentymätön (päätie- ja katuverkon kaikkia osia ei ole toteutettu, raskas liikenne kulkee osittain keskustan läpi) Keskustassa suositaan ajoneuvopainotteista liikennettä (ajoväylät leveitä, kevyellä liikenteellä kapeat tilat, joukkoliikenteen käyttö vähäistä) Laajalla kuntien välisellä ja kuntien hallintokuntien välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys liikenneturvallisuuden parantamisessa fyysisten toimenpiteiden lisäksi. 3.5 Joukkoliikenne Seudun joukkoliikennemuotoja ovat linja-autoliikenne, junaliikenne ja lentoliikenne. Porin keskustassa ajetaan myös palveluliikennettä. Asiointitaksit täydentävät haja-asutusalueiden liikennepalveluja Porissa, Ulvilassa, Noormarkussa, Luvialla ja Pomarkussa. Koulukuljetukset pyritään toteuttamaan avoimena joukkoliikenteenä. Meri-Pori Harjavalta yhteysvälillä on seudullisesti paras linja-autoliikenteen tarjonta ja parhaat edellytykset joukkoliikennepalveluiden kehittämiselle. Joukkoliikenteellä on verrattain sujuvaa tehdä työ-, koulu- ja asiointimatkoja myös Luvia Pori ja Noormarkku Söörmarkku Pori yhteysväleillä. Porin paikallisliikenteessä Tampere Pori -rataosuudella liikennöivät henkilöjunat keskimäärin kolmen tunnin välein ja intercityjunilla on suora yhteys Porista Helsinkiin. Lentoliikenteen rooli on muita liikennemuotoja täydentävä. Porista on reittilentoja Helsinkiin. Reittilentojen lisäksi asemalta lähtee vuosittain kymmenkunta charter-lentoa eri puolilla maailmaa sijaitseviin kohteisiin, lähinnä Välimeren alueelle ja Kanarian saarille. Porin linja-auto- ja rautatieasemat kuuluvat liikenneja viestintäministeriön maanlaajuiseen matkakeskushankkeeseen. Molemmat asemat on hiljattain uusittu ja erityistä huomiota on kiinnitetty viihtyvyyteen, esteettömyyteen ja informaation saatavuuteen. Lisäksi Matkahuollolla on asiamiespisteet Harjavallassa ja Pomarkussa. Harjavallassa on henkilöliikenteen käytössä oleva rautatieasema. Suurimpana ongelmana Porin seudun joukkoliikenteessä on alhaiset matkustajamäärät ja sen myötä riittävän palvelutason ylläpitäminen. Asetettuihin palvelutasotavoitteisiin pääseminen edellyttää uusien liikennemuotojen suunnittelua ja käyttöönottoa, kuten palveluliikenteitä ja matkojenyhdistelyä. 10
Liikenteellisiä tarpeita ovat mm. yksittäiset puutteet työmatkavuoroissa ja vaihtojärjestelyissä Porissa. Pysäkkien varustelussa ja kevyen liikenteen yhteyksissä pysäkeille on myös edelleen kehitettävää. Satakunnan alueella toimii seutulipputyöryhmä. Toimivan joukkoliikenteen ylläpitäminen edellyttää alueellista organisointia sekä kuntien sisäisiä työryhmiä. 3.6 Kevytliikenne Porin seudulla on monin paikoin hyvät olosuhteet kävelyä ja pyöräilyä ajatellen. Kevytväyliä on paljon ja ne ovat pääosin hyvässä kunnossa. Maasto on tasaista ja esimerkiksi pyöräretkeilyyn löytyy Porin seudulta paljon hienoja reittejä mm. vähäliikenteisiä tieyhteyksiä hyödyntäen. Kevyen liikenteen viitoitus on toteutettu suunnitelmallisesti Porin ja Ulvilan alueella. Porin seudulla on jo pitkään tehty määrätietoista työtä sekä kuntakeskusten kehittämiseksi että kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Porin seudun väestö asuu suurelta osin kevyen liikenteen verkoston vaikutusalueella. Porin seudun suurin ongelma on yhdyskuntarakenteen hajanaisuus, joka merkitsee pitkiä päivittäisiä matkoja. Tärkeimmät kohteet ovat pääosin hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylästöä pitkin. Porin keskusta-alueella kevyen liikenteen väylästö on tiheä ja kattava. Kävelykatu on määrätietoisen ja pitkäaikaisen kehittämistyön tuloksena laajentunut koko kaupungin halkovaksi kevyenliikenteen pääakseliksi. Kevyen liikenteen väylästön puutteet liittyvätkin lähinnä sivukoulujen koulumatkoihin, etenkin silloin, kun ne on luokiteltu vaarallisiksi. Vilkkaasti liikennöityjen teiden (mm. valtatiet) yhteyteen kaivataan enemmän kevyen liikenteen väyliä ja alikulkutunneleita. Toisaalta kevyen liikenteen pääverkossa on etenkin kuntarajat ylittäviä yhteyspuutteita. Matkaketjujen kannalta tärkeimmät terminaalit ovat varsin toimivia. Linja-autopysäkeille johtavissa kevyen liikenteen yhteyksissä on kuitenkin useita puutteita ja myös pyöräpysäköinnissä on paljon kehittämisen tarvetta. Hyviäkin esimerkkejä tosin löytyy: Kevyen liikenteen tarpeet ovat hyvin moninaiset käyttäjäryhmästä riippuen. Koulumatkoilla tärkeintä on yhteyksien turvallisuus, työmatkoilla painottuvat sujuvuus ja turvallisuus, liikkumisesteisille kynnyskysymyksiä ovat tasoerot ja aktiivipyöräilijä kaipaa väylien hyvää talvihoitoa. Porin seudulla kevyen liikenteen turvallisuuteen ja esteettömyyteen on kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Toimivat ja esteettömät ratkaisut helpottavat useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Puutteita on kuitenkin edelleen monin paikoin. Sekä kansanterveyden että ympäristön näkökulmasta on tärkeää, että aikuisväestö ja etenkin lapset houkutellaan kävelemään ja pyöräilemään nykyistä enemmän. Päivittäisten matkojen kulkutapaan voidaan vaikuttaa mm. maankäytön ohjauksella, palveluverkon rakenteella ja turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisella. 11
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Porin seudun liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja eri laitosten tavoitteista. Osaselvityksissä Porin seudun liikennejärjestelmän tavoitteiksi tarkentuivat seuraavat: Porin seudun ja muun maan väliset pääliikenneyhteydet Parannetaan pääliikenneverkon turvallisuutta valtakunnalliselle tasolle. Tarjotaan turvalliset, toimivat, luotettavat ja ennustettavat päätieyhteydet. Turvataan erityisesti tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuus ja yhteydet satamaan. Tieverkon kunto turvataan ja päätieverkon rakenteellista kuntoa parannetaan. Edistetään nopean rautatieyhteyden toteuttamista ja tarjotaan hyvät edellytykset rautateiden tavaraliikenteelle. Turvataan vesiliikenteen toimintaedellytykset ja sataman kilpailukyky. Reittilentoliikenteen edellytyksiä ylläpidetään ja kehitetään alueellisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet Joukkoliikenne Määritetään seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Määritetään kuntien joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Joukkoliikenteen organisointia kehitetään Turvataan työmatkayhteydet koko Porin seudun työssäkäyntialueella kuntakeskusten ja tärkeimpien työpaikkojen välillä. Turvataan joukkoliikenteen kilpailukyky (hinta, matka-aika) alueilla, joissa palveluille on riittävästi kysyntää ja muualla joukkoliikenteen peruspalvelutaso. Lisätään tärkeimpien kaukoliikenteen yhteysvälien junaliikenteen ja linja-autojen pikavuoroliikenteen houkuttelevuutta Kehitetään liikenneinformaatiota nykyaikaisia järjestelmiä hyödyntämällä Kehitetään joukkoliikenteen palvelupisteverkon ja liikennekäytävien toimintaympäristöä Parannetaan kuljetus- ja matkaketjujen toimivuutta eri liikenne- ja kulkumuotojen kesken Lisätään joukkoliikenteen esteettömyyttä Lisätään joukkoliikennetietämystä eri organisaatioissa Tarjotaan tasokkaat, toimivat ja turvalliset rautatieja päätieyhteydet sekä yhteydet Porin satamiin ja tavaraterminaaleihin. Turvataan alemman tieverkon välttämättömät kuljetukset kaikkina vuodenaikoina. Parannetaan ennakoitavuutta informaation keinoin. Liikenneverkkoa kehitetään siten, että raskas liikenne pyritään ohjamaan pois keskustoista ja taajamista. Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan erityisesti koulu- ja työmatkoilla. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään ja ylläpidetään Porin ja muiden karhukuntien (kuntakeskusten) välillä. Kevyen liikenteen väylien merkitystä liikuntapaikkoina terveyden edistämisessä korostetaan. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon korkea taso turvataan. 12
Liikenneturvallisuus Liikenteessä kuolee ja loukkaantuu yhä vähemmän ihmisiä. Kuolemaan johtaneet ja henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät valtakunnalliselle tasolle. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan (koulukuljetukset) ja päätieverkolla painotetaan suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentämistä. Liikenneturvallisuuden toimijoiden yhteistyötä lisätään ja parannetaan seudullisesti. Valistusta ja valvontaa tehostetaan hyödyntämällä nykyteknologiaa. Ympäristö Kulttuurimaisemia pyritään säilyttämään ja suojelemaan. Liikenne- ja kuljetustarpeet minimoidaan. Pyritään luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön ja nykyisen liikenneverkon hyödyntämiseen. Vähennetään liikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja. Liikenneinvestointien ympäristövaikutukset arvioidaan yhteistyössä ympäristöviranomaisen kanssa. Liikennejärjestelmä edistää liikennemuotojen tarkoituksenmukaista työnjakoa Karhukuntien kehittäminen Kuva 7 Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien ja uhrien määrän kehitys ja vähentämistavoite. Lähde: Tilastokeskus. Karhukuntien liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka edistämiskeinoja ovat vuorovaikutus ja yhteistyö. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimet priorisoidaan seutukunnan näkökulmasta. Liikkumisen peruspalvelutaso pyritään turvaamaan tasapuolisesti koko seudulla kaikille väestöryhmille. Liikenneympäristön selkeyttä ja esteettömyyttä parannetaan. Liikennejärjestelmä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja maakunnan omia kehitysstrategioita. Tavoitteina ovat mm. kestävä ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne sekä hyvä vuorovaikutus maaseudun ja taajamien kesken. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu on vuoropuhelun kautta yhteen sovitettua. Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Kuva 8 Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kehitys ja vähentämistavoite Porissa. Lähde: Tilastokeskus. 13
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 5 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA 5.1 Kehittämistoimenpiteet Seudun liikennejärjestelmän kannalta tärkeimmät toimenpiteet on koottu muutamaksi kärkihankkeeksi. Kärkihankkeiden valinta perustuu siihen, miten hyvin ne toteuttavat liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Osa kärkihankkeista suunnitellaan ja toteutetaan lähivuosina (2005-2009). Kärkihankkeiden joukossa on myös toimenpiteitä, jotka ovat seudun kannalta tärkeitä, mutta niiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu myöhemmin. Tarkemmat toimenpide-ohjelmat kustannusarvioineen on esitetty osaselvitysraporteissa. Kärkihankkeiden lisäksi on esitetty muita seudun liikennejärjestelmän kannalta tärkeitä hankkeita. Keskeisenä teemana on seudullisen yhteistyön vakiinnuttamista liikenneasioissa. Kuvassa 9 on esitetty kuntien yhteinen näkemys tärkeimmistä fyysistä ympäristöä koskevista liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Pääliikenneverkko ja elinkeinoelämän kuljetukset KÄRKIHANKKEET Pääliikenneverkkoa ja elinkeinoelämää palvelevat kärkihankkeet ovat: Alemman tieverkon talvikunnossapidon tehostaminen pääasiallisilla tavarakuljetusreiteillä. Erityisesti tulee huomioida Pohjoinen satamatie sekä vt 2 jatke Reposaaren liittymästä Mäntyluodon satamaan. Raskaan liikenteen ohjaaminen pois kuntakeskuksista Informaation lisääminen ja tehostaminen eri osapuolien välillä kuljetusten ennakoitavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi MUUT TÄRKEÄT HANKKEET Muita tärkeitä hankkeita ovat: Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus keskeiselle paikalle valta- ja rautatieyhteyksien varrelle VT 11 yhteysvälin kehittämistoimenpiteet (liittymien parantaminen, tien leventäminen) Nelikaistaistukset VT2 ja VT 8 välillä Uusiniitty Tiilimäki ja Ruutukuoppa Tiiliruukki VT2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan Selvitetään Mäntyluotoon johtavan radan sähköistyksen kannattavuutta Kantatien 43 parantaminen Tasoristeysten poisto Pori Tampere -rataosuudella Yhteysvälin valtatie 2 Helsinki Pori kehittämistoimenpiteet (esim. Torttilan eritasoliittymän rakentaminen vt 2:lle Harjavaltaan, Masian liittymän porrastus vt 2 Nakkilassa, Mäntyluodontien parantaminen) Valtatie 8 Pori Söörmarkku uusi tielinjaus sekä siihen liittyvät eritasoliittymät ja kevyen liikenteen alikulut VT 8 Turku Pori Merikarvia yhteysvälin kehittämistoimenpiteet (esim. ohituskaistat). Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) valtateiden 8 ja 23 välillä Rauma-Jämsänjokilaakson rataosan akselipainojen korotus (Porin rata välillä Kokemäki Tampere) VT 11 jatke Porin meriväylän syventäminen 12m:iin Rinnakkaistie Ulvilan keskusta Ruskila Pääliikenneverkkoa täydentävät katujärjestelyt (Porissa Lukkarinsilta, Länsiväylä ja Pohjoisväylä, Noormarkussa Forssintie) 14
Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden parantaminen voidaan jakaa kahdenlaisiin toimenpiteisiin: liikenneympäristön ja liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Liikenneympäristön kehittämisessä on haettu keskeisiä liikenneturvallisuuden parantamiseen hyvin soveltuvia kokonaisuuksia, jotka on esitetty kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Tärkeimpiä liikenneympäristön kehittämistoimenpiteitä Porin seudulla ovat: Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Nopeusrajoitusporrastuksen toteuttaminen koko alueella ja siihen liittyvät tukitoiminnot Päätie- ja katuverkon täydentäminen sekä sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuusriskialttiiden liittymien parantaminen Näkemien parantaminen Liikenneturvallisuustyössä liikennekasvatusta ja -tiedotusta kehitetään laajentamalla Porin kaupungin luomaa hyvää turvallisuustyötä koskemaan koko Porin seutua. Karhukuntien liikenneturvallisuustyöryhmä on toiminnassa. Kunnat valitsevat liikenneturvallisuustyölle yhteisiä teemoja ja kampanjoita sekä järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia. Liikenneturvallisuustyöhön liittyvää tiedotusta kehitetään mm. yhteisten internet-sivujen muodossa. Poliisin suorittaman valvonnan määrä pidetään korkeana ja automaattista nopeusvalvontaa lisätään. Muilla osa-alueilla esitetyt kärkihankkeet parantavat kaikki osaltaan liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta koskevia kärkihankkeita ei nimetty erikseen. Liikenneturvallisuushankkeita yleisillä teillä toteutetaan vuosittain tiehallinnon toimintalinjojen mukaisesti. Yhteysvälihankkeet sisältävät myös lukuisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Joukkoliikenne KÄRKIHANKKEET Joukkoliikenteen kärkihankkeita ovat: Karhukuntien henkilöliikennelogistikon palkkaaminen sekä Karhukuntien ja kuntien omien joukkoliikennetyöryhmien perustaminen Meri-Pori Harjavalta laatukäytävän kehittäminen Lippujärjestelmien kehittäminen (työmatkaliput, yhteisliput) Matkapalvelukeskuksen (MPK) perustamiseen liittyvät suunnitelmat ja selvitykset sekä toiminnan käynnistäminen Linja-autopysäkkien kehittäminen Kuntakohtaisia palvelutasotavoitteita tukevien toimenpiteiden toteuttaminen, mm. liikennetarjonnan täydentäminen MUUT TÄRKEÄT HANKKEET Muita joukkoliikenteen kannalta tärkeitä kehittämistoimenpiteitä ovat henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen ja palveluliikenteiden käynnistäminen. Sähköistä informaatiota laajennetaan Porin tärkeimmille paikallisliikenteen pysäkeille, seudun pikavuoropysäkeille sekä Harjavallan asiamiespisteeseen. Lisäksi selvitetään reaaliaikaisen informaation toteuttamismahdollisuuksia. Fyysistä ympäristöä parantavia hankkeita ovat mm. Porissa kauppatorin jäsentely. 15
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Kevyt liikenne Tiehallinnon käyttöön tulee varata selvästi nykyistä enemmän kevyen liikenteen määrärahoja. Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: Liikenneturvallisuuden parantaminen erityisesti vaarallisten kouluteiden turvallisuuden parantaminen Kuntakeskusten välisen seudullisen kevyen liikenteen tavoiteverkon rakentaminen vaiheittain Yhteistyön tiivistäminen kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä (=asennekasvatus, tiedotus, muu kevyen liikenteen edistäminen). KÄRKIHANKKEET Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ensisijaisesti toteutetaan koulu- ja työmatkojen turvallisuutta parantavia kevyen liikenteen väyliä sekä muita kohteita, joissa tapahtuu paljon kevyen liikenteen onnettomuuksia. Kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja toteutetaan tarveselvitysten ja laskentojen perusteella. Tievalaistusta parannetaan väylillä, joissa kevyen liikenteen väylää ei ole tulossa. Toiseksi tärkeimpänä kriteerinä uusien kevyen liikenteen väylien rakentamisessa on kuntakeskusten väliset yhteydet. Tavoitteena on vaiheittain parantaa Pori-Noormarkku-Pomarkku, Pori-Luvia ja Pori-Ulvila- Nakkila-Harjavalta välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Tätä kevyen liikenteen pääverkkoa täydentävät: Kevyen liikenteen väylä Söörmarkku Noormarkku (vt 23) Kevyen liikenteen väylä Ulvila Nakkila (pt 12883) ja alikulku (vt 2) Kevyen liikenteen väylä Nakkila Harjavalta (mt 2440) Kevyen liikenteen väylä Pori Niittymaa Luvia (vt 8) Kevyen liikenteen väylän jatke mt 2640 Luvia Lisäksi toteutetaan pääverkolla: Parannuksia vaarallisiksi todetuissa liittymissä suojatiejärjestelyjä Luvialla Kevyen liikenteen väylä Ruosniemi Harjunpää (maantie 2550) Kevyen liikenteen väylä Reposaaren maantie (maantie 269) Kevyen liikenteen väylä Kullaan keskustassa (maantie 2550) sekä alikulku Kullaan keskustassa (VT 11/Mt2460). Seudullista yhteistyötä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tiivistetään. Kevyen liikenteen koordinointitehtävät annetaan Karhukuntien liikenneturvallisuusryhmälle, jonka tehtävänä on turvata kevyen liikenteen olosuhteet ja edistää kävelyä ja pyöräilyä eri tavoin Porin seudulla. Liikkumisesteisten tarpeiden huomioimiseksi kehitetään yhteistyötä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa sekä laaditaan tarpeen mukaan liikenneympäristön esteettömyyskartoituksia. MUUT TÄRKEÄT HANKKEET Muita kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita toteutetaan vaiheittain. Tällaisia ovat mm. kevyen liikenteen väylät paikallisteille ja alikulut mm. valtateiden varsille. Joidenkin koulujen osalta tutkitaan, olisiko liikenneympäristö selvästi turvallisempi, jos koulujen alkamisaikaa hieman muutettaisiin. Kevyen liikenteen onnettomuuksien tilastointia kehitetään niin, että liukastumisonnettomuudet tilastoidaan myös terveyskeskuksissa ja tiedot (mm. tapahtumapaikka) välitetään tekniseen toimeen. Laaditaan seudullinen pyöräretkeilykartasto, jota jaetaan kuntien palvelupisteissä ja internetissä. 16
Kuva 9 Porin seudun liikennejärjestelmän tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä. 17
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 5.2 Toimenpiteiden vaikutukset Aktiivinen liikenneturvallisuustyö tuottaa tulosta Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo paranee Liikkumisen palvelutaso turvataan tasapuolisesti koko seudulla kaikille väestöryhmille. Seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely edistää alueellista tasa-arvoa. Työmatkayhteydet turvataan koko Porin seudun työssäkäyntialueella kuntakeskusten ja tärkeimpien työpaikkojen välillä. Joukkoliikenteen käyttöä helpotetaan kehittämällä palveluliikennettä ja kutsuohjattua järjestelmää. Haja-asutusalueilla kutsuohjaukseen perustuva joukkoliikenne täydentää joukkoliikennetarjontaa. Autottomilla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet saavuttaa tarvitsemansa palvelut joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Liikenneympäristön selkeys ja esteettömyys helpottavat kaikkien väestöryhmien liikkumista, mutta erityisesti liikkumisesteisten omatoimista liikkumista, mikä parantaa heidän elämänlaatuaan oleellisesti. Esteettömyyttä edistetään kaikilla liikenteen osa-alueilla, mutta erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ratkaisuissa. Toimiva liikenneverkko parantaa seudun kilpailukykyä Tasokkaat rauta- ja päätieyhteydet lisäävät elinkeinoelämän kilpailukykyä, parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä täydentävät ja jäsentävät liikenneverkkoa. Esitetyt toimenpiteet turvaavat tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuuden sekä yhteydet satamaan. Kärkihankkeista Pori-Söörmarkku (vt 8) uusi tielinjaus parantaa liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja tavarakuljetuksia Porista pohjoiseen. Pohjoisen satamatien jatke ja väylien talvikunnossapidon tehostaminen parantavat erityisesti Satamien ja Meri-Porin teollisuuden toimintaedellytyksiä. Valtatien 11 jatke parantaa verkon jäsentelyä ja ohjaa raskasta liikennettä pois Porin keskustasta. Raskaan liikenteen minimointi keskustoissa vähentää liikenteen melu- ja päästöhaittoja, alentaa niistä aiheutuvia kustannuksia sekä parantaa keskustojen viihtyisyyttä. Pitkäjänteisen liikenneturvallisuustyön ja liikenneympäristön kehittämisen tuloksena liikenneturvallisuus kehittyy myönteisesti erityisesti Porin keskustassa sekä valtateillä. Kevyen liikenteen houkuttelevuus lisääntyy Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on kaikille osapuolille edullista. Investoinnit ovat suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutukset yhteiskunnan ja ympäristön kannalta monin tavoin myönteisiä. Uudet kevyen liikenteen väylät ja alikulut sekä muut esitetyt toimenpiteet parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät koulukuljetustarvetta sekä nostavat kävelyn ja pyöräilyn suosiota. Yhteiskunnan kannalta kävelyn ja pyöräilyn suosio vähentää autoliikenteen väylien käyttöä ja ympäristöhaittoja, ja samalla parantaa terveyttä ja alentaa terveydenhuollon kustannuksia. Matkaketjuille luodaan paremmat edellytykset Liikennejärjestelmää on tarkasteltu laajasti eri liikennemuotojen näkökulmasta, mutta tärkeänä tavoitteena on edistää eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä. Toimenpideohjelmassa tärkeällä sijalla ovat pyöräpysäköinnin ja pysäkkien varustelun parantaminen sekä yhteisten lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen. Alueellinen yhteistyö vakiintuu Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka edistämiskeinoja ovat vuorovaikutus ja yhteistyö. Tätä tavoitetta palvelee Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja joukkoliikennetyöryhmien perustaminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on annettu liikenneturvallisuusryhmän tehtäväksi. Tuloksena on pysyvä alueellinen organisaatio, joka priorisoi liikennehankkeita seutukunnan näkökulmasta. Tasoristeysten poistaminen Pori-Tampere rataosuudella vähentää tasoristeysonnettomuuksia ja mahdollistaa nopeat junayhteydet Porista Tampereelle ja siitä edelleen muualle Suomeen. 18
6 JATKOTOIMENPITEET 6.1 Aiesopimus Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on esittänyt useita kehittämistoimenpiteitä liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot laativat aiesopimuksen, jolla sopimusosapuolet sopivat Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen liikennepolitiikan edistämisestä alueellaan. Suunnitelmassa on käsitelty kaikkia liikennemuotoja ja niiden suhdetta toimintaympäristöön. Aiesopimuksen keskeisenä tavoitteena on edistää suunnitelmassa yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamista ja esitettyjen seudun keskeisten hankkeiden ja toimenpiteiden toteutusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa seudullista yhteistyötä liikenneasioissa. 6.2 Seuranta Aiesopimuksen toteutumista ja hankkeiden edistymistä seuraamaan perustetaan pysyvä Karhukuntien osalta pysyvä seurantaryhmä, johon muut sopijapuolet nimeävät edustajansa. Seurantaryhmä kokoontuu vuosittain ja jokainen sopijapuoli laatii tilaisuuteen yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta omalta osaltaan. Yhteenvedossa käsitellään edellisen vuoden aikana toteutetut toimenpiteet, käynnissä olevat hankkeet ja niiden tilanne, arvioidaan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia ja sovitaan tulevan vuoden toimenpiteistä. Merkittävistä muutoksista on keskusteltava sopijaosapuolten kesken. Muutokset kirjataan vuosittaisen seurantakatsauksen yhteydessä. Karhukunnat vastaa seurantaryhmän toiminnan koordinoinnista. 19
Porin seudun liikennejärjestelmätyön osaselvitykset: Pääliikenneverkko Elinkeinoelämän kuljetukset Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Kevyt liikenne Julkaisuja saatavana: http://www.pori.fi/rak/rak1/katuinfo/polis.htm. SATAKUNTALIITTO Pohjoisranta 11 PL 260 28101 PORI puh. (02) 620 4300 fax. (02) 620 4301