KEMPELEEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 2 KEMPELEEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisältö 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3 2. TASA-ARVOLAKI 3 3. TAVOITTEET 4 4. KÄSITTEITÄ 6 5. SELVITYS TASA-ARVOTILANTEESTA 6 6. TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 10

3 3 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Tasa-arvoajattelu ei lähde siitä, että työpaikalla on ongelmia. Myös tasa-arvoiseksi koetuissa työpaikoissa on hyödyllistä tarkastella tasa-arvon tilaa ja mahdollisia kehittämistarpeita. Tasa-arvon edistämisen ajatellaan usein tarkoittavan ainoastaan naisten aseman edistämistä. Tasa-arvo koskee kuitenkin molempia sukupuolia ja laajemminkin erilaisuuden arvostamista ja ymmärtämistä. (Stakes 2005) Kun naiset ja miehet voivat osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan eri tehtäviin, kansan henkiset

4 4 voimavarat tulevat tehokkaimmin käyttöön yhteiseksi hyväksi ja eri ihmisten tarpeet parhaiten huomioon otetuiksi. (Stm 2005:1.) Tasa-arvo voi kehittää osaamispotentiaalin parempaa hyödyntämistä huomioidessaan työntekijöiden ja asiakkaiden erilaisuutta. Joskus voidaan työnkuvia muuttaa, hakumenettelyjä kohdentaa erityisesti vähemmistönä olevaan sukupuoleen tai esimerkiksi lisätä täydennyskoulutusta. Tasa-arvosuunnitelma on tarpeellinen myös silloin, kun työpaikalla työskentelee yksinomaan tai lähes yksinomaan joko miehiä tai naisia. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen asettaa tasa-arvosuunnittelulle erilaisia haasteita nais- ja miesvaltaisilla työpaikoilla. (Stm 2005:2.) 2. TASA-ARVOLAKI Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta tähtää naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantamiseen ja se estää sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti yli 30 työntekijää, laatimaan suunnitelman toimenpiteistä miten naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikoilla joudutetaan. Tasa-arvolaki parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä, ja helpottaa sekä miesten että naisten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän työpaikkailmoittelussa. Se velvoittaa viranomaisia muuttamaan olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen. Tasa-arvolaki vaatii myös valtion toimielimiin ja kunnallisiin toimielimiin sekä nais- että miesjäseniä tasapuolisesti. 3. TAVOITTEET

5 5 Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan eri alojen toimia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Valtionhallinnon komiteoissa, neuvottelukunnissa, työryhmissä ja muissa vastaavissa valmistelu-, suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä samoin kuin kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Tämä säännös ei koske kunnanvaltuustoja. Kunnallisia toimielimiä ovat kuntalain 17 : n mukaan valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. (Stm 2005:1.) Rekrytointipolitiikka ja työhönotto Työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia. Valintaperusteiden tulee soveltua yhtä hyvin miehille kuin naisille, eivätkä työtehtävän vaatimukset saa suosia toista sukupuolta. Työpaikkailmoittelussa voidaan kannustaa naisia hakeutumaan perinteisesti miesvaltaisiin tehtäviin ja vastaavasti miehiä naisvaltaisiin tehtäviin. Jos henkilö epäilee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai muuten työelämässä, työnantajan on työntekijän pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelyn perusteista. On tärkeää, että syrjintää epäilevä henkilö saa selvityksen työnantajan ratkaisun perusteista. Kun kyseessä on työhönottotilanne, selvityksestä on ilmettävä valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet seikat. Palkkauksellinen tasa-arvo Tasa-arvolainsäädäntö edellyttää, että samoista ja samanarvoisista töistä maksetaan samaa palkkaa, Tämän vuoksi on tarpeen arvioida sitä, onko yhtä vaativat työt sijoitettu palkkauksessa samalle tasolle. Tehtävien vertailussa tulee ottaa huomioon se, että kunnallisella puolella on viisi eri työehtosopimusta. Vertailu tulee pääsääntöisesti tehdä saman työehtosopimuksen piirissä olevien kesken. Lain mukaan osana tasa-arvotilanteen selvittämistä on tehtävä kartoitus naisten ja miesten palkoista (palkkakartoitus). Sitä varten käydään läpi käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja niiden soveltamiskäytännöt. Palkkakartoituksessa eritellään naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin ja naisten ja miesten tehtävien luokitus. Tämän jälkeen selvitetään naisten ja miesten palkat ja naisten ja miesten väliset palkkaerot. Tämän tarkoituksena on selvittää, kohdellaanko naisia ja miehiä

6 6 palkkauksessa tasa-arvoisesti ja kohdellaanko naisten ja miesten yhtä vaativia töitä yhdenvertaisella tavalla. Yksittäisen henkilön asioita ei kuitenkaan esitetä. Palkkasyrjinnästä on kysymys vain jos työnantaja maksaa huonompaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä. Töitä verrattaessa tulee kiinnittää huomiota työn vaativuustekijöihin. Vertailussa tarkastellaan työntekijän todellisia työtehtäviä eikä tehtävänimikettä. Samalla työllä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes toisiaan vastaavia töitä. Työt voidaan katsoa samaksi työksi, vaikka tehtävissä olisi joitakin eroja. Työn vaativuutta arvioidaan riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Työn vaativuutta arvioitaessa tarkastellaan työtä ja sen olennaista sisältöä, ei työntekijän henkilökohtaista pätevyyttä. Viranhaltijan / työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan / työntekijän tehtävien vaativuus. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävät. Viranhaltijalle / työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Työntekijöiden henkilökohtainen kyky selvitä töistä on kuitenkin hyväksyttävä peruste sille, miksi työnantaja voi maksaa erisuuruista henkilökohtaista lisää palkkaan. Työehtosopimuksissa esille tulevat työkokemuslisät ja määrävuosilisät määräytyvät kokemusvuosien perusteella. Sukupuolisen häirinnän estäminen Syrjinnän kielto kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja häirinnän sukupuolen perusteella. Häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Sukupuolinen häirintä johtaa työn määrän ja laadun heikentymiseen - niin häiritsijän kuin kohteenkin osalta. Usein se voi lisäksi kärjistää työpaikan yleistä työilmapiiriä ja heikentää kaikkien työviihtyvyyttä. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi.

7 7 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajan täytyy toimia siten, että lain takaamat mahdollisuudet perheellisille naisille ja miehille sairaan lapsen hoitoon, vanhempainlomaan ja hoitovapaaseen toteutuvat käytännössä. 4. KÄSITTEITÄ Tässä suunnitelmassa henkilöstöllä tarkoitetaan niitä kunnan palveluksessa olevia henkilöitä, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa ja joilla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää Lukuun sisältyvät myös erilaisilla lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Tasa-arvosuunnitelmassa tarkastellaan kuntaa kokonaisuutena ja henkilöstöryhmittäin. 5. SELVITYS TASA-ARVOTILANTEESTA Työnantajan on laadittava yhteistyössä henkilöstön kanssa tasa-arviolain 6 a :n perusteella selvitys tasa-arvotilanteesta ja sen osana naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Koska työpaikkojen tarpeet vaihtelevat, on kunkin työpaikan harkinnassa, mitä se pitää tehtäväerittelyn ja palkkakartoituksen lisäksi hyödyllisenä selvittää. (Stm 2005:1.) Selvityksen tulee sisältää myös toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet. Henkilöstörakenne Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. TAULUKKO 1. Kunnan palveluksessa olevien miesten ja naisten määrä , vakinaiset ja määräaikaiset

8 8 Voimassa olevien palvelussuhteiden määrä Kempeleen kunnassa oli yhteensä Henkilöstö jakautui naisiin ja miehiin siten, että naisia oli koko kunnan palveluksessa olevista 81,7 % ja vastaavasti miehiä palveluksessa oli 18,3 % (vastaavat luvut olivat 83,5 % ja 16,5 %). Suurin osa henkilöstöstä sijoittui peruspalveluiden prosessiin (83 %). Kunnanjohdon organisaatio on kasvanut huomattavasti alkaen tukipalvelukeskuksen purkamisen vuoksi. TAULUKKO 2. Kunnan palveluksessa olevien miesten ja naisten määrä , vakinaiset Toistaiseksi voimassaolevia palvelussuhteita oli yhteensä 741. Naisten osuus oli 81,4 % ja miesten osuus 18,6 %. TAULUKKO 3. Esimiehet organisaatioittain sukupuolen mukaan

9 9 Esimiehistä oli naisia 57,9 % ja miehiä 42,1 %. Edellisessä tasa-arvosuunnitelmassa ( tilanne) miehiä ja naisia oli esimiehinä yhtä paljon. Henkilöstön ja palkkojen jakautuminen työehtosopimuksittain ja palkkahinnoitteluryhmittäin Kunnan henkilöstö kuuluu viiden eri virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksia ovat Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) ja Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Hinnoitteluryhmätunnukset KVTES: Liite 1, kunnan johto ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö Liite 2, sivistystoimen henkilöstö Liite 3, Terveydenhuollon henkilöstö Liite 4, Sosiaalihuollon henkilöstö Liite 5, Päivähoidon henkilöstö, koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräät ammattitehtävät Liite 6, ruokapalveluhenkilöstö Liite 8, muu henkilöstö Liite 12A, omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Palkkatiedot ilmoitetaan, mikäli kyseisessä ryhmässä on vähintään viisi henkilöä, samaa sukupuolta olevia vähintään kolme. TAULUKKO 4. Henkilöstö ja palkat sopimusalaryhmittäin Suurin osa henkilöstöstä on Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä.

10 10 TAULUKKO 5. KVTESin piirissä oleva vakinainen henkilöstö ja palkat Liitteen 1 piirissä on kunnan johtavat viranhaltijat. TAULUKKO 6. TS:n piirissä oleva vakinainen henkilöstö ja palkat TAULUKKO 7. TTES:n piirissä oleva vakinainen henkilöstö ja palkat TAULUKKO 8. OVTES:n piirissä oleva vakinainen henkilöstö ja palkat

11 11 TAULUKKO 9. LS:n piirissä oleva vakinainen henkilöstö ja palkat Henkilöstövalinnat

12 12 TAULUKKO 10. Toistaiseksi voimassa oleviin virka- ja työsuhteisiin valitut 2014 Rekrytoitujen ammattinimikkeet: 1. Ohjaaja, vastaava kuraattori, työsuunnittelija 2. Kodinhoitaja, lähihoitaja 3. Perusopetuksen lehtori, tuntiopettaja 4. Kunnallistekniikan päällikkö, kaavasuunnittelija, kiinteistönhoitaja, kunnan puutarhuri 5. Kokki, laitoshuoltaja, yhdistelmätyöntekijä 6. Palvelusihteeri, viestintäsihteeri, elinkeinopäällikkö Edellisen taulukon avoimiin paikkoihin haki yhteensä 1047 henkilöä, joista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Tehtäviin valituista naisia oli 75 % ja miehiä 25 %. 6. TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI Henkilöstövalinnat Miesten ja naisten hakeutumista eri ammattiryhmiin seurataan rekrytointijärjestelmän kautta. Työnantaja pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan lisäämään naisten osuutta miesvaltaisissa tehtävissä ja miesten osuutta naisvaltaisissa tehtävissä. Työpaikkahaastatteluun kutsutaan mahdollisuuksien mukaan vähemmistösukupuolta olevia. Tehtävään tulee kuitenkin valita hakeneiden joukosta soveltuvin henkilö.

13 13 Toteuttamisvastuu: johto, rekrytoivat esimiehet, henkilöstöhallinto Mittarit: kartoitetaan avoimiin tehtävään hakeneiden miesten ja naisten määrät sekä valitut henkilöt. Työkierto osana henkilöstön kehittämistä Kiinnitetään huomio miesten ja naisten tasapuoliseen sijoittumiseen eri tehtävien välillä. Esimiestehtävissä on tärkeää tasa-arvon edistämiseksi, että kaikilla esimiestasoilla on sekä miehiä että naisia. Tuetaan ja kannustetaan henkilöstöä tasapuolisesti työkiertoon siinä määrin kun siihen on mahdollisuus. Toiveet ja mahdollisuudet työkierrosta keskustellaan kehityskeskustelun yhteydessä. Työntekijän oma aktiivisuus on avainasemassa. Avoimet työpaikat laitetaan auki sekä sisäisesti että ulkoisesti saman aikaisesti. Toteuttamisvastuu: johto, esimiehet Mittarit: toteutuneet työkierrot Työn sisällön tuntemus ja palkkaus Mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerot, jotka johtuvat työehtosopimuksista, eivät ole ratkaistavissa tasa-arvosuunnitelman avulla. Kempeleen kunnassa miesten ja naisten väliset tehtäväkohtaiset palkat ovat tasapainossa ammattiryhmittäin. Kempeleen kunnassa on käytössä työnvaativuuden arviointiin järjestelmät. Järjestelmät on kehitetty yhdessä henkilöstönedustajien kanssa. Toteuttamisvastuu: johto, esimiehet, henkilöstöhallinto Mittarit: työnvaativuuden arvioinnin kattavuus Sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun sekä työpaikkakiusaamisen ehkäisy Kempeleen kunnassa on ohje kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi. Tavoitteena on, että työpaikoilla ei esiinny sukupuolista häirintää tai ahdistelua eikä työpaikkakiusaamista. Lähtökohtana on se, että häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat aina tuomittavaa käyttäytymistä, joka on saatava loppumaan. Tärkeintä on, että tilanteeseen puututaan välittömästi. Koko työyhteisö on

14 14 vastuussa siitä, että työkaverit voivat tuntea työniloa ja viihtyvät työssä. Esimiesten on kuitenkin otettava ensisijaisesti vastuu ja puututtava tilanteeseen konfliktien sattuessa. Toteuttamisvastuu: koko henkilöstö Mittarit: epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen tapaukset Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Huolehditaan mahdollisuuksien mukaan siitä, että työntekijät voivat käyttää lain suomia perhevapaita (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, kotihoidon tukeen liittyvää hoitovapaata sekä sairaan lapsen hoitovapaata) ilman että työ- tai koulutusura vaarantuu tai että kyseiset tehtävät jäävät vapaiden aikana hoitamatta. Tiedotetaan perhevapailla oleville työyhteisössä tapahtuvista tärkeistä muutoksista. Pitkällä perhevapaalla olevan katsotaan olevan myös itse velvollinen olemaan yhteydessä työnantajaan vapaansa aikana. Kempeleen kunnassa perhevapaat on koottu Virkavapaat ja työlomat ohjeeseen. Toteuttamisvastuu: johto, esimiehet, henkilöstöhallinto Mittarit: henkilöstön tasapuolinen kohtelu Tiedotus ja seuranta Tasa-arvolaki edellyttää, että tasa-arvosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista arvioidaan. Seuranta tuo mahdollisuuden tarkistaa miten valitut toimenpiteet onnistuvat tasa-arvon edistämisessä. Samoin se mahdollistaa toimenpiteiden muokkauksen tai uusien tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden lisäämisen tarpeen mukaan. Erityisen tärkeää seuranta on myös sen vuoksi, että kehittämiskohteet voivat vaihtua ajan myötä. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä.

15 15 Lähteet Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ( /232) Nieminen, Kimmo (2005): Tasa-arvolaki työsuhteessa. WSOY, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö (2005: 1): Tasa-arvolaki, tasa-arvoesitteitä 2005:2. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005: 2. Yliopistopaino, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö (2005: 2): Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:19. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Stakes (2005): Käsikirja yritysten tasa-arvosuunnitelman laatimiseksi. Stakes, Helsinki.