VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: Petri Lintunen Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana eniten sitten vuoden 2002. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 215 henkeä, mikä oli lähes puolet väestönlisäyksestä, 49,6 %. Muuttovoiton kasvuun vaikutti Espooseen muuton kasvaminen. Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet. Vuoden 2011 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi merkittävästi, lähes 700 henkeen. Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Kuten muuttovoiton suuruuskin, myös sen ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain ikäryhmässä 55-64 -vuotiaat, mutta ei lapsista, kouluikäisistä ja eläkeikäisistä, kuten aiemmin. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen 249 hengen verran. Pääkaupunkiseudulta Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta, Espoo menetti väestöään noin 470 henkeä. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta suuremman muuttovoiton, samoin ulkomailta. Vuonna 2011 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman matalampi kuin edellisenä vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 28 % tulomuuttajista. Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut. Koulutustasoa oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vuoden 2011 aikana Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa vain ilman peruskoulutusta olevista ja hieman korkea-asteen koulutuksen saaneista. Arja Munter Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Vuonna 2011 syntyi 3 546 uutta espoolaista. Kuolleita oli 1 303. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 243, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Espoolaisnaisten kokonaishedelmällisyys laski vuonna 2011. Alle 30-vuotiaiden hedelmällisyys kohosi, mutta vanhemmissa ikäryhmissä hedelmällisyys väheni. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2011 aikana 65-74 -vuotiaita lukuun ottamatta. Kuolleisuuden lasku johtui kuitenkin vain naisten kuolleisuuden laskusta. Miesten kuolleisuus kohosi vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta. Naisilla kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä.
1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2011 aikana liki 4 470 hengellä. Lisäys oli yli 800 asukasta suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 215 henkeä, mikä oli lähes puolet väestönlisäyksestä, 49,6 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 37 %. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti Espooseen muuton kasvaminen, ei niinkään lähtömuuton väheneminen. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista olivat nousseet 69 henkilöstä 73 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli noussut 63:stä 64 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2002-2011. Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2002 16 801 14 238 2 563 1,17 24 986 219 217 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 222 914 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 225 852 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 229 588 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 2010 16 900 15 538 1 362 0,55 27 692 246 150 2011 18 371 16 156 2 215 0,88 28 979 252 439 Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin 1 290 muutolla. Muutot olivat lisääntynet 115 muuttoon tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 112. 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudulle pieneni, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuoden 2011 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto nousi jälleen merkittävästi, lähes 700 henkeen. Kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen lisääntyminen selvästi lähtömuuttoja suuremmaksi. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2002-2011. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1029 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1119 2011 15 330 14 640 690 3 041 1 516 1 525 2 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012
Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Tämäkin kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä eikä lähtömuuton vähenemisestä. Ulkomailta saatiin suurempi muuttovoitto kuin kotimaasta, 1 516 henkeä. Muuttovoitto oli noin 220 henkeä edellisvuotta suurempi. Kuten muuttovoiton suuruuskin, myös sen ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain ikäryhmässä 55-64 -vuotiaat, mutta ei lapsista, kouluikäisistä ja eläkeikäisistä, kuten useina vuosina on käynyt, Suurin muuttovoitto saatiin 25-34 -vuotiaista ja toiseksi suurin nuorista aikuisista, 19-24 -vuotiaista. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2011 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 703 9,3 1 521 9,4 182 7-12 551 3,0 526 3,3 25 13-18 763 4,2 599 3,7 164 19-24 4 581 24,9 3 983 24,7 598 25-34 6 201 33,8 5 072 31,4 1 129 35-44 2 324 12,7 2 121 13,1 203 45-54 1179 6,4 1115 6,9 64 55-64 641 3,5 801 5,0-160 65+ 428 2,3 418 2,6 10 Yht. 18 371 100 16 156 100 2 215 Ikä 150 0-4 2011 50 2010 27 5-9 -22 74 10-14 15 294 15-19 294 424 20-24 276 608 25-29 482 521 30-34 339 131 35-39 125 72 40-44 13 28 45-49 11 36 50-54 -24-27 55-59 -95-133 60-64 -98 10 65+ -4-400 -200 0 200 400 600 800 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2010-2011. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 3
Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 7,26 %. Tulomuuttajien osuus oli pysynyt ennallaan, mutta lähteneistä ruotsinkielisiä oli aikaisempaa suurempi osuus. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen,: muuttotappiota tuli 249 henkeä. Edellisvuonna tappio oli vain 180 henkilöä. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli jälleen vain 25-34 -vuotiaissa. Suurin ruotsinkielisten muuttotappio oli ikäryhmässä 19-24 -vuotiaat. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2011 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 116 12,7 147 12,7-31 7-12 27 3,0 52 4,5-25 13-18 34 3,7 59 5,1-25 19-24 218 23,9 319 27,5-101 25-34 271 29,7 242 20,8 29 35-44 103 11,3 150 12,9-47 45-54 56 6,1 81 7,0-25 55-64 49 5,4 61 5,2-12 65+ 39 4,3 51 4,4-12 Yht. 913 100 1 162 100-249 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo neljäntenä vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä, ja sieltäkin vain 516 henkeä, mikä oli 370 henkeä edellisvuotta vähemmän. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2011. Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 503 35,4 5 987 37,1 516 Vantaa 1 452 7,9 1 478 9,1-26 Kauniainen 281 1,5 355 2,2-74 PKS yhteensä 8 236 44,8 7 820 48,4 416 Hyvinkää 122 0,5 105 0,6 17 Järvenpää 85 0,5 107 0,7-22 Kerava 83 0,5 109 0,7-26 Kirkkonummi 707 3,8 819 5,1-112 Nurmijärvi 188 1,0 285 1,8-97 Sipoo 45 0,2 70 0,4-25 Tuusula 111 0,6 122 0,8-11 Vihti 252 1,4 419 2,6-167 Muu Uusimaa 791 4,3 898 5,6-107 Muu Etelä-Suomi 2 578 14,0 2 116 13,1 462 Muut läänit 2 132 11,6 1 770 11,0 362 Ulkomaat 3 041 16,6 1 516 9,4 1525 Yhteensä 18 371 100 16 156 100 2 215 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta, Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 470 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli pienentynyt noin 300:lla vuodesta 2010. Erityisesti Kirkkonummelle kärsitty muuttotappio supistui selvästi. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui huomattavasti. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai selvästi edellisvuotta suuremman muuttovoiton, samoin ulkomailta. Etelä-Suomen ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto pieneni edellisestä vuodesta. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 4
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2011. Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Matinkylän alue. Myös suhteellinen väestönkasvu oli suurin Suur-Matinkylässä. Lukumääräisesti lähes yhtä paljon kasvoi Suur-Tapiolan väestö muuttoliikkeen kautta. Suur-Kauklahden asukasmäärä väheni muuttoliikkeen vuoksi. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2011. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 5 046 4 484 562 0,9 Suur-Tapiola 3 591 2 886 705 1,6 Suur-Matinkylä 2 711 1979 732 2,1 Suur-Espoonlahti 2 717 2 598 119 0,2 Suur-Kauklahti 356 403-47 -0,7 Vanha-Espoo 3 047 2 450 597 1,6 Pohjois-Espoo 595 657-62 -0,6 Muu alue 308 699-391 -9,5 Koko Espoo 18 371 16 156 2 215 0,9 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 5
3 Muuttaneiden koulutustaso laski Vuonna 2011 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman matalampi kuin edellisenä vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 28 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes ja osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidän koulutustasonsa oli kuitenkin hieman kohonnut edellisestä vuodesta kuten myös muualta suomesta Espooseen tulleiden. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2011 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 15972 100. 36.7 35.5 27.8 H:gin seutu 8675 100. 26.0 39.5 34.5 Muu Suomi 4855 100. 26.3 45.4 28.3 Ulkomaat 2442 100. 95.2 1.9 2.9 Lähtömuutto Yhteensä 14008 100. 26.4 42.4 31.2 H:gin seutu 8755 100. 24.8 43.8 31.4 Muu Suomi 4085 100. 25.2 45.9 29.0 Ulkomaat 1168 100. 42.2 19.9 37.8 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1964 2165-265 64 H:gin seutu -80 82-407 245 Muu Suomi 770 251 329 190 Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut. Koulutustaso oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 26%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, 38 % Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2011 aikana Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa vain ilman peruskoulutusta olevista ja hieman korkea-asteen koulutuksen saaneista. Keskiasteen koulutuksen saaneita Espoo menetti muuttoliikkeen kautta varsinkin Helsingin seudulle. Muualta suomesta saatiin muuttovoittoa kaikista koulutusryhmistä, mutta ulkomailta vain ilman ammatillista koulutusta olevista. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 371 henkeä. 6 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012
4 Espoon sisällä Suur-Matinkylä muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saanut Suur-Matinkylä houkutteli myös kunnan sisällä muuttaneita muita alueita enemmän. Toiseksi suurimman muuttovoiton kunnan sisältä sai Vanha-Espoo. Suur-Tapiola kärsi sisäisessä muuttoliikkeessä 600 asukkaan muuttotappion. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997. Suur-Leppävaaran muuttotappio muille alueille oli 500 henkeä. Myös Suur-Espoonlahden muuttotase kunnan sisällä oli hieman tappiollinen. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2011 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 490 6 985-495 -0,8 61 749 Suur-Tapiola 4 668 5 268-600 -1,4 43 090 Suur-Matinkylä 4 392 4 193 199 0,6 35 115 Suur-Espoonlahti 5 240 5 338-98 -0,2 51 152 Suur-Kauklahti 710 669 41 0,6 7 135 Vanha-Espoo 4 586 4 436 150 0,4 37 033 Pohjois-Espoo 808 767 41 0,4 10 832 Muu alue 2 085 1 323 762 18,6 4 100 Koko Espoo 28 979 28 979 0 0,0 250 205 Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa pääasiassa Suur-Tapiolasta. Vanha-Espoo sai lisäväestöä Suur- Leppävaarasta, Suur-Espoonlahdesta ja Suur-Matinkylästä. Suur-Tapiola puolestaan menetti asukkaitaan Suur-Matinkylälle, Suur-Espoonlahteen ja Suur-Leppävaaraan. Suur-Leppävaara kärsi muuttotappiota muille suuralueille Suur-Tapiolaa lukuun ottamatta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2011 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2011 sai Suur-Matinkylä. Se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Vanha-Espoo pääasiassa kuntien välisen muuttoliikkeen ansiosta, mutta se hyötyi myös kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Myös suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Matinkylä. 8 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012
Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2011 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 11 536 11 469 67 0,1 61 749 Suur-Tapiola 8 259 8 154 105 0,2 43 090 Suur-Matinkylä 7 103 6 172 931 2,7 35 115 Suur-Espoonlahti 7 957 7 936 21 0,0 51 152 Suur-Kauklahti 1 066 1 072-6 -0,1 7 135 Vanha-Espoo 7 633 6 886 747 2,0 37 033 Pohjois-Espoo 1 403 1 424-21 -0,2 10 832 Muu alue 2 393 2 022 371 9,0 4 100 Koko Espoo 47 350 45 135 2 215 0,9 250 205-391 762 Muu alue -62 41 Pohjois-Espoo Sisäinen 150 597 Vanha-Espoo Ulkoinen -47 41 Suur-Kauklahti -98 119 Suur-Espoonlahti 199 732 Suur-Matinkylä -600 705 Suur-Tapiola -495 Henkeä 562 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2011 Suur-Kauklahden ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Syynä tappioon oli molemmilla alueilla kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuus, sillä molemmat saivat hieman muuttovoittoa kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 9
6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2011 syntyi 3 546 uutta espoolaista. Määrä oli 33 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 328, mikä oli 25 kuolemantapausta vähemmän kuin vuonna 2010. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 243, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2004-2011 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/00 2004 3 307 14,6 1 129 5,0 2 178 9,6 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 2009 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9,0 2010 3 579 14,5 1 328 5,4 2 251 9,1 2011 3 546 14,2 1 303 5,2 2 243 9,0 Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2009-2011. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2009 1 268 5,2 365 1,7 247 15,8 656 62,9 2010 1 328 5,4 331 1,5 221 13,2 776 71,9 2011 1 303 5,2 337 1,5 255 14,0 711 63,4 Miehet 2009 684 5,7 242 2,2 143 20,2 299 78,3 2010 640 5,3 201 1,8 125 16,4 314 78,8 2011 703 5,7 214 1,9 163 19,6 326 78,3 Naiset 2009 584 4,7 123 1,1 104 12,2 357 54,0 2010 688 5,5 130 1,2 96 10,5 462 67,8 2011 600 4,7 123 1,1 92 9,3 385 54,5 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2011 aikana 65-74 -vuotiaita lukuun ottamatta. Kuolleisuuden lasku johtui kuitenkin vain naisten kuolleisuuden laskusta. Miesten kuolleisuus kohosi vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta. Naisilla kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä. 10 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012
Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2009-2011. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2009 5,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15,1 1901 2010 4,2 35,9 110,3 140,8 77,1 18,2 1933 2011 5,2 37,2 106,8 134,1 86,9 16,0 1931 Suur-Tapiola 2009 4,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11,7 1782 2010 1,6 17,7 69,7 168,4 92,7 14,3 1822 2011 2,3 13,6 76,0 163,0 82,9 18,3 1781 Suur-Matinkylä 2009 8,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14,6 1758 2010 2,0 37,2 76,9 150,1 55,8 17,8 1698 2011 7,7 40,1 97,7 140,7 70,6 11,2 1840 Suur-Espoonlahti 2009 3,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14,3 2145 2010 5,3 48,9 133,9 160,1 73,9 16,8 2194 2011 3,4 46,6 130,8 155,3 67,7 14,9 2094 Suur-Kauklahti 2009 4,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18,0 2366 2010 8,6 48,8 131,4 139,2 93,4 26,6 2240 2011 0,0 60,1 109,5 151,2 69,9 22,7 2067 Vanha-Espoo 2009 6,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21,2 2189 2010 8,9 52,4 141,4 150,0 75,5 18,4 2233 2011 11,3 74,7 140,3 143,2 76,2 9,5 2276 Pohjois-Espoo 2009 11,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15,3 2559 2010 10,8 107,5 170,0 151,4 90,7 21,1 2758 2011 7,4 86,7 171,8 175,7 66,6 23,6 2659 Koko Espoo 2009 5,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15,2 1944 2010 4,9 38,0 108,4 150,3 76,2 17,6 1977 2011 5,5 41,1 110,1 145,4 75,7 15,0 1964 Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Tapiolassa, mutta myös muilla suuralueilla paitsi muuttovoittoisessa Suur-Matinkylässä. Edelleen kokonaishedelmällisyys on korkein Pohjois-Espoossa ja Vanha-Espoossa. Matalin hedelmällisyys on Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, jossa se kuitenkin nousi vuoden 2011 aikana. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012 11
7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2010 aikana espoolaiset naiset solmivat noin 1 612 avioliittoa. Määrä oli noin 20 liittoa pienempi kuin vuonna 2010. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli laskenut edellisen vuoden 80 %:sta 79 %:iin. Toisia avioitumisia liitoista oli 17 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2011. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 1,9 0,4 0,0 25 1,6 20-24 12,7 2,5 0,0 169 10,5 25-29 41,0 8,0 1,7 547 33,9 30-34 26,5 15,3 8,5 386 23,9 35-39 9,1 16,7 27,1 178 11,0 40-44 3,8 16,0 15,3 101 6,3 45-49 2,8 17,8 13,6 93 5,8 50-54 1,1 10,9 18,6 55 3,4 55-59 0,8 4,7 6,8 27 1,7 60-64 0,2 4,0 8,5 19 1,2 65+ 0,2 3,6 0,0 12 0,7 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 612 100,0 Lkm 1 278 275 59 Kaikista avioliitoista lähes 46 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 56 % solmittiin tässä iässä. Nuorten naisten avioliittojen osuudet olivat hieman laskeneet aikaisemmasta. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja runsas kolmannes 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista runsas neljännes oli 35-39 -vuotiaita ja kolmannes 40-49 -vuotiaita. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2011 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,2 - - 1 0,1 20-24 4,3 0,0-25 3,5 25-29 11,0 6,8-71 10,0 30-34 16,4 11,7 0,0 107 15,1 35-39 18,4 16,5 11,5 127 17,9 40-44 18,2 18,4 11,5 128 18,0 45-49 12,6 20,4 38,5 104 14,6 50-54 9,3 10,7 11,5 68 9,6 55-59 5,2 8,7 15,4 43 6,1 60-64 2,8 5,8 7,7 24 3,4 65+ 1,7 1,0 3,8 12 1,7 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 710 100,0 Lkm 581 103 26 Avioeroja tuli voimaan noin 710 vuoden 2011 aikana. Avioerojen määrä oli 44 % solmituista avioliitoista. Eroista 82 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 15 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 35 % oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja vajaa kolmannes naisen ollessa 40-49 -vuotias. 12 Väestönmuutokset 2011/Tietoisku 7/2012
Sammandrag Under 2011 ökade Esboborna mest i antal sedan 2002. Av ökningen var 2 215 personer inflyttningsöverskott, vilket är nästan hälften av befolkningsökningen, 49,6 procent. Ökningen i flyttningsöverskottet berodde på att allt fler flyttade till Esbo. Bostadsbyten inom staden ökade också. Flyttningsöverskottet från andra kommuner i Finland ökade avsevärt under år 2011, med närmare 700 personer. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo ökade med cirka 100 personer. Liksom flyttningsöverskottets storlek, var också åldersstrukturen anmärkningsvärd. Ett flyttningsunderskott kunde endast urskiljas bland åldersgruppen 55 64-åringar, men inte bland barn, skolbarn eller pensionärer, såsom tidigare år. För de svenskspråkigas del utgjorde flyttningsunderskottet 249 personer. Inom huvudstadsregionen fick Esbo ett flyttningsöverskott endast från Helsingfors. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, förutom Hyvinge, förlorade Esbo cirka 470 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen minskade också. Från det övriga södra Finland fick Esbo ett större flyttningsöverskott än året innan, liksom från utlandet. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo 2011 var något lägre än bland inflyttarna föregående år. Av de personer över 15 år som kom till Esbo saknade nästan 37 procent examen efter grundskolan. Bland inflyttarna hade 28 procent en högskoleexamen. Examensnivån sjönk också bland dem som flyttade ut från Esbo. Deras examensnivå var ändå fortsättningsvis högre än bland inflyttarna. Under år 2011 bestod Esbos flyttningsöverskott huvudsakligen av personer utan grundläggande utbildning samt av några personer med högskoleutbildning. År 2011 föddes 3 546 nya Esbobor. Antalet döda var 1 303. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till 2 243 personer, vilket är en aning mer än året innan. Den totala fruktsamheten bland kvinnor sjönk år 2011. Fruktsamheten bland över 30-åringar ökade något, medan den minskade i äldre åldersgrupper. Esbobornas totala dödlighet minskade under 2011 med undantag av 65 74-åringar. Att dödligheten minskade berodde dock endast på att kvinnornas dödlighet sjönk. Bland männen ökade dödligheten med undantag av den äldsta åldersklassen. Bland kvinnor minskade dödligheten inom alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu