Maakuntakierros 2011
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2003 2009 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset Lähde: Tilastokeskus 2003 Vuosikate: Mrd. euroa 1,24 Asukasta kohti, 240 Vuosikate % poistoista 93 Tilikauden tulos, mrd. euroa0,14 Lainakanta: Mrd. euroa 5,19 Asukasta kohti, 999 2004 1,10 211 79-0,16 6,11 1 173 2005 1,11 213 77-0,05 7,05 1 347 2006 1,72 327 118 1,02 7,67 1 461 2007 2,02 382 135 0,74 8,15 1 545 2008 1,92 362 122 0,61 8,63 1 629 2009* 1,80 337 108 0,29 9,78 1 838 Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen mukaan: Vuosikate, /as. Kuntien lukumäärä (ko. vuoden kuntajaolla) Negatiivinen 63 138 134 79 52 57 29 0 100 93 117 101 79 54 53 26 101 400 246 159 169 225 233 209 184 401 28 14 12 32 61 80 93 Kuntien lkm. yhteensä 430 428 416 415 400 399 332 Kuntien lukumäärä vuoden 2009 kuntajaolla: Vuosikate negatiivinen 37 93 96 41 35 31 29 Vuosikate < poistot 172 253 261 187 142 132 116 2 Maakuntakierros kevät 2011
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as. 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 3 Maakuntakierros kevät 2011
Ahvenanmaa Etelä-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Kuntien vuosikatteet maakunnittain Vuosikate % poistoista 2008 2009 Koko maa: 2009* 2008 2009* 2008 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus 4 Maakuntakierros kevät 2011
Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate % poistoista 2007 2009, Manner-Suomi Kunnan asukasluku 31.12.2009-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 2007 2008 2009* 40001-100000 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus 5 Maakuntakierros kevät 2011
Kuntien lainakanta ja rahavarat 31.12.1991 2009 Kaikki kunnat, /as. /as. 2000 1800 1600 Lainakanta Rahavarat 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus 6 Maakuntakierros kevät 2011
Kuntien verotulot vuosina 2008 2014, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Verolaji 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18,00 Yhteisövero 1,53 1,20 1,40 1,61 1,40 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 20,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-0,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 7 Maakuntakierros kevät 2011
4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1991 2014, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Vuodet 1991-2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010-2014 ennusteet Peruspalvelubudjetti 2011. 8 Maakuntakierros kevät 2011
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2008 2011, mrd. 2008 2009* 2010** 2011** Toimintatulot 9,75 10,02 10,37 10,74 Toimintamenot -31,18-32,42-33,54-34,75 Toimintakate -21,43-22,40-23,17-24,01 Verotulot 17,53 17,61 17,93 18,56 Valtionosuudet 6,43 6,90 7,52 7,82 Rahoituserät, netto -0,13 0,20 0,14 0,10 Vuosikate 2,40 2,31 2,42 2,47 Poistot -1,94-2,04-2,12-2,20 Satunnaiset erät, netto 0,26 0,16 0,20 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,43 0,50 0,52 Lähteet: Vuodet 2008 2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010 2011 arviot Peruspalvelubudjetti 2011 9 Maakuntakierros kevät 2011
Asukasluvun muutosprosentti 2009 2010 maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta Lappi Etelä-Karjala Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Koko maa -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010 11 Maakuntakierros kevät 2011
Koko maa 8,8 % Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain 2010 2030 Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010, VE 2009 12 Maakuntakierros kevät 2011
Väestönmuutos kunnittain 2009 2030 Koko maan muutos 2,9% Koko maan muutos 5,3% Koko maan muutos 7,5% Koko maan muutos 9,3% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 13 Maakuntakierros kevät 2011
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 14 Maakuntakierros kevät 2011 KL/JAH 25.1.2010
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 15 Maakuntakierros kevät 2011 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka 16 Maakuntakierros kevät 2011 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010
Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain 1988..2007 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa Bkta Työ Väki 17 Maakuntakierros kevät 2011 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010
Seutukuntien BTV-indikaattori komponenteittain 2003..2006 (vahvimmat ja heikoimmat) Kuopio Kotka-Hamina Pohjois-Lappi Kokkola Loviisa Porvoo Tampere Vaasa Seinäjoki Ålands landsbygd Mikkeli (mediaani) Luoteis-Pirkanmaa Koillis-Savo Pielisen Karjala Etelä-Pirkanmaa Itä-Lappi Juva Jämsä Rauma Raahe Keski-Karjala HUOM! Tässä graafissa Juvan seutukunta sijoittuu väärään kohtaan. Seutukunta ei sijoitu viimeiseksi. Virhe pyritään oikaisemaan mahdollisimman pikaisesti. -4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 BTV-indikaattorin vuosien 2003..2006 keskiarvon poikkeama %-yksikköä koko maan arvosta Bkta Työ Väki 18 Maakuntakierros kevät 2011
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 1988..2007 (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ylivieska Rovaniemi Åboland-Turunmaa Joensuu Riihimäki Lappeenranta Raahe Hämeenlinna Härmänmaa Jakobstadsregionen Kotka-Hamina Mikkeli Lahti Nivala-Haapajärvi Kaustinen Siikalatva Rauma Kaakkois-Pirkanmaa Pori Äänekoski Kemi-Tornio Kouvola Kyrönmaa Forssa Loimaa Tammisaari Jämsä Koillismaa Kajaani Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Kokkola Lohja Kuopio Mediaani Oulu Salo -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa 1988..1992 1992..1997 1998..2002 2003..2007 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 19 Maakuntakierros kevät 2011
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 1988..2007 (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Koillismaa Kajaani Länsi-Saimaa Savonlinna Loviisa Ylä-Savo Järviseutu Suupohja Etelä-Pirkanmaa Tunturi-Lappi Luoteis-Pirkanmaa Keuruu Varkaus Kuusiokunnat Pieksämäki Pohjois-Lappi Pohjois-Satakunta Juva Saarijärvi-Viitasaari Heinola Eteläiset seinänaapurit Oulunkaari Lounais-Pirkanmaa Sydösterbottens kr. Imatra Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi Mediaani -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa 1988..1992 1992..1997 1998..2002 2003..2007 KL/JAH 8.2.2010 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 Maakuntakierros kevät 2011 20
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 21 Maakuntakierros kevät 2011
Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. 22 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Uusi Kunta 2017 -tavoitteet Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Paras-hankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 23 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Perustehtävä Uusi Kunta 2017 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. 24 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Uusi Kunta 2017 -valmistelun päävaiheet Kuulemis- ja tiedonkeruuvaihe Mallinnusvaihe Raportointivaihe Säädösvaihe Uusi Kuntalaki voimaan viimeistään 1.1.2017 1.11.2009 2010 2011 31.12.2012 1.1.2017 25 Maakuntakierros kevät 2011
OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 2010 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli 26 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 2010 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä» muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa» määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle.» valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean toimeksianto. Työryhmä 6.9.2010 27 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut 6.9.2010 Toimikausi 6.9.2010 31.1.2011 Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien. 28 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1) Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2) Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3) Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? 29 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi:» Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana (kevät 2010?) ei säännöksiä rakenteista» Sote-järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa» Sote-kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki» Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan» Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa yt-alueen perustamiseen 30 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20.8.2010) Tilanne 2007 2009 Perusterveydenhuollon organisaatiot 237 65 (>20.000 as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) 172 (<20.000 as.) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua 31 Maakuntakierros kevät 2011
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 32 Maakuntakierros kevät 2011
Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 2012 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 2010 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkaminen kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu? 33 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun metropoliselvitys (ministerit Vapaavuori ja Kiviniemi): erilaiset metropolimallit ja kansainvälinen vertailu Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Helsingin seudun kunnat vuoden 2010 loppuun mennessä Tutkimus metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä, tutkimusprofessori Antti Hautamäki (Espoon käynnistämä), valmistuu syyskuu 2010 34 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 35 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina 2010 2011 Sopimuskausi 1.2.2010 31.12.2011. Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi 1.2.2010 keskimäärin 0,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n paikallinen järjestelyerä 1.9.2010. Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 2010 on 0,9 %. Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 2011, voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Vain vähän tekstimuutoksia.
Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 10 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen
Kuntatyönantajien kilpailuetu tulevaisuudessa: Hyvin johdettu ja hyvin hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin sähköisiin työkaluihin. Kuntaalalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.
Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, järjestelmä selainpohjainen ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Rekrytoinnin tulevaisuus -esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi Kuntarekry.fi
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 40 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto