Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Samankaltaiset tiedostot
BioTar-hankkeen yleisesittely

Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-hankkeen esittely

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Turvetuotannon vesistökuormitus

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari Hanna Pasonen

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Luonnonvarakiistojen sovittelun kokeilu Koitajoella

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

HYDRO-POHJANMAA

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Sisävesi LIFE IP -diat

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä

VYYHTI II hanke

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui

HAILUODON KUNTA OULUN KAUPUNKI MERIALUEEN OSAYLEISKAAVA. Kaavaehdotuksen palaute

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Metsätalouden vesiensuojelu

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

VYYHTI II hanke

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Suometsien hoidon organisointimallit. Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Ajankohtaista turvetuotannossa

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Watersketch projektin yleisesittely. Seppo Hellsten

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

VYYHTI II hanke

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Transkriptio:

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011

Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki: Ekologinen tila arvioidaan biologisten laatutekijöiden perusteella Voidaan keskittyä herkimpiin kuormituspainetta ilmentäviin biologisiin laatutekijöihin, joita vesimuodostumaan kohdistuu Tarvitaan turvemaiden käytöstä tulevalle kuormitukselle ja pehmeäpohjaisiin olosuhteisiin sopivia herkkiä biologisia tarkkailumenetelmiä Nykyiset eivät herkimpiä ja sijoittuneet mm. koskipaikoille eivät sovellu pehmeäpohjaisille latvavesistöalueille joilla koskia ei ole

Projektin tarve Turvemaiden käyttö kasvaa (kunnostusojitukset, uudet turvetuotantoalueet). Eri käyttömuotojen väliset ristiriidat ovat kasvaneet Tarvitaan uusia, kustannustehokkaita (veden laadun seurantaa korvaavia) ja turvemaiden käytöstä aiheutuville kuormitteille herkkiä biologisia menetelmiä Biologiset laatutekijät kuvastavat vesistön tilaa pitkältä aikaväliltä (viikosta kuukausiin), joita harvaan otetut vesinäytteet eivät pysty kuvaamaan Perusseurantaa ollaan supistamassa ja velvoitetarkkailun osuus kasvaa? Velvoitetarkkailun tulokset pitäisi olla helpommin hyödynnettävissä

Projektin tavoitteet Osatavoite 1 Koota tieto erilaisista menetelmistä. Osatavoite 2 Testata kuormitteille herkimpiä biologisia menetelmiä latvavesissä (ojat/pienet joet), tuottaa ohjeistus menetelmille. Osatavoite 3 Selvittää turvemaiden käytön vaikutukset kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksiin pehmeäpohjaisilla latvavesillä sekä niiden vaikutukset biologisiin vasteisiin.

Yhteistyö muiden projektien kanssa Suomen Akatemian rahoittama ModStream MMM:n, YM:n ja TEM:n rahoittama TASO Vapo Oy: n rahoittama Sulka EAKR-rahoitteiset TuKos, SaKu, HAKU LIFE+-ohjelman Catermass-hanke Nordisk Kontaktorgan för Jordbruksforskningin ja MMM rahoittama MYRKLIMA Interreg IV A:n rahoittama Forestry impact and water management in Torneå international river basin Nessling säätiön rahoittama Assessing the biological effects of domestic bioenergy harvesting on freshwater ecosystems (Korpi) Maamet-seuranta

Projektin merkitys Saadaan kootusti uutta tietoa biologisista seurantamenetelmistä ja kiintoaineen sekä sedimentin ominaisuuksista pehmeäpohjaisissa vesistöissä Luodaan uusia kustannustehokkaita VPD yhteensopivia tarkkailumenetelmiä Hanke luo edellytyksiä kestävän kehityksen huomioimiselle turvemaiden käytössä edistäen vesienpuhdistusmenetelmien toimivuuden ja vesiensuojelun kannalta parhaiden toimintatapojen arviointia Uudet toimiviksi havaitut menetelmät voidaan tuotteistaa palveluiksi Yhteistyö ja kokemusten jako lisääntyy turvemailla toimivien välillä Saadaan uusia työkaluja kokonaisvaltaiseen valumaaluetason vesiensuojeluun

Projektin yhteistyötahot Toteuttajat Suomen ympäristökeskus vesikeskus Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Muut yhteistyötahot Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Lapin ELY-keskus, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjois- Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Metsähallitus, Suomen turvetuottajat ry ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Projektin toteutusaika ja rahoitus Projekti toteutetaan 1.7.2011-30.6.2014 Budjetti 200 000 euroa Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen EAKR-ohjelman toimintalinja 2, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, SYKE ja Oulun yliopisto

Kysymyksiä?