Ympäristöjaosto 49 19.05.2015 Ympäristölupa, soran murskaus, Morenia Oy 887/11.01.00/2014 YMPJAOST 49 Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus soran murskaukselle siirrettävällä murskaamolla. HAKIJA Morenia Oy PL 81 Automaatiotie 1 90101 Oulu 90460 Oulunsalo Yhteyshenkilö Sakari Järvi puh. 0400 868 968 sakari.jarvi(at)morenia.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Soran otto ja murskaus. Kyseessä on toiminnan jatkaminen uudella luvalla tilalla Hyynilänkangas, kiinteistötunnus 790-511-1-28, Sastamalan kaupungin Selkeen kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7. e perusteella. Kyseessä on toiminnan jatkaminen. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana ja toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen on ympäristönsuojelulain 34 2 momentin ja valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 :n 6. b. kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 29.9.2014 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Ottamisalueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Ottamisalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Hyyhilänkankaan I-luokan pohjavesialueella ja Länsi-Suomen vesioikeuden määrittämällä (18.10.1985) pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä n. 1,7 km:n etäisyydellä vedenottamosta. Etäisyys ottoalueelta Hyynilänkankaan vedenottamon lähimmille
kaivoille 4 ja 5 on 400-600 m. Hyynilänkangas ja Suodenniemi kk pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan pohjaveden virtaus on näille kaivoille päin ja maaperä hyvin vettä johtavaa. Alueella voimasssa ollut maa-aineslain mukainen I vaiheen ottamislupa päättyi 7.3.2015, samoin ympäristölupa murskaukselle. Uusi maa-aineslain mukainen lupa on myönnetty 28.8.2012 (rak.ltk 78) kiinteistöille Hyynilänkangas RNo 1:28 ja Soini RNo 1:126, lupa on voimassa 29.9.2022 saakka. Kiinteistöt omistaa nykyinen Morenia Oy (y-tunnus 2558445-2), jonka nimiin myös maa-aineslupa on siirretty. Luvan mukaan alueelta otettavan soran kokonaismäärä on 155 000 m 3 ja vuosittainen otto keskimäärin 15 500 m 3. SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee haja-asutusalueella, lähistöllä on useita maa-ainesten ottoalueita, ympäröivä maasto on pääosin tuoretta kangasmetsää, osin karukkokangasta, maaperä on soraa ja hiekkaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee pohjoisessa noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueen reunasta, kahteen seuraavaan on matkaa yli 700 metriä. Alueen eteläpuolitse kulkee seututie 259 ( Mouhijärvi- Lavia). YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Toiminta koostuu soran murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta ja kuljetuksista. Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Vuosittain käsiteltävän soran määrä on keskimäärin 50 000 tn/vuosi. Kiviaineksen kuljetus murskaamoon ja varastointialueelle suoritetaan kuorma-autoilla ja pyöräkuormaajalla. Murskeita säilytetään alueella varastokasoissa ja ne kuljetetaan käyttökohteisiin kuorma-autoilla. Toiminta-aika on arkisin maanantai-perjantai murskaukselle klo 7-22 ja kuormaamiselle ja kuljetuksille klo 6-22, kuljetuksia voidaan tehdä joskus viikonloppuisinkin. Murskausta suoritetaan jaksoissa 1-3 kertaa vuodessa ja noin 2-4 kuukautta/vuosi. Kuljetuksia tehdään ympäri vuoden. Toiminnan loputtua alue maisemoidaan metsätalouden käyttöön. Soran ottaminen on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain.tällä hetkellä vaiheen I maa-ainekset on hyödynnetty ja maisemointi osin tehty. Vaiheen I pohjaa tarvitaan vielä murskattujen ainesten varastointiin koko toiminnan ajaksi.varastointiaika päättyy ottotoiminnan päättymisestä noin vuoden kuluttua. Ottamisalueen pinta-ala on 2,238 ha, II vaiheen soranottoalueen maan pinta on noin tasolla + 124, ottamisen pohjan taso on + 113 ja pohjavesi tasolla + 104 +107. Suojakerrospaksuus pohjaveteen on kuusi metriä. Toiminnalle aiemmin myönnetty ympäristölupa koski vaihetta I, nyt haetaan ympäristölupaa vaiheelle II.
Murskaus tapahtuu siirrettävällä C-luokan murskauslaitoksella, jonka alle tehdään suojarakenne niin, että pohjamaan päälle asetetaan polttoaineita läpäisemätön kalvo (esim. HPDE-muovikalvo, paksuus vähintään 1 mm), jonka päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros hienoa maa-ainesta (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Tuotannossa käytetään soraa keskimäärin 50 000 t vuodessa ja enintään 200 000 t vuodessa. Kevyttä polttoöljyä kuluu toiminnan aikana keskimäärin 10 t viikossa ja enintään 25 t viikossa. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan autojen ja työkoneiden pysäköintialueet sekä työkoneiden polttoainevarasto ja työn aikaiset sosiaalitilat. Alueelle ei sijoiteta huolto- eikä pesupaikkoja. Sosiaalitilojen käsienpesuvedet sekä pölyämisen estämiseen tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan ulkopuolelta säiliössä. Pölyämisen estämiseksi käytetään vain puhdasta vettä, joka imeytyy maahan. 7-10 henkilön käsienpesuvedet ja vastaavat johdetaan umpisäiliöihin, joista ne kuljetetaan kunnallisen jätevesihuollon käsiteltäväksi. Kuivakäymäläjäte toimitetaan kunnallisen jätehuollon tai urakoitsijan välityksellä kaatopaikalle. Talviaikana tarvittava energia valaistukseen ja sosiaalitilojen lämmitykseen tuotetaan aggregaatilla. PÄÄSTÖT ILMAAN Aine Vuosipäästö (t/a) CO2 100 SO2 0,003 NOx 0,28 Hiukkaset (sis.pöly) 0,30 Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa työkoneissa ja murskaimessa. Laitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja ne pidetään huollettuina. MAAPERÄN, PINTA- JA POHJAVESIEN SUOJELU Alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta öljyjä tai muita pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään eikä pohjaveteen. Polttoaineiden jakelu- ja varastointipaikka sekä työkoneiden ja autojen säilytyspaikka sijoitetaan erilliselle ns. tukitoimintojen alueelle, jonka alle rakennetaan suojaus kuten murskauslaitoksenkin alle. Tukitoimintojen alue sijoitetaan kaivualueen ulkopuolelle, jolla suojakerroksen vahvuus on n. 18 m. Alueella ei suoriteta ajoneuvojen pesua eikä huoltoa. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä. Mahdollisiin vahinkotapauksiin on varattu imeytysturvetta paali/kone. Alueella sattuvat öljyvahingot ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdytään toimenpiteisiin mahdollisen öljyvahingon leviämisen estämiseksi.
Soranottotoiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan voimassaolevan maa-ainesluvan lupaehtojen mukaisesti. Seurantasuunnitelman mukaan pohjaveden pinnan korkeutta seurataan neljännesvuosittain ja pohjaveden laatua (haju, väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, CODMn/TOC, sulfaatti, nitraatti, kloridi, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt) kerran vuodessa. Soranottoalueelle on kahden aiemman pohjavesiputken lisäksi asennettu joulukuussa 2012 kolmas seurantaputki. ARVIO TOIMINNAN MUISTA VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Murskauksesta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja ympäristölle. Näiden syntymistä ja leviämistä voidaan estää suunnitelmallisella toiminnalla. MELU Melua aiheutuu etenkin soran murskauksesta ja soran kuljetuksesta ja syötöstä, murskeiden kuljetuksesta varastokasoihin sekä lajikkeiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Meluhaitat ovat paikallisia ja jaksottaisia, koska murskausta tehdään kahtena-neljänä kuukautena vuodessa. Asuinalueella melun päiväohjearvo on 55 db. Murskauslaitoksen melu vaimenee alle 55 db:n noin 400 metrin etäisyydellä melulähteestä. Melua vaimennetaan tarvittaessa koteloinnein ja meluestein. Suunniteltu varastokasojen sijoittelu vaimentaa myös melua. Toiminta-alueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta eikä lähistöllä ole muita helposti häiriintyviä kohteita. PÖLY Pölyn lähteitä ovat mm. liikenne, murskauslaitoksen kuljettimet ja varastokasat. Pölylaskeuma on merkittävä yleensä vain toiminta-alueella, sallittu leijuma alitetaan 300 metrin etäisyydellä. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään laitteiston koteloinneilla ja tuulisuojilla sekä kastelemalla ja vesisuuttimillla. Myös kuljetuksista syntyvä pöly voidaan kuivilla sääjaksoilla sitoa kastelemalla sekä ajonopeuksia rajoittamalla. Näin pölyhaitat jäävät vähäisiksi. Sijoittamalla toiminnot soramonttuun varastokasojen keskelle voidaan tehokkaasti estää melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä murskaamon öljy- ja polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Vuotojen varalta murskauslaitos, koneiden polttoainesäiliö ja tankkasupaikat sekä paikoitusalue sijoitetaan alustalle, joka estää öljyn tai polttoaineen pääsyn maaperään, kuten
edellä kohdassa yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta ja maaperän, pinta- ja pohjavesien suojelu on kerrottu. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Murskauslaitoksessa käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. LIIKENNE Liikennöinti alueelle kulkee päällystetyn seututien (mt 259) kautta, yhdystie alueelle on soratie. Kiviainesta kuljettavaa raskasta liikennettä on toiminnan aikana vilkkaimmillaan 10-50 käyntiä päivässä, muulloin se on vähäistä. Tarvittaessa pölyyntymistä ehkäistään kastelemalla puhtaalla vedellä. TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILU Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa mm. ympäristöasioista kuten poikkeavista melu- ja pölypäästöistä, maaperän likaantumisesta tai likaantumista aiheuttavista vuodoista ja roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantumisesta alueelle. Vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan voimassa olevan maa-ainesluvan lupaehtojen ja vesien seurantasuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa suoritetaan melu- ja/tai pölymittauksia. Merkittävistä ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti kuuluttamalla 13.11.-15.12.2014 Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla ja Sotesin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 18.11. 2014. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai katselmusta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupahakemuksen johdosta ympäristöterveystarkastaja on tehnyt paikan päällä tarkastuksen 26.3.2015. Lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Sastamalan veden lausunto.
Pirkanmaan ELY-keskus (PIRELY/2852/2014 22.1.2015) esittää lausunnossaan mm. että murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja että tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lausunnossa otetaan kantaa myös murskauslaitoksen alapuolisen maaperän tiivistämiseen, tankkaus- ja tukitoiminta-alueen sade- ja sulamisvesien käsittelyyn, tankkaus- ja tukitoiminta-alueen sijoittamiseen ja koneiden, laitteiden ja säiliöiden turvallisuuteen ympäristöturvallisuuden kannalta. Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Morenia OY ( Ympäristönsuunnittelu Oy / Morenia 27.1.2015) on antanut lausuntoon vastineen (Elyn lausunnon kohdat kursiivilla ): Murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Selvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten. Kohteen tämänhetkinen, murskauskelpoinen kiviainesvaranto on n. 120 000 t. Tämä määrä saadaan myytyä markkinoille n. 3 vuodessa. Sähköverkon rakentamiskustannukset murskausenergian ottamiseksi sähköverkosta ovat n. 120 000,-. Tämä aiheuttaisi tuotteille n. 1,-/tonni (n. 20%) lisäkustannuksen, jolloin tuotteen myynti olisi mahdotonta. Toiminta olisi ajettava alas ja aliurakoitsijat irtisanottava. Sähköverkosta otettavalla energialla voidaan vaikuttaa ainoastaan n. 33%:iin toimintakokonaisuuden polttoaineen (kevyt polttoöljy) kulutuksesta. Valtaosa n. 67% kuluu kiviaineksen syöttöön ja varastointiin käytettävissä työkoneissa. Kyseisessä kohteessa nykyisillä volyymeilla voitaisiin sähköverkosta otettavalla murskausenergialla vähentää polttoaineen kulutusta vain n. 8000 l/v. Mikäli ajatellaan poltto- tai voiteluaineista ympäristölle aiheutuvaa riskiä ovat kiviaineksen syöttöön ja varastointiin käytettävät kauhakuormaajat merkittävästi suurempi riski, kuin tiivistetyn ja nesteitä läpäisemättömän kerrosrakenteen päällä toimiva murskain. Markkinoilla olevat, sähköverkosta otettavalle energialle suunnitellut murskauslaitokset ovat kapasiteetiltaan suuria ja tämäntyyppiseen toimintaan täysin soveltumattomia. Vuosittain murskattavan kiviaineksen määrä tulisi olla 3-4 kertainen, jotta toiminta voisi olla taloudellisesti mahdollista. Tällöinkin erittäin haasteelliseksi jäisi sähköverkon rakentamiskustannusten kattaminen. Ympäristön kannalta sähköverkosta otettavalla energialla toimivalla murskaimella saavutetaan vain marginaalisia parannuksia riskien hallintaan ja polttoaineen kulutukseen. Kun kyseessä on vielä elinkaarensa lopussa oleva toiminta on edellytys kyseisestä tekniikasta kohtuuton. Olennaisinta on, että vaatimus sen käyttämisestä lopettaisi toiminnan. Murskauslaitoksen alapuolinen maaperä on tiivistettävä siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden (mm. voiteluaineet ja jäätymisen estoaineet ym.) pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.
Ympäristölupahakemuksen (kohta 21.) mukaisesti murskauslaitoksen alapuoliseen maaperään asennetaan poltto- ja voiteluaineita läpäisemätön kalvo (esim. HPDE-muovikalvo, paksuus vähintään 1 mm). Kalvon päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros maa-ainesta (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Tankkaus- ja tukitoiminta-alueen sade- ja sulamisvesien imeytyminen pohjavesialueelle on estettävä. Alueella on oltava tiivisrakenteinen alusta, jonka rakenne on varmistettava paksulla ja kestävällä HDPE-kalvolla. Kalvo on asennettava siten, että se ei pääse käytössä rikkoontumaan. Ympäristölupahakemuksen (kohta 21.) mukaisesti tankkaus- ja tukitoiminta-alueen maapohjaan asennetaan poltto- ja voiteluaineita läpäisemätön kalvo (esim. HPDE-muovikalvo, paksuus vähintään 1 mm). Kalvon päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros maa-ainesta (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Poltto- tai voiteluainevahinkojen varalta niiden pääsy maaperään estetään varustamalla alue öljynerotuskaivolla, johon muotoiltu maanpinta ja nesteitä läpäisemätön kalvo viettävät. Tankkaus- ja tukitoiminta-alue on ensisijaisesti sijoitettava varsinaisen soranottoalueen ulkopuolelle paikalle, jolla on kaivualuetta vähintään 2 metriä paksumpi suojakerros ja jolta sade- ja sulamisvedet voidaan painovoimaisesti johtaa pois siten, etteivät sade- ja sulamisvedet pääse imeytymään pohjavesialueelle. Tankkaus- ja tukitoiminta-alue on hakemuksen mukaan sijoitettu kaivualueen ulkopuolelle, jolla suojakerroksen vahvuus on n. 18 m. Sadeja sulamisvedet --> vrt. edellinen kohta. Koneiden ja laitteiden tankkausta varten varastoitavan polttoaineen säiliöiden on oltava kaksoisvaipallinen tai ne on sijoitettava katolliseen tilaan, joka on varustettu vähintään säiliön tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot laponestolla. Käytettävät polttoainesäiliöt ovat rakenteeltaan, sijoittelultaan ja varustukseltaan ELY:n lausunnon mukaisia. Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Koska Elyn lausunnossa edellytettiin, että murskauslaitoksen energia olisi otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, toimitettiin Morenia OY:n selvitys ELY-keskukselle lausuntoa varten. Lausunnossaan (PIRELY/2852/2015 11.3.2015) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa vastineesta mm. seuraavaa: Morenia Oy on vastineessaan arvioinut, että kyseessä on elinkaarensa lopussa oleva toiminta ja kohteen murskauskelpoinen kiviainesvaranto saadaan myytyä markkinoille noin kolmessa vuodessa. Ottaen huomioon jäljellä oleva toiminta-aika Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Morenia
Oy:n selvitys murskauslaitoksella käytettävästä energiasta on tässä tapauksessa hyväksyttävissä. Lausunnossa 22.1.2015 totesimme, että tankkaus- ja tukitoiminta-alue on ensisijaisesti sijoitettava varsinaisen soranottoalueen ulkopuolelle ja paikalle, jolta sade- ja sulamisvedet voidaan painovoimaisesti johtaa pois siten, etteivät sade- ja sulamisvedet pääse imeytymään pohjavesialueelle. Morenia Oy:n suunnitelmissa tankkaus- ja tukitoiminta-alue on esitetty sijoitettavaksi toiminta-alueen pohjois-osaan alueelle, joka on harjun ydinosaa. Esitetyllä paikalla maa-aineksen vedenjohtavuus on hyvä ja pohjaveden virtaussuunta kohti vedenottamoa. Karttatarkastelun perusteella Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että tankkaus- ja tukitoiminta-alue olisi sijoitettavissa toiminta-alueelle lausunnossa edellytetyllä tavalla. Kun otetaan huomioon toiminnan sijainti suhteessa Hyynilänkankaan vedenottamoon ja pohjavesien virtaussuunta sekä toiminnan pohjavesille aiheuttama pilaantumisen riski Pirkanmaan ELy-keskus katsoo, että vaihtoehtoiset sijoituspaikat tuki- ja toiminta-alueelle tulee vielä tämän lupakäsittelyn yhteydessä selvittää. ELY-keskus toteaa myös, että lähes koko toiminta-alue sijaitsee Hyynilänkankaan pohjavedenottamolle määrätyn suoja-aluepäätöksen mukaisella kaukosuojavyöhykkeellä, jolle mm. ei saa perustaa nestemäisten polttoaineiden varastoa. Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Koska Elyn lausunnossa 11.3.2015 edellytettiin, että vaihtoehtoiset sijoituspaikat tuki- ja toiminta-alueelle tulee vielä tämän lupakäsittelyn yhteydessä selvittää, on Morenia Oy:lle varattu tilaisuus antaa asiasta selvitys. Morenia Oy (Ympäristönsuunnittelu Oy / Morenia 23.4.2015) on vastineessaan todennut seuraava: Tankkaus- ja tukitoiminta-alueet on esitetty Pirkanmaa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti kaivualueen ulkopuolelle, jossa maakerroksen suojaetäisyys pohjaveteen on 18 m. Lisäksi tankkaus- ja tukitoiminta-alueen pohja on varustettu nesteitä läpäisemättömällä kalvolla ja öljynerotuskaivolla. Luvan hakija on myös selvittänyt vaihtoehtoiset ratkaisut tukitoiminta-alueen sijoittamiselle. Niitä ei löytynyt. Esitetty ratkaisu on paras, kun sijoittelu otetaan huomioon sekä ympäristön että toiminnan kannalta. Suunnitelman mukaisella ottotoiminnalla ei aiheuteta vakavaa riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Hakemuksesta on pyydetty myös Sastamalan veden lausunto ja 8.4.2015 käyttöpäällikkö toteaa seuraavaa: Hakemuksen mukainen alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueen sisällä olevalla vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella (Pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2010). Alueen pohjaveden virtaussuunta on kohti vedenottokaivoja. Vedenottokaivot K4 ja K5 sijaitsevat n. 500 m luoteeseen kyseisestä alueesta.
Pohjavesialueelle ei tulisi myöntää uusia lupia maa-ainesten ottamiselle tai muulle pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavalle toiminnalle. Mikäli myönnetään, on varmistuttava, että toiminta ei missään olosuhteissa vaaranna pohjavesiä. Morenia Oy (Ympäristönsuunnittelu Oy / Morenia) on sähköpostilla ilmoittanut 24.4.2015 ottaneensa vastineessaan 23.4.2015 huomioon myös Sastamalan veden lausunnon. Valmisteluvastuu: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää ympäristöluvan Morenia Oy:lle soran murskaukselle tilalla Hyynilänkangas, kiinteistötunnus 790-511-1-28, Sastamalan kaupungin Selkeen kylässä. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7. e mukaisen ympäristöluvan. Lausunnot, vastineet ja lisäselvitykset on otettu huomioon päätöksessä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Tuotanto ja toiminta-aika 1. Tuotannossa käytettävän soran määrä on keskimäärin 50 000 t vuodessa ja enintään 200 000 t vuodessa. (YSL 52 ) 2. Soran murskausta voi tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät klo 7-22. Kuormaamista ja kuljetusta saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin arkipyhät pois lukien klo 6-22 sekä satunnaisesti viikonloppuisin. (YSL 49 ja 52 ) Päästöt ilmaan 3. Pölyämisestä ei saa aiheutua haittaa toiminta-aluetta ympäröivissä häiriintyvissä kohteissa. Pölyämistä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaasti estämään toimintojen sijoittelulla. Tarvittaessa on käytettävä pölynsidontaan kastelua. (YSL 49 ja 52 sekä Vna 800/2010 4 ) 4. Murskaustyön aiheuttamaa pölyämistä on tarkkailtava ja tarvittaessa selvitettävä mittauksilla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi koteloimalla murskaimia, kastelemalla, rajaamalla työaikaa tai muulla vastaavalla tavalla. (YSL 6, 7, 49, 52 ja 62 sekä VnA 800/2010 5 ja Vna 38/2011 24 ) Melu ja tärinä
5. Melu häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää päivällä klo 7-22 55 db(a) eikä yöllä klo 22-7 50 db(a). Yöohjearvo koskee aamuisin klo 6-7 harjoitettavaa kuormausta ja kuljetusta. Toiminnan aiheuttama melu on tarvittaessa selvitettävä mittauksin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaukset tulee suorittaa murskaustoiminnan aikana. (YSL 6, 52 ja 46 ja Vnp 993/1992) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58, YSA 15, JäteL 15, 29 ja 121 sekä Vna 179/2012 24 ) 7. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58, JäteL 8, 12, 15, 28, 29, 30 ja 72 ) Varastointi 8. Murskauslaitoksen alapuolinen maaperä on tiivistettävä siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden (mm. voiteluaineet ja jäätymisen estoaineet ym.) pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Tankkaus- ja tukitoiminta-alueen sade- ja sulamisvesien imeytyminen pohjavesialueelle on estettävä. Alueella on oltava tiivisrakenteinen alusta, jonka rakenne on varmistettava paksulla ja kestävällä HDPE-kalvolla. Kalvo on asennettava siten, että se ei pääse käytössä rikkoontumaan. Koneiden ja laitteiden tankkausta varten varastoitavien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava katolliseen tilaan, joka on varustettu vähintään säiliön tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot laponestolla. Jakelulaitteiston täyttöpistooli on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. Toiminta-ajan ulkopuolella ei tankkaus- ja tukitoiminta-alueella saa varastoida nestemäisiä polttoaineita tai muita kemikaaleja. (YSL 16, 17, 52 ja 58 ) 9. Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 16, 17, 52 ja 58, JäteL 8 ja 72, NaapL 17 )
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134, YSA 15) Tarkkailu ja raportointimääräykset 11. Hakemuksen mukaan pohjaveden laatua seurataan kerran vuodessa ja vedestä tutkitaan haju, väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, CODMn/TOC, sulfaatti, nitraatti, kloridi, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Vedenlaatuseurannassa tulee edellisten lisäksi tehdä seuraavat määritykset: ammonium, nitraatti ja nitriittityppi, kalium, kalsium, magnesium, natrium, alkaliniteetti, lämpötila ja hiilidioksidi. ( YSL 52 ja 62 ) 12. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat: - pohjavesiseurannan tulokset ( pinnan korkeudet ja veden laatu) - murskatun kiviaineksen määrä - polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot - murskauksen toiminta-ajat - laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt - tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat - tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien melumittausten tuloksista -tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. työmaapäiväkirja). (YSL 62, JäteL 8, 28, 29 ) Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (YSL 62, JäteL 8, 28, 29 ja 30 ) Muut määräykset 13. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) 14. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvan saaja on toimittanut 10 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat ympäristöjaostolle. (YSL 199 )
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten perustelut: Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle. (Lupamääräys 1 ja 2) Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 3 ja 4) Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melua. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melusta. (Lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräykset 6 ja 7) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 8 ja 9) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 10) Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 11 ja 12) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 13) Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Toiminnan aloittamisesta välittömästi päätöksenteon jälkeen ei ole merkittävää haittaa ympäristölle. (Lupamääräys 14) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi kuitenkin enintään maa-ainesluvan voimassaoloajan eli 29.9.2022 saakka. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 15-17, 20, 27, 39, 40, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58,62, 70, 123,134, 190, 199, 205, 226, 227 :t Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15 :t Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 30, 72 ja 121 :t. Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1320 euroa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti ( tullut vireille ennen uuden taksan voimaantuloa). Maksu sisältää ympäristöluvan käsittelymaksun 1100 euroa ja toiminnan aloittamisen mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan lisämaksun 220 euroa, joka on 20 prosenttia kyseistä toimintaa koskevasta maksusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 21.5.2015. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Sastamalan kaupunki Sastamalan Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen, puh. 040 592 3103