SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO 23.11.2004 SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTON TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvotyöryhmä: Ilkka Heikura, suunnittelija, FM Heli Jantunen, va professori, TkT Sannamari Kallinen, suunnittelija, FM Kaisa Karppinen, tiedottaja, FL Laila Kuhalampi, kehityspäällikkö, KTM Antti Mäntyniemi, yliassistentti, TkT Rauni Ticklén, osastosihteeri Matti Tikanmäki, opiskelija, tekn. yo. Tasa-arvo Tasa-arvolla tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta. Tasaarvolain mukaan vähintään 30 hengen työyhteisöissä laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan on sisällytettävä toimenpiteet siitä, miten naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikalla edistetään. Lainsäädäntöön perustavan velvoitteen lisäksi kaikenlaisen tasa-arvon huomioiminen yliopiston toiminnassa edistää sen kilpailukykyisyyttä työnantajana ja opiskelupaikkana. Työnantaja ja yliopisto, joka tarjoaa kaikille työntekijöilleen/opiskelijoilleen kehitysmahdollisuuksia ja huolehtii työ- ja opiskeluolosuhteiden kehittämisestä, saa jatkossakin parhaat työntekijät ja opiskelijat. Oulun yliopisto on tehnyt tasa-arvosuunnitelman, jonka seurannasta vastaa yliopiston tasa-arvotoimikunta. Myös teknillisellä tiedekunnalla on oma tasa-arvosuunnitelmansa ja tasa-arvotyöryhmänsä. Sähkö- ja tietotekniikan osasto laatii vuosittain oman, osastokohtaisen suunnitelmansa, jonka tarkoitus on täydentää yliopiston ja tiedekunnan tasa-arvosuunnitelmia tuoden esille erityisesti osaston keskeisiä erityispiirteitä. Osastolle on lisäksi nimetty tasa-arvoyhdyshenkilö. Sähkö- ja tietotekniikan osastolla tärkeimmät toimenpiteitä vaativat erityispiirteet ovat henkilökunnan miesvaltaisuus ja tehtävien erittäin epätasainen jakautuminen tyypillisiin naisten ja miesten töihin (segregaatio). Näiden erityispiirteiden vuoksi osaston tasa-arvosuunnitelma pohjautuu erityisesti
nykyiseen tasa-arvolakiin, mutta myös muihin aiheen kannalta keskeisiin säädöksiin ja lähteisiin, jotka on lueteltu suunnitelman lopussa. Suunnitelmassa on pyritty konkretiaan: osaston mahdolliset tasa-arvoon liittyvät ongelmat kartoitetaan, minkä jälkeen valitaan keskeiset, ratkaistavat asiat ja toimenpiteet. Tasa-arvo- ja muiden lakien sisältöä ei toisteta. Opiskelijoiden sisäänotto ja työntekijöiden rekrytointi Naispuolisten opiskelijoiden osuus osaston opiskelijoista on liian pieni. Esimerkiksi tietotekniikan koulutusohjelmaan haki vuonna 2002 prosentuaalisesti vähemmän naisia kuin yhteenkään toiseen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmaan. Opiskelijoiden rekrytointitilaisuuksissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota esittelytilaisuuksien antamaan positiiviseen vaikutelmaan osastosta opiskelupaikkana kaikille hakijoille. Tilannetta on pyritty kohentamaan myös perustamalla uusi koulutusohjelma, informaatioverkostot. Naispuolisten opiskelijoiden osuuden kasvattamiseksi suunnattuja toimenpiteitä jatketaan. Opiskelijavalinnan tulee perustua jatkossakin hakijoiden pätevyyteen sukupuoli- tai ikäkiintiöiden sijasta. Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee toimia niin, että avoimiin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Rekrytoitaessa uusia työntekijöitä virkoihin, tutkimusryhmiin ja tutkimushankkeisiin haun tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Virkojen haettavaksi julistamisessa ja täyttämisessä toimitaan yliopiston ohjeiden mukaan. Kutsumismenettelyn käyttöön tulee olla painavat perusteet. Myös lyhytaikaisten työtehtävien täyttämisprosessin tulee olla läpinäkyvää, esimerkiksi avoimista työtehtävistä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa osaston www-sivuilla. Työhönottohaastattelussa tulee haastattelijoina olla mahdollisuuksien mukaan molempien sukupuolten edustajia. Aloilla, joissa toinen sukupuoli on aliedustettuna, yhtä pätevistä mies- ja naishakijoista valittaessa tulisi suosia aliedustettuun sukupuoleen kuuluvaa hakijaa. Rekrytoinnista vastaavien tulisi tuntea tasa-arvoa koskevat säädökset. Jatko-opiskelu Osasto seuraa jatko-opiskelijoiden sukupuolijakaumaa ja rohkaisee naisia hakeutumaan jatko-opintoihin, jotta osaston professori- ja yliassistenttikuntaan hakeutuisi jatkossa sekä naisia että miehiä. Vuonna 2003 osastossa aloitti jatko-opintonsa kaikkiaan 50 henkilöä, joista naisia oli 7 (14 %). Vuonna 2004 aloittaneista 52 jatko-opiskelijasta naisia oli 5 (alle 10 %). Yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa edellytetään tutkijakoulujen opiskelijoiden sukupuolijakauman seuraamista. Infotech Oulun tutkijakoulussa on tällä hetkellä parisenkymmentä paikkaa, joista naisilla on viidennes. Infotechiin kuuluvissa tutkimusryhmissä on jatko-opiskelijoita yhteensä 230, joista 44 naisia. Väitelleitä Infotechin piirissä vuonna 2004 on kaikkiaan 16, joista naisia 4 (vuonna 2003: 14 ja 2). Infotech Oulu on kuitenkin monialainen tutkijakoulu, eikä sen lukujen tarkastelu anna välttämättä tarkkaa kuvaa sähkö- ja tietotekniikan osaston tilanteesta. Esimerkiksi GETA myönsi 30.5.2003 rahoitusta kaikkiaan 17:lle sähkö- ja tietotekniikan osaston jatko-opiskelijalle, joista yksi (6 %) oli nainen. On tarpeellista selvittää, tarjoaako sähkö- ja tietotekniikan osasto valmistuneille naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet akateemisella uralla etenemiseen. Henkilökunnalle laadittavassa kyselyssä (ks. s. 5) esitetään kysymyksiä myös tähän asiaan liittyen. 2
Kiintiöperiaate päätöksenteossa Osaston toimikunnissa, työryhmissä ja muissa näihin rinnastettavissa elimissä tulisi olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia yleisen kiintiöperiaatteen mukaisesti, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Vaaleilla valituissa toimielimissä noudatetaan vaalitulosta. Opiskelu ja työnteko syrjinnän kiellon näkökulmasta Sähkö- ja tietotekniikan osaston tulee huolehtia siitä, että osasto soveltuu opiskelupaikaksi sekä naisille että miehille ja että miesvaltaisella alalla tekniikkaa opiskeleville naisille tulee olla tarjolla sellaista toimintaa, jota on suunniteltu nimenomaan naisten omista lähtökohdista. Killat ovat jo kiinnittäneet asiaan huomiota: niillä on erilaisia harrasteryhmiä ja naisille on mm. omia saunailtoja ja liikuntavuoroja. Vammaiset ja muut erityisryhmät tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa opetuksessa huomioon. Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppimateriaali tukevat lain tarkoituksen toteutumista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkimuksessa luoduissa demonstraatioissa ja prototyypeissä kuvitteellinen käyttäjä ei aina ole mies. Työolot ja resurssit tulee järjestää siten, ettei työntekijä joudu muita huonompaan asemaan sukupuolensa tai siihen rinnastettavien seikkojen vuoksi. Osaston tulee kannustaa henkilökuntaa osallistumaan henkilöstökoulutukseen, kuten esimiehiä esimiesvalmennukseen. Koko osaston kattavia työpaikkakokouksia tulisi järjestää 1 2 vuosittain. Kehityskeskusteluja on pidettävä kaikille työntekijöille vähintään kerran vuodessa, ja ne tulee voida käydä suomen kielellä niissäkin yksiköissä, joissa työskentelykieli on englanti. Jokaisen työntekijän on oltava selvillä oman laboratorionsa, yksikkönsä tai ryhmänsä tavoitteista, visioista ja suunnitelmista tiedon pimitys ja asioista päättäminen vain pienessä piirissä on ehdottoman vältettävää. Työntekijöiden viihtyvyyteen osastolla tulee kiinnittää muutoinkin huomiota. Osastolla tulee edistää sosiaalisten suhteiden toimivuutta siten, että jokainen viihtyy työssään ja sosiaalisessa ympäristössään. Yliopiston tiloissa ja tietokoneilla ei saa pitää esillä pornografista materiaalia (ns. tyttö- ja poikakalenterit, näytönsäästäjät, taustakuvat). Sijoittuminen eri tehtäviin ja palkkaus Sähkö- ja tietotekniikan osaston henkilökunnan sukupuolijakauma on erittäin vinoutunut eri tehtäväkokonaisuuksissa (kuva 1). Kyse on merkittävästä segregaatiosta, jota tulisi pyrkiä vähentämään. Se olisi mahdollista motivoimalla naisia jatko-opintoihin ja ylipäätään yliopistouralle ja toisaalta saamalla miehet kiinnostumaan tyypillisistä ns. naisten töistä. Segregaatio on tosin laajempi kulttuurinen kysymys ja koko maassa tunnustettu ongelma. 3
% 100 90 80 70 60 50 Naiset Miehet 40 30 20 10 0 Opetushlökunta Tutkimushlökunta Tekninen hlökunta Hallinto- ja toimistohlökunta Kuva 1. Sähkö- ja tietotekniikan osaston sukupuolijakauma eri työntekijäryhmissä (11/2004). Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä on huolehdittava työntekijöiden tasavertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Palkkaukseen vaikuttavat muun muassa koulutus, työkokemus, tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Tehtävät tulee jakaa pätevyyden, ei sukupuolen mukaan. Palkkauksen tasa-arvoisuutta eri työntekijäryhmissä tulee seurata vuosittain. Naisten ja miesten suhteellista osuutta eri tehtävissä tulee niin ikään seurata vuosittain. Tiedotus Osaston ulkoisessa tiedotuksessa ja tilaisuuksissa molempien sukupuolten tulee olla edustettuina. Tämän tulisi olla itsestään selvää, mutta esimerkiksi juuri tekniikan ja elinkeinoelämän tilaisuuksissa Oulun alueella puhujina on harvoin naisia. Osaston julkista kuvaa tasa-arvoisena työnteko- ja opiskelupaikkana tulee ylläpitää ja kehittää. Osastoa julkisesti edustettaessa tulee käyttää harkittua kieltä ja käyttäytyä muutenkin moitteettomasti. Sisäisellä tiedotuksella voidaan hälventää ennakkoluuloja ja vähentää tiedon puutteesta johtuvaa epätasa-arvoa. Tiedotusta sukupuolista häirintää ja työpaikkakiusaamista koskevista toimintaohjeista tulisi lisätä. Sisäisessä tiedotuksessa käytettävän kielen valintaan tulee kiinnittää huomiota: osastoa on kritisoitu siitä, että osa tiedosta on saatavilla vain englanniksi. On jopa niin, että osa ulkopuolisillekin tarkoitetuista verkkosivuista on vain englanniksi. Koska Oulun yliopisto on suomenkielinen yliopisto, jonka opiskelijoista ja henkilökunnasta suurin osa on suomalaisia, kaiken hallintoon ja yleiseen tiedottamiseen liittyvän tiedon tulisi olla saatavilla suomeksi ja tarpeen vaatiessa myös englanniksi. Englannin kielen tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti (esim. tutkimusyksiköissä ja -ryhmissä, kuten CWC:ssä ja MediaTeamissa, sekä tieteellisissä julkaisuissa jne.). Ulkomaiset opiskelijat ja työntekijät on otettava huomioon, mutta osaston sisäisessä viestinnässä pitäisi käyttää lähtökohtaisesti suomea. 4
Osaston tasa-arvosuunnitelma lähetetään työntekijöille sähköpostitse ja se laitetaan mahdollisuuksien mukaan myös osaston verkkosivuille tieto suunnitelmasta tulee välittää myös opiskelijoille. Kaikille osastossa toimiville on kerrottava, että osastolla on oma tasa-arvoyhdyshenkilönsä ja se, kuka tuo henkilö kulloinkin on (tällä hetkellä Sannamari Kallinen). Suunnitelma ns. jalkautetaan, ja näin opiskelijat ja henkilökunta pyritään tekemään tietoisemmiksi tasa-arvoasioista. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen Osaston toiminnassa otetaan huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Huomiota tulee kiinnittää paitsi työn ja perhe-elämän myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen: tähän saakka perheelämällä on viitattu lähinnä puolisoon ja lapsiin. Työyhteisöissä on myös yksineläviä, jotka saattavat vaikkapa huolehtia omista, ikääntyvistä vanhemmistaan. Tärkeää on, että ihmisten erilaisuus ja erilaiset elämäntilanteet otetaan tasaveroisesti huomioon. Osasto kannustaa miehiä käyttämään lain sallimia perhevapaita (vanhempainvapaa, isyysloma, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito). Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä tai vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi. Työntekijää ei näistä syistä saa irtisanoa tai rajoittaa hänen työsuhteensa kestoa tai sen jatkumista. Käytännössä säännöksillä on merkitystä erityisesti määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Määräaikaista työsuhdetta ei myöskään voi rajoittaa kestämään vain äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alkuun. Selvitykset Osaston opiskelijoiden ja työntekijöiden tasa-arvoon liittyviä asenteita kartoitetaan selvityksellä, joka toteutetaan talvella 2005. Kyselyn toteuttamisesta, tulosten analysoinnista ja jatkotoimenpiteistä vastaa osaston tasa-arvotyöryhmä. Tulosten valmistuttua valitaan 2 3 kehittämisen kohdetta sekä päätetään toimijat, vastuualueet ja aikataulu. Tasa-arvotyöryhmä seuraa henkilöiden sijoittumista eri tehtäviin, palkkakehitystä sekä mahdollisuuksien mukaan perhevapaiden käyttöä. Tasa-arvosuunnitelman yleisseuranta kuuluu osaston johdolle. Johdon ja esimiesten tuki ja esimerkki ovat lähtökohtana tasa-arvon edistämisessä osastossa, ja myös vastuu tasa-arvon toteutumisesta kuuluu viime kädessä johdolle. Tosin koko henkilökunta omalla käytöksellään vaikuttaa tasaarvon kehitykseen ja sen tulee sitoutua tasa-arvosuunnitelman sisältämiin asioihin. Osaston tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuosittain. Lähteitä: Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Laki korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä (856/1991) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Oulun yliopiston tasa-arvosuunnitelma (http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/tasa-arvosuunnitelma.html) Henkilöstöasioissa noudatettavat periaatteet (http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/henkil_st_palvelut/www/private/intranet/periaatteet.htm) Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, ohjeita ongelmatilanteisiin (http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/henkil_st_palvelut/www/private/tasa-arvo/ahdistelu.htm) Tasa-arvo arkeen WomenIT-projektin tasa-arvo-opas yrityksille ja organisaatioille (toim. Marja-Leena Haataja ja Merja Korhonen). Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, WomenIT-projekti Tasa-arvotoimiston www-sivut (http://www.tasa-arvo.fi/ohjeita/index.html) 5