Palveluyhdistys Kaseva ry:n KASEVA-STRATEGIA 2014 2018 Perustehtävä, visio, arvot ja toiminnan peruselementit Perustehtävä Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden itsenäistymisen edistäminen ja omatoimisen elämän saavuttaminen yhteiskunnan jäsenenä. Visio 2018 Kasevan visiolause vuoteen 2018 on: Kaseva monipuolisen asumisen ja kuntouttavien palvelujen monialaosaaja. Arvot Toiminta perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin, jotka näkyvät kaikessa toiminnassa. Nämä arvot ovat: * yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen * turvallisuus * yhteisöllisyys * avoimuus Toiminnan piirissä olevia asiakkaita ja asukkaita kohdellaan yksilöllisesti. Erilaisuus sen kaikissa muodoissa koetaan toimintaa rikastuttavana tekijänä. Kaikki asiakkaat, asukkaat, luottamus- ja toimihenkilöt ovat tasa-arvoisia keskenään ja suhteessa yhteiskuntaan. Yhdistyksellä on esteettömät ja turvalliset toimitilat. Ammattitaitoinen henkilökunta vastaa turvallisen ja asiakaslähtöisen toiminnan järjestämisestä. Henkilökunta ylläpitää ja päivittää aktiivisesti tietojaan ja taitojaan. Yhteisöllisyys eri toiminnoissa kasvattaa kaikkien mukana olevien sosiaalista pääomaa ja lisää osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Kantava tekijä toiminnan eri osa-alueilla on avoimuus niin yhdistyksen sisällä kuin yhteistyötahoihin ja julkisuuteenkin nähden. Palveluyhdistys Kaseva ry Tietäjänkatu 2 20660 Littoinen puh. 02-243 4125 www.kaseva.info
Palvelutarjonta Yhdistyksen kolme toiminta-aluetta ovat: * asumispalvelut * kohtaamispaikkatoiminta * kehittämistoiminta Kaseva järjestää kaarinalaisille kehitysvammaisille autettua, ohjattua ja tuettua asumispalvelua sekä lyhytaikaishoitoa kaupungin kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaan. Toimintaa kehitetään yhteistyössä vammaispalveluohjaajan, omaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Avoimen kohtaamispaikan toimintaa järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen ja kaupungin kansalaistoiminnan lautakunnan avustuksilla. Toimintaa kehitetään kansalaistoiminnan keskuksena kävijälähtöisesti. Suurin osa kävijöistä on mielenterveyskuntoutujia. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla yhdistys toteuttaa kehittämisprojekteja, joita suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelujen eri toimijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Viestintä Sisäinen ja ulkoinen viestintä toteutetaan hallituksen hyväksymän viestintäsuunnitelman mukaan. Viestinnän tavoitteena on välittää yhdistyksen toiminnasta sitä tietoa, mikä perustuu toimintakuvausten lisäksi asiakaspalautteiden ja tilastojen kautta saatuun tietoon. Palveluyhdistys Kasevan tunnuksena ovat tandempyöräilijät, mikä kuvaa yhdessä tekemisen merkitystä. Pyörän menosuunta kuvaa toiminnan eteenpäin menoa ja kehittymistä. Vihreä väri kuvastaa kestävä kehitys-periaatetta, mikä huomioidaan yhdistyksen kaikessa toiminnassa. Kasevan visioviesti on Kaseva monipuolisen asumisen ja kuntouttavien palvelujen moniala-osaaja. Siinä on lyhyesti kiteytetty yhdistyksen perustoiminta ja osaaminen. Toimintaympäristön määrittely Hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden edustajien yhteistyönä on vuonna 2012 määritelty toimintaympäristö nelikenttä-, eli SWOT- analyysin mukaan ja se on päivitetty hallituksen jäsenten kesken syksyllä 2013. 2
Sisäiset vahvuudet Ammattitaitoinen ja työhön sitoutunut henkilökunta, jolla kykyä ja halua muutoksiin Laadukas työntulos Pirrassa ja Sukkulassa asianmukaiset, turvalliset ja toimivat tilat Innovatiivisuus ja projektiosaaminen Laatutyö Toiminnan läpinäkyvyys Hyvät verkostot Sisäiset heikkoudet Kiesin resurssit, eli tila, rahoitus ja henkilökunta Toiminnan haavoittuvuus, ns. hiljaisen tiedon siirtäminen Miten hyödynnämme ne? Henkilökunnan tukeminen ja kannustaminen jatkuvaan ammattitaidon ylläpitämiseen. Jaksamisen tukeminen. Työn jatkuvuus. Viestintä palvelujen ostajille ja rahoittajille Tilojen ja laitteiden kunnon jatkuva seuranta ja nopea reagointi mahdollisiin korjaustarpeisiin Työilmapiiri, jossa sallitaan tehdä uusia asioita ja työskennellä eri tavoin. Korkealaatuinen projektiosaaminen, josta tiedotetaan ulospäin Selkeät toimintaohjeet hyödyttävät työtä ja työilmapiiriä, kun on yhteinen tieto laatuvaatimukset täyttävästä toiminnasta Jatkuva tiedottaminen palvelujen käyttäjille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja suurelle yleisölle Paljon eri alojen osaajia Apuna rahoituksessa Yhdistyksen tunnettavuus kasvaa Miten korjaamme ne? Toiminnan läpinäkyvyys ja korkeatasoisuus Verkostoyhteistyö Toiminnan tarpeellisuuden perustelu Laatuohjeistus Toiminnan dokumentointi 3
Pienten lasten viikonloppuhoitojaksojen tilakysymys Henkilökunnan ikääntyminen/jaksaminen Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet Eri rahoitusmahdollisuudet Ympäristökunnat palvelujen ostajina Asiakaskuntaa riittää Hyvät verkostot Vapaaehtoistyöntekijät Yhteiskunnan muutokset Teknologian huima kehitys Ympäristöstä kohdistuvat uhat Osaavan henkilökunnan saanti ja pitäminen Kiesin rahoitus Tiukka taloustilanne Kehittämistyö kaupungin kanssa Seudullinen yhteistyö oman yksikön aikaansaamiseksi Tyhy-toiminta, kannustus omasta kunnosta huolehtimiseen Hiljaisen tiedon siirtäminen Miten hyödynnämme ne? RAY, ARA, TE-keskus, EU Projektien laadukas toiminta Ideariihet muiden ammattilaisten kanssa Aktiivinen tiedottaminen Yhdistyksen toiminta näkyväksi Pidetään yllä ja verkostoidutaan lisää Vapaaehtoistoiminnan keskus Paletin kehittäminen ja toiminnan rahoituksen turvaaminen projektin jälkeen (2015 >) Seurataan yhteiskunnallisia ja ympäristömuutoksia, mm. sote- ja kuntauudistukset. Muutosvalmius, joustavuus Kehittämisprojektit Omien vastuualueiden seuranta Miten varaudumme niihin? Yhdistyksen hyvän työnantajamaineen ylläpito Laadukas toiminta ja siitä tiedottaminen Tarkka talousseuranta 4
RAY-rahoitus Toiminnan väheneminen > imago Asumispalvelujen kysynnän ja tarjonnan eriaikaisuus Asumispalvelujen kilpailutus Perustellut hakemukset, hyvä raportointi, yhteys valmistelijoihin Kehittämistoiminnan ja projektien ylläpito Tiivis yhteistyö kaupungin vammaispalveluiden toimihenkilöiden kanssa Tiedottaminen ympäristökuntiin Asumistarvekartoitus Kaarinassa Laadukas toiminta Sidosryhmät Yhdistyksen sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen osaan: sisäinen verkosto, kumppanit ja yhteistyötahot sekä ulkoinen maailma. Sidosryhmiin pidetään säännöllistä yhteyttä yhteisten tapaamisten, kokousten, erilaisten kyselyjen ja vapaamuotoisten kohtaamisten avulla. Sisäiseen verkostoon kuuluvat yhdistyksen jäsenet, hallituksen jäsenet, henkilökunta ja vapaaehtoistoimijat. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat asukkaiden omaiset, Kaarinan kaupungin perusturvalautakunta, hyvinvointipalvelujen toimihenkilöt, muut kaupungin hallintokunnat toimihenkilöineen, Raha-automaattiyhdistys, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, eri oppilaitokset, vammais- ja kansanterveysjärjestöt sekä seurakunnat. Ulkoiseen maailmaan kuuluvat potentiaaliset jäsenet ja vapaaehtoistoimijat, suuri yleisö ja media. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2014 2018 Seuraavassa on kuvattu tärkeimmät strategiset tavoitteet toimintajakson aikana. Yksityiskohtaiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseen suunnitellaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa ja tarkistetaan hallituksen lokakuun kokouksessa. Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalveluyksikkö Pirran toiminnassa panostetaan asukkaiden omatoimisuuden lisäämiseen, osallisuuden lisääntymiseen ja hyviin perushoitopalveluihin. Asukkaiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa tuetaan säännöllisillä asukasyhteisökokouksilla. 5
Vakituisten asukkaiden lisäksi Pirrassa on lyhytaikaishoitoasiakkaita sekä pienten pitkäaikaissairaiden lasten viikonloppuhoitojaksoja. Myös asumisvalmennusta annetaan Pirrassa. Asuntoryhmä Sukkulassa panostetaan asukkaiden ohjaukseen ja tukemiseen yksilöllisten palvelusuunnitelmien mukaan. Yhteisöllisyys ja asiakaslähtöisyys korostuvat kaikessa toiminnassa ja mm. viikottaiset asukaskokoukset palvelevat tätä. strategiset tavoitteet - Asuntoryhmä Sukkulan yhteisöllisyyden kehittäminen ja asukkaiden mielekkääseen työ- ja päivätoimintaan ohjaaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - Asuntoryhmän Sukkulan talouden tasapainottaminen - Asuntoryhmä Sukkulan käyttöaste vähintään 90 %/vuosi - Asumispalveluyksikkö Pirran pienten lasten viikonloppuhoitojaksojen kehittäminen toiminnallisesti sekä tilojen osalta - Asumispalveluyksikkö Pirran käyttöaste vähintään 90 %/vuosi - Asumispalveluyksikkö Pirran toiminta ja tilojen käyttö vastaamaan kulloistakin tarvetta - tarvekartoitus ja suunnittelu erilliselle lyhytaikaishoitoyksikölle yhdessä lähikuntien kanssa Avoin kohtaamispaikka Kiesi Avoin kohtaamispaikka Kiesi on kansalaistoiminnan keskus, jonka toiminta ja palvelut ovat kaikkien niistä kiinnostuneiden käytettävissä. Pääasiallinen käyttäjäkunta ovat mielenterveyskuntoutujat. strategiset tavoitteet - Kiesin kaupungin avustus tulee saada vastaamaan kustannuksia - Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus tulee saada vastaamaan kustannuksia - Kiesin toimintaa tulee jatkuvasti kehittää kaikille avoimeksi kansalaistoiminnan keskukseksi, jossa kävijät ideoivat ja järjestävät itselleen mieluista toimintaa - Kiesille tulee saada asianmukaiset toimitilat Kehittämisprojektit Kehittämisprojekteilla toteutetaan toiminta-ajatusta ja kehitetään uusia toimintamalleja kaarinalaiseen vammais- ja mielenterveystyöhön. 6
strategiset tavoitteet - tulee tutkia eri rahoitusmahdollisuuksia uusille kehittämisprojekteille sekä kartoittaa mielenterveys- ja vammaistyön kehittämistarpeita Kaarinassa yhteistyössä kaupungin hyvinvointipalvelujen kanssa - tarpeen mukaan Raha-automaattiyhdistykselle tai muille rahoittajille tulee tehdä uusia, asiakaslähtöisiä hankeanomuksia joko yhdistyksen omana tai muiden yhteistyötahojen kumppanuushankkeina - Vastoinkäymiset voimavaraksi projektin tavoitteen mukaisesti juurruttaa Vapaaehtoistoiminnan keskus Paletin toiminta Kaarinaan vuonna 2014 niin, että se jatkuu projektin jälkeen RAY:n ja kaupungin rahoittamana Osaava ja motivoitunut henkilökunta Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta on yhdistyksen suurin voimavara. Henkilökunta ylläpitää ammattitaitoaan jatkuvalla täydennyskoulutuksella. Hyvinvoinnista huolehditaan mm. vuosittaisilla kehityskeskusteluilla ja monimuotoisella hyvinvointia tukevalla toiminnalla. Yhdistyksen mainetta hyvänä ja kannustavana, erilaisuutta sallivana työnantajana tulee ylläpitää. strategiset tavoitteet - henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan ammattitaidon päivittämiseen erityisesti yhdistyksen ja oman toimensa toimintaaloilla - työssä jaksamista tulee tukea monimuotoisella toiminnalla - työkiertoa ja mahdollisuutta työn vaihtoon yhdistyksen sisällä tulee kehittää - hyvän työnantajamaineen ylläpitäminen Strategian seuranta ja toiminnan arviointi Yhdistyksen hallitus ja henkilökunnan edustajat seuraavat strategian toteutumista vuosittain syyskuussa pidettävillä strategia- ja suunnittelupäivillä. Tavoitteita täsmennetään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Toimintaa arvioidaan hallituksen hyväksymän arviointisuunnitelman mukaan. Palautetta asiakkailta ja yhteistyötahoilta kerätään kyselyillä sekä yhteisissä tapaamissa ja kokouksissa. Jatkuvaa palautteen antoa varten toimipisteissä on palautelaatikot ja kotisivuilla palautelomake. Kaikki saatu palaute kirjataan ja käsitellään henkilökuntapalavereissa sekä annetaan tarvittaessa tiedoksi hallitukselle. 7
Vuosittain toimintaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintakertomuksessa, tilinpäätöksessä ja henkilöstötilinpäätöksessä sekä kahden vuoden välein yhteiskuntavastuuraportissa. Toiminnanjohtaja seuraa talouden toteumia kuukausiraporteilla ja hallitus kolmannesvuosiraporteilla. Ulkoinen luotaus Toimintaympäristön, yhteiskunnan, lainsäädännön ja yhteistyötahojen toimintaa seurataan koko ajan, jotta pystytään huomaamaan heikotkin signaalit, joilla on vaikutusta yhdistyksen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ulkoisessa luotauksessa tärkeää on * mediajulkisuuden ja asiantuntijoiden (lehdet, internet, ym.) seuranta * erilaisten tilastojen ja vertailutietojen seuranta * Kaarinan kaupungin ja eri yhteistyötahojen päätöksenteon ja toiminnan seuranta * palautteet Sisäinen luotaus Erityisesti toiminnanjohtajan tehtävänä on seurata yhdistyksen sisäistä ilmapiiriä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sekä ottaa korjausta vaativat asiat viivytyksettä keskusteluun. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on huomioida työympäristöä ja työilmapiiriä sekä tiedottaa asioista edelleen toiminnanjohtajalle. Kuukausittaisiin henkilökuntapalavereihin jokainen voi esittää esille otettavia asioita. Näistä tapaamisista laaditaan muistiot, jotka ovat henkilökunnan saatavilla kotisivujen henkilöstöosiossa. Toiminnanjohtaja käy vuosittain jokaisen toimihenkilön kanssa kehityskeskustelun, jonka aikana arvioidaan kuluneen vuoden tavoitteiden toteutumista ja määritellään tavoitteet seuraavalle vuodelle sekä keskustellaan koulutustarpeista. Samalla toimihenkilöt arvioivat yhteistyötä muun henkilökunnan, yhteistyökumppanien ja toiminnanjohtajan kanssa sekä antavat palautetta toiminnanjohtajalle. Sisäisessä luotauksessa tärkeää on * työilmapiirin seuraaminen ja mahdollisten muutosten huomaaminen * hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja levittäminen * sairaus- ym. poissaolojen seuraaminen * toiminnan häiriötilanteiden seuraaminen * muutokset kiinnostuksessa toiminnan kehittämiseen * välinpitämättömyys yhteisesti sovituista toimintatavoista * muutokset asiakkaiden ja asukkaiden käyttäytymisessä 8
Dokumentointi Yhdistyksellä on laatuohjeisto, mikä on kirjattu muotoon Jatkuvan kehittämisen kehä ja missä on kuvattu toiminnan ydinprosessit ja määritelty niille toiminta-ohjeet. Samoin on määritelty dokumentointi sekä toiminnan kriittiset kohdat työohjeineen. Dokumentoinnin tulee olla riittävää asiakkaiden ja asukkaiden aseman ja oikeuksien turvaamiseksi sekä henkilökunnan työn joustavuuden kannalta. Hallinnon dokumentointiin kuuluvat kevät- ja syyskokousten pöytäkirjat sekä hallituksen kokousten pöytäkirjat samoin kuin toiminnanjohtajan päätöspöytäkirjat. Vuosittainen tilinpäätös toimintakertomuksineen antaa kokonaiskuvan yhdistyksen toiminnasta. Strategia 2013 2018 hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.10.2012 Strategia 2014 2018 päivitetty hallituksen kokouksessa 14.11.2013 9