ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus?
En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla 1999 -
Sitran megatrendit 2016
Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat 4. 5. 6.
Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 5
Demografinen muutos (väestökehityksen vaikutukset, väestö- ja ikärakenteen muutokset, väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde, väestöennusteet jne.)
Suomi on vauraampi kuin koskaan historiansa aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään ja kaikessa pitää säästää, karsia ja sopeuttaa?
Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien!
Työikäisten määrän kehitys 2023 mennessä Kartassa on tarkasteltu työikäisten määrän kehitystä nykykuntarakenteen mukaan 22-62-vuotiaiden ikäryhmissä vuosina 2012-2023: työmarkkinoille tullaan keskimäärin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee Työikäisen väestön määrä vähenee yhteensä noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain joka neljännessä kunnassa (74) ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten määrän kehitys vaikuttaa suoraan ja välillisesti kuntien välisiin olosuhde- ja kantokykyeroihin sekä lisää omalta osaltaan kuntien välisiä eroja lähitulevaisuudessa. Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Käynnissä olevan muutoksen kaksi armotonta mittaria Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde (kantokyky) 1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-64 vuotiaiden määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65- vuotiaisiin 2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa eityöllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)
Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä indeksi indeksi 80 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 50 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy, työikäisten määrä vähenee Nousu on alkanut ja se kestää noin 20 vuotta! 60 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0 Lähde: Arto Koski 2013
Mitä väliä jollain huoltosuhteella?
Petri Huru Ari Jalonen Pertti Mäenpää
58,3 vuonna 2015
66,4 vuonna 2025
70,4 vuonna 2035
Samanaikaisesti esimerkiksi Ruotsissa ja keskeisissä kilpailijamaissa työikäisten määrä kasvaa edelleen 2015-2030
>100 joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030-luvulla
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030 Huoltosuhde on optimaalisin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja pistemäisesti muiden suurten korkeakoulupaikkakuntien läheisyydessä Kilpailukykyisin huoltosuhde 2030: Helsinki (50,0), Tampere (54,3), Turku (54,9), Espoo (56,2), Vantaa (56,4), Vaasa (57,6), Jyväskylä (57,7) ja Oulu (59,2) Heikoin huoltosuhde 2030: Salla (142,3), Kivijärvi (141,9), Kökar (140,5), Kuhmoinen (140,3), Puumala (138,7), Hyrynsalmi (136,8), Kaskinen (136,5) ja Ristijärvi (136,5) Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030! Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2030 Alle 70 (31 kuntaa) 70-84 (91 kuntaa) Yli 85 (195 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016
Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuosina 2011-2040 Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa 51 kunnassa (16,1 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä 20-64-vuotiaiden määrä kasvaa 57 kunnassa (18 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 279 kunnassa (88 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä + 16,1 % kunnista + 18 % kunnista Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 + 88 % kunnista
Miten nykyinen hyvinvointimalli turvataan?
Lisää lapsia!
Lisää työllisiä!
Lisää maahanmuuttajia!
Lisää tuottavuutta!
Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua" - Osmo Soininvaara -
LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890