2.4.2011 Sosiaalifoorumin tilaisuus Kitketään köyhyys kunnollisella koulutuksella Koulutus pelastaa huostaanotetun nuoren tulevaisuuden? Järj. Kuuntele köyhää -verkosto. Dosentti, erikoistutkija Tarja Heino 18.4.11 Tarja Heino 1
Esityksen sisältö Koulutus pelastaa huostaanotetun nuoren tulevaisuuden? Katsaus tutkimustuloksiin Koulutuksesta Työllistymisestä Kehittämishanke Johtopäätöksiä
Paikallistutkimus Tampere, Pori, Hämeenlinna, Tampereen seutukunnat lastensuojelun asiakkaaksi tulessa 27 % :lla lapsista oli vaikeuksia koulunkäynnissä (Heino 2007) huostaanottohetkellä 48 % :lla lapsista oli vaikeuksia koulunkäynnissä (Hiitola 2008). huostaanoton aikana lasten vaikeudet koulunkäynnissä olivat pysyneet samana tai ne olivat entisestään vaikeutuneet 25 % kohdalla, ja tilanne oli parantunut 54 % kohdalla (Hiitola 2009)
Manu Kitinoja (2005) kiinnitti väitöskirjassaan huomiota koulukotiin päätyneiden lasten koulunkäyntihistoriaan. Näistä lapsista 12 % (ikäkohortista vain 2 %) oli aloittanut koulunkäynnin vuoden myöhemmin kuin normaalisti aloitetaan. Melkein kaikki koululykkäystä saaneet siirrettiin myöhemmin luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Kaksi oppilasta kolmesta (63 %) oli ollut ennen koulukotisijoitusta erityisopetuksessa (väestössä 4,3 %). Tämän lisäksi moni sijoitettu oli saanut muuta kuin luokkamuotoista erityisopetusta. Joka kolmas (32 %) lapsi oli jäänyt luokalle ennen koulukotiin sijoitusta, kun vastaava osuus väestön lapsista on alle 1 %. Alhaisin koulukotiin sijoitetun lapsen keskiarvo oli 4,00 ja paras 8,5. Kaikkien aineiden keskiarvo oli 6 Koulusta poissaoloja oli kertynyt keskimäärin paljon.
Ruotsissa Emmy Wernerin ja Ruth Smithin Kauai-tutkimus (2003). Kaksi kolmesta riskioloissa eläneistä lapsista selvisi kohtuullisen hyvin 30-vuotiaana, kun 18-vuotiaana tehdyssä mittauksessa heistä vain yhdellä kolmesta meni hyvin. Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään suojaavia tekijöitä. Tärkeimmäksi suojaavaksi tekijäksi osoittautui koulumenestys ja että lapsi sai koulutusta (tutkinnon). Tämä tulos toistuu kaikissa uhanalaisen lapsuuden eläneiden lasten pitkittäistutkimuksissa. (vägen ut ur utsatthet; escape from disadvantage)
Syrjäytyminen/poiskäännyttäminen Hänninen & Karjalainen & Lehtelä (toim.) 2007 korostaa sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä dynaamisena ja monensuuntaisena prosessina, jossa vaihtelevien tilanteiden ja tapahtumien yhteisenä piirteenä on niissä elävien ihmisten toimintavaihtoehtojen vähäisyys, tulevaisuuden epävarmuus ja sosiaalinen haavoittuvuus. ei näe prosessia aktiivisena syrjäyttämisen politiikkana vaan pikemminkin poiskäännyttämisenä. Poiskäännyttäminen toteutuu institutionaalisissa käytännöissä, joissa syrjäytymisen syitä ja prosessin yksityiskohtia on vaikea osoittaa.
> poiskäännytys lastensuojelussa Poiskäännyttämisen käsite lastensuojelun yhteydessä tarkoittaa, että huostaan otetut ovat normaalipalvelujen ja -tuen piiristä eri syistä pois käännytettyjä, lastensuojelun vastuulle siirtyneitä lapsia. Miten poiskäännytys näkyy vielä lastensuojelusta jo poistuneiden, huostassa olleiden lasten elämässä nuorina aikuisina? Artikkelissa tarkastellaan eräiden keskeisten instituutioiden - perhe, koulutus, työelämä - kautta sitä, miten lapsena tai nuorena huostaan otettuina olleet ovat kiinnittyneet näihin yhteiskunnallisiin instituutioihin
Kaksi artikkelia 2010 Heino, Tarja & Johnson, Marianne: Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Saarikallio-Torp, Miia & Heino, Tarja & Hiilamo, Heikki & Hytti, Helka & Rajavaara, Marketta: Lapset huostassa, vanhemmat ahdingossa Havaintoja huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhempien toimeentulosta ja työmarkkina-asemasta. Kirjassa Ulla Hämäläinen ja Olli Kangas (toim.) Perhepiirissä. Kelan tutkimuksia 2010. Julkaisu yhteistyössä Georg Henrik von Wreden politiikkaohjelman kanssa.
24 -vuotiaiden korkein suoritettu tutkinto vuonna 2006 sukupuolen mukaan, erikseen huostassa olleet ja koko ikäluokka
23-24-vuotiaiden suorittamat tutkinnot sukupuolen, huostaanottoiän ja sijoituspaikan mukaan 2006 (%). Huostassa olleet vs. kaikki 23-24-v Kaikki 23-24 v. naiset Kaikki 23-24 v. miehet Nainen, 0-12 v., perhe Mies, 0-12 v., perhe Nainen, 0-12 v., siirto Nainen, 0-12 v., laitos Nainen, >12 v., siirto Nainen, >12 v., perhe Mies, >12 v., perhe Mies, 0-12 v., siirto Mies, 0-12 v., laitos Nainen, >12 v., laitos Mies, >12 v., laitos Mies, >12 v., siirto Perusaste Ylioppilastutkinto Muu keskiaste Korkea-aste 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Huostassa olleiden ja koko väestön 15 24 -vuotiaiden pääasiallinen toiminta vuonna 2006
Vain perusasteen koulutuksen Kaikki 23-24 - v. Huostassa olleet 23-24 v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut
Ylioppilastutkinnon suorittaneet Kaikki 23-24 - v. Huostassa olleet 23-24 v. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut
Muu keskiasteen ( ei yo) koulutusta Kaikki 23-24 - v. Huostassa olleet 23-24 v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut
Korkea- asteen koulutusta Kaikki 23-24 - v. Huostassa olleet 23-24 v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut
Helsingborg 2005-08 kokeiluprojekti; Bo Vinnerljung havaitsi (2010) Luokkaerot tuottavat alemman sosiaaliluokan oppilaille kokemuksen, että he ovat vähemmän pidettyjä, ja tällainen kokemus heijastuu pitkälle aikuisikään. Hän viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan perhehoidossa olleet lapset ovat jääneet jälkeen koulussa - ei siksi että heillä olisi puuttuvia lahjoja, vaan pikemminkin erilaisten keskeytysten, muuttojen ja puutteellisen jatkuvuuden takia. Sama asia havaitaan laitoksessa olleiden lasten seurantatutkimuksissa.
Epäonnistuminen koulussa on perhehoidossa olleiden lasten kohdalla suurempi riski kuin niille lapsille, jotka kuuluvat köyhimmän 2 % joukkoon. Vinnerljung korostaa myös, että sijaisvanhemmilla, laitosohjaajilla, sosiaalityöntekijöillä ja opettajilla on taipumusta aliarvioida sijoitettujen lasten lahjoja ja että heidän odotuksensa ovat pessimistisiä lasten koulutulosten suhteen. Moni lapsi näytti olleen kognitiivisesti alistimuloituja. ALISUORIUTUMINEN tavallista
Ruotsin lapsiasiamies Fredrik Malmberg (2010) on ottanut esille epätasa-arvon huostaan otettujen lasten ja muiden lasten opetuksen järjestämisen suhteen. Valtakunnallinen selvitys vuonna 2009 (Skolinspektion) tutki (otostutkimus) niiden laitosten opetusta, jotka antoivat erityisopetusta. Tulokset olivat masentavia: vain yksi 31 tutkitusta yksiköistä antoi opetusta kaikissa aineissa ja tarjosi opetusta sen ajan johon lapsilla on oikeus. Lisäksi havaittiin, että usein kunnallinen koululaitos on passiivinen varmistamaan, että oppilaiden oikeus opetukseen toteutuu myös sijoitettujen lasten osalta. Asenteissa ja tiedoissa havaittiin myös puutteita: sijoitetut lapset saatettiin mieltää kehitysvammaisiksi. > Fredrik Malmberg vaatii jokaiselle huostaan otetulle lapselle pitäisi tehdä koulupsykologinen ja -pedagoginen tutkimus. tarvittava tuki järjestetään ja sen toteutumista seurataan niin koulussa kuin sijoituspaikassa.
Vinnerljungin johtopäätös on selkeä: Sijoitettujen lasten koulunkäynti pitää nostaa hoidon keskiöön! Näiden lasten pitää saada parempaa tukea koulunkäyntiin - heidän tarpeensa siihen on muita lapsia suurempi. Lapsilla on oikeus opetukseen
Johtopäätöksiä Koulutus on merkittävä suojaava tekijä. Ongelmallista on, että näin moni huostassa olleista ei suorita perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän tilanteensa on huonompi kuin muiden perusasteen koulutukselle jäävien. Heti jos on suorittanut yo-tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon, huostaan otettujen pääasiallinen toiminta näyttää hyvin samanlaiselta kun muiden samanikäisten. Muun keskiasteen koulutus ei näytä 'nostavan' huostassa olleita muiden nuorten työllisyystasolle. Koulutuksen ja työllistymisen suhteen parhain tilanne on niillä naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoitoon alle 12-vuotiaana, Heikoin tilanne on teiniiässä huostaan otetuilla pojilla, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa eri sijoituspaikassa.
Pohdintaa - mikä "pelastaa" huostaanotetun lapsen tulevaisuuden? Yhteiskunnan vastuu sijoituksen aikana ja sen jälkeen. Sosiaalifoorumin teema: oikeus ja kohtuus > Retoriikasta todelliseen vastuunottoon yli sektorien, osallisuuden vahvistaminen ("ihmistä ei jätetä") sekä järjestelmätasolla että yksilöiden kohdalla. Tarpeet - monialaisuus Ei pelkästään koulutustaso pelasta Ote elämään, halu olla mukana Kannattelevat ja riittävän pysyvät ihmissuhteet Mielekkyyden ja osallisuuden kokemus > Millaisia vaihtoehtoja on tarjolla? Kenen vastuu? Ajoitus?
Pesäpyy ry:n nuorten Selviytyjät -ryhmän laatimat selviytymisen mittarit Nuori on selviytynyt kun hän kykenee nauttimaan elämästään olemaan ylpeä itsestään menneisyydestään huolimatta arvostamaan itseään asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita ja saavuttamaan niitä pärjäämään omassa arjessaan rakastamaan kohtaamaan menneisyytensä asiat ja uskaltaa luottaa toisiin ihmisiin katsomaan tulevaisuuteen luottavaisena Pesäpuu ry - Selviytyjät