Alajärven seudun elinkeinostrategia Tarkistettu 1
SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. TULOSKORTTI - BALANCED SCORECARD..... 3 3. ELINKEINOSTRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI... 4 3.1. Työn aloittaminen 3.2. Alajärven kaupunki 20-vuotta Elinkeinoseminaari 3.3. Elinkeinostrategiatyö 3.3.1. Elinkeinostrategian Työseminaari 3.3.2. Alajärven elinkeinojen swot-analyysi 3.3.3. Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio 3.3.4. Työryhmätyöskentely 3.3.5. Keskeiset menestystekijät 3.3.6. Kaupungin johtoryhmätyöskentely 3.3.7. Elinkeinostrategian Päätösseminaari 4. ELINKEINOSTRATEGIAN TARKISTAMISPROSESSI... 7 4.1. Tarkistamisprosessin käynnistäminen 4.2. Tarkistamistyöskentely 5. ALAJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET... 8 6. JOHTOPÄÄTÖKSET.... 12 7. SEURANTA 13 8. ELINKEINOSTRATEGIAN TARKISTAMINEN 14 LIITTEET Balanced Scorecard julkisella sektorilla Työryhmien kokoonpanot, elinkeinoneuvottelukunta ja työryhmien puheenjohtajat Alajärven elinkeinojen swot-analyysi 13.3.2007 2
1. TAUSTAA Alajärven kaupunginvaltuuston 8.10.2007 hyväksymä Alajärven seudun elinkeinostrategia on nyt tarkistettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tarkistamistyö tehtiin prosessina vuoden 2010 lopun ja alun välisenä aikana. Tarkistamisella päivitettiin asiakirja siten, että elinkeinojen swot-analyysi, Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio ja keskeiset menestystekijät pysyivät ennallaan. Sen sijaan kaupungin strategiset päätavoitteet hieman tarkentuivat ja niiden sisällöt ajantasaistettiin. Alkuperäisen ohjelmakirjan valmistuttua 2007 tuli 10 vuotta täyteen siitä, kun yrittäjien ja kaupungin laatima ensimmäinen yhteinen Alajärven elinkeino-ohjelma 1997 valmistui. Tuolloin työstetty, reilun vuoden työrupeaman ja satoja työtunteja vaatinut ohjelma herätti monien ulkopuolisten tahojen mielenkiintoa. Yrittäjien ja kaupungin yhteinen, pitkäjännitteinen alueen elinkeinopolitiikan suunnittelu on edelleen jatkunut säännöllisenä ja tämä nyt tarkistettu asiakirja on jo neljäs yhteinen tuotos. EU-aika ja vuoden 2009 alusta alkanut Järvi-Pohjanmaan yhteistyö ovat lisänneet erilaisten ohjelmien ja suunnitelmien laatimista. Alajärven oma elinkeinostrategia on kuitenkin ainakin toistaiseksi koettu edelleen tarpeelliseksi. Työskentelyyn osallistunut runsas alajärveläisten yrittäjien ja kaupungin henkilöiden määrä sekä aktiivinen työskentely valmistelun eri vaiheissa on ollut tae siitä, että prosessi ja lopputulos on koettu yhteiseksi tekemiseksi. Strategian myötä uskotaan mahdollisuuteen olla vaikuttamassa alueen kehittymiseen ja kilpailukyvyn säilyttämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Yhteistyössä valmisteltujen omien strategisten näkemysten selkeyttäminen on antanut myös taustaa ja uskottavuutta osallistua ja vaikuttaa laajempaan, seudulliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Tehdyssä tarkistamisprosessissa on huomioitu vuoden 2009 alussa tapahtunut Lehtimäen kuntaliitos. Kaikkiin työryhmiin ja elinkeinoneuvottelukuntaan oli täydennetty Alajärven eteläisen osan edustus ja näin mahdollisuus tuoda alueen näkökanta yhteiseen käsittelyyn. Kuten kaikkiin aikaisempiin ohjelmiin ja strategioihin, niin tähänkin oli pyritty tuomaan jotain uutta. Tällä kertaa uutta oli Balanced Scorecard (tuloskortti) menetelmän käyttäminen työskentelyprosessissa. Koska menetelmän soveltaminen vaatii asian aikaisempaa tuntemusta, niin valmistelussa hyödynnettiin Jyväskylän Yliopistossa työskentelevän professori Marko Järvenpään ammattitaitoa. 2. TULOSKORTTI - BALANCED SCORECARD Balanced Scorecard (BSC), Suomessa yleisimmin nimellä tuloskortti, on syntynyt USA:ssa ja Kanadassa sijaitsevan kahdentoista suuryrityksen hankkeessa, joissa pyrittiin kehittämään yritysten suorituksen mittausta. BSC on kehittynyt käsitteenä viimeisen viidentoista vuoden aikana melkoisesti, johdon moniulotteisesta seuranta- ja hälytysjärjestelmästä johtamisjärjestelmäksi, jonka avulla strategia pyritään viemään jokapäiväisen toiminnan tasolle. Viime vuosina BSCmenetelmää on alettu soveltamaan myös julkisella sektorilla. Liitteenä 1 on professori Järvenpään esittämä prosessikaavio Balanced Scorecard julkisella sektorilla. 3
3. ELINKEINOSTRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI 3.1. Työn aloittaminen Yrittäjien, maataloustuottajien ja kaupungin yhteisen toimielimen elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa 17.2.2006 päätettiin, että EU-ohjelmakauden 2007- alkaessa valmistellaan yhdessä uusi Alajärven seudun elinkeinostrategia. Kokouksessa päätettiin lisäksi, että tulevaa elinkeinostrategiaa täydennetään aikaisempaan asiakirjaan nähden seuraavilla asioilla: asuminen, kuntayhteistyö, viihtyisyys ja vetovoimaisuus sekä kaupungin muiden osa-alueiden (hallintokuntien) mukanaolo kehittämisessä. Elinkeinoneuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa 23.3.2006 strategiatyötä jatkettiin siten, että valmisteluun nimettiin jäsenet (liite 2) seitsemään työryhmään seuraavasti: - kaupanala - matkailu - teollisuus - yrityspalveluala - maaseutu - hoiva- ja palveluala - ympäristö ja viihtyisyys Edellisestä elinkeinostrategiasta poiketen nyt valittiin edustajat aikaisempien kaupanala, matkailu, teollisuus ja maaseutu ryhmien ohella myöskin kahdelle muulle eli yrityspalvelualalle sekä hoiva- ja palvelualalle. Näin aikaisemmin ollut IT-ala ryhmä korvattiin hieman laajemmalla palvelualan edustuksella. Lisäksi perustettiin nimellä ympäristö ja viihtyisyys työryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin paneutua nimensä mukaisten asioiden kehittämiseen huomioiden muissa työryhmissä aiheesta tehty pohjatyö. Elinkeinostrategiatyön johtamista koordinoi aikaisemmin hyväksi todettuun tapaan elinkeinoneuvottelukunta, jonka kokoonpanoa kokouksissa täydennettiin työryhmien puheenjohtajilla ja kokoonkutsujilla (liite 2). Strategiatyöskentelyssä päädyttiin käyttämään Balanced Scorecard menetelmää (kts. kohta 2), jonka soveltamisessa eri vaiheissa hyödynnettiin professori Marko Järvenpään asiantuntemusta ja kokemusta. 3.2. Alajärven kaupunki 20-vuotta Elinkeinoseminaari Alajärven seudun elinkeinostrategia työskentely käynnistettiin juhlavasti 5.5.2006 Alajärven kaupunki 20-vuotta Elinkeinoseminaari -nimissä Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) Alajärven toimipisteessä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 37 henkilöä. Seminaarin luennoitsijoiksi oli kutsuttu toiminnanjohtaja Yrjö Westling Kuntaliiton yhteydessä toimivasta SEKES r.y.:stä ja hallituksen puheenjohtaja Esko Reinonpoika Alanko MicroMedia Oy:stä. 3.3. Elinkeinostrategiatyö Edellisen strategian valmistelun kokemusten pohjalta päädyttiin siihen, että ennen työryhmävaiheen käynnistymistä, niiden työskentelyn linjaamiseksi 4
elinkeinoneuvottelukunnan tulee valmistella Alajärven elinkeinojen swot-analyysin ja vision. Tämän jälkeen työryhmien tuotosten yhteisten nimittäjien pohjalta elinkeinoneuvottelukunnalla on sitten hyvä pohja valmistella Alajärven kaupungin keskeiset menestystekijät. 3.3.1. Elinkeinostrategian Työseminaari Aloitusvaiheiden jälkeen varsinaisen strategiatyön pohja luotiin Työseminaarissa 7.11.2006 samaisessa paikassa JAMI:lla kuin kohdan 3.2. elinkeinoseminaari. Tilaisuudessa ulkopuolisena luennoitsijana oli strategiatyöskentelyyn osallistuva professori Marko Järvenpää. Seminaariin osallistuvien 23 osallistujan voimin työstettiin swot-analyysiä pohjaksi tulevalle strategiavalmistelulle. 3.3.2. Alajärven elinkeinojen swot-analyysi Joulukuun 13. päivä 2006 Punaisen Tuvan Viinitilalla pidetyssä elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa Alajärven elinkeinojen swot-analyysi valmisteltiin liitteen 3 mukaiseksi. Analyysin pohjana on pitkälti edellisessä ohjelmassa kirjatut asiat, mutta joiltakin osin tuli ajankohtaisia asioita mm. mahdollisuuksiin työperäinen maahanmuutto, josta ollaan tällä hetkellä hakemassa osittaista helpotusta vallitsevaan työvoimapulaan. Maaliskuun kokouksessa swotanalyysiä tarkennettiin siten, että sana matkailu lisättiin mahdollisuuksiin. 3.3.3. Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio Vuoden 2007 ensimmäisessä elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa 10. tammikuuta, kahden kokoontumisen jälkeen sekä laajan keskustelun pohjalta ja monipuolisten kannanottojen myötä saatiin Alajärven elinkeinojen visio alla olevaan muotoon. Kuten swot:ssa, niin myöskin visiossa, maaliskuun kokouksessa huomioitiin matkailun lisääminen ja se sijoitettiin vision ensimmäiseen lauseeseen. Kasvava Alajärvi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet asumiseen, työntekoon, vapaa-aikaan ja matkailuun. Alajärvi tunnetaan voimakkaasti kehittyvästä, kansainvälisestä ja valtakunnallisesta lamellihirsi-, alumiini- ja ohutlevyteollisuudesta sekä tietoliikenteestä. Kehityshakuisena ja yhteistyökykyisenä paikkakuntana olemme monikulttuurinen ja viihtyisä asioimiskeskus. 5
3.3.4. Työryhmätyöskentely Elinkeinoneuvottelukunnan valmisteltua Alajärven elinkeinojen swot-analyysin ja vision oli vuorossa kuuden työryhmän, kaupanala, matkailu, teollisuus, yrityspalveluala, maaseutu sekä hoiva- ja palveluala, työskentelyjakso. Pääosin ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa vuoden 2007 alussa, tammi- ja helmikuun aikana. Viranhaltijoiden kokoonkutsusta lähes täysin yrittäjistä koostuvat ryhmät analysoivat swot-analyysia sekä visiota ja näiden sekä oman alansa laajan tuntemuksen pohjalta laativat luettelon tavoitteista, jotka nähtiin merkittävimmiksi Alajärven kehittymisen ja oman toimialan edistämisen kannalta. Edellisten kuuden työryhmän tuotosten pohjalta seitsemäs ja uusin työryhmä, ympäristö ja viihtyisyys, teki oman esityksensä tavoitteista. Ryhmän nimen mukaisesti tavoitteiden asettaminen painopisteenä oli paikkakunnan ympäristöä ja viihtyisyyttä edistävät toimet. 3.3.5. Keskeiset menestystekijät Kaikissa työryhmien kokouksissa mukana olleena professori Marko Järvenpää esitteli 13.3.2007 elinkeinoneuvottelukunnalle yhteenvedon työryhmien työskentelystä. Esitykseen oli koostettu ryhmien moninaisten esitysten pohjalta kolmen keskeisen menestystekijän, yrittäjyys ja osaaminen, asuminen ja vapaaaika sekä yhteistyö ja kehityshakuisuus, toteuttamiseksi tähtäävät yhteiset tavoitteet. Elinkeinoneuvottelukunnan kokoukseen 11.4.2007 Järvenpää oli jatkovalmistelut edellisen kokouksen ja työryhmien aineistojen pohjalta elinkeinostrategian valmistelua. Kolmen keskeisen menetystekijän saavuttamiseksi hän oli asettanut neljä strategista päätavoitetta seuraavasti: 1) Viihtyisyys, keskustan alueiden nivominen yhteen, ydinkeskustan katujen kunnostuksen toteuttaminen sekä maankäytön suunnitelmallinen kehittäminen. 2) Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen. 3) Monitoimihallin rakentaminen keskustan alueelle. 4) Markkinoinnin resursointi ja markkinoinnin kehittäminen toimialastrategioiden toteuttamiseksi. 3.3.6. Kaupungin johtoryhmätyöskentely Balanced Scorecard menetelmän lisäksi toisena merkittävä uutena toimintana elinkeinostrategian valmisteluun saatiin kaupungin johtoryhmätyöskentely. Johtoryhmä valmisteli kaupungin näkökulmasta strategisia päätavoitteita kahdessa kokouksessaan 23.4. ja 7.5. aikatauluttaen, vastuuttaen ja resurssoiden ne. 3.3.7 Elinkeinostrategian Päätösseminaari Reilun vuoden työrupeaman jälkeen elinkeinostrategiatyöskentelyn päätteeksi toukokuun viimeisen päivän iltana 2007 pidettiin Päätösseminaari Jamilla. Tilaisuuden pääluennoitsijaksi oli kutsuttu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät r.y.:n alajärveläislähtöinen puheenjohtaja Jorma Luoma. Seminaarissa todettiin strategiatyöskentelyn koostuneen tässä vaiheessa 7 elinkeinoneuvottelukunnan 6
kokouksesta, 2 seminaarista, 11 työryhmien kokouksesta, joihin on ollut kutsuttuna 42 yrittäjää sekä 2 kaupungin johtoryhmän kokouksesta. 4. ELINKEINOSTRATEGIAN TARKISTAMISPROSESSI 4.1. Tarkistamisprosessin käynnistäminen Alajärven kaupunginvaltuuston 8.10.2007 hyväksymässä Alajärven seudun elinkeinostrategia :ssa oli kohdassa 7 kirjattuna strategian tarkistaminen. Elinkeinoneuvottelukunnan päätöksellä 26.5.2010 käynnistettiin tarkistamistyö valmistelussa mukana olleiden kuuden työryhmän kokoontumisilla. 4.2. Tarkistamistyöskentely Tarkistamista valmistelevat kuusi työryhmää kokoontuivat ja kävivät läpi elinkeinostrategian tähänastisen toteutuman ja antoivat sitten elinkeinoneuvottelukunnalle evästystä jatkotyöstämiseen. Työryhmien puheenjohtajat kutsuttiin mukaan elinkeinoneuvottelukuntaan 7.6.2011. Kokouksessa käytiin läpi ryhmien esitykset ja päätettiin, että työryhmät jatkotyöstävät esityksiään siten, että kukin ryhmä tekee muutamasta keskeiseksi katsomastaan asiasta tarkennetun toimenpide-esityksen. Valmistelussa tuli huomioida elinkeinostrategian linjaus siten, että kukin esitys sisältyy johonkin neljästä strategisesta päätavoitteesta. Työryhmien tarkennettuja esityksiä käytiin läpi elinkeinoneuvottelukunnassa 15.12.2011. Kokouksessa päätettiin, että yrityspalvelupäällikkö Jouko Etula ja maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala kokoavat työryhmien puheenjohtajista koostuvan strategian tarkistamista valmistelevan ryhmän. Etulalle ja Kuoppalalle annettiin lisäksi mahdollisuus käyttää työskentelyyn tarvittaessa ulkopuolista vetäjää, jona käytettiinkin alkuperäisessä elinkeinostrategian valmistelussakin mukana ollutta professori Marko Järvenpäätä. Puheenjohtajista koostuva ryhmä kokoontui professori Järvenpään johdolla tarkistamista valmistelevaan workshopiin 23.2.. Ryhmän valmistelun pohjalta Etula ja Järvenpää valmistelivat elinkeinoneuvottelukunnan 3.4. kokoukseen käsiteltävän aineiston. Elinkeinoneuvottelukuntaan oli kutsuttuna työryhmien puheenjohtajat ja workshopissa paikalla olleet varapuheenjohtajat ja strategian valmistelua päätettiin jatkaa samalla kokoonpanolla vielä toisen kerran. Toisessa elinkeinoneuvottelukunnan käsittelyssä 8.5. päätettiin ensin jakaa kokonaisuuden selkeyttämiseksi päätavoite 1) Kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen kahteen kohtaan: 1) Keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen ja 2) Houkuttelevan kuntakuvan kehittäminen. Tämän myötä alkuperäisten neljän päätavoitteen sijaan olisi tullut viisi kohtaa. Elinkeinoneuvottelukunta päätti viedä tämän jälkeen strategian jatkovalmistelun kaupungin toimielimiin. Kaupungin johtoryhmä jatkoi strategian tarkistamista kokouksessaan 21.5.. Strategian toimivuuden takia Alajärven strategisten päätavoitteiden määrä oli palautettu neljään (kts. kohta 5). 7
Tarkistamistyö tehtiin prosessina vuoden 2010 lopun ja alun välisenä aikana. Tarkistamisella päivitettiin asiakirja siten, että elinkeinojen swot-analyysi, Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio ja keskeiset menestystekijät pysyivät ennallaan. Sen sijaan kaupungin strategiset päätavoitteet hieman tarkentuivat ja niiden sisällöt ajantasaistettiin. 5. ALAJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET Alkuperäisen elinkeinostrategian mukaisesti Alajärven kaupungin strategiset päätavoitteet olivat seuraavat neljä: 1) Kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen 2) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen 3) Markkinoinnin kehittäminen 4) Elinkeinopoliittiset investoinnit osana elinkeinostrategiaa Strategian tarkistamisprosessin myötä neljäksi strategiseksi päätavoitteeksi tulivat seuraavat: 1) Keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen 2) Houkuttelevan kuntakuvan ja markkinoinnin kehittäminen 3) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen 4) Elinkeinopoliittiset investoinnit osana elinkeinostrategiaa Tarkistamisessa päivitetyt strategiset päätavoitteet tavoitteineen, toimenpiteineen, vastuutahoineen, aikataulutuksineen ja euromäärineen ovat tarkemmin esiteltynä seuraavissa taulukoissa. 1) Keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen (1/2) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Liikennejärjestelyt - Kauppakadun peruskorjaus (liikennejärjestelyjen tarkistaminen pihojen ja paikoituksen osalta) - Ydinkeskustan paikoituksen kehittäminen - Viherrakentamisyhteistyö (Jami & puutarhuri) Kaupunki/ Pentti Yli-Olli Kaupunki/ Jouni Hänninen - - 200 - Urheilualueen kiertoliittymä (sis. Pitkäkankaantien kunnostamisen) * suunnittelu * rakentaminen - Liikunta- ja uimahallin paikoitus (v. osuus sisältyy rakennusurakkaan) Kaupunki/ Pentti Yli-Olli 5 140 116 - Alajärventien kokonaiskehittäminen * Alajärventien kauppakeskuksen liittymä * kaavoitus, liikennejärjestelyt (kiertoliittymä teollisuustien risteykseen, nopeusrajoitus) Kaupunki/ Pentti Yli-Olli Kaupunki/ Jouni Hänninen, kaavoituspäällikkö - 15?? Kortteleiden 308 ja 309 rakentaminen - Kiinteistörakentaminen (Keskipiste ja S-Market) * valmistelu * toteutus JPYP/ Jouko Etula & kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat - -? Muut toimet - Alle 400 m 2 päivittäistavaramyymälä keskustaan - Erikoistavarakauppoja ja tukipalveluita keskustaan - Alajärven keskustan rakennemalli - Alajärven keskustan yleiskaavan laatiminen - Vanhan matkahuollon alueen kehittäminen JPYP/ Jouko Etula & yrittäjät Kaupunki/ kaavoituspäällikkö - - - 2015-30 20 30 20.8. 8
1) Keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen (2/2) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Tontti- ja vuokraasuntotarjonnan kehittäminen - Monimuotoisten tonttien tarjonta ja kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä järvisyyden hyödyntäminen * Kullanmutka (kaavoitus) Kaupunki/ kaavoituspäällikkö 10 15 * Alajärven keskustan yleiskaavan laatiminen 20 30 * Alajärven keskustan asemakaavan laatiminen 2014 -? - Asumisen monet muodot 2014 tapahtuma (vrt. Vetovoimainen Järviseutu hanke, kohta 2) Kaupunki/ Tapani Kotanen 2011 2014 18/ 2,5 127/ 18 141/ 20 42/ 6 - Laadukkaampien vuokra-asuntojen tarjonta Kaupunki/ Vesa Koivunen?? Uimahallin rakentaminen - Uimahalli Kaupunki/ Pekka Saarenketo 3.255 3.126 Monitoimihallin rakentaminen - Monitoimihalli (monikäyttöisyyden huomioiminen esim. messut) Kaupunki/ Jouni Hänninen 2014 2015 25 100 4.877 Jäähallihanke - Jäähalli (kustannusarvio 490 t ) * tekojääputkiston siirto * pohjatyöt Kaupunki/ Jouni Hänninen 67,5 254 2) Houkuttelevan kuntakuvan ja markkinoinnin kehittäminen (1/2, kuntakuva) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Järvi-Pohjanmaan ja kaupungin viestintästrategioiden toteuttaminen erilaisin hankkein - Kylttien ja tekstien kehittäminen kaupungin keskustaan ja rajoille - Vapaa-ajanpalveluiden sekä investointimahdollisuuksien esilletuominen (mm. esitemateriaalit ja messut) Kaupunki/ Tero Kankaanpää Kaupunki/ Tero Kankaanpää, Paula Harjula & JPYP/ Jouko Etula - - - Kaikkien alajärveläisten nuorten kesätyöllistäminen Kaupunki/ Maarit Fräntilä & Yrittäjäjärjestöt/ pj:t - 100/ 50 Sisäinen viestintä ja koulutus Systemaattinen myönteinen viestintä - Kaupunki toteuttaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämistä (ml. asukkaat) sekä henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutusta koskevan hankkeen - Em. koulutuksen pohjalta ja lisäksi laaditaan toimenpideohjelma tavoitteen saavuttamiseksi Kaupunki/ Tero Kankaanpää?? Kaupunki/ Tero Kankaanpää?? 9
2) Houkuttelevan kuntakuvan ja markkinoinnin kehittäminen (2/2, markkinointi) Alueellisen markkinoinnin kehittäminen Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t - Järvi-Pohjanmaan aluemarkkinointiraha - Vetovoimainen Järviseutu hanke * markkinointitoimien valmistelu Kaupunki/ Tero Kankaanpää & JPYP/ tj, Juha Lehtineva Kaupunki/ Tapani Kotanen 2011 2014 70/ 45,5 18/ 2,5 127/ 18 141/ 20 42/ 6 - Markkinointi-/ viestintäpäällikön palkkaaminen (selvitetään mahdollisuus yhteisen henkilön palkkaamisesta Järvi-Pohjanmaalle) Kaupunki/ Tero Kankaanpää Yritysten yhteismainonta - Messuyhteistyö JPYP/ Vastuuhenkilöt - - Kaupan kehittämisryhmän toiminta JPYP/ Jouko Etula - 20,6/ - 20,6/ - - Muiden kehittämisryhmien aktivointi? - - Elämysrengas -hanke JPYP/ Pirkko Ylätalo 2011 39/ - 117/ - 20/ - Sähköisen median hyödyntäminen markkinoinnissa - Hanke sähköisen median hyödyntämiseksi - Järvi-Pohjanmaan aluemarkkinointiraha (vrt. Alueellisen markkinoinnin kehittäminen) Kaupunki/ Tero Kankaanpää Kaupunki/ Tero Kankaanpää & JPYP/ tj, Juha Lehtineva? 70/ 45,5 3) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen (1/3) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Kehittämis ja innovaatiopalvelukeskuksen toiminnan Vakiinnuttaminen - Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy * yrityspalvelu Kaupunki/ Vesa Koivunen, Jukka Kuoppala & JPYP/ Jouko Etula 346/ 224 346/ 224 * kehittämispalvelu Kaupunki/ Vesa Koivunen & JPYP/ Juha Lehtineva 41/ 26 41/ 26 - Yritys-Suomi Järviseutu (seudulliset yrityspalvelut) Järviseudun TE-toimisto, JPYP & muut sopimus- ja yhteistyöosapuolet - - Tutkimus- ja koulutuspalvelu - Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu, Alajärvi Kampus * korkeakouluopetuksen koordinaattori * teknologia-asiamies Kaupunki/ Vesa Koivunen 124/ 10 124/ 10 - Järviseudun koulutuskuntayhtymä (Jami) * nuorisoasteen koulutus * aikuiskoulutus * oppisopimustoimisto * hanketoiminta Kaupunki/ Vesa Koivunen 8.600/ - 8.200/ - 10
3) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen (2/3) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Kehittämishanketoiminta (1/2) - Aktiivisuutta ja yhteistyötä seudulle Kaupunki/ Tapani Kotanen 2014 72/ 7 72/ 7 44/ 4 - KOKO Puutuoteverkosto JPYP/ Jouko Etula 2011 71/ 7 129/ 13 - Puualan innovaatiokeskus (esiselvitys) JPYP/ Jouko Etula 4/ 0,4 - Alumiini- ja metallialan kehittämishanke - AluInno JPYP/ Juha Lehtineva 2010 2011 47/ 4,6 112/ 11 112/ 11 73/ 7 - Lakeaharjun kehittämishanke (esiselvitys) JPYP/ Juha Lehtineva 2011 10/ 1,3 40/ 5,2 - Lakeaharjun suorituspaikkojen rakentaminen JPYP/ Juha Lehtineva 250/ 6,2 350/ 8,8 - Alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus * kehittämishanke * laiteinvestoinnit Jami/ rehtori 2014 2014 135/ 19 65/ 9 535/ - 265/ - 3) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen (3/3) Tavoite Toimenpide Kuka Milloin t Kehittämishanketoiminta (2/2) - Terveyttä ja hyvinvointia matkailusta JPYP/ Pirkko Ylätalo 2014 68/ 5 80/ 6 32/ 2,4 - Lähienergian mikroverkko ja tuotantolaitos suunnittelu Kaupunki/ Jukka Kuoppala & JPYP/ Juha Lehtineva 2014 250/ 7?? - Innovoima hanke (pilottihanke) JPYP/ Jouko Etula 0,9/ 0,09 - Palveluinnovaatiot/ esiselvitys alueen mahdollisuuksista Kaupunki/ Jukka Kuoppala & JPYP/ Jouko Etula 50/ 5 11
4) Elinkeinopoliittiset investoinnit osana elinkeinostrategiaa Teollisuus- ja maataloushankkeet Kaupan ja palveluiden edistäminen elinkeinostrategian vahvuuksien tukeminen kaupunki yrityskohtaisesti mukana ainoastaan kerran kaupunki pyrkii luopumaan omistuksestaan mahdollisimman pian kasvu- ja työllisyysnäkökulma 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Alajärven seudun elinkeinostrategia asiakirjan valmistelu vuosien 2006 ja 2007 aikana, sekä nyt tehty asiakirjan tarkistaminen vuoden 2010 lopun ja alun välisenä aikana vahvistavat Alajärvi mallia eli alajärveläisten yrittäjien ja kaupungin tapaa tehdä alueen elinkeinoelämän suunnittelua tiiviissä yhteistyössä. Vuodesta 1997 lähtien alkanut systemaattinen toiminta on edelleen saanut jatkoa ja uusia piirteitä. Strategian reilun puolentoista vuoden ajan ja mittavan työmäärän sisältänyt valmistelu on nyt saanut jatkokseen saman kestoisen yhteistyössä tehdyn strategian tarkistamisprosessin tuotoksen. Strategian valmisteluun perustetut työryhmät toivat valmisteluun laajuutta, uutta näkökantaa ja asiantuntemusta sekä lisäksi ne antoivat tarkistamiseen pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kaupungin johtoryhmän osallistuminen valmisteluun ja tarkistamiseen loi linkin kaupungin muihin hallintokuntiin ja on jatkossa erittäin tärkeä yhteys strategian toteutuksessa ja seurannassa. Ulkopuolisen vetäjän käyttö antoi ryhtiä ja asiantuntemusta työskentelyyn. Lisäksi vetäjä auttoi asiakirjan kokoamisessa ja toi uuden toimintatavan sekä suunnitelmien saattamiseksi käytäntöön että toteutuksen seurantaan. Elinkeinostrategian valmistelussa hyödynnetty Tuloskortti Balanced Scorecard -menetelmä täydensi asiakirjaan edellisestä strategiasta osittain puuttuneen ulottuvuuden, eli suunnitelmista löydettävän selkeän yhteyden käytännön toteutukseen. Käytettävässä menetelmässä strategiset päätavoitteet jaettiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, vastuutettiin sekä resursoitiin ajallisesti ja euromääräisesti, lisäksi seuranta nivottiin tiivisti oleellisena osana prosessiin. 12
Aikaisemmissa suunnitelmissa lähtökohtina olivat swot-analyysin vahvuudet ja mahdollisuudet, tällä kertaa tartuttiin myöskin heikkouksiin ja uhkiin. Uusi näkökanta toikin strategisiin päätavoitteisiin kaksi kohtaa neljästä, jotka tarkistamisen myötä tulivat muotoon keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen ja houkuttelevan kuntakuvan ja markkinoinnin kehittäminen. Strategian tarkistamisprosessissa nousi useaan otteeseen esille strategian alkuvaiheen toteutuksessa vähälle panostukselle jäänyt markkinointi. Kaupungin päätösten ja hanketoiminnan myötä asiaan on nyt tulossa parannusta. Toisena keskustelun aiheena huomiota sai alajärven ydinkeskustan tulevaisuus. Lähiaikoina tuleva päivittäistavarakaupan muutto vähentää osaltaan keskustan vetovoimaisuutta ja heikentää näin erikoiskaupan asemaa, ellei korvaavaa toimintaa saada tilalle. Kolmantena aivan uutena asiana tuli kaupungin johtoryhmässä esille alajärveläisten nuorten kesätyöllistäminen. Kaupungin ja yrittäjäjärjestöjen yhteistoimin kaikkien halukkaiden nuorten työllistämisellä edes lyhyeksikin ajaksi koettiin olevan suuren vaikutuksen kotipaikkaan sitouttamisessa. EU-aika ja vuoden 2009 alusta alkanut Järvi-Pohjanmaan yhteistyö ovat lisänneet erilaisten ohjelmien ja suunnitelmien laatimista. Alajärven oma elinkeinostrategia on kuitenkin ainakin toistaiseksi koettu edelleen tarpeelliseksi. Työskentelyyn osallistunut runsas alajärveläisten yrittäjien ja kaupungin henkilöiden määrä sekä aktiivinen työskentely valmistelun eri vaiheissa on ollut tae siitä, että prosessi ja lopputulos on koettu yhteiseksi tekemiseksi. Strategian myötä uskotaan mahdollisuuteen olla vaikuttamassa alueen kehittymiseen ja kilpailukyvyn säilyttämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Yhteistyössä valmisteltujen omien strategisten näkemysten selkeyttäminen on antanut myös taustaa ja uskottavuutta osallistua ja vaikuttaa laajempaan, seudulliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. 7. SEURANTA Strategiatyöskentelyssä käytetyn tuloskorttimenetelmän yksi oleellisista ominaisuuksista on seurannan nivominen prosessiin. Sen lisäksi, että seurannan myötä suunnitelluista toimenpiteistä pidetään kiinni, niin tärkeää on myös se, että esille tulleisiin asioihin reagoidaan ja ne kytketään jatkotoimiin. Alajärven elinkeinostrategian seurantaa tehdään kahdella tavalla: a) Elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa seuraavan vuoden suunnittelua valmistellessa tarkastellaan (paimennetaan) strategisten päätavoitteiden etenemistä, tarvittaessa pyritään edistämään toimenpiteiden toteuttamista. Kaupungin johtoryhmässä, vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä käydään läpi strategiset päätavoitteet ja huomioidaan niiden toteutuminen hallintokuntien budjeteissa ja toiminnassa. b) Jälkiseuranta tehdään vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä, viimeistään huhtikuulla. Kaupungin johtoryhmän valmistelun pohjalta elinkeinoneuvottelukunta arvioi elinkeinostrategian toteutumista ja toimittaa johtopäätöksensä kirjallisesti yrittäjien ja kaupungin hallituksille. Strategian seurannassa asioita tarkastellaan kahdella tasolla: a) Käytettävissä olevien virallisten tilastojen (asukasluku, uudet yritykset, työpaikkamäärä, työllinen työvoima, vienti, vähittäiskaupan liikevaihto ja verotus) pohjalta seurataan Alajärven kehittymistä useamman vuoden ajalta. 13
b) Toisena seurataan strategisten päätavoitteiden toteutumista siten, että ne ovat karkealla tasolla (tehty/ valmis, ollaan tekemässä (%-taso) ja ei/ ei ole aloitettu) osoitettavissa. Elinkeinostrategian etenemistä on tarkasteltu elinkeinoneuvottelukunnan kokouksissa ja tietyiltä osin on pyritty edistämään strategisten päätavoitteiden toimenpiteiden toteutumista. Seurannan havainnollistamiseksi on koottu yllä olevan mukaisista tiedoista uusimmat saatavilla olevat tilastotiedot 10 vuoden ajalta ja toisena on valmisteltu ja päivitetty seurantaulukkoa strategisten päätavoitteiden toteutumisesta. 8. ELINKEINOSTRATEGIAN TARKISTAMINEN Strategian tarkistamistyö tehtiin prosessina vuoden 2010 lopun ja alun välisenä aikana. Tarkistusjakso koskettaa pääasiassa meneillään olevan EU-ohjelmakauden loppua, eli on voimassa vuoden loppuun saakka. 14
Liite 1 BALANCED SCORECARD julkisella sektorilla Resurssit ja talous Toiminnan tehokkuus Budjetin saavuttaminen Saatu rahoitus Resurssien kohdentaminen Vaikuttavuus/asiakas Alueellinen vaikuttavuus/ tyytyväisyys Asiakkaiden (opiskelijoiden/ potilaiden tyytyväisyys yms.) VISIO JA STRATEGIA Sisäiset prosessit Prosessien tehokkuus Prosessien laatu Henkilöstö, kasvu ja oppiminen Henkilöstön tyytyväisyys Henkilöstön aikaansaannokset Henkilöstön osaaminen Aloitteet, Poissaolot, Vaihtuvuus Lähde: Professori Marko Järvenpää 15
Liite 2 (1/2) TYÖRYHMIEN KOKOONPANOT (henkilömäärä, kokoonkutsuja): Kaupanala (7 henkilöä, Jouko Etula) Tuomo Pollari, pj Matleena Saukko, vpj Maija-Liisa Kokko Jouko Salmenautio Mika Ainonen Niko Kaarlela Juha Yli-Kesäniemi Matkailu (7 henkilöä, Jouko Etula) Jorma Keijonen, pj Risto Saarela, vpj Inga Yli-Sikkilä Kai Rantala Leena Passi Mikko Isoniemi Pirkko Mäkipelto Alajärven Halpa-Halli Muodin TOP-Piste Sisustus Kokon Alajärven Kalustepiste Ky S-Market Alajärvi K-Supermarket Alajärvi Neste Lehtimäki Teollisuus (7 henkilöä, Jouko Etula) Reijo Virtanen, pj Esko Mäkelä, vpj Erkki Salmenautio Esko Rintamäki Mikko Pokela Tapani Niskakangas Tommi Isoaho Punaisen Tuvan Viinitila Tulivuorikeskus Gemstone Café Tilausliikenne T.J. Yli-Sikkilä Kanavan Kevari Nelimarkka -museo Isoniemen Lomamökit Kahvila Suninsalmi Honkarakenne Oyj Mäkelä Alu Oy Saltex Oy Finnlamelli Oy Al-Men Oy Tarkomet Oy Ti-Garnjet Oy Yrityspalveluala (7 henkilöä, Jukka Kuoppala) Timo Rintala, pj Aniita Tallbacka, vpj Tuija Silver-Lager Jarmo Seppälä Martti Matintupa Pekka Berg Harri Pihlaja Insinööritoimisto Rintala Oy Nordea Pankki Copro Tietojärjestelmät Oy Kuljetusliike Heikki Seppälä Ky Alajärven Kirjanpitopalvelu Oy T:mi Pekka Berg Tilitoimisto H.Pihlaja Maaseutu (7 henkilöä, Jukka Kuoppala) Jukka Joensuu, pj Marko Viitasaari, vpj Jussi Takala Maija Yliaho Raine Ihamäki Antti Joensuu Ville Kari Hoiva- ja palveluala (7 henkilöä, Jukka Kuoppala) Aimo Joensuu, pj Juha Pippola, vpj Lea Tarnanen Pekka Yli-Juuti Risto Joensuu Seppo Välisaari Sanna Valkeinen Aimo Joensuu Oy Neste Hoiskonportti Oy Hoivakoti Tuulikki Oy Hieroja Pekka Yli-Juuti Järviseudun OP-Kiinteistökeskus Oy Parturi-kampaamo Välisaari Seppo Suneva Ky 16