Fonetiikan päivien julkaisujen kirjoitusohjeet

Fonetiikan päivien julkaisujen kirjoitusohjeet Petri Korhonen TKK, Äänenkäsittelytekniikka petri.korhonen@hut.fi Teemu Teekkari TKK, Matematiikan laboratorio teemu.teekkari@hut.fi Tiivistelmä Tässä dokumentissa käsitellään kirjoitusohjeet Fonetiikan Päivien julkaisuja varten. Seminaariesitelmien kirjallinen versio julkaistaan TKK:n akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion raporttisarjassa. Tekijöitä pyydetään noudattamaan tätä muotoa mahdollisimman pitkälle. Tämä pohja on muokattu laboratorion seminaarikurssien ohjeista. 1 JOHDANTO Tämä on kirjoitusohje Fonetiikan päivien esitelmille niiden julkaisemiseksi TKK:n akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion raporttisarjassa. Tämä ohje (fppohja.*) on saatavissa laboratorion WWW-sivuilta http:// www.acoustics.hut.fi/fp2002/ohjeet/. Ohje on talletettu useassa eri muodossa, joista voit valita itsellesi sopivimman. Versiot luetellaan taulukossa 1. Tiedoston siirrossa koneympäristöstä toiseen ja tulostuksessa sen ulkoasu saattaa muuttua. Siksi kannattaa hakea tämän ohjeen alkuperäiskappale tai printata PostSctript- tai PDF-muotoinen versio ja pyrkiä samaan ulkoasuun omassa kirjoituksessa. Jos ohje vaikuttaa joiltain osin puutteelliselta tai jokin yksityiskohta jää epäselväksi, ota yhteyttä osoitteeseen fp2002@acoustics.hut.fi. Taulukko 1. Tästä ohjeesta on laadittu seuraavat versiot. fp-pohja.doc (Microsoft Word 7.0) fp-pohja.rtf (Rich Text Format) fp-pohja.ps (PostScript) fp-pohja.pdf (Adoben Public Document Format) 2 YLEISOHJEET Seminaariesitelmätekstin suositeltava pituus on maksimissaan 10 sivua. Myös erityisen tarpeen vaatiessa useampi sivu on mahdollista. Pyrkikää parilliseen sivumäärään. Jos esitelmänne sivumäärä on pariton lisäämme tyhjiä sivuja julkaisunne päätteeksi lopulliseen julkaisuun. Lopulliset esitelmätekstit tulee toimittaa sähköisesti 30.9 mennessä osoitteeseen fp2002-submissions@acoustics.hut.fi. Muista pitää itselläsi varmuuskopiot esitelmästäsi. 1

3 MUOTOILUN YKSITYISKOHDAT Tämä ohje on kirjoitettu samaan muotoon, johon esitelmän tekstisivut toimitetaan. Helpoimmalla pääset, jos käytät MS Word -tekstinkäsittelyjärjestelmää ja kirjoitat esitelmätekstisi korvaamalla tämän ohjeen tekstit omallasi. Jos kirjoitat LaTeXilla, niin valmiit pohjat löytyy myös tapahtuman kotisivuilta. Seuraavat muotoseikat ovat tärkeitä julkaisun yhtenäisyyden varmistamiseksi. 3.1 Marginaalit ja sivujen muotoilu Esitelmät laaditaan A4-kokoon siten, että ylä- ja alareunassa on 2,5 cm:n marginaali sekä parittomilla sivuilla vasemmassa reunassa 3,5 cm:n ja oikeassa reunassa 2,5 cm:n marginaali; parillisilla sivuilla päinvastoin (ks. taulukko 3). Taulukko 3. Sivujen marginaalit. Ylämarginaali Alamarginaali Vasen marginaali Oikea marginaali 2,5 cm 2,5 cm 3,5 cm (parillisilla sivuilla 2,5 cm) 2,5 cm (parillisilla sivuilla 3,5 cm) 3.2 Esitelmän otsikko ja tekijä Esitelmän otsikossa käytetään lihavoitua 18 pisteen tekstikokoa. Ennen esitelmän otsikkoa pitäisi olla erillinen 1 cm:n (2 tyhjää riviä) lisämarginaali. Esitelmän otsikon alle, kahden tyhjän rivin päähän, sijoitetaan tekijän henkilötiedot. Henkilötietoina merkitään nimi, yhteisö ja sähköpostiosoite. Tekijän tiedoissa käytetään 14 pisteen tekstikokoa. Poikkeus on osoite, jossa kannattaa käyttää 12-pisteistä tekstikokoa. 3.3 Tiivistelmä Tiivistelmä on syytä erottaa muusta tekstistä käyttämällä kursivoitua 12 pisteen tekstiä. 3.4 Tekstin muotoilu ja kirjasintyyppi Käytä 12 pisteen (pt) Times-tyyppistä kirjasinta (esim. Times New Roman tai joku vastaava) kaikkialla tekstissä, taulukoissa ja kuvissa (mutta ei sähköpostiosoitteessa). Älä käytä alle 9 pisteen kokoa missään, älä myöskään kuvissa tai kuvaajien lukuasteikoissa, sillä raportin lopullinen sivukoko on A4:ää pienempi ja teksti pienenee samassa suhteessa. Ylä- ja alaindeksit ovat poikkeus: niiden koko saa olla 7 pistettä, mutta parempi olisi käyttää 9 pisteen kokoisia ala- ja yläindeksejä. Kappaleissa käytetään riviväliä 14 pistettä tasan (exactly). Kirjasintyyppien käyttö esitetään taulukossa 4. 2

Taulukko 4. Kirjasintyypit. Kirjasin (muualla paitsi poikkeuksissa) Kirjasin nimessä ja osoitteessa Kirjasin tiivistelmässä sähköpostiosoite Kirjasin kuvien ja taulukoiden otsikoissa Riviväli 12 pt Times 14 pt Times 12 pt kursivoitu Times 12 pt Courier 12 pt kursivoitu Times tasan 14 pt Kappaleen alkua sisennetään 0,5 cm, paitsi jos kaavan tai luettelon jälkeen ei haluta kappaleenvaihtoa (kuten esimerkiksi selitettäessä kaavan symboleja), jolloin sisennys jätetään pois. Teksti kirjoitetaan palstaan tasattuna (justified), kuten tässä ohjeessa. Lukujen otsikoissa (otsikkotaso 1, tyyli Heading 1) käytetään 12-pisteisiä ISOJA KIRJAIMIA lihavoituna ja alaotsikoissa (otsikkotaso 2, tyyli Heading 2) 12 pisteen kokoa niinikään lihavoituna. Ala-alaotsikoita on paras välttää, mutta jos se ei ole mahdollista, käytä 12 pisteen kirjasinkokoa kursivoituna. Otsikkotekstien muotoilun yhteenveto esitetään taulukossa 5. Taulukko 5. Otsikkojen muotoilu (kirjasin Times joka kohdassa). Esitelmä otsikko Pääotsikko Alaotsikko Ala-alaotsikko 18 pt lihavoidut pienet kirjaimet 12 pt lihavoidut ISOT kirjaimet 12 pt lihavoidut pienet kirjaimet 12 pt kursivoidut pienet kirjaimet 3.5 Kuvat ja taulukot Taulukoiden ja kuvien pitää mahtua marginaalien sisäpuolelle ja ne numeroidaan juoksevasti. Kuvien ja taulukoiden sisältämissä teksteissä käytetään 12 pisteen Timesmerkkilajia. Kuvan alapuolelle ja taulukon yläpuolelle tulee selitysteksti, jossa käytetään 12 pisteen kursivoitua Times-kirjasinta. Katso esimerkkejä tästä ohjeesta. Jos laadit omia kuvia, vältä värien ja harmaasävyjen käyttöä (esim. varjostuksia). Ne eivät toistu painetussa raportissa siististi. Jos jokin tekemäsi kuva mielestäsi ehdottomasti vaatii taustaväriä, käytä rasterointia tai muuta hyvin kopioituvaa kuviota, vaikkapa viivoitusta. Voit testata taustakuvion painokelpoisuutta ottamalla kuvasta kopion ja vertaamalla alkuperäiseen. 8-) Kuva 1. Esimerkkikuva ja kuvateksti. Kuvan sisältö pitää esitellä lyhyesti kuvatekstissä, mutta kuvaan pitää viitata myös tekstissä, josta kuvan sisällön tulee ilmetä. 3.6 Kaavat Kaavat keskitetään, numeroidaan ja selitetään seuraavasti: suotimen siirtofunktio on H( z)= b + b z 1 0 1 1 1 1+ az (1) missä b 0 ja b 1 ovat myötäkytkentäkertoimia ja a 1 on takaisinkytkentäkerroin. Kaavoihin viitataan näin: suotimen siirtofunktio H(z) on kaavan (1) mukainen. Matemaattiset sym- 3

bolit on tapana kursivoida (myös tekstin seassa), mutta funktioiden nimiä ei (esim. sin(x)). Kaavat pitäisi kirjoittaa 12 pisteen Times ja Symbol-kirjasimia käyttäen, jotta ne eivät erotu kooltaan muusta tekstistä. Silloin yksinkertaisia kaavoja voidaan sijoittaa myös tekstin sekaan. 3.7 Lähteet ja viittaukset Kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja konferenssijulkaisuihin viitataan Harvardin järjestelmän mukaisesti, mutta kursivointi (jota standardi ei määrittele) on valittu yleisen käytännön mukaiseksi: Tekijä(t) tai toimittaja(t). Julkaisuvuosi. Kirjan nimi (kursivoituna). Painos, jos useita. Julkaisupaikka. Julkaisija. Kokonaissivumäärä. Tekijä(t). Julkaisuvuosi. Lehtiartikkelin otsikko. Lehden nimi (kursivoituna). Volyymin numero. Lehden numero. Sivut. Tekijä(t). Vuosi. Konferenssiesitelmän otsikko. Konferenssijulkaisun nimi (kursivoituna), paikka ja päivämäärät. Julkaisupaikka. Julkaisija tai konferenssin järjestäjä. Sivut, joilla esitelmä on. Harvardin järjestelmässä viitteet sijoitetaan luetteloon aakkosjärjestyksessä ensimmäisen tekijän sukunimen mukaan. Jos luettelo sisältää useita viitteitä samalta tekijältä, ne merkitään julkaisuajankohdan mukaiseen järjestykseen aloittaen vanhimmasta. Jos samalta tekijältä on useita samana vuonna ilmestyneitä artikkeleita, ne voidaan eritellä lisäämällä vuosilukujen perään kirjain (esim. 1997a, 1997b jne.). Alla esitetään muutama esimerkki lähdeviittauksesta tekstissä:... Kuo ja Morgan (1996, s. 1) ovat kirjoittaneet seuraavaa...... ongelma voidaan ratkaista adaptiivisella suotimella (Widrow et al., 1975).... teoriaa on kritisoitu paljon viime aikoina (Mähönen, 1996, 1997; Möhö, 1997). Patenttiviittauksissa käytetään hiukan erilaista tapaa, koska Harvardin standardin mukainen menettely ei sovellu tarkoitukseemme. Keksijä(t). Hyväksymisvuosi. Patentin nimi. Julkaisumaan lyhenne ja patentin numero. Sivumäärä. Mikäli esiintyy tarvetta viitata verkkotietoon, viittauksessa voidaan käyttää TKK:n pääkirjaston WWW-sivulla esiteltävää tapaa: <URL:http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/Koulutus/I nformatiikka/tietoiskut/e-viite.html>. 4 SEMINAARITEKSTIN PALAUTTAMINEN JA AIKATAULU Esitelmätekstien kokonainen versio tulee toimittaa sähköisesti sähköpostiosoitteeseen fp2002-submissions@acoustics.hut.fi viimeistään 30.9.2002. Tämän version on sisällettävä kaikki asiat, ja sivumäärän on oltava lopullinen. LÄHTEET Douglas, S. C. 1997. Fast exact filtered-x LMS and LMS algorithms for multichannel active noise control. Proceedings of the IEEE International Conference on Acoustics, Speech, and Signal Processing. München, Saksa, 21. 24.4.1997. Los Alamitos, Kali- 4

fornia. IEEE Computer Society Press. Vol. 1, s. 399 402. Kuo, S. M. ja Morgan, D. R. 1996. Active Noise Control Systems: Algorithms and DSP Implementations. New York, NY. Wiley & Sons. 389 s. Kuusama, J. 1995. Active noise cancellation system. U.S. Patent 5,440,641. 6 s. Widrow, B.; Glover, J. R.; McCool, J. M.; Kaunitz, J.; Williams, C. S.; Hearn, R. H.; Zeidler, J. R.; Dong, E.; Goodlin, R. C. 1975. Adaptive noise cancelling: principles and applications. Proceedings of the IEEE. Vol. 63. No. 12. S. 1692 1716. 5