Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille 2014-2016 on osa nuorisotakuuta Kohderyhmänä alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Tavoitteena: - lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta - kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus Toteutus ensin kehittämishankkeina, jatkossa osana toiminta- ja rahoituslainsäädäntöä
Nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamisen toimenpideohjelma - valtionavustukset Työnantaja/työpaikka KOROTETTU KOULUTUSKORVAUS TYÖNANTAJILLE TYÖPAIKKAOHJAAJIEN- JA KOULUTTAJIEN KOULUTUS OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN ENNAKKOJAKSO AMMATTI- TUTKINTO TUETUN OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN Koulutuksen järjestäjä
Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Ei-työsopimussuhteinen, enintään 6 kk Tavoitteena alentaa työnantajan ja opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus Kehitetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja, jotta sitä voi käyttää oppisopimuskoulutukseen valmistavana ennakkojaksona Ennakkojakso toteutetaan jatkossa osana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, jota koskeva lainsäädäntö on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015
Korotettu koulutuskorvaus työnantajille Perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) samana vuonna päättäneille (koulutustakuun kohderyhmä) Käyttöön 1.6.2013 lukien Työnantajalle korvaus ensimmäisenä vuonna 800 euroa/kk, toisena vuonna 500 euroa/kk, kolmantena vuonna 300 euroa/kk (aiemmin n. 100 euroa/kk) Edellyttää oppisopimuksen tekemistä samana vuonna kun on päättänyt perusopetuksen tai 10. luokan
Oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen Tavoitteena madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen Mahdollistaa yksilölliset siirtymät ja opintopolut Eri koulutusmuotojen käyttö opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti Kehittämishankkeet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa
Työpaikkaohjaajien koulutus Tavoitteena kehittää työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen osaamista Työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaus riittävää ja osuvaa ja tukee opiskelijan ja työyhteisön ammattiosaamisen ja identiteetin kehittämistä Varmistetaan, että työpaikalla tapahtuva opiskelu vastaa tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan osaaminen työelämän tarpeita Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiosaamisen kehittäminen
Tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen Tavoitteena vahvistaa olemassa olevaa keinovalikoimaa nuorten oppisopimuskoulutuksen tuki- ja ohjaustoimissa Mm. yksilöllinen ohjaus ja tuki koulutusalan ja työpaikan valinnassa, monialainen yhteistyö, työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen Jo toteutettuja tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeita ja alueellisia verkostoja hyödyntäen tuotetaan sähköinen tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvien käytäntöjen käsikirja Toimintamalli kaikkien koulutuksen järjestäjien hyödynnettävissä
Tutkinnon osien suorittaminen Oppisopimus voidaan tehdä tarvittaessa vain tutkinnon osan suorittamisen ajalle Tavoitteena madaltaa kynnystä tehdä oppisopimus Tarkoituksena on, että koulutuksen järjestäjä huolehtii nykyistä kattavammin nuoren oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja tuesta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutos tuli voimaan 1.1.2014: ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus koulutuksen järjestäjälle oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Lisätietoa löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön wwwsivuilta http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/op pisopimusuudistus/index.html
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen sekä rahoitusjärjestelmän uudistaminen
Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt sekä työelämän osaamistarpeet Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien 12
Alustavia linjauksia 13.6. Kumotaan nykyiset luvat, määritellään järjestämislupia koskevat myöntämisedellytykset Yleiset: vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ammatilliset edellytykset ylläpitäjäneutraalisuus vapaa hakeutumisoikeus kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset KOKONAISHARKINTA Ammatillisen koulutuksen verkon muodostavat 1) monialaiset ja 2) vahvat erikoistuneet
Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Alueellinen ja valtakunnallinen koulutustarve Taloudelliset edellytykset toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden jaksolla Osaaminen ja oppimisympäristöt, toimivat ja laajat työelämäsuhteet Kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla vahva omaehtoinen koulutus ja riittävästi muiden tahojen rahoittama koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa Järjestämislupa erityisin perustein hakijalle, jolla riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst)
Järjestämislupien myöntämisen kriteerit (alustavat) Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: näyttötutkintojen määrä ja henkilökohtaistaminen työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen (tvkoulutus, maksullinen palvelutoiminta, lyhyet esim. sertifikaattikoulutukset) kokemus oppisopimuskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen määrä, (oppisopimuskoulutuksen toimivuutta, vaikuttavuutta ja toimintamalleja koskeva selvityshanke käynnissä)
Kehysriihi (RAPO), kehyspäätös 3.4. Rahoituksen määräytymisestä tod. kustannuspohjan perusteella luovutaan, kustannustason nousu indeksillä, uusia rahoitusperusteita sovelletaan 1.1.2017 Ammatillinen koulutus valtion rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen Aikuiskoulutus tutkintoon tai tutk. osaan johtamattoman koulutuksen rahoitus loppuu 2017 tyke-tehtävän rahoitus loppuu 2015 erikoisoppilaitosten rahoitus nykymuodossaan loppuu 2017
Ammatillisen aikuiskoulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä Taustalla työryhmätyö Siirrytään tulosperusteiseen järjestelmään tutkinnon osat ja tutkinnot tuottaisivat suurimman osan rahoituksesta opiskelijavuodet myöhemmin opiskelija- ja työelämäpalaute Rahoitus perustuu talousarvion määrärahaan, ei yksikköhintaa Indeksi Vaikutuksia myös mm. tutkintotoimikuntien työhön
Toisen asteen rakenne ja rahoitus; prosessi 08/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 09-11/14 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/14 HEt annetaan 1.1.2015 Lakimuutokset voimaan 1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 1/2016 Päätökset järjestämisluvista 1/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 18