MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite 5, 9 1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Johdanto Vuonna 1986 tuli voimaan laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sen tarkoituksena on lain 1 :n mukaan estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain 5 :ssä todetaan, että viranomaisten ja oppilaitosten on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteumista. Työnantajalla eli Mikkelin ammattikorkeakoululla on lain 6 :n mukaan seuraavat velvollisuudet: sen tulee toimia niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. sen tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. sen tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa. sen tulee kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille. sen tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perheen yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. sen tulee toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Vuonna 2005 lain 6a ja 6b :iin lisättiin työnantajalle velvoite vuosittain laatia tasaarvosuunnitelma. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Paikallisesti voidaan sopia, että suunnitelma tarkastetaan kerran kolmessa vuodessa. Oppilaitoksissa suunnitelman laatimiseen tulee osallistua myös opiskelijoiden edustaja. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Käynnistettäväksi tai toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

2 2 Oppilaitoksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tasa-arvo toteutuu opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tämä suunnitelma käsittelee vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tasa-arvolain vaatimassa laajuudessa. Suunnitelmaan ei sisälly laajempaa esteettömyyden ja tasavertaisuuden selvitystä. Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on antaa keinoja ja välineitä edistää tasa-arvon toteumista Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ammattikorkeakoulu tukee kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia tehdä työtään ja tulla palkituksi siitä. Se kannustaa mahdollisimman erilaisten ihmisten rekrytoimista, jotta työ- ja opiskelijayhteisöt muodostuisivat monipuolisiksi, innovatiivisiksi ja suvaitsevaisiksi. Työpaikkakiusaaminen ja häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu on kiellettyä. Työpaikkakiusaamiseen ja sukupuoliseen häirintään suhtaudutaan vakavasti. Laitosten ja yksiköiden johtajat vastaavat siitä, että henkilökunta tietää kaikenlaisen häirinnän, ahdistelun ja syrjivän käyttäytymisen olevan kiellettyä. Opiskelijavastaavat vastaavat siitä, että opiskelijat tietävät kaikenlaisen häirinnän, ahdistelun ja syrjivän käyttäytymisen olevan kiellettyä. Tasa-arvotyön organisointi Tasa-arvon edistäminen on jokaisen ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus. Erityisesti ammattikorkeakoulun johdolla on vastuu tasa-arvon edistämisestä ja toteuttamisesta. Tasa-arvoinen kohtelu konkretisoituu henkilöstön johtamisessa ja rekrytoinnissa sekä työntekijöiden työolojen, palkkauksen ja uran kehittymisessä. Soveltuvin osin tämä koskee myös opiskelijoita. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuraaminen on johtoryhmän vastuulla. Työ tapahtuu yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistoimintaryhmän kanssa. Tasa-arvosuunnitelman hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus, joka myös vuosittain seuraa tasa-arvon toteutumista.

3 3 Tasa-arvosuunnitelma päivitetään kahden vuoden välein ja sitä seurataan vuosittain. Mikkelin ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelman on valmistellut työryhmä, johon on kuulunut työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Suunnitelmaa on käsitelty MAMOKin hallituksessa , yhteistoimintaryhmässä sekä johtoryhmässä Ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt suunnitelman kokouksessaan Tasa-arvotilanne Mikkelin ammattikorkeakoulussa Tasa-arvo lähtee yhteisön arvoista ja asenteista. Mikkelin ammattikorkeakoulu haluaa viitoittaa tietä tasa-arvoiseen, toisiaan kunnioittavaan ja toisistaan välittämisen kulttuuriin. Mikkelin ammattikorkeakoulussa pyrkimys tasa-arvoon, muun lisäksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon, otetaan huomioon kaikessa strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tasa-arvotilannetta ja sen kehittymistä, erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa, seurataan vuosittain joillakin keskeisillä mittareilla. Opiskelijoiden tasa-arvoa kuvaavat mittarit: Taulukko 1. Naisten osuus prosentteina koulutusaloittain Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa yhteensä vuonna Nuoret Aikuiset Koulutusala MAMK % naisia Koko maa % naisia MAMK % naisia Koko maa % naisia Humanistinen ja kasvatusala 73,5 80,9 68,6 69,3 Kulttuuriala 85,2 67,1 88,6 74,1 60,4 65,2 78,3 78,1 Luonnontieteiden ala 25,6 29,4-52,8 Tekniikan ja liikenteen ala 16,2 15,7 15,1 17,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 26,5 50,1 23,6 47,3 Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala 86,3 88,6 90,3 89,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 83,7 79,9 87,6 85 Koulutusalat yhteensä 51 52,7 65,5 61,4 Arvio tasa-arvon toteutumisesta ja kehittämissuositus: Naisten ja miesten osuus eri koulutusaloilla on Mikkelissä pitkälti samalla tavalla epätasapainossa kuin koko Suomessa. Tekniikan ja liikenteen koulutusala on hyvin miesvaltainen, kun taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala ja matkailu-, ravitsemus- ja talousala ovat hyvin naisvaltaisia. Humanistinen ja kasvatusala näyttää Mikkelissä olevan tasaarvoisempi kuin Suomessa keskimäärin. Luonnonvara- ja ympäristöalan miesvaltaisuus Mikkelin ammattikorkeakoulussa selittynee sillä, että koulun ainut koulutusohjelma tältä koulutusalalta on metsätalousinsinöörikoulutus.

4 4 Vaikka kaikista opiskelijoista noin puolet ovatkin naisia, voisi tavoitteeksi ottaa lisätä miespuolisten hakijoiden osuutta naisvaltaisilla koulutusaloilla ja päinvastoin. Taulukko 2. Keskeyttäneiden osuus opiskelijoista koulutusaloittain ja sukupuolittainen vuonna 2005 Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Koulutusala Keskeyttäneiden miesten osuus miesopiskelijoista % Keskeyttäneiden naisten osuus naisopiskelijoista % Humanistinen ja kasvatusala 23,2 3,6 Kulttuuriala 2,3 8,4 8,5 7,2 Luonnontieteiden ala 12,8 3,9 Tekniikan ja liikenteen ala 13,2 14,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 5,4 6,9 Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala 7,3 11 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 16,2 11,9 Taulukko 3. Keskeyttäneiden osuus opiskelijoista koulutusaloittain ja sukupuolittainen vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Koulutusala Keskeyttäneiden miesten osuus miesopiskelijoista % Keskeyttäneiden naisten osuus naisopiskelijoista % Humanistinen ja kasvatusala 18,6 3,2 Kulttuuriala 4 7,4 6,5 5,5 Luonnontieteiden ala 11,1 8,5 Tekniikan ja liikenteen ala 10,2 11,7 Luonnonvara- ja ympäristöala 6,2 3,4 Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala 5,2 5,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 15,7 9 Taulukko 4. Yliaikaisten opiskelijoiden osuus opiskelijoista, pois lukien poissaolevaksi ilmoittautuneet, koulutusaloittain ja sukupuolittain vuonna 2005 Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Koulutusala Yliaikaisten miesten osuus miesopiskelijoista % Yliaikaisten naisten osuus naisopiskelijoista % Humanistinen ja kasvatusala 21,2 7,1 Kulttuuriala 5,3 4,4 1,7 1,1 Luonnontieteiden ala 5,8 6,6 Tekniikan ja liikenteen ala 3,5 5,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 9,7 8,8 Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala 2,2 0,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 4,8 5,3

5 5 Arvio tasa-arvon toteutumisesta ja kehittämissuositus: Sekä keskeyttämisprosenteissa että yliaikaisissa opiskelijoissa näyttää olevan vaihtelua sekä koulutusalojen välillä että naisten ja miesten välillä koulutusalojen sisällä. Tasaarvonäkökulmasta mielenkiintoista on nimenomaan erot naisten ja miesten välillä saman koulutusalan sisällä, ja jatkossa olisikin pyrittävä selvittämään mistä sukupuolten väliset erot johtuvat, jotta voitaisiin kohdennetusti vähentää keskeyttämistä ja parantaa opiskelun edistymistä. Luottamuselinten ja henkilökunnan tasa-arvoa kuvaavat mittarit: Alla olevissa taulukoissa on esitetty opettajakunnan sukupuolijakaumaa sekä palkkaeroja tehtäväryhmittäin. Taulukko 5. Naisten osuus päätoimisista opettajista vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa yhteensä. Koulutusala MAMK % naisia Koko maa % naisia Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala 0 41 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutusalat yhteensä Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajakunta näyttää olevan jonkun verran naisvaltaisempi kuin Suomen ammattikorkeakouluissa keskimäärin, pois lukien tekniikan ja liikenteen ala, joka Mikkelissä on erittäin miesvaltainen.

6 6 Tärkeä tasa-arvoa kuvaava mittari on naisten ja miesten mahdolliset palkkaerot kun he ovat samantyyppisissä työtehtävissä. Taulukossa kuusi on verrattu tehtävänimikkeittäin naisten ja miesten keskimääräistä kuukausipalkkaa marraskuussa Taulukko 6. Naisten ja miesten keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeittäin marraskuussa Suluissa on ilmoitettu vuoden 2005 luvut. Tehtävänimike Naiset Keskimääräinen N palkka Johtaja 4705,56 (4614,52) 14 (15) Yliopettaja ( -) 2 Tekniikka ja liikenne (0) Yliopettaja (4092,94) 4 Hallinto ja kauppa (3) Yliopettaja 3743,37 (3048,97) 10 Muut koulutusalat (10) Lehtori (3770,99) 4 Tekniikka ja liikenne (6) Lehtori 3386,09 (3292,43) 8 Hallinto ja kauppa (11) Lehtori 3323,05 (3032,22) 48 Muut koulutusalat (51) Päätoiminen tuntiopettaja (3062,04) 2 (2) Tekniikka ja liikenne Päätoiminen tuntiopettaja Hallinto ja kauppa Päätoiminen tuntiopettaja Muut koulutusalat (3195,10) 2 (2) 2963,40 (3007,35) 13 (12) Miehet Eron suuruus % Keskimääräinen N naisten palkasta palkka 5035,66 (4947,73) 15 (14) +7,01 (+7,2) 4740,94 (4216,5) 7 (14) ( -) (3073,03) 0 (1) ( -25) (3461,08) 3 (2) (+13,5) 4289,89 (3786,30) 18 (26) (+0,4) (3352,39) 4 (6) (+1,8) 3479,48 (3037,01) 9 (12) +4,70 (+0,2) 3657,18 (3603,21) 6 (5) (+17,7) (3277,17) 1 (5) (+2,6) (3019,71) 1 (4) (+0,4) Suunnittelija (2630,54) ,40 (2333,93) 6 (8) (-11,3) (11) Insinööri (2659,00) ,64 (2655,83) 14 (15) (-0,1) (1) Teknikko (2139,17) 2 (2081,59) 3 (3) (-0,3) (1) Tukihenkilö/assistentti 2062,02 (1771,98) ,10 (1901,57) 11 (17) -5,42 (+7,3) (10) Päällikkö 3033,43 (2825,51) ,38 (2902,72) 18 (18) +2,50 (+2,7) (19) Asiantuntija 2442,60 (2620,11) ,44 (2771,97) 18 (22) +18,25 (+5,8) (10) Koordinaattori 2776,12 (2549,33) 6 (2606,53) 1 (2) (+2,2) (8) Sihteeri 1965,62 (1825,88) 55 (1811,13) 2 (1) (-0,8) (57) Vahtimestari (1690,82) ,39 (1693,26) 7 (7) (+0,1) (1) Muut 2453, ,43 6-1,20

7 7 Jos ryhmässä on vähemmän kuin 6 henkilöä, palkojen keskiarvoa ei ole merkitty. Ryhmään kuuluvien henkilöiden määrä on ilmoitettu sarakkeessa N. Suluissa on ilmoitettu vuoden 2005 luvut. Arvio tasa-arvon toteutumisesta sekä kehittämissuositus: Suuremmassa osassa ryhmiä miesten keskimääräinen palkka on jonkin verran naisten palkkaa korkeampi mutta toisaalta naistenkin palkat ovat joissakin tapauksissa huomattavasti korkeammat, esim. naispuoliset koulutussuunnittelijat saavat korkeampaa palkkaa kuin miespuoliset ATK-suunnittelijat.. On kuitenkin muistettava että taulukossa esitetyt ryhmät ovat hyvin pieniä, minkä takia erot, olivatpa ne miesten tai naisten eduksi, voivat selittyä työkokemuksen pituudella, sehän nostaa automaattisesti palkkaa. Jatkossa olisi selvitettävä löytyykö palkkaeroille muitakin syitä. Tasa-arvonäkökulmasta olisi kuitenkin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota niihin palkkoihin tai niihin palkanosiin, joissa työnantaja itse voi määritellä palkkatason. On varmistuttava siitä, että palkan perusteena olevaan pisteytykseen tai arviointiin ei vaikuta henkilön sukupuoli. Lisäksi pitkällä tähtäimellä voisi tasa-arvon kannalta olla erityisesti eduksi saada lisää naispuolisia työntekijöitä miesvaltaisille aloille ja päinvastoin. Taulukko seitsemään on kerätty tietoa sukupuolijakaumasta erilaisissa toimielimissä ja tiimeissä. Samaan taulukkoon on otettu sekä luottamuselimiä, henkilökuntatiimejä että opiskelijaelimiä, koska toiminnan kannalta näiden täydellinen erottelu ei tuntunut järkevältä. Taulukko 7. Naisten osuus eri toimielimissä ja tiimeissä vuonna 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Toimielin / tiimi Henkilömäärä yhteensä Naisten lukumäärä Naisten osuus % Yhtymähallitus*) ,5 Ammattikorkeakouluhallitus*) Tarkastuslautakunta*) ,0 Opintotukilautakunta*) ,0 Tutkintolautakunta*) ,3 Yhteistoimintaryhmä ,5 Johtoryhmä Koulutustiimi Aikuiskoulutustiimi ,7 Kansainvälisten asioiden tiimi ,3 Palvelutiimi ,3 Tutkimus- ja kehitystyötiimi ,0 Laatu- ja arviointitiimi ,3 Julkaisutoimikunta Kirjaston neuvottelukunta ,9 MAMOK-edustajisto ,0 MAMOK- hallitus

8 8 *) Toimielinten kohdalla henkilömäärään on laskettu vain varsinaiset jäsenet, joilla on päätösvaltaa. Muiden tiimien osalta on laskettu mukaan kaikki henkilöt, jotka osallistuvat kokouksiin. Arvio tasa-arvon toteutumisesta sekä kehittämissuositus: Toimielimissä lain tasa-arvovaatimus toteutuu. Koska ammattikorkeakoulun opettajista yli 60 prosenttia on naisia, on luonnollista, että myös erilaisissa tiimeissä on selvä naisenemmistö. Toisaalta yli 80 prosentin naisenemmistö on ehkä turhankin korkea ja jatkossa voisi pyrkiä lisäämään miesten osuutta ainakin joissakin tiimeissä. Tasa-arvon toteutumisen seuranta ja arviointi Jatkossa tasa-arvon toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä, jolloin tasa-arvoa kuvaavat taulukot päivitetään. Arvioinnin tarkoituksena on mm tunnistaa mahdolliset epäkohdat, jotka vaativat toimenpiteitä sekä arvioida tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuutta. Kehittämissuositus: Tasa-arvosuunnitelman pohjalta voidaan jo nyt käynnistää erillisiä hankkeita joilla pyritään edelleen lisäämään tasa-arvoisuutta. Tämän lisäksi on kuitenkin tarpeen tehdä joitakin syvällisempiä tutkimuksia, joissa esim. haastattelututkimuksin selvitetään perusteellisemmin henkilökunnan ja opiskelijoiden käsitystä tasa-arvon toteutumisesta Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Työ sopisi hyvin mm. opinnäytetyöksi ja siihen voitaisiin lisätä laajempi näkökulma kuin vain sukupuolten välinen tasa-arvo. Lähteet Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) AMKOTA-tiedostot Mikkelin ammattikorkeakoulun laatukäsikirja